Tulevan äidin tuskat
Suuri avautuminen raskausajasta.
Seuraava
Osaatko sinä taivuttaa numerot oikein? Edellinen
Käykö sama avain kaikkiin samanmerkkisiin lukkoihin?
Osaatko sinä taivuttaa numerot oikein? Edellinen
Käykö sama avain kaikkiin samanmerkkisiin lukkoihin?
137 kommenttia
-
-
Niin tukevasti hormooneissa ettei ymmärtäny ironista viittausta hormooneihin.. ;)
-
Nauroin aika mehevästi luettuani julkaisun ja nähtyäni sitten tuon "kommentoi, pliis" -vauvan ilmeen... :D
-
-
Voi Anni-mami, pikku möhis, haluun tulla taputtelee sun mahaa, ennen kun kuolet synnytykseen ja muista ku oot kiukkuneen, ne on vaan ne hormonit! :)
-
Jutun alla olikin sopivasti itkevä vauva puhekuplalla "Kommentoi, pliis!"
-
Pakko sanoa että sympatiat täysin Annille! Kahden lapsen isänä olen saanut katsoa vierestä miten raskaana olevaa naista kohdellaan ja se on aika surkuhupaisaa :D
-
-
Itsekäs babymama kai miettinyt miltä hyväntahtoisen möhis-viestin lähettäjästä nyt tuntuu?
-
Fia ei muuten ole pitkään aikaan ollut täällä. Katsoin facesta niin työskentelee stripparina...
-
Anni sanoo ääneen vaan sen, mitä suurin osa odottavista ajattelee. :D
-
Allekirjotan tän ihan täysin. Yhen mukulan tehneenä en ehkä sitä toista edes halua, koska se raskausaika oli ihan kamalaa, lähinnä yllä mainituista syistä :D
-
Osasin samaistua :D huhtikuun lopulla synnytin esikoiseni ja hyvä luoja niitä mahan taputtelijoita ja tuttuja, jotka pelottelivat joka asialla. Loppua kohden osasin ennakoida jos joku oli mahaani tulossa lähmimään ja kielsin sen, koska mielestäni minun raskausmahaa ilman lupaa sai koskea vain lapsen isä, terveydenhoitaja ja lääkäri.
-
Minua ärsyttää ja kiukuttaa vieläkin raskausaikana kokemani samat kokemukset. En ole raskaana, joten en ole hormoonien vallassa sanoessani tämän. Ja sen muuten huomasi itsekin, milloin tuli hormoni-itku tai -raivo raskausaikana. Kyllä raskaana ollessa voi olla harmistunut, ilman että se liittyy hormoneihin.
-
Asiaahan tuossa oli! Itse kun olin raskaana niin KAIKKI tutut ajattelivat että voivat tulla silittelemään ja pällistelemään 'ootpas sä ISO' vai tarkoittaako tuo että voin mennä lihavia silittelemään ja lässyttämään kuinka isoksi siinä on päässyt tulemaan? ja tuo hormoonien huutelu oli yksi ärsyttävimmistä asioista.... eiköhän siinä itsekin tiedä että hormoonit tosiaan on sekaisin niin ei niistä tarvitse kokoajan muistutella.. YRH amen
-
-
Eikös samalla logiikalla voi mennä naapurin tytölle toteemaan 'onpas sulle kasvanut kivat rinnat, onkos ny aikuinen olo?' ja tarttua niihin?
-
Itse taas ajattelin raskaana ollessani asian näin: Pian syntyvä sisälläni kasvava vauva on tärkeä uusi tulokas hyvin monelle muullekin ihmiselle kuin vain minulle. Ainoa tapa kommunikoida/ tutustua tähän tulevaan perheenjäseneen on höpötellä navalleni ja silitellä vatsaani. Ihmiset puhuvat ja koskettelevat siis tätä vauvaa eivätkä minua, joten annoin heille mahdollisuuden tähän aina kun minulla oli aikaa eikä minkään sortin vitutus vaivannut ylettömästi. Silminnähden raskaana ollaan vain hyvin pieni hetki elämässä eikä vatsakumpua paijaavat sivulliset mielestäni olleet mitenkään se oudoin raskauden mukanaan tuoma asia...
-
Ymmärrän täysin. Jos se lohduttaa niin en istu kyllä ennen seuraavaa juhannusta synnytyksen takia, mutta hyvin on nukuttu. Terveisin yksi ihminen, jonka elämästä ei tullut helvettiä lapsen myötä (vielä). Hormonien huutelijat voisi viskata kuuhun. Joskus voi vituttaa ihan muuten vaan. Menee samaan kategoriaan kun ihmiset, jotka kysyy joka kerta kun ärsyttää, että onko se aika kuusta. No v... ei ole! Olen yleensä rauhallisempi niiden aikana, kiitos kysymästä.
-
Mites sitä sanottiinkaan..ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön ;) ?
-
No nyt tuli vahva takauma. KYLLÄ. Ai että se pisti vihaksi kun täysin tuntemattomat esim kauppareissulla tulee ja lääppii mahaa. Ja sitten jos ärähdät niin naureskellaan, että tuota ne hormoonit tekee O_o siis mitä helvettiä?
-
Miksi tämä on muka "moka"? Tässähän oli erittäin paljon totuutta mukana.
-
Olipa ärsyttävästi kirjoitettu ja en usko, että puoletkaan pitää paikaansa tuosta raivoamisesta. Mulla ei ainakaan kiinnosta kenenkään raskaus ja on työ ja tuska yrittää olla kiinnostunut edes tuttujen raskauksista. Ihan selvää itsensä ja raskautensa korostamista.
-
-
Vaimoa oli hauska piikitellä kun oli raskaana ja jostain hermostui. "Jaa hormoonit taas..." No, onneksi on huumorintajua vaikka aina ei sinä hetkellä ymmärrystä ehkä niin löydy. Muuten en hirveästi voi näitä allekirjoittaa vaikka varmasti monille totta onkin. Läheltä seuranneena en muista kertaakaan että oltaisiin tultu silittelemään vatsaa lupaa kysymättä. Vatsaan toki kiinnitetään huomiota kun se kasvaa, joka on mielestäni aika luonnollista. Kerran muistan tapauksen jossa eräs nainen alkoi keskustelemaan vatsan sisällä kasvavalle vauvalle. Vaimon ilme oli kyllä hivenen vaivaantunut, täällä ylhäällä on nämä kasvot, juttele mielummin tänne.
-
Kerrankin täällä joku avautuu niin, että sillä on täysi oikeus siihen ja ollaan aikalailla samaa mieltä mamiäippylin kanssa.... ;) pat pat.... :D
-
Nyt ihmiset, oikeinkirjoitus haltuun! Hormoni, makaroni, mormoni, mikrofoni, meteori jne. tarvitsevat vain yhden o-kirjaimen. En halua elää "alkaa tekemään" -painajaista uudestaan.
-
Anni puhuu asiaa ja aivan totta! Ihan samat ilmiöt kohtasin ollessani raskaana. Mielenkiintoista on se, ettei porukka voi kertoa normaaleja tai positiivisia juttuja, kun aina pitää selostaa ne työkaverin serkun äidin kaverin tai kummin kaiman koiran kasvattajan pikkusiskon kauhujutut, jos lähempää ei kauhutarinoita raskaudesta, synnytyksestä tai vauva-ajasta löydy. Havaitsin raskaan ollessani myös "Niin no eihän se tuossa vaiheessa vielä niin kauheaa ole, mutta odotapa vain sitten kun..." -ilmiön. Alkuraskaudessa kyseltiin, että mitenkäs on mennyt, ja kun vastasin, että ihan hyvin, alettiin pelotella: "Joo mut sit kun se vauva alkaa potkia, niin et enää nuku, kun se potkii kaiket yöt ja hiivatulehdus on 24/7 lääkityksestä huolimatta!" Kun raskaus oli pidemmällä, ja edelleen sanoin, että kaikki on ihan jees, sanottiin: "Niin mut sit se loppuraskaus on kauhea, et pääse enää kävelemään ja lähes kuolet liitoskipuihin!" Loppuraskaudessakin olo oli hyvä, eikä liikkumisongelmia ollut, jolloin seuraava pelottelunaihe oli synnytys ja pikkuvauva-aika: "Se ja se melkein kuoli synnytykseen, eikä se enää ikänä pysty harrastamaan seksiä ilman valtavia kipuja! Ja se vauva ei sitten anna nukkua sekuntiakaan ja sillä on koliikki, verivä vaippaihottuma, napatynkätulehdus, refluksi, kauheat vatsavaivat yms., etkä pysty hoitamaan sitä, kun et pysty liikkumaan 6 viikkoon synnytyksen jälkeen!" No sitten kun sanoo, että olihan synnytys kova juttu, mutta en kuollut tai traumatisoitunut, palautuminen oli nopeaa ja vauva nukkuu ihan hyvin, alkaa päivittely: "Joo, on se vielä tuossa vaiheessa helppoa, kun se on noin pieni, mutta odotapa vain, kun se alkaa maistella kiinteitä/saada hampaita/kontata/kävellä, niin sitten kaikki on todella vaikeaa/sitten on helvetti irti!" Hohhoijaa, jos kaikki olisi näin vaikeaa, niin miten suurin osa lapsista ja vanhemmista on ihan terveitä ja täysjärkisiä? :)
-
Kaikki myötätunto Annille, tuntuu että olen päässyt tosi helpolla, kun vielä näin kuukautta ennen laskettua aikaa on maha niin pieni, ettei tuntemattomat välttämättä edes tajua mun olevan raskaana. Mulla on vissiin niin pitkä selkä, että mahtuu hyvin piiloonkin. Ainoastaan naapurin mummo on ryykännyt taputtelemaan.
