Ironia iskee
"Ylioppilas ei ole ammatti, siitä tehdään ---"
Seuraava
"Kerroin ohikulkevalle miehelle ---" Edellinen
"Kannattaa tarkistaa vaatetus, eikä tajuta hissin peilistä, että ---"
"Kerroin ohikulkevalle miehelle ---" Edellinen
"Kannattaa tarkistaa vaatetus, eikä tajuta hissin peilistä, että ---"
184 kommenttia
-
No näyttääpä Hannella olevan niin hyvä yleissivistys kun ei osaa edes yksinkertaista yhdyssanaa kirjoittaa oikein :D Yleis-sivistys... *facepalm*.
-
-
niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwan kassal nami nami:
-
amis: niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwan kassal nami nami:
Taitaa erästä vituttaa olla siellä Siwan kassalla ja miettiä, että olisiko sinne lukioon sittenkin pitänyt mennä... Vielä ei ole liian myöhäistä! -
ynoS: Taitaa erästä vituttaa olla siellä Siwan kassalla ja miettiä, että olisiko sinne lukioon sittenkin pitänyt mennä… Vielä ei ole liian myöhäistä!
Ja mitähän lukioon meno vaikuttaa? Amitsussa saa ihan samat paperit, mutta saa vielä koulutuksen alaankin. Tällöin tietää alasta jotain ja on sama opintomäärä, kuin lukiossa eli mahdollisuudet päästä samoihin paikkoihin, ehkä jopa paremmat, kun on myös ammattipohjaakin. Siksi en ymmärräkkään, miksi se lukiosta valmistuminen on niin kauhean suuri juttu, kun jos sen koulutuksen jättää siihen niin ei pitkälle pääse, toisin kuin amitsun pohjalta :D -
oscar: Ja mitähän lukioon meno vaikuttaa? Amitsussa saa ihan samat paperit, mutta saa vielä koulutuksen alaankin. Tällöin tietää alasta jotain ja on sama opintomäärä, kuin lukiossa eli mahdollisuudet päästä samoihin paikkoihin, ehkä jopa paremmat, kun on myös ammattipohjaakin. Siksi en ymmärräkkään, miksi se lukiosta valmistuminen on niin kauhean suuri juttu, kun jos sen koulutuksen jättää siihen niin ei pitkälle pääse, toisin kuin amitsun pohjalta
Kyllä yliopistton/AMK:hon Lukion käyneet ovat etusijalla. -
-
Huoh.. In before lukio vs amis mittelöä, älkää pliis aloittako. Jos oikeasti ette tajua ylioppilas-tittelin arvoa, niin katsokaa hieman kauemmas Suomen historiaan ja miettikää tämän vanhan ja kunnioitetun, perinteikkään sekä arvostetun tittelin "brändiä". Eikö ole aika itsestään selvää että tällainen vanha perinteikäs ja kunnioitettu arvonimi tuo itselleen lisäarvoa pitkällä iällään ja iänikuisilla traditioillaan? Todella helppo erottaa yksittäisestä ammattitutkinnosta. Sitäpaitsi nykyaikana on vanhanaikaista opiskella yksi ala. Työmarkkinoilla tarvitaan erikoistujia sekä ihmisiä, jotka ovat syventyneet alaansa taikka perehtyneet monipuolisesti. Yksittäinen esim. leipuri, parturi, autokorjaaja voi työskennellä niin suppealla alueella, kun taas esimerkiksi lukion käynnyt, yliopistossa opiskeleva voi perehtyä vaikka mihin!
-
Tege: Huoh.. In before lukio vs amis mittelöä, älkää pliis aloittako. Jos oikeasti ette tajua ylioppilas-tittelin arvoa, niin katsokaa hieman kauemmas Suomen historiaan ja miettikää tämän vanhan ja kunnioitetun, perinteikkään sekä arvostetun tittelin “brändiä”. Eikö ole aika itsestään selvää että tällainen vanha perinteikäs ja kunnioitettu arvonimi tuo itselleen lisäarvoa pitkällä iällään ja iänikuisilla traditioillaan? Todella helppo erottaa yksittäisestä ammattitutkinnosta. Sitäpaitsi nykyaikana on vanhanaikaista opiskella yksi ala. Työmarkkinoilla tarvitaan erikoistujia sekä ihmisiä, jotka ovat syventyneet alaansa taikka perehtyneet monipuolisesti. Yksittäinen esim. leipuri, parturi, autokorjaaja voi työskennellä niin suppealla alueella, kun taas esimerkiksi lukion käynnyt, yliopistossa opiskeleva voi perehtyä vaikka mihin!
Sanooko kaksoistutkinto mitään? -
oscar: Sanooko kaksoistutkinto mitään?
Eihän ne tutkinnot paljoa puhu. Toki joskus saattaa tutkintojenki puhuvan, mutta silloin kannattaa mennä vaikka mielisairaalaan. 8) -
oscar: Sanooko kaksoistutkinto mitään?
Miksi kysyt? Puhuin ylioppilaan ja amiksen vastakkainasettelusta. Nyt otit tuon kolmannen elementin mukaan tähän, miksi? Minulla on sinulle tietoisku: kaksoistutkinnon käynyt henkilö saa ylioppilaan tittelin ja näin ollen lukeutuu ns elitisteihin, joista media jaksaa vuodesta toiseen hehkuttaa otsikoin "kevään uudet ylioppilaat!" -
oscar: Sanooko kaksoistutkinto mitään?
Tähän käsittelyyn ei kannata ottaa kaksoistutkintoa, kun kyse oli lehdessä julkaistuista ylioppilaista. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat ylioppilaita, joten heidän nimensä kyllä julkaistaan. -
-
oscar: Sanooko kaksoistutkinto mitään?
Hey everyone, look!! We have a moron here! -
amis: niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwan kassal nami nami:
Ai että mitä??? 4ke huoltsikan asentajana...missäs maailmassa sitä eletään? just tossa joku aika sit tarjottiin vastaavaa pestiä kaikki 1470e/kk bruttona....kieltäydyin kohteliaasti :DTege: Huoh.. In before lukio vs amis mittelöä, älkää pliis aloittako. Sitäpaitsi nykyaikana on vanhanaikaista opiskella yksi ala. Työmarkkinoilla tarvitaan erikoistujia sekä ihmisiä, jotka ovat syventyneet alaansa taikka perehtyneet monipuolisesti. Yksittäinen esim. leipuri, parturi, autokorjaaja voi työskennellä niin suppealla alueella, kun taas esimerkiksi lukion käynnyt, yliopistossa opiskeleva voi perehtyä vaikka mihin!
eikö amitsun käynyt voi perehtyä vaikka mihin? ja tulee huomattavasti syvempi opintopohja kun käy ammattikoulun ja sit ammattikorkean ;) -
Luu: Ennustan suurta paskamyrskyä kommenteissa.
Aivan. Tarpeeksi lapsellisia ihmisiä kun kerääntyy paikalle niin kohta jokainen on omaa alaansa puolustelemassa. Tajuaisivat että kaikki ovat omalta osaltaan oikeassa ja ovat valintansa tehneet omien mieltymystensä mukaan, turha siitä on kinastella ja "myydä" ikäänkuin omaa juttuaan muille. -
Tege: Hey everyone, look!! We have a moron here!
Tege: Aivan. Tarpeeksi lapsellisia ihmisiä kun kerääntyy paikalle niin kohta jokainen on omaa alaansa puolustelemassa. Tajuaisivat että kaikki ovat omalta osaltaan oikeassa ja ovat valintansa tehneet omien mieltymystensä mukaan, turha siitä on kinastella ja “myydä” ikäänkuin omaa juttuaan muille.
Huono yritys esiintyä minuna, avatar paljastaa, idiootti. -
Mahtava on juu yleissivistys Sarilla ja Hannella, kun eivät osaa edes kyseistä sanaa kirjoittaa =D T: ylioppilas
-
???: Ai että mitä??? 4ke huoltsikan asentajana…missäs maailmassa sitä eletään? just tossa joku aika sit tarjottiin vastaavaa pestiä kaikki 1470e/kk bruttona….kieltäydyin kohteliaasti eikö amitsun käynyt voi perehtyä vaikka mihin? ja tulee huomattavasti syvempi opintopohja kun käy ammattikoulun ja sit ammattikorkean
Joo kieltämättä, mutta amiksesta harvempi jatkaa jatko-opiskelemaan, kun taas lukiosta se on perusjuttu. Perusargumentti lukio vs amis väittelyssä on se, että amis saa ammatin suoraan kun lukiolainen ei valmistu mihinkään vaan jatkaa opiskelua, siksi jatkoinkin tuolla perustelullani, että syventäminen ja oman osaamisensa kehittäminen on nykypäivää, ei se yhden ammatin oppiminen ja sen jatkaminen koko elinkaaren ajan. Mutta jätetään tämä tähän, halusin alunperin vain valaista hieman tuosta seikasta, miksi ylioppilas-titteliä pidetään arvokkaampana, kuin amiksesta valmistunutta. -
niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwa/n kassal nami nami:
No niin tännekkin sitten joku idiootti "amis" rölläämään tuolla ikihauskalla siwajutulla! Olisiko kannattanut käydä lukio että tajuaisit kuinka typerä olet?
-
-
No kyllä mun puolesta vois jättää ylioppilaiden nimet julkaisematta, koska siinä tutkinnossa ei ole mitään ihmeellistä, se on naurettavan helppo läpäistä ja pohjimmiltaan se on melko hyödytön (lukuun ottamatta keinotekoista hyötyä eli opiskelupaikkaetua). terveisin LLLLL
-
amis: niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwan kassal nami nami:
Don't feed the trolls.... Nää kirotusvireet on liian harkittuja : ) -
…: Tähän käsittelyyn ei kannata ottaa kaksoistutkintoa, kun kyse oli lehdessä julkaistuista ylioppilaista. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat ylioppilaita, joten heidän nimensä kyllä julkaistaan.
