Ylivoimaiset yhdyssanat, osa 2
"Taas on viikon loppu laskettu Sveitsissä."
87 kommenttia
-
Kyllähän sinne yhdys sinisen sanan osien väliin VOI laittaa sen "sinisen" tai minkä tahansa muun adjektiivin. Mokoma kauhian kamalan ammatti sininen taidoton opettaja jättänyt kertomatta, mitä tuloksesta pitäisi päätellä.
-
-
Ja Mikki mokasi vielä omassa nokkeluudessaankin, senhän olisi pitänyt olla "perä kaunis kärry" eikä "kaunis perä kärry"...
-
Ärsyttää ihmiset jotka yrittää tolkuttaa väärää argumenttiaan...
-
Mikki kuis se esimerkkisanan paikka vaihtui yhtäkkiä :D?
-
-
Pertti: Mikkin äidinkielenopettaja on varmaan ylpee…
Mikin* -
Siruka: Ja Mikki mokasi vielä omassa nokkeluudessaankin, senhän olisi pitänyt olla “perä kaunis kärry” eikä “kaunis perä kärry”…
Ettei vaan koko mokan idea olisi tässä...? -
-
Tähän ei nyt minkään maa kaunis ilman määrä face sininen palmeja riitä. Haistan hillittömän summan lintsattuja perus tampio koulun äidin kielen tunteja.
-
Suski (: no eii kaikes voi olla hyvä! : ))
No ei noin huonokaan voi olla. -
Ei voi olla totta... Mikään kirjotusvirheistä ei ota päähän niin paljon kuin nuo iänikuisen yhdys___sanat! Itsekin muistan joskus koulussa kuulleeni tuosta sinisen väliin tunkemisesta, mutta en tajua sitä vieläkään. Miksei jotkut vaan älyä, että yhdyssanat on niin helppo tajuta kun kyseessä on vain YKSI ASIA! Tuossakaan ei siis puhuta erikseen perästä ja kärrystä, vaan peräkärrystä. Ei kaksi erillistä asiaa, vaan yksi helevatan peräkärry! >8CC Toivottavasti perän ja kärryn ostajan luki tämänkin viestin.
-
Mun tekis mieli ampua tän kaltaset ihmiset, mutta varsinkin näistä kahesta mielummin Mikki, aikuinen ihminen kuitenkin...
-
Tunnen erään, joka kirjoittaa jopa Valinta_talon erikseen, vaikka asuu semmosen vieressä... ja puolustautuu "Hei ei mun tarvii mitään täydellistä suomen kieltä kirjottaa ku en oo äikän tunneilla!" Silmäni vuotavat verta joka kerta.
-
Sinisen, tai minkä tahansa adjektiivin, tunkeminen sanojen väliin on usein käytetty, mutta tosi huono apusääntö, kuten esimerki äidin sininen kieli osoittaa.
-
-
Mitä vittua helmi? :D Ja ope tais unohtaa kertoo mikille että siinä pitää olla järkeä jos työntää sen esim "sininen" sanan sinne väliin. :D
-
Inhoan noita jotka valittaa kun ei ole oikein kirjoitettu.
-
Sveitsissä on laskettu koska viikko loppuu! :-) Niin se tiede kehittyy! :-)
-
Jos haluaa huomiota ja kommentteja tekstilleen, kannattaa kirjoittaa muutamat yhdys sanat väärin laittaa, pilkku väärään paikkaan unohtaa sanoja välistä. Takuulla saat enemmän kommentteja ja huomioita kuin näyttämällä söpöjä kuvia kissanpennuista tai paljaista rinnoista. Kokeiltu on, toimii. Eimullamuuta.
-
Milly: Mun tekis mieli ampua tän kaltaset ihmiset, mutta varsinkin näistä kahesta mielummin Mikki, aikuinen ihminen kuitenkin…
Et kai vaan Milly ollut Hyvinkäällä lauantaiönä? -
Suski (: no eii kaikes voi olla hyvä! : ))
Kyllä se perusäikkä varmaan 25-vuotiaana pitäis osata :D varsinkin yhdys_sanat ;) -
Ammatti_koulu ei ole yhdyssana, sillä väliin voi tunkea adjektiivin korkea. Ammatti korkea koulu.