-
Ärsyttää kaikki raskaana olevat naiset, joiden pitää isolla metelillä varmistaa, että kaikki varmasti tietävät heidän OLEVAN RASKAANA! Kuulostaa sellaselta tyypiltä, joka ei mistään muusta puhukaan kuin omasta raskaudestaan. Ja vain ilmeisesti negatiivisessa mielessä.
-
Eli haluaisit olla koko odotusaikasi niinkuin kaikki muutkin ihmiset, sinulle ei saa puhua raskaudesta tai synnytyksestä, eikä mahaasi saa koskea. No turha sitten ottaa mitään raskauteen liittyvää puheeksi siellä työpaikan kahvipöydässä. Sanot suoraan, että joo olette huomanneet, että olen raskaana, mutta olen sillä tavalla poikkeuksellinen etten halua puhua siitä mitään. That's it. On olemassa myös raskaana olevia, jotka nauttivat tästä ainutlaatuisesta huomiosta, ja haluavat jopa kertoa omia raskausjuttujaan. Sen jälkeen muuten, kun olet kieltänyt 9 kk raskautesi, valitat taaperoblogissasi, kuinka raskausaikasi meni ohi kuin huomaamatta, eikä kukaan ottanut mahastasi edes yhtäkään kuvaa ennenkuin synnärille lähtiessäsi, ja tämä on oikeastaan miehesi vika, koska hän ei osannut olla tarpeeksi läsnä raskaudessasi, etkä kokenut saavasi tukea. Nyt oletkin sitten jo eronnut tästä miehestä, ja valitat siitä, kuinka vaikka haluat itse pitää kaikki lapsesi, etkä halua isän edes näkevän heitä, ei sinulla oikeasti ole varaa maksaa keskustaneliön vuokraanne, eikä aikaa yksin viedä heitä hoitoon ja tehdä järkeviä töitä samalla. Yhteiskunnassakin on vikaa, kun lapsilisiä pienensi, kyllä sinun pitää saada 3000e/kk käteen siitä hyvästä, että olet niin loistomutsi. Vali vali vali. Sinä Anni teet raskaudestani vittumaisen, kun muut alkavat pelätä minuakin, koska olen raskaana, vaikka mahaani koskeva tuttu häiritsee tasan yhtä paljon kuin halaava tuttu. Olen valitettavasti myös realisti joka haluaa kuulla mielellään kaikkien tutun tuttujen kohtukuolemajutut, enkä olettaa että kaikki menee 9kk loistavasti. Älköötte muut siis nyt liikaa ottako opiksenne, vaikka tuntiessanne, voitte kunnioittaa tietysti Annin omaa halua! PS. Turha sitten lähteä mihinkään kaupungille sen vauvan kanssa, kun TUIJOTTAMINEN ärsyttää, pysykää kotona ekat 6 vuotta, niin kukaan ei vahingossakaan voi katsoa teitä
-
tisse: Olipa ärsyttävästi kirjoitettu ja en usko, että puoletkaan pitää paikaansa tuosta raivoamisesta. Mulla ei ainakaan kiinnosta kenenkään raskaus ja on työ ja tuska yrittää olla kiinnostunut edes tuttujen raskauksista. Ihan selvää itsensä ja raskautensa korostamista.
Huomaa ettet ole itse ollut raskaana. Minä olen ollut kahdesti ja tuo juttu piti paikkansa jokaista sanaa myöten. -
MAMMA: Eli haluaisit olla koko odotusaikasi niinkuin kaikki muutkin ihmiset, sinulle ei saa puhua raskaudesta tai synnytyksestä, eikä mahaasi saa koskea. No turha sitten ottaa mitään raskauteen liittyvää puheeksi siellä työpaikan kahvipöydässä. Sanot suoraan, että joo olette huomanneet, että olen raskaana, mutta olen sillä tavalla poikkeuksellinen etten halua puhua siitä mitään. That’s it. On olemassa myös raskaana olevia, jotka nauttivat tästä ainutlaatuisesta huomiosta, ja haluavat jopa kertoa omia raskausjuttujaan. Sen jälkeen muuten, kun olet kieltänyt 9 kk raskautesi, valitat taaperoblogissasi, kuinka raskausaikasi meni ohi kuin huomaamatta, eikä kukaan ottanut mahastasi edes yhtäkään kuvaa ennenkuin synnärille lähtiessäsi, ja tämä on oikeastaan miehesi vika, koska hän ei osannut olla tarpeeksi läsnä raskaudessasi, etkä kokenut saavasi tukea. Nyt oletkin sitten jo eronnut tästä miehestä, ja valitat siitä, kuinka vaikka haluat itse pitää kaikki lapsesi, etkä halua isän edes näkevän heitä, ei sinulla oikeasti ole varaa maksaa keskustaneliön vuokraanne, eikä aikaa yksin viedä heitä hoitoon ja tehdä järkeviä töitä samalla. Yhteiskunnassakin on vikaa, kun lapsilisiä pienensi, kyllä sinun pitää saada 3000e/kk käteen siitä hyvästä, että olet niin loistomutsi. Vali vali vali. Sinä Anni teet raskaudestani vittumaisen, kun muut alkavat pelätä minuakin, koska olen raskaana, vaikka mahaani koskeva tuttu häiritsee tasan yhtä paljon kuin halaava tuttu. Olen valitettavasti myös realisti joka haluaa kuulla mielellään kaikkien tutun tuttujen kohtukuolemajutut, enkä olettaa että kaikki menee 9kk loistavasti. Älköötte muut siis nyt liikaa ottako opiksenne, vaikka tuntiessanne, voitte kunnioittaa tietysti Annin omaa halua! PS. Turha sitten lähteä mihinkään kaupungille sen vauvan kanssa, kun TUIJOTTAMINEN ärsyttää, pysykää kotona ekat 6 vuotta, niin kukaan ei vahingossakaan voi katsoa teitä
Vaikka sinun mahaasi saakin lääppiä, minuun ei kyllä kosketa ilman lupaa olin sitten raskaana tai ei. Kirjoittaja ei myöskään tainnut kieltää raskaudesta puhumista, vaan toi ilmi ärsyyntymisensä siitä että hänelle puhutaan kuin aivovammaiselle siitä syystä että hän on raskaana. Onkos sulla noi hormonit vähän sekasin nyt ku noin pillastuit? ;) -
Musta jokaisen ihmisen halua elää niin kuin itse kokee parhaaksi täytyy kunnioittaa. Toiset tykkää taputtelusta, toiset ei.
-
Sitten voi tietysti olla viisas ja viisastua tästä kaikesta paskasta jo etukäteen ja jättää sen lapsen tekemättä. ^^
-
Synnytin nuorena, ja koko ajan sain kuulla tätä: "Lapsi ei ole mikään nukke, kuten ilmeisesti oletat" "MINUN AIKANANI TEINIÄIDIT YMMÄRSIVÄT SENTÄÄN HÄVETÄ!" "Lasta ei sitten hoideta biletyksen aikana" "Niin ne loppuivat nuoruuspäivät sinullakin lyhyeen, voi voi..." "Mä kuulin et sä dokasit. Sillä ei oo väliä mitä sä sanot, koska mulla on se käsitys että sä ryyppäät niin sillon sä ryyppäät" plus ilkeitä huomautuksia joka paikassa. Minun vikani oli toki sekin että lapseni isä jätti meidät täysin varoittamatta :D Kyllä saattoi muutamakin ilme venähtää vuosia myöhemmin kun olin hankkinut koulutuksen ja työn ja saanut avomiehenkin. Monille varmaan tuli yllätyksenä se etten olekaan sossun tuella elävä moniongelmainen päihteidenkäyttäjä, joka jakoi tavaraansa lähikapakoissa kaikille jotka sitä vähänkin pyysi.