Eli täällä puhutaan kuinka lukiossa päästään ylioppilaaks, mutta sitten kun ottaa esille, että amitsussa on kaksoistukinto, niin sitä ei kannata ottaa käsittelyyn mukaan? Selvä pyy. -
Yleissivistys on yhdyssana ilman viivaa.. Vokaaliin päättyvät ja alkavat yhdyssanat vaativat viivan.. JOO JA IHAN AMISPOJALTA... :DDDD
-
Mikä ihmeen yleinen harhakäsitys on että amikset saa heti töitä ja sen 4000e/kk ja lukiolaiset joutuu juuri siwan kassalle. Olen lukiolainen abi ja teen täsmälleen samaa työtä kuin amiksesta kyseiselle alalle jo valmistuneet.
-
Eikö se kaksoistutkinto oo kuitenki lähtökohtaisesti niinko lukio ja amis samalla kerralla, eikä mikään "juttu amiksessa"?
-
Jatko-opinnot ollu elämän parasta aikaa vaik joskus joutuuki penniä venyttää. Tavannu satoja mahtavia tyyppejä ja oppinu kaikkee uutta. Mielummin tämä kuin 5000e/kk palkalla samaa asiaa tehden koko ajan 18v asti.
-
HUOH. Kun kerran ne nimet lehdessä ynnä kaikki muut hässäkät saisi ilmeisesti kaikkien ammattiin valmistuneisen housut märiksi niin MITÄPÄ JOS IHAN OTTAISITTE JA JÄRJESTÄISITTE ASIAN? Kun se näyttää niin pirun tärkeätä olevan. Esimerkiksi juhlat voi pitää jopa ihan ilman syytäkin, joten ihan hyvin voitte askarrellapaskarrella kutsukortit valmistujaisbileisiin. Ei muuta ku nyt järkkäämään! Selvittelette esimerkiksi sitä asiaa miten saatte valmistuneiden nimet kouluilta vai pitääkö taivutella joku lehti asialle. Vuosi aikaa, tai oikeastaan syksyyn, nyt töpinäksi sitten niin loppuu tuo itku. P.S Nimi on ollut lehdessä aikoinaan eikä olisi voinut asia vähempää kiinnostaa.
-
Ma ihmettelen vielakin, miten lukion tai ammattikoulun kayneiden valilla on alykkyysosamaarissa eroa.. ma luulin, etta se mitataan henkilokohtaisesti jokaiselta, riippumatta siita kayko lukion vai ammattikoulun... taitaa olla huono itsetunto monella ammattikoulun kayneella kun tuollaisia kommentteja satelee. Itse kavin lukion, mutta olisin yhta hyvin voinut kayda ammattikoulun!
-
Joo, ainakin itse arvostan ammattiin valmistuvia ja ihmettelen tätä ainaista tappelua. Ihmiset ovat erilaisia ja valitsevat toivottavasti itselleen sopivan reitin työuralle. Valinta ammattikoulun, lukion, ammattikorkeakoulun tai yliopiston välillä ei kerro älykkyydestä tai motivaatiosta mitään. Ratkaisevampaa on ihmisen toiminta ja ajattelu niin elämässä kuin työelämässäkin. Itse valmistun kohta yliopistosta diplomi-insinööriksi ja olen käynyt lukion. En väheksy ihmisiä koulutuksen perusteella. Olen työskennellyt ja tulen työskentelemään eri kouluista valmistuneiden kanssa. Kaikkia meitä eri alojen ammattilaisia tarvitaan täällä. Yhteistyötä ainakin omalla alallani pitää tehdä. Tsemppiä ja onnea tulevaisuuteen kaikille tämän kevään ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille!
-
-
Meilläpäin lehdet kyllä julkaisevat sekä uudet ylioppilaat että valmistuneet. Muistaakseni ylioppilaat julkaistiin tänä vuonna viikkoa ennen koulun päättymispäivää ja muut valmistuneet (amiksesta) silloin valmistujaispäivänä. Ps. On fakta, että lukion käyneillä on keskimäärin korkeampi elintaso myöhemmin elämässä kuin amiksen käyneillä. On totta, että ylioppilastutkinto ja sen arvosanat ovat täysin turhia sen jälkeen, kun saa jatkokoulutuspaikan, mutta sittenpä onkin hauskaa verrata lääkärin palkkoja vaikkapa lähihoitajan palkkaan? Tai arkkitehdin palkkaa rakennusmiehen palkkaan? Tai jonkin alan diplomi-insinöörin palkkaa saman alan duunarin palkkaan?
-
Kyllä kaikissa paikallislehdissä julkaistiin myös ammattiin valmistuvien nimet.
-
No, pitää minunkin nyt tyrkätä lusikkani tähän lukio vs. amis -soppaan. Minä menin ysin jälkeen ammattikouluun opiskelemaan hotelli- ja ravintola-alaa. Jaksoin sitä velttoilua ja mitääntekemättömyyttä kaksi vuotta, mutta sitten hermostuin siihen että yleisaineissa laskettiin samoja laskuja kuin yläasteella ja ns. "ammatiruotsi" oli aivan naurettavaa sepotusta. Luokkatoverini olivat henkisesti kuudesluokkalaisten tasolla. Ammattiaineiden jaksoilla ei ikinä tehty mitään ja päivät olivat yhtä pitkää tupakka-/kahvitaukoa. Tuon kahden vuoden aikana kasvoin henkisesti ja älysin, että en halua tehdä sitä tylsää perusduunia 2000€/kk palkalla vailla mahdollisuuksia syventää osaamistani tai erikoistua mihinkään. Vaihdoin siis lukioon, vaikka minulla oli enää kolme jaksoa ammattikoulua jäljellä. Monet pitivät minua aivan idioottina, kun lopetin niin lähellä maalia. Mutta mitäpä minä teen ammattitutkinnolla, jos en halua sillä alalla työskennellä? Lukiossa opiskelu alkoi oikeasti. Kirjoitin kuusi laudaturia ja myöhemmin vielä täydensin tutkintoani kahdella. Päivääkään en ole joutunut nököttämään Siwan kassalla tai kärsimään blokkarina baarissa, toisin kuin ammattikoulussa luokkatovereitani olleet. Hyvillä papereilla pääsin sisälle juuri sinne minne halusinkin, ja pian valmistun juristiksi. Ammattikoulutoverini ovat edelleen niitä tarjoilijoita ja kokkeja, vain kaksi heistä on jatkanut opintojaan. Muilla ei ole aikeita opiskella pidemmälle, sillä "onhan heillä jo ammatti".
-
Mä en OIKEESTI JAKSA enää kuunnella tätä tappelua siitä, kumpi on parempi, amis vai lukio. Se on ihan itsestä kiinni, kummasta on enemmän hyötyä. Elikkä siis miten oppimaansa käyttää hyväkseen
-
Taas idiooti kinastelee lukio vs amis. Kukaan ei tunnu silti tajuavan että kyseessä on kaksi aivan eri tarkoitukseen olevaa koulua, joita ei voi edes verrata keskenään. Sama asia kuin vertaisi peruskoulua ja ammattikoulua.
-
Minua "siwassa työskentelevää" lukiolaista alkaa pikku hiljaa ärsyttää nämä amislaisten kommentit lukiota kohtaan joten päätin tehdä selväksi tämän eron lukion ja ammattikoulun välillä. Eroa on se että amiksessa valmistuu ammattiin. Helppoa eikö? Tämän jälkeen suurin osa amislaisista halajaa töihin ilman että hakisi mahdolliseen oppilaitokseen kuten ammattikorkeaan. Mutta kuten kaikilla työnantajilla on tapana, he hakevat nuorta ihmistä,jolla on tarpeeksi työkokemusta. No kun mutta valmistuneet amislaiset eivät omaa tarpeeksi kokemusta niin he joko pääsevät äitin ja isin suhteiden kautta töihin tai sitten harjoittelijoiksi palkatta/tai palkan kanssa, jos he ovat oikein optimistisia, he parempaa paikkaa odotetellessa kärkkyvät kelalta/ammattiliitoilta tukia, jotta he saisivat rahaa elääkseen. Ja nii. siinä on vielä sekin ongelma että näihin monipuolisiin ammatteihin valmistuu satoja ihmisiä ja paikkoja on vain muutama. Eikun ruvetaan tappelemaan! Mikäs sitten lukiolaisilla. Kyllä, lukiolainen ei valmistu ammattiin, mutta lukiolaisella on enemmän etuja päästä ammattikorkeaan ja yliopistoon. Mitäs he siellä sitten tekevät? No saavat enemmän " yleis-sivistystä" ja valmistautuvat ammattiin. Ja kyllä lukiolaisetkin kärkkyvät opintolainoja ja tukia kelalta ja elävät vanhempien rahoilla, mutta he ovat avaramielisempiä ja voivat mennä vaikka siihen siwan kassalle töihin. Miksi? No koska he voivat mennä sinne ilman että heitä alkaa hävettää. "Kouluttauduin hitsaajaksi ja oon yyötön mut en siwan kassalle nokkaani tunge. mitä bojat musta viel ajattelee." Ja niin lukiolaiset voivat myös hakea monipuolisimpiin paikkoihin kuin kassatädeiksi. En toki väitä että valmistuttuaan ammattikorkeista ja muista, niin lukiolaisella olisi enemmän töitä. Mutta mitä parempi koulutus sitä arvostetumpi ammatti ja sitä harvempi siihen valmistuu. Joten mielestäni on aika idioottimaista haukkua lukiota kun meillä kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet päästä töihin. Ylioppilas on hieno titteli jonka saat lukiosta päästyä.
-
Hirvee paskamyrsky täällä taas käynnissä amiksen ja lukion kesken...
-
Harmi, ettei edes Sari 40+ osaa arvostaa ylioppilastutkintoa. Juuri Sarin kaltaisten ihmisten lapset ovat niitä, jotka mollaavat lukiolaisia ja korkeasti kouluttautuneita jo pienestä lähtien, ja ajattelevat, että aina löytyy oikopolku työhön. En osaa paremmin selittää..
-
Ammattikoululaiset tuntuvat aina luulevan, että ovat jotenkin ylempänä kun lukiolaiset. Itse toimin tarjoilijana yhdessä baarissa, ilman mitään alankoulutusta ja samalla kun käyn lukiota. Kukaan amiksen käynyt ei kuitenkaan voi joskus tulla sanomaan, että ovat esimerkiksi lääkäreitä, vaikka eivät ole käyneet lukiota. Tarkoitan nyt vain sitä, että mielummin istun sen kolme vuotta lukiossa, aikuistun ja mietin TODELLA mitä elämältäni haluan, enkä 15-vuotiaana päätä mihin ammattiin haluan ehkä koko loppu elämäkseni. Lukion käyneenä ovet on auki mihin tahansa, eikä tarvitse tyytyä näihin amislaisten naurettaviin tuloihin
-
Täällä päin löytyy molemma sekä uuset ylioppilaat että valmistuneet lehdestä.