-
-
Perä sininen kärry ilmeisesti kuulostaa Mikin mielestä loogiselta ja järkevältä... Mitähän Mikki tuumaisi sanoista, jotka voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen, mutta eri tavoin kirjoitettuna tarkoittavat eri asioita. Esimerkiksi äidinkieli ja äidin kieli, joista ensimmäinen tarkoittaa ihmisen ensimmäisenä oppimaansa kotikieltä, toinen konkreettisesti jonkun äidin kieltä. Tuohon voi sen sinisenkin tunkea huoletta, äidin sininen kieli voi olla mahdollinen. Eihän siinä mitään pahaa ole, jos ei jotakin tiedä, mutta oikealle tiedolle tuhahtelu on omituista. Minä ainakin olen tyytyväinen, jos joku korjaa tekemäni virheen. Oppia ikä kaikki!
-
Joskus tulee miettineeksi, että onko tämä kyvyttömyys tunnistaa yhdyssanoja jokin neurologinen vaiva tai jotain -.- . Sellaiset yhdyssanat ovat toki hankalia, joissa määrittelyosa on genetiivissä (esim. vaaleanvihreä tai musiikinteorianopettaja), mutta luulisi edes tuollaisten tavanomaisten sanojen kirjoitusasun pinttyneen mieleen...
-
Lisään vielä ihan nalkutukseksi, ettei tuo adjektiivisääntö ole vedenpitävä. Runebergintorttu on yhteen vaikka "Runebergin herkullinen torttu."
-
Neppiina: Lisään vielä ihan nalkutukseksi, ettei tuo adjektiivisääntö ole vedenpitävä. Runebergintorttu on yhteen vaikka “Runebergin herkullinen torttu.”
Ehh, mulla tulee tosta kyl mieleen joku Runebergin paskapökäle. =D Eiköhän se oo ihan vaan "herkullinen Runebergin torttu". -
mulle opetettii ala-asteel et jos siihen välii ei sovi "kin" -sana niin se on yhdyssana :D "peräkinkärry"
-
"Kyllähän sen perä kärry -sanan väliin voi laittaa sanan kaunis: kaunis perä kärry." Eikö tuo tyyppi tiedä edes, mitä "väliin" tarkoittaa?
-
Naamani valuu... Paras näkemäni yhdys_sana_virhe (tyyppi kirjoittaa aina kaikki yhdyssanat erikseen) oli kun kaveri kirjoitti aina_kin erikseen (joka ei siis ole varsinaisesti yhdyssanavirhe, mutta uskalsin sen kuitenkin tulkita niin, että tyyppi kuvittelee päätteen"kin" olevan sana). Silloinkin naamani valui. =D
-
dr sheet: Mikin*
Itseasiassa voi kirjoittaa myös Mikkin. Sama kuin Satu nimi voi taipuessaan olla joko Satun tai Sadun, molemmat ovat oikein. -
tantta: Itseasiassa voi kirjoittaa myös Mikkin. Sama kuin Satu nimi voi taipuessaan olla joko Satun tai Sadun, molemmat ovat oikein.
Po. Satu-nimi, ei Satu nimi. Ja ei ole sama asia, Mikki - Mikin on ainoa oikea taivutus. -
Saisikohan tästä jotain vahvempaakin näyttöä kuin sinun sanasi.
-
Mikin on pakko olla amis tai sitten jättänyt koulun jo peruskouluun... Miten kukaan voi olla noin tampio?
-
://: mulle opetettii ala-asteel et jos siihen välii ei sovi “kin” -sana niin se on yhdyssana “peräkinkärry”
Mutta kun äidinkin kieli. -
Itseasiassa Helmin kirjoitus "viikon loppu" ei ole väärin kirjoitettu, se vain tarkoittaa eri asiaa, kuin sana "viikonloppu". Viikon loppu tarkoittaa viikon loppupuolta.. Tuo "päivä lippu" on pahempi moka, kuin se, mistä kommentoijat kitisevät..
-
tantta: Itseasiassa voi kirjoittaa myös Mikkin. Sama kuin Satu nimi voi taipuessaan olla joko Satun tai Sadun, molemmat ovat oikein.