-
MAMMA: Eli haluaisit olla koko odotusaikasi niinkuin kaikki muutkin ihmiset, sinulle ei saa puhua raskaudesta tai synnytyksestä, eikä mahaasi saa koskea. No turha sitten ottaa mitään raskauteen liittyvää puheeksi siellä työpaikan kahvipöydässä. Sanot suoraan, että joo olette huomanneet, että olen raskaana, mutta olen sillä tavalla poikkeuksellinen etten halua puhua siitä mitään. That’s it. On olemassa myös raskaana olevia, jotka nauttivat tästä ainutlaatuisesta huomiosta, ja haluavat jopa kertoa omia raskausjuttujaan. Sen jälkeen muuten, kun olet kieltänyt 9 kk raskautesi, valitat taaperoblogissasi, kuinka raskausaikasi meni ohi kuin huomaamatta, eikä kukaan ottanut mahastasi edes yhtäkään kuvaa ennenkuin synnärille lähtiessäsi, ja tämä on oikeastaan miehesi vika, koska hän ei osannut olla tarpeeksi läsnä raskaudessasi, etkä kokenut saavasi tukea. Nyt oletkin sitten jo eronnut tästä miehestä, ja valitat siitä, kuinka vaikka haluat itse pitää kaikki lapsesi, etkä halua isän edes näkevän heitä, ei sinulla oikeasti ole varaa maksaa keskustaneliön vuokraanne, eikä aikaa yksin viedä heitä hoitoon ja tehdä järkeviä töitä samalla. Yhteiskunnassakin on vikaa, kun lapsilisiä pienensi, kyllä sinun pitää saada 3000e/kk käteen siitä hyvästä, että olet niin loistomutsi. Vali vali vali. Sinä Anni teet raskaudestani vittumaisen, kun muut alkavat pelätä minuakin, koska olen raskaana, vaikka mahaani koskeva tuttu häiritsee tasan yhtä paljon kuin halaava tuttu. Olen valitettavasti myös realisti joka haluaa kuulla mielellään kaikkien tutun tuttujen kohtukuolemajutut, enkä olettaa että kaikki menee 9kk loistavasti. Älköötte muut siis nyt liikaa ottako opiksenne, vaikka tuntiessanne, voitte kunnioittaa tietysti Annin omaa halua! PS. Turha sitten lähteä mihinkään kaupungille sen vauvan kanssa, kun TUIJOTTAMINEN ärsyttää, pysykää kotona ekat 6 vuotta, niin kukaan ei vahingossakaan voi katsoa teitä
Se on eri asia puhua raskaudesta, kuin joutua kuulemaan pelkästään vain pelottelujuttuja (jotka ainakin joidenkin suissa varmasti kasvavat kuin kuuluisimmat kalavaleet) ja kamalan tulevaisuuden manailua. Totta kai huonojakin juttuja saa kertoa, mutta se ei saa olla ainoa puoli. Ja vaikka nauttisikin näistä jutuista, niin ei niitä ehkä koko ajan siltikään halua kuunnella. Ja kuten joku jo totesi, ei kaikki pidä koskettelusta samalla tavalla, etenkään jos se ei normaalisti ole kaveripiirissä tapana, tai jos koskettelijoina ovat tuntemattomat. -
-
Anni ei tiedäkkään miten vapaaehtoisesti lapsettomia kohdellaan. Meidän pitäisi tyyliin olla tilivelvollisia jokaiselle vastaan tulijalle siitä, että miksi emme hanki lapsia. Nykyään naurattaa, ennen vain v*tutti.
-
Niin kauan kuin naiset synnyttävät 100% lapsista, miehillä ei juurikaan ole oikeutta tulla raskauteen liittyvissä asioissa naisia arvostelemaan.
-
Siis moka siks ku tää on ihan itse aiheutettu, miks meni pyllistää, kärskööt nyt ihan oma moka tää on. muutenki raskaanaolevia kohdellaanku jotai jeesuksia mikä on mun mieestä väärin, ei eiläin kunnassakaan mies jää naista paapomaan vaan lähtee menee.
-
rillirousku: Niin kauan kuin naiset synnyttävät 100% lapsista, miehillä ei juurikaan ole oikeutta tulla raskauteen liittyvissä asioissa naisia arvostelemaan.
todellaki on, ei nainen ole kuin objekti, me miehet tätä mata johdetaan ja kaapinpaikka näytetään. Muutenki naisiin kohdistuva hyysäys pitäis lopetettaa, mitä helvetin tasa-arvoa tää on jos naiset on ns suojelluimpia kuin miehet? samalla tasolle naiset ja miehet niinkuin täällä punkaharjulla sanon minä! -
MAMMA: Eli haluaisit olla koko odotusaikasi niinkuin kaikki muutkin ihmiset, sinulle ei saa puhua raskaudesta tai synnytyksestä, eikä mahaasi saa koskea. No turha sitten ottaa mitään raskauteen liittyvää puheeksi siellä työpaikan kahvipöydässä. Sanot suoraan, että joo olette huomanneet, että olen raskaana, mutta olen sillä tavalla poikkeuksellinen etten halua puhua siitä mitään. That’s it. On olemassa myös raskaana olevia, jotka nauttivat tästä ainutlaatuisesta huomiosta, ja haluavat jopa kertoa omia raskausjuttujaan. Sen jälkeen muuten, kun olet kieltänyt 9 kk raskautesi, valitat taaperoblogissasi, kuinka raskausaikasi meni ohi kuin huomaamatta, eikä kukaan ottanut mahastasi edes yhtäkään kuvaa ennenkuin synnärille lähtiessäsi, ja tämä on oikeastaan miehesi vika, koska hän ei osannut olla tarpeeksi läsnä raskaudessasi, etkä kokenut saavasi tukea. Nyt oletkin sitten jo eronnut tästä miehestä, ja valitat siitä, kuinka vaikka haluat itse pitää kaikki lapsesi, etkä halua isän edes näkevän heitä, ei sinulla oikeasti ole varaa maksaa keskustaneliön vuokraanne, eikä aikaa yksin viedä heitä hoitoon ja tehdä järkeviä töitä samalla. Yhteiskunnassakin on vikaa, kun lapsilisiä pienensi, kyllä sinun pitää saada 3000e/kk käteen siitä hyvästä, että olet niin loistomutsi. Vali vali vali. Sinä Anni teet raskaudestani vittumaisen, kun muut alkavat pelätä minuakin, koska olen raskaana, vaikka mahaani koskeva tuttu häiritsee tasan yhtä paljon kuin halaava tuttu. Olen valitettavasti myös realisti joka haluaa kuulla mielellään kaikkien tutun tuttujen kohtukuolemajutut, enkä olettaa että kaikki menee 9kk loistavasti. Älköötte muut siis nyt liikaa ottako opiksenne, vaikka tuntiessanne, voitte kunnioittaa tietysti Annin omaa halua! PS. Turha sitten lähteä mihinkään kaupungille sen vauvan kanssa, kun TUIJOTTAMINEN ärsyttää, pysykää kotona ekat 6 vuotta, niin kukaan ei vahingossakaan voi katsoa teitä
Olet minun miekeeni, MAMMA! RESPECT My MAMA -
Voihan... Muistan kyllä. Mm. näistä syistä äitienpäivänä liputetaan. Voimia Annille!
-
Tsemppiä Annille! Itse en aio koskaan lisääntyä, ahdistaa ajatuskin raskausajasta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta. Itse asiassa kaikki lastenhankkimiseen liittyvät asiat ahdistavat. Anni saa minun puolestani ihan syystä päästellä höyryjä ja olla vittuuntunut, hänellä on siihen hyvä syy. Voimia!
-
sp: Itse taas ajattelin raskaana ollessani asian näin: Pian syntyvä sisälläni kasvava vauva on tärkeä uusi tulokas hyvin monelle muullekin ihmiselle kuin vain minulle. Ainoa tapa kommunikoida/ tutustua tähän tulevaan perheenjäseneen on höpötellä navalleni ja silitellä vatsaani. Ihmiset puhuvat ja koskettelevat siis tätä vauvaa eivätkä minua, joten annoin heille mahdollisuuden tähän aina kun minulla oli aikaa eikä minkään sortin vitutus vaivannut ylettömästi. Silminnähden raskaana ollaan vain hyvin pieni hetki elämässä eikä vatsakumpua paijaavat sivulliset mielestäni olleet mitenkään se oudoin raskauden mukanaan tuoma asia…
Miks tuntemattomien mummojen pitäs tutustua mun vauvaan? Ei kenelläkään ole oikeus mennä toista lääppimään ilman lupaa, oli ihminen sitten raskaana tai ei. PISTE. -
-
Joo ja sitten ne lapset jotka saa kuulla syntymänsä jälkeen vielä kauan vanhemmiltaan kuinka ne on tehny olemassaolollaan vanhempiensa elämän helvetiksi.
-
Kuusmetrinenkaulahuivi: Joo ja sitten ne lapset jotka saa kuulla syntymänsä jälkeen vielä kauan vanhemmiltaan kuinka ne on tehny olemassaolollaan vanhempiensa elämän helvetiksi.
Varsinkin kun se on vähä niinkuin vanhempien vika kun ovat olemassa. -
cucuu: Niin tukevasti hormooneissa ettei ymmärtäny ironista viittausta hormooneihin..