-
Pakko myöntää, että omasta mielestäni on hienoa, että aikuinen arvostaa ammattikoulua. Liian monet aikuiset ovat vielä tänäkin päivänä "lukio tai lähet kotoota" -asenteella. Imo olisi ihan fiksua kyllä julkaista myös valmistuneet, vaikka työmäärä jolla amiksessa mennään onkin naurettavaa. Kyllä, kokemusta on.
-
Minusta olisi parempi jos lehdissä julkaistaisiin ainoastaan niiden nimet jotka ovat päässeet eläkkeelle. Siinä vasta saavutus.
-
Ylioppilaat on yli-arvostettuja, ammattiin valmistuvat pitäis olla arvostetuimpia.
-
Ymmärsinkö mä taas jotain väärin vai eikö kukaan tiedä viisauden ja älykkyyden eroa?
-
Virpi: Ammattikoululaiset tuntuvat aina luulevan, että ovat jotenkin ylempänä kun lukiolaiset. Itse toimin tarjoilijana yhdessä baarissa, ilman mitään alankoulutusta ja samalla kun käyn lukiota. Kukaan amiksen käynyt ei kuitenkaan voi joskus tulla sanomaan, että ovat esimerkiksi lääkäreitä, vaikka eivät ole käyneet lukiota. Tarkoitan nyt vain sitä, että mielummin istun sen kolme vuotta lukiossa, aikuistun ja mietin TODELLA mitä elämältäni haluan, enkä 15-vuotiaana päätä mihin ammattiin haluan ehkä koko loppu elämäkseni. Lukion käyneenä ovet on auki mihin tahansa, eikä tarvitse tyytyä näihin amislaisten naurettaviin tuloihin
Piti olla hiljaa, mutta... Voihan siellä amiksessakin miettiä mitä tulevaisuudeltaan haluaa ja vaikka vaihtaa kokonaan alaa valmistumisen jälkeen. Toki lukiossa saa paremman pohjan mm. matikasta, fysiikasta ja kielistä. Ammattikoulussa, ainakin omana aikanani, kyseisten aineiden opetus oli peruskoulutasoa, lähempänä ala- kuin yläastetta. Vastakkainasettelu on ihan turhaa. Joillekkin vaan ammattillinen koulutus sopii paremmin kiun teorain pänttääminen. Itse valitsin ammaitillisen, kun en ole ikinä ollut pänttääjä. Amiksen jälkeen etsin pari vuotta töitä alaltani niitä löytämättä ja päädyin hakemaan ammattikorkeaan aivan eri alalle. Parin vuoden jälkeen tajusin, ettei ole mun alaa se ja vaihdoin toiselle linjalle, josta juuri valmistun. Jälkimmäinenkään ala ei ole lähelläkään ammattikoulutustani. Aika harvoja on ne alat minne nykypäivänä enää ylioppilatodistusta vaaditaan. Lisättäköön vielä, että voihan sen lukion suorittaa vaikka aikuisena, jos siltä tuntuu tai haluaa koulutukseen, johon se vaaditaan. -
Selittäisikö nämä lukon dissaajat, että mites sitten, kun halutaan esimerkiksi lääkäriksi, että miten amiksesta se voisi olla mahdollista? Tai muut vastaavat? Aivan ei ole. Eli onko se lukion käyminen välttämättä turhaa?
-
Ainakin aamulehdessä luki valmistuvienkin nimet ja mielestäni ammattikoululaisten arvostuskin on noussut. Pitää vain tajuta ettei ammattikoululainen ole yhtään sen parempi kuin lukiolainenkaan. Ja sama toisinpäin. Eniten näissä tappeluissa pistää silmään kun sanotaan ettei ammattioppilaitoksessa tehdä muutakuin riehuta ja sen olen ainakin omalla kohdalla huomannut virheelliseksi. Kyllä amiksessakin saa töitä tehdä menestyksen eteen. Ja onhan ammattikoulussa muitakin aloja kuin autonkorjaaja ja rakennusmies:)
-
iänikuinen tappelu siitä että onko lukio vai amis parempi.. herätkää ihmiset ! .. :D joillekkin lukio sopii paremmin (mm. 26v siskoni joka kävi lukion ja jatkoi opiskelua) ja joillekkin taas tuo lukeminen ei vain sovi niin hyvin vaan haluaa tehdä jotain (mm. minä, kokeilin lukiota, ei ollut minun juttu vaan vaihoin amikseen ja olen tyytyväinen vaihtooni koska haluan tehdä jotain kokoajan, en vain lukea) .. :) MUTTA mielestäni molemmat ovat hyvä vaihtoehto, ihmisestähän se on kiinni, oisiko jo aika lopettaa tuo tappelu..?
-
-
Eikö tästä aiheesta kinasteltu täällä ihan vähän aikaa sitten... Noh, pätemisen tarve on liian suuri: Hyvät ammattikoululaiset, teidän ei tarvitse tuntea minkäänlaista alemmuudentunnetta ja siitä kumpuavaa vihaa lukiolaisia kohtaan. Kyseessä on kaksi erilaista, mutta samanarvoista ja yhtä vaativaa tutkintoa. Nimet julkaistaan lehdessä parisataa vuotta vanhan perinteen vuoksi (kuten joku jo mainitsikin), ei siksi, että ylioppilaita pidettäisiin virallisesti paremman luokan kansalaisina eikä siksi, että ammattikoululaisten työtä haluttaisiin vähätellä. Voi miten tunsinkaan itseni hienoksi supersivistyneeksi ja suunnattoman arvostetuksi yli-ihmiseksi, kun näin nimeni tuhansien muiden hyvin samanlaisten nimien luettelossa! Kaikki eivät sivisty lukiossakaan ja osa menee sinne vain siksi, että a) eivät tiedä mikä heistä tulee isona b) ovat niin kömpelöitä käsistään, että kokkeina sytyttäsivät keittiöt tuleen ja autoasentajina kaivaisivat vain hämillään ruuvimeisselillä korvaansa. Olkaa ylpeitä valitsemastanne alasta ja antakaa muidenkin olla ylpeitä. Jos oma ala tuntuu vähäpätöiseltä, ehkä silloin pitää jatkaa etsimistä eikä tuhlata energiaa katkeraan pilkkaan. Omien lukiokokemusten ja tuntemieni ammattikoululaisten perusteella lukiolaisillakaan ei ole mitään syytä nostaa itseään ammattikoululaisten yläpuolelle.
-
Jepjep: Selittäisikö nämä lukon dissaajat, että mites sitten, kun halutaan esimerkiksi lääkäriksi, että miten amiksesta se voisi olla mahdollista? Tai muut vastaavat? Aivan ei ole. Eli onko se lukion käyminen välttämättä turhaa?
On se mahdollista ja moni on sen tehnyt. Lääkikseen vaatimuksena on jokin toisen asteen tutkinto, eli amispohjalla voi päästä, kunhan jaksaa itsekseen opiskella vähän enemmän. Lukiossa on mielettömästi kaikkea turhaa roskaa, ja se hyödyllisyys tosiaankin on keinotekoista, koska jos haluaa yliopistoon mutta ei amikseen, lukio on pakko käydä. Yleissivistävä koulutus on teoriassa söpö idea, mutta kyllä yleissivistys pitäisi oppia jo peruskoulussa. Ja eikö ammattiin opiskeleva sitten sitä tarvitse? -
Kyllähän jonku ne ns. paskaduunitki on tehtävä. Pitääkö sitä varten käydä lukio vaik ammatikoulust valmistuis nii paljo nopeempaa?
-
Ite oon ihan tyytyväinen lukion ja amiskan yhistelmääni. :) Lukiosta oppii yleissivistystä ja muutenkin asiaa, jotka kaikkien oikeasti olisi hyvä tietää, ja amiskasta valmistuu oikeaan ammattiin ja oppii oikeasti tekemäänkin jotain... Osa lukiolaisista ei osaa edes makaroneja keittää ja (suurin) osa amiskalaisista ei osaa edes yksinkertaisia päässälaskuja...
-
Ni ehkä ennen, kun lääkkiksen pääsykokeen kysymyksiin pystyi opiskelemaan kirjasta. Mutta sehän muuttui vähän aikaa sitten ja nykyään se koe perustuukin lukion fysiikan, kemian ja biologian opintoihin. Eli toisin sanoen vaatii erittäin paljon itsenäistä opiskelua päästäkseen amiksesta lääkkikseen
-
Piti sitten tämäki ''moka'' laittaa tänne, että saatais kauhea tappelu aikaan -.-
-
ite sekä lukion että amiksen käyneenä, en vaan jaksa ymmärtää tätä ihme vouhotusta, et kuka mistäkin valmistuu.. ihme vitun valitusta.. eikä se sitä tarkota vaik amiksesta sattusitki valmistuu ammattiin, et sattusit pääsee siltikään töihin. useemmanki kaverii tunnen ku hankkinee jonkun tietyn alan paperit muttei päivääkä kyseisii hommii tehny.. et antakaa ny jokasen opiskella mis huvittaa, peace!