Mikki on suomalainen nimi kuten Mikkokin. Suomenkielessä erisnimet, joissa on kaksoiskonsonantti, ovat aina astevaihtelussa. "Mikkin" kuulostaa jo maallikonkin korvaan täysin väärältä. Linkki Tampereen teknillisen yliopiston sivuilta. Klikatkaa kohtaa "suomenkielisten etunimien taivutus." http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html -
-
Kyllä musta yhdyssanan tunnistaminen käy helposti muistisäännöllä, että sopiiko sanojen väliin adjektiivi tai -kin/-kaan/-kään, jne. -päätteet. Itse opettelin tunnistamaan yhdyssanoja noin. Ja taisipa ammoinen liikunnanopettaja vihjaista, "when in doubt - compound", joka on myös hyvä hätäsääntö. Täällä on näköjään useampi nillittänyt, että "sininen" tai "kin" ei sovi yhdyssanojen väliin. Ja heti perään annetaan genetiiviyhdyssanaesimerkki. Ja kun ette edes tiedä, mistä puhutte, niin genetiiviyhdyssana on esim. "äidinkieli" tai "koirankuppi". Genetiiviyhdyssanassa yhdyssanan alkuosa on siis muodostettu omistusmuodossa olevasta substantiivista. On totta, että kielellisesti kuulostaa ihan luontevalta sanoa "äidin sininen kieli", mutta kai tekin nyt tajuatte, että merkitys muuttuu, jos puhutaan jonkun ihmisen syntyperäisestä kielestä. Jolloin argumentti ei päde, että sininen sopisi sinne; ainakaan muuttamatta alkuperäistä merkitystä. Genetiiviyhdyssanat on kyllä yks ihan oma tieteenalansa ja olen itsekin välillä niiden kanssa ulapalla.
-
Kikkaykkönen: Tunnen erään, joka kirjoittaa jopa Valinta_talon erikseen, vaikka asuu semmosen vieressä… ja puolustautuu “Hei ei mun tarvii mitään täydellistä suomen kieltä kirjottaa ku en oo äikän tunneilla!” Silmäni vuotavat verta joka kerta.
Toi on niin tuttu tunne. Ei sitä tarvi täydellistä äidinkieltä kirjottaa, mutta jos nyt ees perus yhdyssanat menis oikein... -
Sprinkles: Täällä on näköjään useampi nillittänyt, että “sininen” tai “kin” ei sovi yhdyssanojen väliin. Ja heti perään annetaan genetiiviyhdyssanaesimerkki. Ja kun ette edes tiedä, mistä puhutte, niin genetiiviyhdyssana on esim. “äidinkieli” tai “koirankuppi”. Genetiiviyhdyssanassa yhdyssanan alkuosa on siis muodostettu omistusmuodossa olevasta substantiivista. On totta, että kielellisesti kuulostaa ihan luontevalta sanoa “äidin sininen kieli”, mutta kai tekin nyt tajuatte, että merkitys muuttuu, jos puhutaan jonkun ihmisen syntyperäisestä kielestä. Jolloin argumentti ei päde, että sininen sopisi sinne; ainakaan muuttamatta alkuperäistä merkitystä.
"Nillittäjä" - muun muassa minä - tarkoittivatkin varmasti juuri sitä, ettei esimerkiksi adjektiivin sopiminen tai sopimattomuus sanojen väliin ole riittävä tae siitä, onko sana yhdyssana vaiko ei. Äidinkieli ja äidin kieli tarkoittavat totta kai eri asioita, mutta koska "äidin sininen kieli" on täysin mahdollinen, saattaisi kieleen perehtymätön myöhemmin muistaa vain sen, että hei - tähän väliin sopii tuo sininen, tämä ei olekaan yhdyssana! Yhdyssanahan on kahden tai useamman itsenäisen sanan muodostama sana, jonka merkitys on vakiintunut. Nominatiivialkuiset ovat helpompia kuin genetiivi- tai adjektiivialkuiset, sillä jälkimmäiset voidaan kirjoittaa myös erikseen. Toki niiden merkitys muuttuu, eikä sitä kai kukaan ole kiistänytkään. Totesin jo aiemmin, että äidinkieli on lapsen ensimmäisenä oppima kotikieli, mutta äidin kieli on äidin suussa oleva elin. Jos yksinkertaiselta kuulostava ja vakiintunut peräkärry-käsite aiheuttaa Mikissä noin kiivaan puolustusreaktion, voisi ajatella, että äidinkieli ja äidin kieli tai märkä puku ja märkäpuku sytyttäisivät täysimittaisen sodan. -
Kiinnostais tietää että taivuttaisko Mikki ihan tyynesti esimerkiksi "perällä kärryllä" jos peräkärryllä aikoo jotain roudata?
-
jr: Po. Satu-nimi, ei Satu nimi. Ja ei ole sama asia, Mikki – Mikin on ainoa oikea taivutus.