Ei kyllä vaikuttanut ironiselle huomautukselle. Mutta mikään ei ole niin typerää kuin naisen käytöksen selittäminen hormoneeilla. Kyllä, ne vaikuttavat joskus, mutta vain sillä, kenen hormooneista on kyse, on oikeus sanoa niiden vaikuttavan, sillä ainoastaan hän voi tietää asian tarpeeksi hyvin (tämä koskee myös kuukautisia tai ylipäätään naisten luonnetta). Muiden on parempi pysyä hiljaa, jotteivat tulisi vähätelleeksi toisen tunteita. -
rillirousku: Niin kauan kuin naiset synnyttävät 100% lapsista, miehillä ei juurikaan ole oikeutta tulla raskauteen liittyvissä asioissa naisia arvostelemaan.
voi kuinka kiva esto keskustelulle. että ihan 100%. ei varmaan kumminkaan kannata väitää, että naiset ovat synnyttäneet 100% kaikista lapsista. sukupuolenvaihdoksen tehnyt thomas beatie voi loukkaantua. tyyppi synty naisena, vaihto sukupuolen mieheksi ja on jokaisen perheensä kolmesta lapsesta synnyttänyt (siis leikkauksensa jälkeen synnyttänyt nuo kolme lastaan). toki koeputkihoidolla lapset alkoivat kehittymään, mutta eihän nyt muutenkaan puhuttu muutakuin synyttämisestä. -
MAMMA: Eli haluaisit olla koko odotusaikasi niinkuin kaikki muutkin ihmiset, sinulle ei saa puhua raskaudesta tai synnytyksestä, eikä mahaasi saa koskea. No turha sitten ottaa mitään raskauteen liittyvää puheeksi siellä työpaikan kahvipöydässä. Sanot suoraan, että joo olette huomanneet, että olen raskaana, mutta olen sillä tavalla poikkeuksellinen etten halua puhua siitä mitään. That’s it. On olemassa myös raskaana olevia, jotka nauttivat tästä ainutlaatuisesta huomiosta, ja haluavat jopa kertoa omia raskausjuttujaan. Sen jälkeen muuten, kun olet kieltänyt 9 kk raskautesi, valitat taaperoblogissasi, kuinka raskausaikasi meni ohi kuin huomaamatta, eikä kukaan ottanut mahastasi edes yhtäkään kuvaa ennenkuin synnärille lähtiessäsi, ja tämä on oikeastaan miehesi vika, koska hän ei osannut olla tarpeeksi läsnä raskaudessasi, etkä kokenut saavasi tukea. Nyt oletkin sitten jo eronnut tästä miehestä, ja valitat siitä, kuinka vaikka haluat itse pitää kaikki lapsesi, etkä halua isän edes näkevän heitä, ei sinulla oikeasti ole varaa maksaa keskustaneliön vuokraanne, eikä aikaa yksin viedä heitä hoitoon ja tehdä järkeviä töitä samalla. Yhteiskunnassakin on vikaa, kun lapsilisiä pienensi, kyllä sinun pitää saada 3000e/kk käteen siitä hyvästä, että olet niin loistomutsi. Vali vali vali. Sinä Anni teet raskaudestani vittumaisen, kun muut alkavat pelätä minuakin, koska olen raskaana, vaikka mahaani koskeva tuttu häiritsee tasan yhtä paljon kuin halaava tuttu. Olen valitettavasti myös realisti joka haluaa kuulla mielellään kaikkien tutun tuttujen kohtukuolemajutut, enkä olettaa että kaikki menee 9kk loistavasti. Älköötte muut siis nyt liikaa ottako opiksenne, vaikka tuntiessanne, voitte kunnioittaa tietysti Annin omaa halua! PS. Turha sitten lähteä mihinkään kaupungille sen vauvan kanssa, kun TUIJOTTAMINEN ärsyttää, pysykää kotona ekat 6 vuotta, niin kukaan ei vahingossakaan voi katsoa teitä
No minä ainakin haluan, että etenkin ne naapurin kaiman kummit osaisivat kunnioittaa sitä minun henkilökohtaista tilaani ja olla tulematta lääppimään raskausvatsaani. Ei ne muutenkaan tule halailemaan, miksi sitten nyt? Enkä todellakaan jaksaisi kokoajan jauhaa raskausjuttuja (etenkään niitä kauhutarinoita, koska ahdistun helposti muutenkin), kun minulle voi edelleenkin jutella myös niitä arkisia asioita, kuten työ- ja harrastusjuttuja. Minä olen muutakin kuin raskaana oleva nainen, käyn edelleen töissä ja harrastuksissa ja tulen jatkamaan työ- ja harrastuselämää myös lapsen tultua maailmaan. Kysyä toki saa, mutta itse en raskausjuttuja juuri puheeksi ota. -
tisse: Olipa ärsyttävästi kirjoitettu ja en usko, että puoletkaan pitää paikaansa tuosta raivoamisesta. Mulla ei ainakaan kiinnosta kenenkään raskaus ja on työ ja tuska yrittää olla kiinnostunut edes tuttujen raskauksista. Ihan selvää itsensä ja raskautensa korostamista.
Jos olet facebookissa, niin ketäs sinä siellä korostat? Naapurin Reijoako? -
Tietenkin tollanen hormonihuutelu vituttaa. Niinku vituttaa tääki kun ärsyttää jonkun toisen ihmisen käytös ja sit tullaan silleen "no sulla on vissiin menkat". Kaikki naiset varmaan tietää tämän.
-
Mun elämäni parasta ja ylpeintä aikaa oli olla raskaana. Oli ihanaa pukeutua tiukkaan paitaan että masu näkyi kaikista parhaiten. Ei ns.telttamalliin. olisin tositosi onnellinen jos saisin joskus vielä kokea tuon ihanan olon... Toki oli vaivojakin, mutta itse pyrin ajattelemaan että kauneinta ja ihaninta elämässä on kantaa omaa lasta sisällään. Ikinä en vaihtaisi sitä aikaa mihmihnkään. Suukot teille kaikille kärsiville äideille. Kyllä tekin joskus sen huomaatte, jos ei muuten niin lapsenne ajattelevat samallalailla todennäköisesti teistä vanhemmista <3 Sitä niittää mitä kylvää ;)
-
cucuu: Niin tukevasti hormooneissa ettei ymmärtäny ironista viittausta hormooneihin..
En ole raskaana ja olen kaiken lisäksi urosyksilö, mutta taidan olla myös niin hormoneissa, että validien pointtien ohittaminen viitaten hormoneihin vituttaa oli miten ironista tahansa. Onko tämä paha? -
No just joo... pyydän anteeksi kaikkien niiden puolesta, joita oikeasti ja vilpittömästi kiinnostaa miten sinulla menee... jos se on noin kauheata niin varaanpa vaimolleni ja itselleni & kätilölle matkan autiolle saarelle heti raskausviikosta 12 alkaen ettei tarvitse joka katseesta ja sanasta hernepussillista neukkuunsa vetää. Anni, relaa. Eivät kaikki pahaa tarkoita - ehkä se mielenkiinto ja hyvä tahto tulee vain puettua niin köksähteleviin sanoihin, että pienissä hormonimyrskyissään tuleva äippä käsittää kaiken niiin väärin. Hauskaa äitiyttyä eniveis.
-
Kommenteissa ihmettelen suuresti, että mikä pistää suomalaisen etomaan vierasta ihmistä niin suuresti? Kommenteista eniten tykätyt komppaavat kirjoitusta ja jos joku kirjoittaa, että häntä ei mahan hiplaajat haittaa niin pahasti on kommentin pointsit miinuksella. En ymmärrä.
-
sp: Itse taas ajattelin raskaana ollessani asian näin: Pian syntyvä sisälläni kasvava vauva on tärkeä uusi tulokas hyvin monelle muullekin ihmiselle kuin vain minulle. Ainoa tapa kommunikoida/ tutustua tähän tulevaan perheenjäseneen on höpötellä navalleni ja silitellä vatsaani. Ihmiset puhuvat ja koskettelevat siis tätä vauvaa eivätkä minua, joten annoin heille mahdollisuuden tähän aina kun minulla oli aikaa eikä minkään sortin vitutus vaivannut ylettömästi. Silminnähden raskaana ollaan vain hyvin pieni hetki elämässä eikä vatsakumpua paijaavat sivulliset mielestäni olleet mitenkään se oudoin raskauden mukanaan tuoma asia…
Huomaa että tässä toistuu "ilman lupaa". Kyllähän sitä saa toisen raskaudesta olla kiinnostunut ja se on kivakin, mutta on eri asia sanoa "hei te olette muuttaneet, uusi koti varmaan tosi kiva, koska saan tulla katsomaan?" tai tempoa ovi karmeiltaan ja rynnätä sisään. Koti se on uusikin koti, ja ihminen se on raskaana oleva nainenkin. -
Totta tuo kaikki, sitten lähimmäisiltä on kuullut, että perseestä ovat myös ne vanhatpiiat jotka inttävät että aina kun lapsi itkee, sillä on nälkä. Aina, ei poikkeuksia. Jos lapsen saanut opiskelee tai käy töissä, hän on heidän mukaansa automaattisesti paska äiti, kun ei vietä aikaa kotona lapsen kanssa. Lasta ei myöskään saa laittaa päiväkotiin, koska lapsen kanssa pitäisi viettää aikaa eikä laiskotella ja laittaa sitä päiväkotiin muiden kanssa touhuamaan. Jos sanot ääneen, että jännität vanhemmuutta etkä ole varma miten pärjäät, tupsahtaa yllättäen aina joku lapseton joka olisi halunnut lapsia huutamaan, kuinka on automaattisesti paska vanhempi eikä ansaitse lasta jos sellaista pohtii, koska on ihmisiä jotka eivät voi saada lapsia ja he automaattisesti ansaitsevat lapsen enemmän kuin mietteliäs odottaja. (Itse olen hedelmätön ja voin sanoa, että on tullut useammankin kertaa ärähdettyä näille, oli se sopivaa tai ei, minä en mulkuille mukavaksi ala.)
-
-
Nauroin kyllä ääneen tälle. Tällä mammalla on kyllä patoumia selkeästi normaalia odottajaa enemmän. Itse olen kolmatta kertaa raskaana enkä ole kertaakaan kokenut raskaana olemista noin rankkana.
-
lapsia ei tehdä. Niitä saadaan. Toivottavasti Anni ei sqa toista lasta, ettei taas tarvisi elää tuollaista 'helvettiä' uudelleen. Älä ole horo, vaan pidä jalat ristissä ja anna isän hoitaa lasta niin tadaa, voit jälleen muuttua läpinäkyväksi jonka elämpä ketään ei kiinnosta.