-
Mikään koulutus ei koskaan ole turhaa. Tärkeintä on löytää itselle sopiva opiskelutapa, joka yleensä vaikuttaa toisen asteen opintopaikan valintaan. Ja jos ei peruskoulun jälkeen yksinkertaisesti tiedä, mitä haluaa tehdä, on järkevää valita lukio, jotta pitää mahdollisimman monet ovet avoinna ja saa aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaa tehdä. Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että lukio-opiskelu on rankempaa kuin ammattikoulussa (ainakin omalla paikkakunnalla). Monilla amislaisilla on ns. ''turhia päiviä'', jolloin opettaja ei välttämättä tule paikalle ollenkaan, tai ei keksi mitään opetettavaa. Turha varmaan mainita lyhemmistä päivistä, vapaapäivistä sekä yleisestä lusmuilusta. Tietysti lukiossa on helppo vaikuttaa itse, kuinka rankan jakson itselle tekee, mutta jos haluaa suorittaa lukion kolmeen vuoteen, parina ensimmäisenä vuonna on yleensä 20-30 kurssia, joka tarkoittaa jaksojen määrästä ja kurssien tarjonnasta riippuen noin 5-8 kurssia jaksossa. Tällöin myös koeviikolla on 5-8 kurssikoetta (lukuunottamatta kokeettomia kursseja). Ja jotta kukaan ei tulisi inisemään, että 5 kurssia/ jakso on aivan helppoa, pitää ottaa huomioon henkilön oma motivaatio sekä kurssit. Onhan toki helppoa, jos kurssit ovat itselle mieleisiä ja helppoja, mutta jos kurssit ovatkin niitä pakollisia, joiden opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa ja ovat muutenkin vaikeita, se on täysin eri juttu. Toki ammattikoulussakin on omat hyvät puolensa. Opiskelu on paljon käytännöllisempää, eikä ns. ''pänttäämistä'' ole niin paljon kuin lukiossa. Ja jos on aivan varma, mitä haluaa tulevaisuudessaan tehdä, ja sen voi saavuttaa amiksen kautta, miksi ei menisi sinne? Vaikka nykyään on harvinaista, että ihminen tekee samaa työtä koko loppuelämänsä, ei sen pitäisi vaikuttaa valintaan ammattikoulun ja lukion välillä. Ammattikoulussa voi tehdä myös sisäisen kaksoistutkinnon, jolloin suorittaa kaksi eri ammattitutkintoa, ylioppilastutkinnon ja ammattitutkinnon sijaan. Tarkoitukseni oli siis sanoa, että molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Tärkeintä on kuitenkin henkilön sopivuus omaan opintopaikkaansa. Jos jotakin haittaa, että yli-oppilaat julkistetaan lehdessä, ottakaa asia omiin käsiinne ja kertokaa vaikka paikallislehdelle haluavanne jutun myös ammattiin valmistuneista. Omalla paikkakunnallani ainakin sekä yli-oppilaat että ammattiin valmistuneet julkistetaan, vaikkakin yli-oppilaat aikaisemmin, sillä tieto yli-oppilaista tulee aikaisemmin. Kuitenkaan näiden julkistamista ei kannata jättää kokonaan pois, sillä monista, etenkin vanhemmista, on mukavaa katsoa lehdestä keitä heidän tuttujaan/ tuttujen lapsia on valmistunut. Lehdissä on muutenkin nykyään vain paljon valitusta ja ikäviä asioita, joten pidetään edes pieni ilon aihe lehdissä! Ottakaa myös huomioon että tämä oli vain minun mielipiteeni, eikä siitä kenenkään tarvitse vetää hernepeltoa nenään. Pahoittelut mahdollisista kirjoitusvirheistäkin.
-
oscar: Ja mitähän lukioon meno vaikuttaa? Amitsussa saa ihan samat paperit, mutta saa vielä koulutuksen alaankin. Tällöin tietää alasta jotain ja on sama opintomäärä, kuin lukiossa eli mahdollisuudet päästä samoihin paikkoihin, ehkä jopa paremmat, kun on myös ammattipohjaakin. Siksi en ymmärräkkään, miksi se lukiosta valmistuminen on niin kauhean suuri juttu, kun jos sen koulutuksen jättää siihen niin ei pitkälle pääse, toisin kuin amitsun pohjalta
Ja toinen, että jos jatkaa opintoja, saa tehdä jo jonkinnäköistä työtä siinä sivussa, ilman et se on ns. paskaduunia, kuten just jonkun ässän kassalla kaks viikkoa. -
höpöli: No kyllä mun puolesta vois jättää ylioppilaiden nimet julkaisematta, koska siinä tutkinnossa ei ole mitään ihmeellistä, se on naurettavan helppo läpäistä ja pohjimmiltaan se on melko hyödytön (lukuun ottamatta keinotekoista hyötyä eli opiskelupaikkaetua). terveisin LLLLL
Hmm, oletko itse tehnyt ylioppilaskoetta? En usko... Minun mielestäni sekä ammattiin valmistuneet, että ylioppilaat on pitää julkaista lehdissä, ja amiksen käyneidenkin pitää saada huomiota. -
-
Argath: Meilläpäin lehdet kyllä julkaisevat sekä uudet ylioppilaat että valmistuneet. Muistaakseni ylioppilaat julkaistiin tänä vuonna viikkoa ennen koulun päättymispäivää ja muut valmistuneet (amiksesta) silloin valmistujaispäivänä. Ps. On fakta, että lukion käyneillä on keskimäärin korkeampi elintaso myöhemmin elämässä kuin amiksen käyneillä. On totta, että ylioppilastutkinto ja sen arvosanat ovat täysin turhia sen jälkeen, kun saa jatkokoulutuspaikan, mutta sittenpä onkin hauskaa verrata lääkärin palkkoja vaikkapa lähihoitajan palkkaan? Tai arkkitehdin palkkaa rakennusmiehen palkkaan? Tai jonkin alan diplomi-insinöörin palkkaa saman alan duunarin palkkaan?
Idiootti nyt sä vertaat korkeakouluu amiksee. Pysytäänpäs amis vs lukio. Millä perusteella amikset eivät menisi jatko-opiskelemaan. Itse kävin kaksoistutkinnon ja lukion kurssit ei pahemmin oo auttanu kouluihin hakemisessa. T. LEEMC -
Olisitte vaan tyytyväisiä kun lukiolaiset menee siwan kassalle duunii.. Jonkun sekin työ täytyy tehdä, että te voitte käydä ostamassa ruokanne... SItäpaitsi, jos saa tarpeeksi työkokemusta voi käydä hyvä tuuri ja päästä lukiolaisena ihan aitoon K-citymarkettiin :) Ette te amiksetkaan suoraan mitään hyvää duunipaikkaa saa, kyllä siihen tarvitaan enemmän kun 3-4 vuotta opiskelua. Loppupeleissä se on yks ja vitun sama missä opiskelee, kunhan opiskelee :)
-
Argath: Ps. On fakta, että lukion käyneillä on keskimäärin korkeampi elintaso myöhemmin elämässä kuin amiksen käyneillä. On totta, että ylioppilastutkinto ja sen arvosanat ovat täysin turhia sen jälkeen, kun saa jatkokoulutuspaikan, mutta sittenpä onkin hauskaa verrata lääkärin palkkoja vaikkapa lähihoitajan palkkaan? Tai arkkitehdin palkkaa rakennusmiehen palkkaan? Tai jonkin alan diplomi-insinöörin palkkaa saman alan duunarin palkkaan?
Lisään vielä tähän jälkeenpäin, että lääkäriä ja lähihoitajaa ei voi edes verrata toisiinsa, toisin kuin sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Mutta, tämäkin homma ratkeaa sillä, että lähihoitaja voi lähteä lukemaan sairaanhoitajaksi. Ei se ole este. Ja jos haluat esimerkiksi sen lääkärin, niin lähihoitajilla on sellainen pieni etu, että kun lääkärit voi työskennellä sairaaloissa ja terveyskeskuksilla, lähihoitaja voi taas työskennellä karkeesti jaoteltuna varmaan yhdeksässä eri paikassa, mm. lasten ja nuorten kanssa, sairaanhoidossa ja huolenpidossa, ensihoidossa.. Paikkoja on lukemattomia. Ja pääset jokaiseen paikkaan yhdellä koulutuksella. Esim sairaanhoitajilla sun pitää käydä koulutuksia, jos haluat mennä vaikka vammaistyöhön. Take that, bitches. -
niin perus lukiolaisia kyl täällä: takertuu johonki elämää suurempaa asiaan kuten yhdyssanat. Käykää ammattikoulut niin opitte myös tekemään töitä jotta ei tarvitse koko päivää istua netissä korjailemassa muiden kielioppimokia.
-
joooo-o: niin perus lukiolaisia kyl täällä: takertuu johonki elämää suurempaa asiaan kuten yhdyssanat. Käykää ammattikoulut niin opitte myös tekemään töitä jotta ei tarvitse koko päivää istua netissä korjailemassa muiden kielioppimokia.
Tuohan viestihän on meille lukiolaisille täydellinen, koska me emme osaa tehdä töitä, mutta korjaamme netissä kielioppimokia. Haluaako joku muukin luokiolainen, (työtä osaamaton ääshoul) korjata tämän sankarin moat? =) -
ynoS: Tuohan viestihän on meille lukiolaisille täydellinen, koska me emme osaa tehdä töitä, mutta korjaamme netissä kielioppimokia. Haluaako joku muukin luokiolainen, (työtä osaamaton ääshoul) korjata tämän sankarin moat? =)
Aika hauska tuo 'moat'. -
nanu8842: Yleissivistys on yhdyssana ilman viivaa.. Vokaaliin päättyvät ja alkavat yhdyssanat vaativat viivan.. JOO JA IHAN AMISPOJALTA… DDD
Jos vokaaliin päättyvät ja alkavat yhdyssanat vaativat viivan, niin sanopa, miksen ole koskaan nähnyt yhdysviivaa esim. sanassa 'annoskoko' tai 'yläluokka'? Ja kyllä, olen pikkumainen. Sitä paitsi en näe mitään virhettä siinä, että kirjoittaa yhdyssanan yhdysviivallisena, vaikkei se sitä vaatisikaan. 'Yleis-sivistys" on kieliopillisesti yhtä oikein kuin 'yleissivistys'. Tietysti jälkimmäinen näyttää paremmalta ja on yleisemmin käytössäkin, mutta silti, molemmat ovat oikeita muotoja. -
Itsehän kävin lukion askeleena kohti yliopistoa. Ihan sama vaikkei lukiopapereilla teekkään mitään, mutta tiedän mitä haluan ja lukio oli osa tavoitteen saavuttamista.