Itseasiassa nimen "omistaja" voi itse päättää kumpaa taivutusta käytetään. Esim. Helmi saa itse valita onko Helmin vai Helmen. Näin meille ainakin lukiossa opetettiin. Kun taas subst. helmi taipuu automaattisesti helmen. Mutta voipi olla, että kaksi peräkkäistä konsonanttia muuttaa säännön. Ja mäkin kiinnitin huomiota enemmän tuohon päivä_lippuun, kuin viikon loppuun. Ajattelin sen tarkoittavan loppuviikkoa. Mutta yleisesti henkilön kirjoitus_taidon huomioon ottaen ajattelin toden sininen näköisesti väärin. -
ansi: Äidin siniset kieli kaunis tunnit.
Äidinkielitunnit? No on jääny vissiin sultakin välistä. -
-
Yli opisto ei ole yhdys sana, koska sen väliin voi laittaa sanan sininen. Yli sininen opisto, niinku tosi, tosi sininen opisto.
-
tiputsii: Itseasiassa nimen “omistaja” voi itse päättää kumpaa taivutusta käytetään. Esim. Helmi saa itse valita onko Helmin vai Helmen. Näin meille ainakin lukiossa opetettiin. Kun taas subst. helmi taipuu automaattisesti helmen. Mutta voipi olla, että kaksi peräkkäistä konsonanttia muuttaa säännön.
Tämä käsitys on melko yleinen, mutta ei pidä paikkaansa. Osa etunimistä on kyllä mahdollista taivuttaa kahdella tavalla, ja silloin nimen kantaja tietenkin taivuttaa nimeään haluamallaan tavalla. (Helmi ei näihin kuulu.) Mutta mistä ihmeestä kaikki muut tietäisivät, mikä kenenkin tahto on? Luotettavaa tietoa nimien taivutuksesta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4409 -
tiputsii: Itseasiassa nimen “omistaja” voi itse päättää kumpaa taivutusta käytetään. Esim. Helmi saa itse valita onko Helmin vai Helmen. Näin meille ainakin lukiossa opetettiin. Kun taas subst. helmi taipuu automaattisesti helmen. Mutta voipi olla, että kaksi peräkkäistä konsonanttia muuttaa säännön.
Kaksi konsonattia muuttaa todellakin "itsemäärämisoikeuden". Esim. Ostin kissan Mattilta. Jukkan auto on myynnissä. Miltä se sinusta kuulostaa? Voiko oikeasti päättää itse? Itse sanoisin Matilta ja Jukan. -
tiputsii: Itseasiassa nimen “omistaja” voi itse päättää kumpaa taivutusta käytetään. Esim. Helmi saa itse valita onko Helmin vai Helmen. Näin meille ainakin lukiossa opetettiin. Kun taas subst. helmi taipuu automaattisesti helmen. Mutta voipi olla, että kaksi peräkkäistä konsonanttia muuttaa säännön.
Koskeeko tuo myös sukunimiä? Voiko esimerkiksi Tarja Halonen päättää että häntä on tästä lähtien kutsuttava Tarja Haloneniksi? -
En ymmärtänyt päivä lippu juttua ennenkun täällä oli kommentoitu että hajosivat päivälipulle :D mietin vaan et mitähän se sönkkää, piti vielä useempaan kertaan lukea että jos olisin tajunnut. Oli sillon päivälippukommentin jälkeen pakko lukea uusiks että mikä tää juttu olikaan :D
-
どどーん！: Mutta kun äidinkin kieli.
Voi ei :DDD, vedät esimerkin joka voi olla yhdyssana tai erikseen. Äidin kieli, tai äidinkieli, hehe. Mulle ope käski laittaa väliin -ko/-kö, eli näkkikö leipä vai näkkileipäkö, housuko puku vai housupukuko, peräkö kärry vai peräkärrykö, meniks jakeluun, häh :D -
Koskeeko tuo myös sukunimiä? Voiko esimerkiksi Tarja Halonen päättää että häntä on tästä lähtien kutsuttava Tarja Haloneniksi?