-
Lumia: Fia ei muuten ole pitkään aikaan ollut täällä. Katsoin facesta niin työskentelee stripparina…
Miten toisen ammatti liittyy mihinkään? Itse olen korkeasti koulutettu nainen, ja työske telen stripparina. Olen ammattiani ylpeydellä harjoittava, veroni maksava työntekijä. Minä voisin työskennellä missä tahansa sosiaalialalla, mutta kuka tahansa sosiaalialalla ei voisi työskennellä stripparina ;) Alkuperäiseen juttuun kommentoin, että puolet kollegoistani ovat perheellisiä, naimisissa ja äitejä, ja he ovat valitelleet samasta asiasta. Ymmärrän täysin hänen kantansa. -
Ihan asiasta Anni tassa avautuu. Itse en ole lapsia hommaamassa, mutta sivusta olen ollut todistamassa.. hmm, melkeinpa kaikkia mainittuja asioita.
Hahahh: lapsia ei tehdä. Niitä saadaan. Toivottavasti Anni ei sqa toista lasta, ettei taas tarvisi elää tuollaista ‘helvettiä’ uudelleen. Älä ole horo, vaan pidä jalat ristissä ja anna isän hoitaa lasta niin tadaa, voit jälleen muuttua läpinäkyväksi jonka elämpä ketään ei kiinnosta.
Sina ja kaltaisesi olette idiootteja. En ala selittamaan miksi, koska ymmarrysta loytyy teilta vahemman kuin etanalla ydinfysiikkaa kohtaan. -
Clara: Synnytin nuorena, ja koko ajan sain kuulla tätä: “Lapsi ei ole mikään nukke, kuten ilmeisesti oletat” “MINUN AIKANANI TEINIÄIDIT YMMÄRSIVÄT SENTÄÄN HÄVETÄ!” “Lasta ei sitten hoideta biletyksen aikana” “Niin ne loppuivat nuoruuspäivät sinullakin lyhyeen, voi voi…” “Mä kuulin et sä dokasit. Sillä ei oo väliä mitä sä sanot, koska mulla on se käsitys että sä ryyppäät niin sillon sä ryyppäät” plus ilkeitä huomautuksia joka paikassa. Minun vikani oli toki sekin että lapseni isä jätti meidät täysin varoittamatta Kyllä saattoi muutamakin ilme venähtää vuosia myöhemmin kun olin hankkinut koulutuksen ja työn ja saanut avomiehenkin. Monille varmaan tuli yllätyksenä se etten olekaan sossun tuella elävä moniongelmainen päihteidenkäyttäjä, joka jakoi tavaraansa lähikapakoissa kaikille jotka sitä vähänkin pyysi.
Lapsen kasvattaminen yksin nuorena ja vielä opiskelut siinä ohella ovat kyllä melkoisen kova suoritus! Kaksi asiaa hieman särähti korvaan tästä. Nimittäin se että miehen hankkiminen laskettiin naisen suuriin saavutuksiin ja "tavaran jakaminen" laskettiin siksi kaikken suurimmaksi paheeksi. Tuli vähän 50-luku mieleen tai Suomen maaseudun mikätahansa pikkukylä... -
http://letsfake-it.blogspot.fi/2014/06/mutsiainesta.html reminds me of this.
-
Peesaan täysin!!! Entäs sitten kun on astetta isompi maha, jatkuva kysely siitä, että ootkos nyt varma että siellä on vaan yks?! No **ttu en oo, kolmoset vähintään. Ja kun laskettu aika lähenee: Millonkas räjähät/pamahat/poksahat??!! Vieläkö oot yhtenä kappaleena/joko oot kahtena???!! Ja kaikkein fiksuin kommentti joltain jundeurpolta: Joko oot POIKINUT???!! WOOOOOT??? Lehmät poikii. Ite aattelin ihan vaan synnyttää. Enkä räjähä/poksaha/pamaha. Argh.
-
En voi muuta kuin sanoa että tuo mahan räplääminen vituttaa aivan suunnattomasti. Mä olen raskaana, en mikään perkeleen näyttelypiski jota saa rapsutella sieltä täältä. Vaikka tää vauva lainaa mun kroppaa kasvualustaksi hetkisen, ei se tarkoita että joka ikinen naapurin ritva ja jorma saa siihen koskea. Itse taputtelen noita taputtelijoita takaisin ja kysyn oikeasti että mitenkäs se tällaiseksi on päässyt kasvamaan? Miksi? Kuvitelkaapa itse tilanne että kävelette täysin rauhassa roskia viemään kun puskasta hyppää joku jonka naaman olet kerran nähnyt ja räveltää teidän mahaa. Juu ei kiitos. Mun mahaan koskee tasan tarkkaan mun mies, kätilö ja lääkäri ja ne ystävät ja sukulaiset jotka pyytää luvan saako koskea. Ymmärrän annia täysin, myös nuo pelottelijat on oikeasti ihan omaa luokkaansa, "voi kun sulle ei nyt kävis silleen kun ritvan koiran kusettajan serkulle jonka vauva hyppäs mahasta benjihypyn ja kuoli, tai niinkun sinikan miniän kissalle joka sairastu aasialaiseen hyppykuppaan " Myös voivottelijat ja päivittelijät menee tähän "turpakiinnitailyön" kategoriaan, " voi ei söitkö sä makkarakeittoa?!!!! raskaana ollessa ei saa tehdä muuta kuin istua kuplassa, hengittää suodattimesta ja juoda tislattua vettä!!!!!!!" Ps. voin myöntää et nyt oli hormonimyrsky. Ja suurin osa mun vitutuksista viimeaikoina on johtunu niistä. Aamen.
-
Minua häiritsi tässä eniten nuo viittaukset aivovammaisuuteen. Miten aloittajan mielestä aivovammaiselle ihmiselle pitäisi puhua? Aivovammaiselle ihmisille puhutaan ihan normaalisti, samalla tavalla kuin vammattomalle. Aivovamma ei useinkaan edes näy ulos päin, joten ehkä aloittajakin on puhunut aivovammaiselle ihmiselle, mutta ei ole vain tiennyt sitä. http://www.aivovaurio.fi/aivovamma/
-
aivovammainen ihminen: Minua häiritsi tässä eniten nuo viittaukset aivovammaisuuteen. Miten aloittajan mielestä aivovammaiselle ihmiselle pitäisi puhua? Aivovammaiselle ihmisille puhutaan ihan normaalisti, samalla tavalla kuin vammattomalle. Aivovamma ei useinkaan edes näy ulos päin, joten ehkä aloittajakin on puhunut aivovammaiselle ihmiselle, mutta ei ole vain tiennyt sitä. http://www.aivovaurio.fi/aivovamma/
Anni varmaan tarkoitti sitä että kun olet raskaana, kaikkea mitä teet katsotaan vähän sellaisella labradorinnoutaja ilmeellä, silitetään päälakea ja lässytetään että ne on ne hormonit. Aivan kuin nainen muuttuisi ajattelevasta, tuntevasta ihmisestä ameebaksti kun on raskaana. -
Kirjoitus oli tarkoitettu ärsyttämään: on todella Tajunnan räjäyttävää kun tuleva äiti käyttää kirjoituksessaan roisia kieltä... Voin sanoa että koko kirjoitus yhden huomionhaluisen möhiksen vuodatusta maailman luonnollisemmasta tapahtumasta josta hän haluaa omalta osaltaan tehdä jotenkin erikoisen... Olet vain yksi tavallinen raskaana oleva nainen jonka maailma tulee muuttumaan loppuelämäksi.
-
Anskuli: En voi muuta kuin sanoa että tuo mahan räplääminen vituttaa aivan suunnattomasti. Mä olen raskaana, en mikään perkeleen näyttelypiski jota saa rapsutella sieltä täältä. Vaikka tää vauva lainaa mun kroppaa kasvualustaksi hetkisen, ei se tarkoita että joka ikinen naapurin ritva ja jorma saa siihen koskea. Itse taputtelen noita taputtelijoita takaisin ja kysyn oikeasti että mitenkäs se tällaiseksi on päässyt kasvamaan? Miksi? Kuvitelkaapa itse tilanne että kävelette täysin rauhassa roskia viemään kun puskasta hyppää joku jonka naaman olet kerran nähnyt ja räveltää teidän mahaa. Juu ei kiitos. Mun mahaan koskee tasan tarkkaan mun mies, kätilö ja lääkäri ja ne ystävät ja sukulaiset jotka pyytää luvan saako koskea. Ymmärrän annia täysin, myös nuo pelottelijat on oikeasti ihan omaa luokkaansa, “voi kun sulle ei nyt kävis silleen kun ritvan koiran kusettajan serkulle jonka vauva hyppäs mahasta benjihypyn ja kuoli, tai niinkun sinikan miniän kissalle joka sairastu aasialaiseen hyppykuppaan ” Myös voivottelijat ja päivittelijät menee tähän “turpakiinnitailyön” kategoriaan, ” voi ei söitkö sä makkarakeittoa?!!!! raskaana ollessa ei saa tehdä muuta kuin istua kuplassa, hengittää suodattimesta ja juoda tislattua vettä!!!!!!!” Ps. voin myöntää et nyt oli hormonimyrsky. Ja suurin osa mun vitutuksista viimeaikoina on johtunu niistä. Aamen.