-
Jepjep: Ni ehkä ennen, kun lääkkiksen pääsykokeen kysymyksiin pystyi opiskelemaan kirjasta. Mutta sehän muuttui vähän aikaa sitten ja nykyään se koe perustuukin lukion fysiikan, kemian ja biologian opintoihin. Eli toisin sanoen vaatii erittäin paljon itsenäistä opiskelua päästäkseen amiksesta lääkkikseen
Galenoksesta ei kyllä saa oikein mitään irti, jos ei ole perustana lukiotietoja tai vastaavaa, joten kyllä se ennenkin vaati paljon työtä (joidenkin mielestä jopa enemmän). Toki nykyinen koealue on paljon laajempi kasviopillaan (kyllä, tämän kevään kokeessa piti tunnistaa kasvin osia).eekoo: Hmm, oletko itse tehnyt ylioppilaskoetta? En usko…
Aiemman viestini "terveisin LLLLL" tarkoitti sitä, että olen tehnyt viisi ylioppilaskoetta ja saanut jokaisesta parhaimman mahdollisen arvosanan. Siitä huolimatta en pidä ylioppilaaksi pääsyä itsessään kovin arvokkaana.ksssht: Jos vokaaliin päättyvät ja alkavat yhdyssanat vaativat viivan, niin sanopa, miksen ole koskaan nähnyt yhdysviivaa esim. sanassa ‘annoskoko’ tai ‘yläluokka’? Ja kyllä, olen pikkumainen. Sitä paitsi en näe mitään virhettä siinä, että kirjoittaa yhdyssanan yhdysviivallisena, vaikkei se sitä vaatisikaan. ‘Yleis-sivistys” on kieliopillisesti yhtä oikein kuin ‘yleissivistys’. Tietysti jälkimmäinen näyttää paremmalta ja on yleisemmin käytössäkin, mutta silti, molemmat ovat oikeita muotoja.
No ei ole, kuten eivät ole myöskään "ki-ssa" ja "l-apamato". Yleis-sivistys kelpaa tietysti silloin, kun sana jaetaan kahdelle siville, mutta niin ei nyt ollut.mö: Itsehän kävin lukion askeleena kohti yliopistoa. Ihan sama vaikkei lukiopapereilla teekkään mitään, mutta tiedän mitä haluan ja lukio oli osa tavoitteen saavuttamista.
Hyvin sanottu. Tosin ei se minulle ihan sama ole, että tuli tuhlattua kolme vuotta melko hyödyttömässä oppilaitoksessa. -
Amis! Lukio! AMIS! LUKIO! AMIS! LUKIO! jne. Ottakaa amikset se snickers pois peräreiästänne. Tuo mussuttaminen ei auta mitään. Ja samaa sanon lukiolaisille... Tuo lesoominen ei auta mitään. Kaikille vielä tasapauolisesti: Haistakaa se ruskea pahalta haiseva substanssi ja tehkää jotain muuta kuin mussuttakaa amiksista valmistuvien listojen puuttumisesta/amiksen/lukion paremmuudesta. UGH! Olen puhunut. T: 2012 kevään ylioppilas
-
jokurandomi93: Amis! Lukio! AMIS! LUKIO! AMIS! LUKIO! jne. Ottakaa amikset se snickers pois peräreiästänne. Tuo mussuttaminen ei auta mitään. Ja samaa sanon lukiolaisille… Tuo lesoominen ei auta mitään. Kaikille vielä tasapauolisesti: Haistakaa se ruskea pahalta haiseva substanssi ja tehkää jotain muuta kuin mussuttakaa amiksista valmistuvien listojen puuttumisesta/amiksen/lukion paremmuudesta. UGH! Olen puhunut. T: 2012 kevään ylioppilas
Sori, Marssi sopii ääshiini paremmin. Snickersin pähkinät vähän kutittavat ja niiden murskautuminenkaan ei tunnu kovin mukavalta 8) -
Mur: Eroa on se että amiksessa valmistuu ammattiin. Helppoa eikö? Tämän jälkeen suurin osa amislaisista halajaa töihin ilman että hakisi mahdolliseen oppilaitokseen kuten ammattikorkeaan. Mutta kuten kaikilla työnantajilla on tapana, he hakevat nuorta ihmistä,jolla on tarpeeksi työkokemusta. No kun mutta valmistuneet amislaiset eivät omaa tarpeeksi kokemusta niin he joko pääsevät äitin ja isin suhteiden kautta töihin tai sitten harjoittelijoiksi palkatta/tai palkan kanssa, jos he ovat oikein optimistisia, he parempaa paikkaa odotetellessa kärkkyvät kelalta/ammattiliitoilta tukia, jotta he saisivat rahaa elääkseen. Ja nii. siinä on vielä sekin ongelma että näihin monipuolisiin ammatteihin valmistuu satoja ihmisiä ja paikkoja on vain muutama. Eikun ruvetaan tappelemaan!
Ai, onko sinulla jotain tilastotietoa, kun viestistäsi saa sellaisen kuvan, että suurin osa amiksen käyneistä jäisi työttömiksi? Näin ei kyllä ole. Amiksen käyneet ovat päässeet näyttämään osaamistaan jo työssäoppimisjaksoilla eri yrityksissä ja saaneet jalan oven väliin, hyvin hoidettu työssäoppimisjakso on aika tehokas keino työllistyä opintojen jälkeen... Mutta hokekaa vaan sitä mantraa, että lukiolainen jatkaa sitten vähintään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen. Kaikkihan me kuitenkin tiedämme, että kaikki eivät sinne pääse. Ja mitä korkeakouluttautumiseen muuten tulee, niin en voi olla mainitsematta, että hyvillä amiksen papereillahan pääsee ihan helposti ammattikorkeaan, katsokaa itse kunkin alan valintaperusteista. Joku lukiolainen jo siellä kehuskeli tekevänsä samoja töitä kuin amiksen käynytkin. Esim. kaupan alallahan tämä tarkoittaa sitä, että kun työnantaja palkkaa sekä kolme vuotta lukiossa uurastaneen ylioppilaan ensimmäiseen työpaikkaansa ja vastavalmistuneen merkonomin ensimmäiseen työpaikkaansa, niin ylioppilaalle on oikeus maksaa harjoittelijapalkkaa, eli 85% 1. vuoden minimipalkasta, samaan aikaan merkonomille maksetaan vähintään 3. vuoden palkkaa, eli sama kuin tradenomille. En näe, miksi merkonomin pitäisi tuntea olevansa jotenkin huonompi kuin ylioppilas. -
5700e/kk ja saa potkia amishuoruleita perseelle, ai että kun tekee hyvää t. lukiolainen
-
asd: 5700e/kk ja saa potkia amishuoruleita perseelle, ai että kun tekee hyvää t. lukiolainen
Uskotko itekään tuohon? :) -
ynoS: Kyllä yliopistton/AMK:hon Lukion käyneet ovat etusijalla.
itse asiassa ammattikoulussa opiskelevat taitaa olla amk:hon etusijalla (: -
amis: niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwan kassal nami nami:
Autoalalla ei ilmeisesti tarvitse opetella kirjoittamaan? Lukion käyneet osaa yleensä sentään kirjoittaa. -
onneks tuli sähkäriksi opiskeltua, massia tulee ovista ja ikkunoista. lukiohomona olisin varmaan vieläkin jossain jatko-opinnoissa seuraavat 10 vuotta
-
Kaikkiin ammatteihin tarvitaan työntekijöitä, sekä amisduuneihin että korkeammalle koulutettuja henkilöitä muille aloille. Myös siwan kassalla tarvitaan kassahenkilökuntaa ja usein ovat nuoria opiskelijoita. Mutta kysytäänpä, kuinka moni lukiolainen työskentelee loppuelämänsä noissa kassaduuneissa? Väliaikasta se vaan yleensä on. Ja kyllä ylioppilaaksi valmistumisessa on erilaista hehkua kun amiksesta valmistuvilla. Totuus.
-
ynoS: Kyllä yliopistton/AMK:hon Lukion käyneet ovat etusijalla.
Ei muuten todellakaan pidä paikkaan et AMK:hon ois lukion käyneet etusijalla! -
-
Lukion käyneet eivät ole AMKissa etusijalla, mutta paljon hyötyä lukiosta mulle ainakin oli. Viestintätaito (aka äidinkieli) oli helpointa meille, jotka saivat aiemmat kolme vuotta viilata pilkkua esseissään. Ruotsin kurssit on rakennettu niin, että opiskelijoiden kielitaidon oletetaan olevan keskipitkän ruotsin oppimäärän tasolla. Taisiis sen mikä nyt seiskaluokalla alotettiin. Kertauskurssille tietty pääsee, mut meijän luokan amistaustaset olivat ihan hukassa. :/ Alani opinnoissa on ollut suurta hyötyä myös filosofian, psykologian, yhteiskuntaopin, historian ja matematiikankin opinnoista. Lukiossa opetetaan nuoria seuraamaan aikaansa, mikä on jatkossa tosi tärkeää. Jos ei muuten, niin onpahan sit jotain mistä puhua tulevien työkaverien kanssa! :D
-
Vedänpä mäkin nyt omat mielipiteeni tähän keskusteluun. Mä itse opiskelen lukiossa, joka on samassa rakennuksessa kauppiksen kanssa. Mä en menisi ensimmäisenä sanomaan että kauppiksessa opiskelu on rankempaa kuin lukiossa. Mä oon itse vetänyt lukiossa parhaimmillaan 12 tunnin mittaisen koulupäivän, juossut tukiopetuksissa ja matikkapiireissä, ottanut 8 kurssia yhdelle jaksolla ja vetänyt viiden koeviikon vuositahtia. Mitä kauppis tekee sillä aikaa? Kauppis aloittaa päivänsä aikaisintaan kello 9 ja lopettaa sen viimeistään neljän aikoihin. Kauppis pelaa koko vuoden tietokoneella hotellipeliä, ja vuosi päättyy kauppislaisten meluisiin kevätbileisiin heidän omissa tiloissaan. Kauppis dissaa kaikkea ja hihittelee kaikelle mikä liikkuu. Lisäksi kauppikset ja muut tuntemani amikset käyttäytyvät täsmälleen samoin kuin yläastelaiset teinit. Ja kaiken huippuna, he väittävät tekevänsä tutkintonsa eteen enemmän työtä kuin keskimääräinen lukiolainen. Hmm... Mulle ei tulisi lukiossa enää mieleenkään harrastaa minkäännäköistä koulukiusaamista, tai sellaista ''mä tuun kyllä sanoo suoraan jos sun naamas vituttaa mua'' -asennetta. Sen sijaan kuulen jatkuvalla syötöllä amiksessa olevien kavereideni puhuvan ''joo näytin sille horolle et kuka tääl määrää menin sanoo sille gallerias et jos se vittu tulee kouluun ni se kuolee''. Valaisevaa. Enkä mä sano että kaikki amikset ovat tällaisia, mulla on myös monia kauppiksessa olevia kavereita jotka ovat ihan yhtä lailla järkeviä kuin kaikki muutkin. Enkä mä syrji amiksia mitenkään, musta ei olisi ikinä tekemään esimerkiksi putkimiehen hommia mutta mä oon erittäin iloinen että joku ne hommat kuitenkin hoitaa. Tai pesee vanhusten perseitä koska mä en itse hienoilla akateemisilla papereillani siihen suostu. No hard feelings.