Periaatteessa kyllä, mutta ei noin räikeästi kielenvastaisesti kuin mitä tuo esimerkki on ja henkilön pitää sitten olla todella tunnettu/arvostettu. Paras esimerkki asiasta on Suomen ex-presidentti Risto Ryti, jonka sukunimen genetiivimuoto kieliopin sääntöjen mukaan olisi ollut Rydin, mutta hänen toivomuksestaan yleisesti kuitenkin päädyttiin käyttämään muotoa Rytin. Myös valtakunnansovittelija Esa Lonka esitti/toivoi/vaati(?), että hänen sukunimensä taivutetaan Lonkan - ei Longan - ja niin pitkään mediassa tehtiinkin. Sitten kuitenkin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) puuttui asiaan ja totesi, että tässä tapauksessa ei ole syytä poiketa kielioppisäännöistä ja hän saa tyytyä siihen, että niin hänen kuin kaikkien sukunimikaimojensakin taivutusmuoto on jatkossa Longan. Pisteet siitä Kotukselle. http://www.hs.fi/kotimaa/Kielentutkijat+Sukunimi+Lonka+taipuu+nyt+Longan/a1305546811864 -
Entäs jos mun sukunimi on Murto? Koska on myös sellainen sukunimi kuin Murro. Molemmat taipuvat "Murron perhe, Murrot tulevat kylään" yms. Kuinka vaikka lukija tietää että Murroista puhuttaessa se on Murto eikä Murro? Eihän se kuulosta hyvältä sanoa Murtot tulee!
-
murto: Entäs jos mun sukunimi on Murto? Koska on myös sellainen sukunimi kuin Murro. Molemmat taipuvat “Murron perhe, Murrot tulevat kylään” yms. Kuinka vaikka lukija tietää että Murroista puhuttaessa se on Murto eikä Murro? Eihän se kuulosta hyvältä sanoa Murtot tulee!
Jotkut sanat vain taipuvat samaan muotoon, esim. "kullat" ja "kulli". "Tein ruokaa mun kullille." Deal with it. -
Melkein taas tipuin tuolilta kun luin näitä kommentteja :'D PS: Äidinkieli-sanaan ei sovi nuo säännöt, koska normaalisti tietysti omistusmuoto + seuraava sana kirjoitetaan erikseen - äidinkieli nyt vaan sattuu olemaan vakiintunut sana silloin kun tarkoitetaan sitä puhuttua kieltä. Äidin suussa oleva kieli on sitten asia erikseen. Äidin sininen kieli :)
-
skörä: Kiinnostais tietää että taivuttaisko Mikki ihan tyynesti esimerkiksi “perällä kärryllä” jos peräkärryllä aikoo jotain roudata?
Luultavasti ei, vaan perä kärryllä. Perä sinisellä kärryllä. Sininen perä kärryllä. Hölmö sininen Mikki kaunis perä kärryllä. Ehe. -
Itelläni on muutama facekaveri, jotka myöskin kirjoittavat jokaisen yhdyssanan poikkeuksetta erikseen. Joskus on onnistuttu vastaavasti kirjoittamaan erikseen kuuluvat sanat yhteen. Ja toinen näistä älyn jättiläisistä on vielä töissä päivä_kodissa. Aaargh, aina joutuu hengittämään syvään, ettei ala kirjoittelemaan näissä mokissa esiintyneiden tapaisia kommentteja. Olen myös miettinyt, mikä osa ihiseltä puuttuu aivoista, jos hän ei ihan oikeasti ymmärrä, että peräkärry tai päiväkoti ovat yhdyssanoja. Voiko kyseessä oikeasti olla joku neurologinen sairaus, kuten joku täällä esitti? Ja tosiaan vasta-argumentti on aina, että "ei mun tarvi täydellisesti kirjottaa niinQ daa". Yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen kun nyt usein vaan muuttaa sanan merkitystä ja vaikeuttaa viestin ymmärtämistä.
-
Mustaches: Huutonaurua kun luin näitä kommentteja :D:D:D
Sama. :D Jos ei itse jutulle naura niin kommentit saa aina hymyilyttämään. <3 -
Capi: Ärsyttää ihmiset jotka yrittää tolkuttaa väärää argumenttiaan…
Parempi sekin kuin että tolkutetaan jotain perustelematta ja argumentoimatta. -
-
Viljamin veli: äly Mikki kääpiö
Apua, en saa nauraa kun mulla on kurkussa imu sininen solmuke kaunis tulehdus. -
Ai hitto kun rintalihas kipeänä tulee näitä lukemaan... Itkettää (mokan takia) tai naurattaa (kiitos hyvien kommenttien), niin lopputulos on sama. Eli sietämätön kipu lihaksessa.
-
Lukija/ ällön fani: :DD ei ihmiset tosissaan ole näin tyhmiä?
Ovat -
poliisi: Ammatti_koulu ei ole yhdyssana, sillä väliin voi tunkea adjektiivin korkea. Ammatti korkea koulu.
Huuto kaunis naurua
Kommentoi
Kommentti