joo mieki oon raskaana ja ihan viimesillään ja ootan viel kaksosia niin tuntemattomatki tulee siihen,että aiku sulla on iso maha ja ym. eniten ärsyttää ne jotka alkaa heti sanoo ne asiat mitkä voi mennä vikaan raskaana ja synnytyksenä..miks ei ikinä voi sanoo niitä positiivisiä asioita. joo mun raskaus kuuluu riskiraskauteen,mut ei silti tarvii maalata piruja seinille..ja kaikki vaan,että tuskin tuota saat sit nukuttua,ku kaks lasta huutaa ja muuta.. -
Äet: Peesaan täysin!!! Entäs sitten kun on astetta isompi maha, jatkuva kysely siitä, että ootkos nyt varma että siellä on vaan yks?! No **ttu en oo, kolmoset vähintään. Ja kun laskettu aika lähenee: Millonkas räjähät/pamahat/poksahat??!! Vieläkö oot yhtenä kappaleena/joko oot kahtena???!! Ja kaikkein fiksuin kommentti joltain jundeurpolta: Joko oot POIKINUT???!! WOOOOOT??? Lehmät poikii. Ite aattelin ihan vaan synnyttää. Enkä räjähä/poksaha/pamaha. Argh.
mulle on tullu puolitutut kyselee facessa,et no et mitenkäs teidän intiimielämä onnistuu,ku on niin iso maha.. o,O ketä ihmistä kiinnostaa toisten seksielämä noin kauheesti ja raskaana olevien..tokasin vaan,että no pannaan!:D -
http://4.bp.blogspot.com/_akLHpeO7qyA/TU1OjpeKAvI/AAAAAAAADQk/rXLHCudzE0U/s1600/unfair+motivational+poster.jpg
-
Taas joku seonnu raskaana oleva aivovammanen mesoaa pitkin nettiä ja kerjää huomiota :(
-
Odotin otsikon perusteella jotain kuin mitä sain ja parempi niin. Propsit Annille oli nimittäin hienosti sanottu. Raskaana en ole ollut enkä tule olemaan vielä muutamaan vuoteen mutta voin silti kuvitella itseni tollasessa tilanteessa ja varmasti ärsyttäis itse kutakin.
-
Yhden lapsen äitinä sanon että oma odotusaika oli osapuilleen kuten Anni kirjoitti. Tajusin jättää keskustelupalstoilla pyörimisen väliin, sieltä ne "aidot" kauhutarinat löytyy. Itse olin melkoinen hormonihirviö, mutta tajusin sen itsekin niin osasin ottaa kommentit jokseenkin huumorilla. Mutta tuo ulkonäkökommentointi kyllä meni viimeisen kerran yli, kun yksi kaverini, joka ennen raskautta oli jo melko tukeva, sai lapsen ja menin häntä ja vauvaa sitten sairaalaan katsomaan. Tervehdyksen sijaan hän sanoi miehelleen: "Katos, sieltä tulee meidän läski!" Olin seitsemännellä kuulla tuolloin, joten masu oli iso, muilta osin olin "normaalipainoinen". Olisinpa keksinyt jotain nasevaa kommenttia silloin...
-
Tämä tarina on tosi. Näin teinityttösenä linja-autossa reippahasti raskaana olevan naisen jonka mustassa paidassa luki vatsan kohdalla: älä koske. Sittemmin en ole sellaisia paitoja nähnyt. Silloin päätin, että jos omassa kohdussa on joskus muukalainen, pitäisin vain älä koske paitoja julkisilla paikoilla.
-
Tällaisella 60+ isoäidillä olisi paljonkin kommentoitavaa. Jätetään kuitenkin, sen verran vaan että nykypäivänä on ehkäisy kohdallaan niin, ettei kenenkään tarvitse ei-toivottua lasta maailmaan saattaa. Sitäpaitsi se lapsi jota jo odotusaikana näin paljon vihataan ei ole pyytänyt saada päästä tähän maailmaan.
-
aiheellista: Minua ärsyttää ja kiukuttaa vieläkin raskausaikana kokemani samat kokemukset. En ole raskaana, joten en ole hormoonien vallassa sanoessani tämän. Ja sen muuten huomasi itsekin, milloin tuli hormoni-itku tai -raivo raskausaikana. Kyllä raskaana ollessa voi olla harmistunut, ilman että se liittyy hormoneihin.
Eikä voi, raskaana ollessa syynä on hormonit, muun ajasta on kuukautiset päällä. Kyllä näin on. Jos saatkin jollekulle uskoteltua, ettei kyse ole edellä mainituista, olet sitten vain psycho bitch. -
Elfie: Ihan asiasta Anni tassa avautuu. Itse en ole lapsia hommaamassa, mutta sivusta olen ollut todistamassa.. hmm, melkeinpa kaikkia mainittuja asioita. Sina ja kaltaisesi olette idiootteja. En ala selittamaan miksi, koska ymmarrysta loytyy teilta vahemman kuin etanalla ydinfysiikkaa kohtaan.
-
Chandelure: Tsemppiä Annille! Itse en aio koskaan lisääntyä, ahdistaa ajatuskin raskausajasta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta. Itse asiassa kaikki lastenhankkimiseen liittyvät asiat ahdistavat. Anni saa minun puolestani ihan syystä päästellä höyryjä ja olla vittuuntunut, hänellä on siihen hyvä syy. Voimia!
Ymmärtäisin Annia jos tuleva lapsi ei olisi toivottu, en muuten. -
Hahahh: lapsia ei tehdä. Niitä saadaan. Toivottavasti Anni ei sqa toista lasta, ettei taas tarvisi elää tuollaista ‘helvettiä’ uudelleen. Älä ole horo, vaan pidä jalat ristissä ja anna isän hoitaa lasta niin tadaa, voit jälleen muuttua läpinäkyväksi jonka elämpä ketään ei kiinnosta.
Anteeks mitä mä just luin?! Että kehtaat kutsua naista horoksi sen takia ettei halua et tuntemattomat lääppi jne? Toivottavasti sinä et ikinä lisäänny, säästyy maailma surkeilta geeneiltä jatkossa... Aivan uskomatonta tekstiä sulta! J. Ei, en ole raskaana, hormoneissa, ei oo menkkoja enkä ole edes nainen. Naisia ei kutsuta horoksi sen takia että tulevat raskaaksi. Eikä muutenkaan... -
Anskuli: Anni varmaan tarkoitti sitä että kun olet raskaana, kaikkea mitä teet katsotaan vähän sellaisella labradorinnoutaja ilmeellä, silitetään päälakea ja lässytetään että ne on ne hormonit. Aivan kuin nainen muuttuisi ajattelevasta, tuntevasta ihmisestä ameebaksti kun on raskaana.
Varmasti hän tuota tarkoittikin, mutta ihmettelin sitä, että miksi hän mainitsi tässä juuri aivovammaisen ihmisen. Jos ihminen saa aivovamman, ei hänkään vammautuessaan muutu tuntevasta ihmisestä ameebaksi - kuten ei esimerkiksi sellainenkaan ihminen, jolta murtuu jalka tai joka sairastuu syöpään. Olen samaa mieltä, ettei raskaana olevallekaan tarvitse lässyttää, mutta ei myöskään aivovamman - tai muunlaisen vamman - saavalle tai sairastuneelle ihmiselle. Ehkä aloittaja tarkoitti sitä, että raskaana olevalle aletaan puhua niinkuin lapselle tai lemmikille? -
mummi: Tällaisella 60+ isoäidillä olisi paljonkin kommentoitavaa. Jätetään kuitenkin, sen verran vaan että nykypäivänä on ehkäisy kohdallaan niin, ettei kenenkään tarvitse ei-toivottua lasta maailmaan saattaa. Sitäpaitsi se lapsi jota jo odotusaikana näin paljon vihataan ei ole pyytänyt saada päästä tähän maailmaan.
Vihataan? Missä kohtaa Anni ilmaisi vihaavansa lastaan? Anni kertoi vihaavansa sitä, että muut ihmiset (ei siis se lapsi itsessään) eivät kunnioita hänne yksityisyyttään. Aivan kuin raskaus tekisi ruumiista julkista, kaikille kuuluvaa aluetta. Menee aika pahasti pointti ohi, jos Annin tekstin perusteella hänet haluaa tulkita vahingossa raskaaksi tulleeksi, jo valmiiksi äitiyteen katkeroituneeksi naiseksi. Väännetään nyt vielä rautalangasta: Anni tuskin vihaa 1)omaa ruumistaan tai 2)lastaan, vaan sitä, miten ympäristö molempia raskausaikana kohtelee. Kumpikaan niistä ei kuulu tutuille eikä tuntemattomille. -
riesa: Ärsyttää kaikki raskaana olevat naiset, joiden pitää isolla metelillä varmistaa, että kaikki varmasti tietävät heidän OLEVAN RASKAANA! Kuulostaa sellaselta tyypiltä, joka ei mistään muusta puhukaan kuin omasta raskaudestaan. Ja vain ilmeisesti negatiivisessa mielessä.