-
Koko lukio vs amis tappelu on lähtöjään siitä, että amiksen käyneet tai siellä opiskelevat tuntevat olevansa alempi arvoisia kansalaisia/ihmisiä lukion käyneiden rinnalla (mikä myös pitää paikkansa) ja tätä kautta he lähtevät niin kärkkäästi huutelemaan ja puolustelemaan asetelmaansa ja koittavat jollain tapaa valehdella itselleen, ettei asia olisi niin kuin se on. Jos minä opiskeleisin huonossa koulutuspaikassa niin kyllä minäkin sitä puolusteleisin viimeiseen asti, vaikka itse tietäisinkin totuuden. Sama toimii amisten parissa, he kyllä tietävät olevansa hieman yksinkertaisempia ihmisiä, mutta kyseessä on tabu. Juuri kukaan ei voi koskaan myöntää olevansa tyhmempi ihminen kuin toinen sosiaaliselta älykkyydeltään, sillä onhan jonkinlaista ihmisarvoa tunnettava itsessään.
-
Hauskasti onnistuu jokainen neideistä/rouvista asettamaan itsensä naurunalaiseksi puutteellisilla äidinkielen taidoillaan... Ylioppilastodistuksen arvosanat eivät tänä päivänä muuten kerro paljonkaan itse arvosanojen ansaitsijasta: Korkeisiin arvosanoihin voi yltää nykyään niin monen eri toisistaan riippumatoman ominaisuuden avulla, että käytännön hyötyä ei Laudatureista ja Eximioista tule kenellekkään enää nyky-yhteiskunnassa olemaan. Enemmän opiskelijasta kertoo arvosanojen määrä.
-
Ai miten niin ammattiin valmistuneita ei löydy lehdestä? Ainakin itse olen usein törmänneeni lehteä selatessani listaan es. vartijoiksi/kokeiksi/yms. valmistuneista Ellei tuo sitten ollut juuri se moka, siinä tapauksessa turha kommentti :D
-
Voi että, mä en jaksa kiistelyä tästä asiasta. Lukion ja amiksen välillä valitseminen on jokaisen oma asia. Ne, jotka haluavat jatkokouluttaa itseään esimerkiksi yliopistossa, menevät sinne lukioon ja ne, jotka tyytyvät ohittamaan yleissivistävän lukion, opiskelevat suoraan ammattiin amiksessa. Miksi tästä pitää riidellä? Lukupäät ja yliopistoon haluavat suuntaavat lukioon ja loput amikseen, ja molempien koulujen opiskelijat ovat ihan yhtä arvokkaita. Dot com.
Tege: Jos oikeasti ette tajua ylioppilas-tittelin arvoa, niin katsokaa hieman kauemmas Suomen historiaan ja miettikää tämän vanhan ja kunnioitetun, perinteikkään sekä arvostetun tittelin “brändiä”. Eikö ole aika itsestään selvää että tällainen vanha perinteikäs ja kunnioitettu arvonimi tuo itselleen lisäarvoa pitkällä iällään ja iänikuisilla traditioillaan? Todella helppo erottaa yksittäisestä ammattitutkinnosta. Sitäpaitsi nykyaikana on vanhanaikaista opiskella yksi ala. Työmarkkinoilla tarvitaan erikoistujia sekä ihmisiä, jotka ovat syventyneet alaansa taikka perehtyneet monipuolisesti. Yksittäinen esim. leipuri, parturi, autokorjaaja voi työskennellä niin suppealla alueella, kun taas esimerkiksi lukion käynnyt, yliopistossa opiskeleva voi perehtyä vaikka mihin!
Näinpä. -
ynoS: Kyllä yliopistton/AMK:hon Lukion käyneet ovat etusijalla.
Eipä muuten ole. Yliopistoon tai ammattikorkeaan ei ole kukaan etusijalla, sillä lukiosta ja ammattikoulusta voi molemmista niihin päästä. Ehkä nyt pääsääntöisesti lukioon menevät vain ovat motivoituneempia opiskelemaan enemmän, joten lukiopohjaisia opiskelijoitahan noissa ylemmissä kouluissa enemmän on, mutta eivät he etusijalla niihin pääsemisessä ole. -
No se ammattiin valmistuminen on kyllä paljon tärkeämpää kuin joku lakin saaminen. Ei sillä muuta tee kuin jättää kaappiin pölyttymään. :D
-
Ei se todistuksen älykkyysosamäärä.... mitä mä juuri luin?
-
ynoS: Kyllä yliopistton/AMK:hon Lukion käyneet ovat etusijalla.
mistähän olet ton tiedon kaivanut? -
Ongelmana on se, että amiksesta ei ole mahdollisuuksia niille aloille joille haluan, siispä kävin lukion ja nyt opiskelen paikassa jossa ei tarvitse kuunnella katkerien amisten vittuilua. (parasta tässä on se, että kun menin lukioon, en tiennyt mitä haluan) Ei palkalla niinkään ole väliä, kunhan se on hyvä.
-
kyrpii kyl tällaset katkeroituneet amikset. ammattikoulu on mun mielestä ihan yhtä arvokas oppilaitos kuin lukiokin, ja mielestäni ammattikoulusta valmistuneille pitäis antaa enemmän huomiota ja näkyvyyttä mediassa. mut en kuitenkaan ymmärrä miten se on millään tavalla heiltä pois että jotkut valitsevat yleissivistävän koulutuksen ammattiin valmistumisen sijaan. kyllä sitä ehtii itelleen ammattia opiskella vaikka kuinka monesti. huoh. en todellakaan tajua miksi tästä pitää tapella ja inttää että kumpi onkaan parempi, kun kyseessä on jokaisen oma valinta.
-
ainakin meilläpäin lukiolaiset pääsevät kauppoihin töihin aina, koska niille ei tarvi maksaa palkkaa yhtä paljon kuin amiksesta valmistuneelle
-
Suuri osa lukiolaisista (itseni mukaan lukien) asuu yksin omassa kämpässä syystä tai toisesta, ja ei osata makaroneja keittää? En tajua mistä osa ammattikoululaisista vetää tuon niin tyyppillisen asenteensa "lukiolaiset on teetä hörppiviä sivistyneitä nörttejä jotka vaan opiskelevat ja joilla ei ole muuta elämää kuin koulu". Onneksi omat ammattikoulussa olevat kaverini eivät ajattele niin. Lukiossa voi pärjätä, vaikka juhlisi ja välillä olisi vähemmän kiinnostunut koulusta ja enemmän sosiaalisesta elämästä. Ammattikoulussa olevat ei taida tajuta, kuinka naurettavaa se on, että nytkin keväällä oli joku pirun tapahtuma jossa amikset uikutti huonosta arvostuksesta ja plaahplaahplaah.. Tietääkö nämä amikset sattumoisin, että joissain kaupungeissa ( kuten kotikaupungissani) kaupunki maksaa amiksille parempaa peruspalkkaa kuin lukiolaisille ihan vain sen takia että ovat ammattiin valmistumassa? :) että turha valittaa siitä että ylioppilaiksi kirjoittaneita arvostetaan, koska kuten ammattikoulunkin loppututkinto, se ei ole mikään piece of cake. Mutta en kyllä tajua mistä tää iänikuinen siwan kassa juttu oikeen tulee? Niinkuin joku tuolla aikaisemmin mainitsi, ei ne amiksetkaan aina saa töitä heti kun valmistuvat. Enkä ymmärrä sitä että lukiossa olevinaan opetetaan paljon turhaa, minusta ainakin lukiosta on mahdollisuudet lähteä opiskelemaan ihan mitä vain, koska periaatteessa tietää kaikesta vähän ja on hyvä pohja lähteä siitä sit jatkamaan mitä ikinä tahtookin tehdä.. Ja kuten joku mainitsi aikaisemmn, mielummin vietän vielä seuraavat kaksi vuotta lukion penkillä, ja jatkan sitten alaan joka kiinnostaa, kuin että olisin 15- vuotiaana joutunut päättämään alan joka ehkä etäisesti kiinnostaa, ja sitten joutunut miettimään sitä taas uudestaan parin vuoden päästä kun se eka valinta ei ollutkaan se 'mun juttu'
-
Yo-tutkinnon johtamisesta vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Kokeiden arviointikriteerit ovat samat maanlaajuisesti. Jokaisen lukion tulokset lähetetään toiselle arviointikierrokselle YTL:ään, joka antaa kokeelle lopullisen arvosanan. Yksittäisen ylioppilaskokeen sisältö on täsmälleen sama jokaiselle lukiolaiselle. Ammattikoulussa vastaavaa järjestelmää ei ole, joten vertailukelpoista informaatiota lienee vaikeampi kerätä, eikä yhtenäistä rekisteriä tutkinnon suorittajista välttämättä ole.. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden nimet puolestaan löytyvät YTL:stä.
-
Miks ihmiset sanoo että amikset on jotenki paskempia ku lukiolaiset?! Itellä alko vähän huonolta näyttää yo-kirjotusten suhteen, nii en oo sulkenu pois vielä sitäkään vaihtoehtoo että amikseen lähtisin! Lukioon lähdin ihan vaan sen takia että halusin liian monelle alalla, enkä niistä saanut valittua varmasti oikeaa. Mut niin.. Perseestähä se ois et tuli 2 vuotta tuhlattua jo lukioon ja sit lähtis vähä niinku takasi toisen asteen koulutuksen alkuun... Mut kylhän sieltä amiksesta pääsis 2 vuodessa aika varmasti tällä määrällä hyväkslukuja. Eli ei tule ku 1 liikavuos opiskelua tohon 3 vuoden lukioon tai amiskaan verrattuna... Mikä minua ärsyttää on se, että lukiolaisten ja amiskalaisten välillä on jotai mikä vissii estää puhumisen ilman vittuilua, Turhan monet lukiolaiset kuvittelee olevansa niin hiton paljo parempia amiskalaisiin nähden (vaikka varmasti monet amiskalaiset sais lukion läpi ihan yhtälailla kun ois vaan kiinnostusta riittäny sinne lähtee) Ja toisaalta sitte se että kovin monet amiskalaiset vaan tyytyy luulemaan lukiolaisia jokskii hikeks jne. jonkun yläastemuiston tai muun yhtä ajankohtasen "tiedon" takia. Sitäki kuulee ihan liian usein että siel amiskassa luullaan et kaikki lukiolaiset on jotai no-lifeja jne. Oikeesti ei se ihan niin mene, jos ette vielä oo huomannu. Ihan yhtä suuri osa lukiolaisistaki haluaa juhlia ja tehä kaikkee mitä nyt normisti tehäänkää! Tasa-arvon puolesta! :) Ps, Jos joku ei tajunnu niin en oo yrittänykään kirjottaa kirjakielellä. :D Tarkotus olis että saa edes selvää... Ihan vaan niille tämä jotka tykkää viilata pilkkua. :)
-
Voi huoh, taas täällä on näitä, jotka unohtaa, ettei ilman lukiopohjaa ole _kovin helppo_ päästä esimerkiksi oikeustieteelliseen, valtiotieteelliseen taikka lääketieteelliseen. :)
-
Taitaa johtua vaan ihmisten huonosta itsetunnosta se, että haukutaan muita. Ja kun lukio ja ammattikoulu nyt sattuvat olemaan täysin erilaisia koulutustapoja, niin mikäs sitä itsetuntoa paremmin kohottaisikaan, kuin se että otettaisiin se ainoa toinen vaihtoehto silmätikuksi ja haukutaan sen edustajia. Ihan niin kuin he olisivat muka jollakin tavalla huonompia ihmisiä, vaikka he eivät oikeasti ole. Itsehän olen käynyt lukion, eikä minulla ei ole mitään ammattikoulua käyneitä vastaan. Jos olisi, niin en varmaan voisi olla tällä hetkellä avoliitossa henkilön kanssa, joka opiskelee tällä hetkellä ammattikoulussa. Opiskeleminenhan on vain ja ainoastaan hieno asia. Opiskelee sitten ammattikoulussa tai lukiossa. Toisille ihmisille sopii ammattikoulu paremmin, kun taas toisille lukio. Se riippuu ihan täysin siitä, mitä haluaa tehdä elääkseen ja kuinka paljon haluaa nähdä vaivaa sen eteen, että voi tehdä sitä mitä haluaa elääkseen. Esimerkiksi, jos haluaa lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi, niin silloin kannattaa käydä lukio tai kaksoistutkinto. Mutta jos haluat parturi-kampaajaksi tai levyseppähitsaajaksi, niin silloin kannattaa käydä ammattikoulu. Aina voi myös opiskella lisää ja halutessaan sen ammattikoulun tai lukion voi käydä myös myöhemminkin. Ja vaikka noissa mainitsemissani lääkärin ja diplomi-insinöörin ammateissa perinteisesti tienaa huomattavasti enemmän, kuin parturi-kampaajan ja levyseppähitsaajan ammateissa, niin ei se tarkoita automaattisesti sitä, että he olisivat jollakin tavalla parempia. Ei se ammatti kerro heistä ihmisinä mitään. Esimerkiksi minä ottaisin ystävällisen ja avoimen autoasentajan ystäväkseni, kuin jonkun rikkaan yritysjohtajan, joka olisi erittäin itsekäs ja epärehellinen. Mutta yhtä lailla joku yritysjohtajakin voi olla erittäin mukava ja ystävällinen kaveri ja joku autoasentaja taas arvaamaton ja epärehellinen. Eli yritän nyt tässä sanoa, että sillä ammatilla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä ihmisellä siellä ammatin takana. Eikä sillä koulutuksellaan ole myöskään mitään merkitystä. Sillä yhtälailla ammattikoulun käynyt voi menestyä työssään ja elämässään aj lukiolainen olla menestymättä ja toisinpäin. Otetaan esimerkiksi vaikka Jorma Lillbacka, joka on kotoisin pienestä etelä-pohjanmaalaisesta kylästä ja hänellä on vain levyseppähitsaajan koulutus, mutta nykyään hän on maailmanlaajuisesti tunnettu ja erittäin menestynyt mies. Eli se riippuu ihan ihmisestä itsestään miten hän menestyy ja etenee elämässään. Jos riittää tahdonvoimaa ja osaamista, niin menestyminen on taattu riippumatta koulutuksesta.
-
Lukioo käyny 2 vuotta…: Miks ihmiset sanoo että amikset on jotenki paskempia ku lukiolaiset?! Itellä alko vähän huonolta näyttää yo-kirjotusten suhteen, nii en oo sulkenu pois vielä sitäkään vaihtoehtoo että amikseen lähtisin!Lukioon lähdin ihan vaan sen takia että halusin liian monelle alalla, enkä niistä saanut valittua varmasti oikeaa. Mut niin.. Perseestähä se ois et tuli 2 vuotta tuhlattua jo lukioon ja sit lähtis vähä niinku takasi toisen asteen koulutuksen alkuun… Mut kylhän sieltä amiksesta pääsis 2 vuodessa aika varmasti tällä määrällä hyväkslukuja. Eli ei tule ku 1 liikavuos opiskelua tohon 3 vuoden lukioon tai amiskaan verrattuna… Mikä minua ärsyttää on se, että lukiolaisten ja amiskalaisten välillä on jotai mikä vissii estää puhumisen ilman vittuilua, Turhan monet lukiolaiset kuvittelee olevansa niin hiton paljo parempia amiskalaisiin nähden (vaikka varmasti monet amiskalaiset sais lukion läpi ihan yhtälailla kun ois vaan kiinnostusta riittäny sinne lähtee) Ja toisaalta sitte se että kovin monet amiskalaiset vaan tyytyy luulemaan lukiolaisia jokskii hikeks jne. jonkun yläastemuiston tai muun yhtä ajankohtasen “tiedon” takia. Sitäki kuulee ihan liian usein että siel amiskassa luullaan et kaikki lukiolaiset on jotai no-lifeja jne. Oikeesti ei se ihan niin mene, jos ette vielä oo huomannu. Ihan yhtä suuri osa lukiolaisistaki haluaa juhlia ja tehä kaikkee mitä nyt normisti tehäänkää! Tasa-arvon puolesta! Ps, Jos joku ei tajunnu niin en oo yrittänykään kirjottaa kirjakielellä. Tarkotus olis että saa edes selvää… Ihan vaan niille tämä jotka tykkää viilata pilkkua.
Hei, ei kannata miettiä tuollaisia, että jos on menny vuosi tai pari sinne tai tänne. Jos oikeasti tuntuu siltä, että lukio ei kiinnosta ja haluat tehdä jotain muuta, niin silloin kannattaa heti vaihtaa. Eli siis mieluummin lopeta se lukion käyminen jo nyt, jos oikeasti tuntuu siltä, ettei kiinnosta, kuin että tuhlaisit siihen vielä lisää aikaa yrittäisit käydä sen väkisin läpi. Mieluummin kannattaa opiskella sellaiseen ammattiin, josta tietää varmasti tykkäävänsä ja nauttivansa, kuin että jatkaa valitsemallaan tiellä vain sen takia, että on siihen jo pari vuotta tuhlannut. Sinulla on myös aina mahdollisuus opiskella ylioppilaaksi myöhemminkin, jos joskus tulet katumapäälle. -
Jepjep: Selittäisikö nämä lukon dissaajat, että mites sitten, kun halutaan esimerkiksi lääkäriksi, että miten amiksesta se voisi olla mahdollista? Tai muut vastaavat? Aivan ei ole. Eli onko se lukion käyminen välttämättä turhaa?
Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pääsee pääsykokeilla, ei yo-todistuksella. Helpottaahan lääkikseen pääsemistä kemian, matematiikan ja biologian lukeminen merkittävästi, mutta kyllä amis pohjaltakin voi sinne päästä, se on vain hieman hankalampaa. Nykyään taitaa suomikin olla menossa ihan oikeasti siihen tilanteeseen, että perus lvi asentaja, jos tekee viel toiminimellä, voi pyytää ihan kohtalaisia summia työstään, ja helppohan se on sanoa, että lukiosta päästyään voi porskuttaa lääkiksessä, kauppiksessa tai oikiksessa.. Sinnehän lukion jälkeen vain "mennään." Toiselle sopii paremmin siistit sisähommat, toiset tykkää liata kätensä tehdessään hommia, eikö se tärkeintä ole että tekee siitä mistä pitää? -
Kävin itse lukion ja mielestäni se oli ajanhukkaa ja turhaa (olisi pitänyt valita amis) mutta jotenkin huvitti nää "tyhmät amikset" :D
-
^ no se on ihan sama tuossa vaiheessa käydä se lukio loppuun --> lukion jälkeen ammattitutkinnon saa kahdessa vuodessa.
-
Pieni lisäys amis vs. lukio -keskusteluun. Miksi kaikkien pitäisi saada mahdollisimman korkea koulutus? Itse ainakin arvostan niitä henkilöitä, jotka pyörittää yhteiskuntaa tekemällä sitä duunari hommaan kovalla ammattitaidolla. Rakennusmiehiä, siivoajia, asentajia, talkkareita, leipureita, kokkeja, jne.. Pitävät tällaiset meikäläisen kaltaiset liikaa opiskelleet nörtinrutkut elossa ja kuosissa. Itse kun en tuota muuta kuin powerpoint -esityksiä, pino kaupalla tyhjiä kahvikuppeja ja "lisäarvoa asiakkaille". Mitään konkreettista ei jää jälkeen vaikka on käyty puoli elämää kouluja (ja lisää työnohessa). Pointti on se, että hatunnosto kaikille ammattilaisille, jotka ovat pyörittämässä tätäkin yhteiskuntaa - ei aina kaikkien tarvitse viettää kolmekymppisiä koulunpenkillä vaan voi aloittaa työelämän nuorempanakin. Duunarit kunniaan :)
-
-Lukio jos haluaa pitää kaikki ovet avoinna eikä välttämättä vielä tiedä mitä haluaa -Ammattikoulu jos tietää mitä haluaa ja eikä välttämättä halua opiskella kauaa Ihmiset hei, molemman sorttisia kansalaisia tarvitaan. Tarvitseeko nyt jomman kumman olla parempi/huononpi?