Suurin osa raskaana olevista naisista HALUAA kaikkien tietävän raskaudesta, koska ovat niin onnellisia siitä. Mutta se ei oikeuta tuntemattomia tulemaan lääppimään mahaa. Sama kuin lihava ihminen laihduttaa itsensä laihaksi ja hyvännäköiseksi, ja haluaa että kaikki huomaavat sen. Sekään ei oikeuta tuntemattomia tulemaan taputtelemaan takapuolesta! -
Nyt eivät kyllä ole olleet penaalin terävimmät kynät liikenteessä, kun täällä on valituksia siitä, että mitäs hankkii lapsia, kun on niin kauheaa ja siitä, että voi tulevia lapsiraukkoja, kun on niin huono äiti ja valitaa vaan. Annihan ei tässä väitä, että raskaus ja lapsen saaminen olisivat negatiivisia asioita, vaan häntä suututtaa ihmisten käytös raskaana olevaa kohtaan. Ei ole kovin asiallista tulla lääppimään puolituttua, eikä se osoita mitään suurta empatiakykyä, jos tulee kertomaan kauhujuttuja raskaana olevalle. Mielestäni on käsittämätöntä, että ihmiset puhuvat usein niin negatiivisesti raskaudesta, synnytyksestä ja pikkulapsiajasta. Harvoin ensimmäisen lapsen odottaja kuulee positiivisia asioita tulevasta, vaikka niitä on paljonkin. Pelottelu ja negatiivisten asioiden kertominen raskaana olevalle ovat yhtä fiksua kuin jos joku sanoisi vaikka työelämään siirtyvälle: "Voi ei, mitä tulitkaan tehneeksi! Yhden harrastuskaverini tädin mies sai töissä niin pahan burnoutin, että on loppuelämänsä suljetulla osastolla!" tai "Oletko kuullut, että Perussa jäi töissä olevia kaivosmiehiä loukkuun maan alle, eikä heitä meinattu saada pelastettua?" tai "Varo sitten niitä esimiehiä siellä töissä, ne ovat ihan kauheaa sakkia! Minun serkkuni naapurillakin oli yhdessä työpaikassa narsisti pomona!"
-
aivovammainen ihminen: Varmasti hän tuota tarkoittikin, mutta ihmettelin sitä, että miksi hän mainitsi tässä juuri aivovammaisen ihmisen. Jos ihminen saa aivovamman, ei hänkään vammautuessaan muutu tuntevasta ihmisestä ameebaksi – kuten ei esimerkiksi sellainenkaan ihminen, jolta murtuu jalka tai joka sairastuu syöpään. Olen samaa mieltä, ettei raskaana olevallekaan tarvitse lässyttää, mutta ei myöskään aivovamman – tai muunlaisen vamman – saavalle tai sairastuneelle ihmiselle. Ehkä aloittaja tarkoitti sitä, että raskaana olevalle aletaan puhua niinkuin lapselle tai lemmikille?
Ei itseasiassa ole oikein pop suhtautua alentuvasti lapseen tai eläimeenkään (olen kuullut ihmisistä jotka heittävät itkupotkuraivarit koska töissä olevaa opaskoiraa ei saa silittää). Jotkut "aikuiset" ihmiset täälläkin ilmeisesti olettavat että kelle tahansa saa sanoa mitä tahansa koska heistä nyt tänään tuntuu siltä (moni meistä ei huomaa termiä "aivovammainen" koska sitä käytetään ikävän usein, mutta nyt kun sanot, olet oikeassa ja panen merkille etten käytä sitä epäasiallisesti. Kiitos siitä =) ). -
Kielipoliisipäällikkö: Nyt ihmiset, oikeinkirjoitus haltuun! Hormoni, makaroni, mormoni, mikrofoni, meteori jne. tarvitsevat vain yhden o-kirjaimen. En halua elää “alkaa tekemään” -painajaista uudestaan.
Tiedoks vaan poliisipäällikölle, että sun olis ehkä aika päivittää tietojasi suomenkielestä: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_tekemaan_on_nyt_hyvaa_suomen_kielta/7070427 Että pidäppä pienempää suuta enneku alat muita neuvvvvomaan :D Ärsyttäviä tollaset nillittäjät muutenkin. Älä lue netissä ikinä mitään, jos on niin hirveetä jos ei kaikki ihan just SINUA miellyttävällä tavalla kirjota. -
Lasse: Tiedoks vaan poliisipäällikölle, että sun olis ehkä aika päivittää tietojasi suomenkielestä: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_tekemaan_on_nyt_hyvaa_suomen_kielta/7070427 Että pidäppä pienempää suuta enneku alat muita neuvvvvomaan Ärsyttäviä tollaset nillittäjät muutenkin. Älä lue netissä ikinä mitään, jos on niin hirveetä jos ei kaikki ihan just SINUA miellyttävällä tavalla kirjota.
Menikö sulla ehkä jotain ohi? -
Clara: Synnytin nuorena, ja koko ajan sain kuulla tätä: “Lapsi ei ole mikään nukke, kuten ilmeisesti oletat” “MINUN AIKANANI TEINIÄIDIT YMMÄRSIVÄT SENTÄÄN HÄVETÄ!” “Lasta ei sitten hoideta biletyksen aikana” “Niin ne loppuivat nuoruuspäivät sinullakin lyhyeen, voi voi…” “Mä kuulin et sä dokasit. Sillä ei oo väliä mitä sä sanot, koska mulla on se käsitys että sä ryyppäät niin sillon sä ryyppäät” plus ilkeitä huomautuksia joka paikassa. Minun vikani oli toki sekin että lapseni isä jätti meidät täysin varoittamatta Kyllä saattoi muutamakin ilme venähtää vuosia myöhemmin kun olin hankkinut koulutuksen ja työn ja saanut avomiehenkin. Monille varmaan tuli yllätyksenä se etten olekaan sossun tuella elävä moniongelmainen päihteidenkäyttäjä, joka jakoi tavaraansa lähikapakoissa kaikille jotka sitä vähänkin pyysi.
Samaa se on vaimo saanut kuunnella siitä asti kun ensimmäisen lapsen 18v iässä sai. Lisänä vielä nuo ihmeelliset taputtelut ja kauhutarinat pieleen menneistä raskauksista. Eipä sillä, eräälle esikoistaan odottavalle ystävälleni oli joku mies tuumannut ohi kulkiessaan, jotta "ootpa pantavan näköinen, mutta onhan sua näköjään jo pantuki". En jaksa ymmärtää miten raskaus muka antaa jollekulle toiselle oikeuden koskettaa ihmistä ilman tämän lupaa tai saa nämä heittämään mitä ihmeellisimpiä, halventavia kommentteja. "Nythän sä voitkin viedä lapsen hoitoon, että pääset bilettämään." Tämä loukkaava herja synnytyslaitoksella sairaanhoitajan suusta on yhä mielessä. Oliko hoitaja elämäänsä katkeroitunut vanhapiika vai mistä lie oli kyse, mutta kyllähän tuollainen pahoittaa juuri synnyttäneen naisen mielen - hormoneja tai ei. Miehestäkin se on ilkeää ja suoraan sanottuna haluaisin tuollaiselle työntekijälle järjestää potkut, sillä väärässä ammatissa hän on. Mutta minkäs teet. Raskauksien suhteen on eroja, pari kertaa on ollut raskausmyrkytyksen uhkaa ja pitänyt makoilla sairaalassa. Tunnen kavereita, joilla on ollut hätäsektio, jolla on pelastettu lapsi, Siitä huolimatta, on huvittavaa kuinka raskauden yhteydessä pelotellaan kauheasti pahimmilla mahdollisilla kauhukuvilla. Eikä se lopu siihen. Kun lapsi on syntynyt ja nukkuu yönsä hyvin, niin alkaa koliikilla pelottelu. Sen jälkeen "odotahan kun alkaa pukkaamaan hampaita". "Kunhan ei tulisi kovin pahoja allergisia reaktioita kun syötätte noin monia erilaisia ruokia vauvalle". Suomalaisilla on tapana puhua asiat negatiivisten asioiden kautta. Moittia mieluummin kuin tukea tai auttaa. Kerrata ikäviä tapahtumia mieluummin kuin mukavia muistoja. Vaikka lapset hankkisi nuorena, Suomessa on mahdollista kouluttaa itsensä pitkälle (molemmilla korkeakoulututkinto) sekä huolehtia lapsistaan hyvin. Vanhin tytär on ylioppilas, menossa yliopistoon opiskelemaan. Molemmat velipojat menestyvät lukiossa hyvin. Nuorempien kohdalla tuloksen näkee vähän myöhemmin kun eivät vielä jatko-opintovaiheessa ole (nuorin menee eskariin). Sen perusteella mitä tuntemattomat ihmiset ovat vuosien aikana heitelleet, tämän ei kuvittelisi olevan mahdollista. -
Clara: Synnytin nuorena, ja koko ajan sain kuulla tätä: “Lapsi ei ole mikään nukke, kuten ilmeisesti oletat” “MINUN AIKANANI TEINIÄIDIT YMMÄRSIVÄT SENTÄÄN HÄVETÄ!” “Lasta ei sitten hoideta biletyksen aikana” “Niin ne loppuivat nuoruuspäivät sinullakin lyhyeen, voi voi…” “Mä kuulin et sä dokasit. Sillä ei oo väliä mitä sä sanot, koska mulla on se käsitys että sä ryyppäät niin sillon sä ryyppäät” plus ilkeitä huomautuksia joka paikassa. Minun vikani oli toki sekin että lapseni isä jätti meidät täysin varoittamatta Kyllä saattoi muutamakin ilme venähtää vuosia myöhemmin kun olin hankkinut koulutuksen ja työn ja saanut avomiehenkin. Monille varmaan tuli yllätyksenä se etten olekaan sossun tuella elävä moniongelmainen päihteidenkäyttäjä, joka jakoi tavaraansa lähikapakoissa kaikille jotka sitä vähänkin pyysi.
Ei yksi pääsky kesää tee.. -
Ja tähän samaan vois sitten sanoa niille odottaville äideille että muita ei välttämättä hirveesti kiinnosta myöskään nähdä joka päivä facebookissa kuinka se teidän maha on kasvanut. Ja hauskinta musta on että yksi ihminen joka tämän facebookissa jakoi tekstillä NIIN JUURI LUKEKAA SIITÄ!!! on juurikin yksi näistä joka lisää kuvia mahastaan joka päivä, hyvinkin useinvielä kuvatekstillä missä kutsuu itse itseään möhkikseksi, möhöksi, valaaksi yms..
-
-
Ärsyttää myös sama, että suhtaudutaan kuin johonkin sairaaseen ja hoetaan, että et saa tehdä sitä ja etkä tätä. Joo, en todellakaan tee mitään ylimääräistä mitä en jaksa tai tuntuu pahalta, mutta en minä ole SAIRAS!!! Ja sen lisäksi vedotaan koko ajan, että se johtuu sun raskaudesta. Mun närästysvaiva on ollut jo vuosia ja olen nyt elämäni ensimmäistä kertaa raskaana, että se hel..tin närästys ei ole tullut raskaudesta. Ja rakas avomieheni on vielä kehunut, että raskaus on tehnyt minusta huomattavasti rauhallisemman, että eivät ne hormonit aina tee raskaana olevista hirviöitä, mutta kanssa ihmiset voivat kyllä sen tehdä hormonien sijasta.
-
mummi: Tällaisella 60+ isoäidillä olisi paljonkin kommentoitavaa. Jätetään kuitenkin, sen verran vaan että nykypäivänä on ehkäisy kohdallaan niin, ettei kenenkään tarvitse ei-toivottua lasta maailmaan saattaa. Sitäpaitsi se lapsi jota jo odotusaikana näin paljon vihataan ei ole pyytänyt saada päästä tähän maailmaan.
Eihän se sitä lastaan vihaa. Eikä raskaana oloakaan, vaan muiden ihmisten suhtautumista häneen raskauden aikana. Miten voi olla luetun ymmärtäminen tuolla tasolla? -
Suht nuorena perheen perustanut minäkin, kuitenkin yli 20-vuotiaana. Ekan lapsen kohdalla saatiin kuulla just noita, että pidetään sitä muka nukkena ja yritetään vaan leikkiä kotia. Ventovieras ihminen netissä käski vauvasta kuullessaan meitä hankkimaan mieluummin marsun. Oma mummoni on kyllä ollut kaikista pahin: Vielä kuopuksen tulostakin kerrottaessa hän alkoi ITKEMÄÄN, kun olen kuulemma niin huono äiti ja ihminen enkä pysty pitämään huolta edes itsestäni. Esikoisesta vielä tuumasi, että vaikuttaa jotenkin vammaiselta. Kiitos kovasti rakas mummo, sukulaisistani kaikkein läheisin.
-
Näin oman vaimon raskautta ja lapsen kasvua seuranneena voisin allekirjoittaa tämän vitutuksen. Ei ole raskaana helppoa ei. Mistään ei saa hermostua vaikka kuinka pottuillaan, kutsutaan nimillä tai kähmitään kysymättä. Heti pitää vetää hormoni kortti esiin.
-
Kahden pikkupojan isänä olin harvinaisen ylpeä kun keskosena maailmaan kiirehtinyt esikoinen alkoi kävellä omillaan jo alle 9 kk:n ikäisenä. Tästä ylpeänä mainittiin omalle kumitädillenikin kyläillessä. Kuulemma ei kannattanut iloita. Hyvän ystävänsä pieni tyttö niinikään keskonen ja niinikään oppi kävelemään ja juoksemaan harvinaisen nuorena. Sitten otti vuoden ikäisenä rokotteet ja viikon päästä halvaantui. Ihan kesken juoksun vaan meni ja putosi ja siihen jäi. Oikein iloinen ja liikkuva tyttö oli. Kuulemma juuri samantyyppinen kuin meidänkin poikamme. Ei ole sen jälkeen liikkunut omillaan sentin osiakaan. Rokotteesta johtui. Toki lääkärit sanoivat ihan muuta, mutta kyllä se siitä johtui. Tämä oli erittäin kiva kuulla. Varsinkin kun juuri oltiin juteltu siitä, että kohtahan meillä on ne määräaikaisrokotukset edessä. Perhana soikoon mitkä traumat jäi. Tästä on jo 3,5 vuotta mennyt, vieläkin jatkuvasti odotan, että koska se rokotus vie jalat. Pyötätuoleja nähdessäni mietin, että saakohan noita lasten kokoisena käytettynä halvalla, kohtahan meillä tarvitaan... En oo sen jälkeen uskaltanut käydä siellä tädillä edes kylässä, ties mikä ässä seuraavasta hihasta löytyy. Mutta nyt meen tarkistamaan, vieläkö nuo molemmat pojat kävelee omillaan.
-
Hölning: Anni puhuu asiaa ja aivan totta! Ihan samat ilmiöt kohtasin ollessani raskaana. Mielenkiintoista on se, ettei porukka voi kertoa normaaleja tai positiivisia juttuja, kun aina pitää selostaa ne työkaverin serkun äidin kaverin tai kummin kaiman koiran kasvattajan pikkusiskon kauhujutut, jos lähempää ei kauhutarinoita raskaudesta, synnytyksestä tai vauva-ajasta löydy. Havaitsin raskaan ollessani myös “Niin no eihän se tuossa vaiheessa vielä niin kauheaa ole, mutta odotapa vain sitten kun…” -ilmiön. Alkuraskaudessa kyseltiin, että mitenkäs on mennyt, ja kun vastasin, että ihan hyvin, alettiin pelotella: “Joo mut sit kun se vauva alkaa potkia, niin et enää nuku, kun se potkii kaiket yöt ja hiivatulehdus on 24/7 lääkityksestä huolimatta!” Kun raskaus oli pidemmällä, ja edelleen sanoin, että kaikki on ihan jees, sanottiin: “Niin mut sit se loppuraskaus on kauhea, et pääse enää kävelemään ja lähes kuolet liitoskipuihin!” Loppuraskaudessakin olo oli hyvä, eikä liikkumisongelmia ollut, jolloin seuraava pelottelunaihe oli synnytys ja pikkuvauva-aika: “Se ja se melkein kuoli synnytykseen, eikä se enää ikänä pysty harrastamaan seksiä ilman valtavia kipuja! Ja se vauva ei sitten anna nukkua sekuntiakaan ja sillä on koliikki, verivä vaippaihottuma, napatynkätulehdus, refluksi, kauheat vatsavaivat yms., etkä pysty hoitamaan sitä, kun et pysty liikkumaan 6 viikkoon synnytyksen jälkeen!” No sitten kun sanoo, että olihan synnytys kova juttu, mutta en kuollut tai traumatisoitunut, palautuminen oli nopeaa ja vauva nukkuu ihan hyvin, alkaapäivittely: “Joo, on se vielä tuossa vaiheessa helppoa, kun se on noin pieni, mutta odotapa vain, kun se alkaa maistella kiinteitä/saada hampaita/kontata/kävellä, niin sitten kaikki on todella vaikeaa/sitten on helvetti irti!” Hohhoijaa, jos kaikki olisi näin vaikeaa, niin miten suurin osa lapsista ja vanhemmista on ihan terveitä ja täysjärkisiä?
Noita pelottelijoita pitäis motata nyrkillä suuhun. -
En vitussa jaksanu lukia kaikkien valittajien kommentteja, Mutta muistaako kukaan sen Tekemisen iloa! ja huom. Spärdärit ei ole niin vitun kalliita tänäpäivänä ja niitä saa lähes jokavitun kaupasta:D
-
Mahani ei ole yleistä omaisuutta, vaikka raskaus iloinen ja ihana asia onkin. Tuttujen kanssa voin hyvin asiasta keskustella, tuntemattomien kanssa en niinkään välittäisi, mutta jos joku kyselee on kohteliasta vastata. Kerran olin esikoiseni (tuolloin 7v) kanssa kaupassa kolmatta kertaa raskaana rv28-30, kun eräs innokas eläkeläismies alkoi juttusille. Oli kuulema lääkäri ja siksi kiinnostunut; "aika selvä asia, mutta taidat olla raskaana?", "koska on laskettu aika? Silloin vasta?! Ja nyt jo noin iso! Onko peräti kaksoset... " joo kiitti vitusti. Olin kyllä iso viikkoihin nähden, mutta joku roti siihen kommentointiin! Se taas on ihan ok jos vauvaa vähän kauempaa ihastelee. Olen kääntänytkin vauvani ihailijaa kohden jos vauvani on huomannut vieraan ja alkanut hymyillä tälle.
-
Melkein 100% raskaana olevista naisista touhottaa omasta raskaudestaan ja esittelee vatsaansa joko suoraan tai epäsuorasti. Lisäksi suuri osa kutsuu itseään ja mahaansa nimityksillä, joita ei muuten käytä. Se ei tietenkään oikeuta muita tekemään niin, mutta melkoista kaksinaismoralismia tuo silti on. Sympatiat silti Annille.
-
Mahtoiko lapsi syntyä terveenä, ja mahtoiko olla edellytykset kasvaa ehjäksi aikuiseksi?
Kommentti