-
Tege: Huoh.. In before lukio vs amis mittelöä, älkää pliis aloittako. Sitäpaitsi nykyaikana on vanhanaikaista opiskella yksi ala. Työmarkkinoilla tarvitaan erikoistujia sekä ihmisiä, jotka ovat syventyneet alaansa taikka perehtyneet monipuolisesti. Yksittäinen esim. leipuri, parturi, autokorjaaja voi työskennellä niin suppealla alueella, kun taas esimerkiksi lukion käynnyt, yliopistossa opiskeleva voi perehtyä vaikka mihin!
Tämähän oli hauska kommentti! Kun kaverini lähtivät opiskelemaan lukioon, lähdin itse opiskelemaan lähihoitajaksi. Kolmen vuoden päästä kaverini saivat lakin lukiosta ja minä laitoin päähäni lähihoitaja-lakin, ammattiin valmistuneena. Osa kavereistani ei päässyt jatkokoulutuspaikkaan, minäkin totesin, että tarvitsen lisää koulutusta - opiskelin vuoden ruotsinkieltä. Kaverini pääsivät välivuoden jälkeen amk:hon tai yliopistoon ja itseäni oli alkanut kiinnostamaan eräs toinen ammatti. Opiskelin vielä seuraavat kolme vuotta uutta ammattia itselleni ja nyt olen ollut työelämässä 4 vuotta. Suurin osa kavereistani, jotka lähtivät yliopistoon opiskelevat edelleen. Ja kun heiltä kysyy, että mitä he tekevät yliopiston jälkeen, niin he eivät oikein itsekään tiedä, että mihin voisivat työllistyä. Itse totean, että minulla on kaksi ammattia sekä ruotsinkielen taito. Huomattavasti lyhyemmässä ajassa mitä yliopistossa opiskelevilla. Työpaikkoja minulla on koko Suomi täynnä - siitä vain valitsemaan parhaat paikat! Ei mulla muuta.. ;) -
ellu: ^ no se on ihan sama tuossa vaiheessa käydä se lukio loppuun –> lukion jälkeen ammattitutkinnon saa kahdessa vuodessa.
EI kaikkia ammattitutkintoja saa kahdessa vuodessa, vaikka olisi lukion käynytkin. Koulutukseen käytetty aika voi olla kahden vuoden luokkaa, mutta joissakin oppilaitoksessa se tapahtuu kolmen vuoden aikavälillä sen koulutuksen rakenteen takia. Eli siis välillä on ns. kuivia kausia, jolloin ei opiskella yhtään mitään. Esimerkiksi puolisoni opinnot on jaksotettu niin, että toisina jaksoina on pelkästään ammatillisia opintoja ja toisina jaksoina perinteisiä lukuaineita, eli jos hänelläkin olisi esimerkiksi lukio jo pohjalla käytynä, niin hänen opiskelunsa ammattikoulussa kestäisivät silti sen kolme vuotta. Välillä olisi vaan niitä tyhjiä kausia. -
Miksi ihmeessä pitää aina ruveta tappelemaan kumpi on parempi, lukio vai amis. Kummassakin saa koulutuksen, kummatkaan ei takaa sitä ettei joutus siwan kassalle...
-
Sentient6: EI kaikkia ammattitutkintoja saa kahdessa vuodessa, vaikka olisi lukion käynytkin. Koulutukseen käytetty aika voi olla kahden vuoden luokkaa, mutta joissakin oppilaitoksessa se tapahtuu kolmen vuoden aikavälillä sen koulutuksen rakenteen takia. Eli siis välillä on ns. kuivia kausia, jolloin ei opiskella yhtään mitään. Esimerkiksi puolisoni opinnot on jaksotettu niin, että toisina jaksoina on pelkästään ammatillisia opintoja ja toisina jaksoina perinteisiä lukuaineita, eli jos hänelläkin olisi esimerkiksi lukio jo pohjalla käytynä, niin hänen opiskelunsa ammattikoulussa kestäisivät silti sen kolme vuotta. Välillä olisi vaan niitä tyhjiä kausia.
PS. jos ei enää yksinkertaisesti kiinnosta käydä lukioa loppuun eikä kiinnosta yo-kokeet lainkaan, niin olisiko se sitten hienoa yrittää vääntää väkisin loppuun asti ja saada hylsy jokaisesta kokeesta? -
Siis tämä lukio-amis tappelu lähtee vaan siitä, kun ennen vanhaan amis oli se valinta, jos ei ollut hyvä koulussa ja oli se pohjamuta. Nykyään asia on ihan toisenlainen, koska amitsussa on ihan yhtä hyvät mahdollisuudet päästä eteenpäin elämässä ihan kuten lukiossakin. Se on vain nuo lukiolaiset, jotka menee edelleen sillä paremmuus mielipiteellä. (älkää tulko vinoilee yksittäistapauksista, mie puhun massasta) Ja kun amitsulainen tulee väittämään vastaan niin siitähän se sota lähtee. Kummastakin pääsee huipulle, jos on intoa, jaksaa opiskella tai ei jaksa, tulos on kummassakin sama.
-
Ei hyvää päivää, tässähän ei tiedä pitäskö itkeä vai nauraa näille kommenteille, puolellakaan kommentoijista ei näytä olevan edes käsitystä miten tuo kyseinen sääntö menee :-D. Kerrataanpas hieman milloin sitä yhdysmerkkiä käytetään: On paljon sanoja, joista on vaikea tietää, kirjoitetaanko ne yhteen vai erilleen. Yhteen kirjoitettavia sanotaan yhdyssanoiksi, erilleen kirjoitettavia sanaliitoiksi. Seuraavat ohjeet ovat suuntaa antavia. Yhdyssanoiksi kirjoitetaan kun osat ovat substantiiveja, alkuosa on perusmuodossa ja se määrittää jälkiosaa esim. kukkapenkki, henkilöauto, ruoka-aika sellaiset sanat, joiden merkitys muuttuu, jos ne kirjoitetaan erikseen esim. hiirenkorva (kirjan taittunut sivu), anopinkieli (tietty kasvi), mustapää (iholla esiintyvä) kun alkuosa on erisnimi tai jälkiosa ilmaisee ryhmän, johon alkuosa kuuluu esim. Riitta-täti, A-ryhmä , Aku Ankka -lehti jos joko toinen tai molemmat osat eivät esiinny yksittäisinä sanoina esim. nelikulmio, epävarma (vrt. epä, joka ei voi esiintyä yksinään) kun alkuosa on lyhyt vahvistussana esim. pikimusta, ikivihreä kun kyseessä on yhdysverbi esim. irtisanoa, allekirjoittaa kun alkuosa liittyy päin- sanaan esim. eteenpäin, tännepäin, ylöspäin (poikkeuksena erisnimet, pronominien ja muiden sanojen sijamuodot Nokialle päin, meille päin, kaupunkiin päin) Erilleen kirjoitetaan kielten nimet esim. suomen kieli, ranskan kieli (vrt. äidinkieli) ilmaukset, joissa alkuosa on adjektiivi ja määrittää jälkiosan substantiivia esim. kaunis päivä, lyhyt mies jos kyseessä on verbistä on johdettu substantiivi - minen- johdoksella esim. puhtaaksi kirjoittaminen, valtaan nouseminen kun- ja kuin-sanat (myös muut partikkelit) esim. ennen kuin, sen jälkeen kun, niin kuin Testaaminen Alkeelliset erikseen kirjoitetut yhdyssanat vievät tekstistä uskottavuuden. Helpoin testi (ei kuitenkaan täysin luotettava) on kokeilla meneekö sanojen väliin luotettavasti joko kin- liitepartikkeli tai jokin adjektiivi . Jos menee, sanat kirjoitetaan erilleen. Esim. ikkuna kin verho tai ikkuna kaunis verho kuulostaa omituiselta, joten ikkunaverho kirjoitetaan yhteen (ikkunaverho kin ja kaunis ikkunaverho). Koska merkitys voi muuttua sen mukaan, kirjoittaako sanat yhteen vai erilleen, kannattaa asiaa miettiä. Esim. mummonmökki tarkoittaa tiettyä talotyyppiä, mummon mökki taas tietyn mummon mökkiä. Toinen testi liittyy puhuttuun kieleen. Suomen kielessä sanassa on yksi pääpaino. Paino on aina sanan ensimmäisellä tavulla. Jos kyseessä on yhdyssana, jälkimmäisellä sanalla ei siis ole pääpainoa. Vertaa esimerkiksi sanoja työntekijä ja työn tekijä. Jälkimmäinen viittaa tiettyyn työhön ja sen tekijään, kun taas ensimmäinen voi olla kuka tahansa työsuhteessa oleva ihminen. Yhdysmerkki Yhdysmerkki tulee osien väliin silloin, kun: – sanojen rajalla on sama vokaali, esim. kuorma-auto, opinto-oikeus – sana on vaikea hahmottaa ilman yhdysmerkkiä, esim. tango-ilta (vrt. tangoilta) – sanan toinen osa on erisnimi, esim. pikku-Ville, Suomi-visa – sanan ensimmäinen osa on e i, tai alkuosana on harvinainen ja vierasperäinen sana, esim. ei-toivottu, euribor-korko – sanan osana on numero, merkki, lyhenne tai kirjain, esim. 10-vuotias, MM-kisat, @-merkki – sanan osat ovat samanmuotoiset ja rinnasteiset, esim. suomalais-ruotsalainen Joissakin yhdyssanoissa osien väliin tulee myös välilyönti ennen yhdysviivaa. Muistisääntö: jos ennen viimeistä osaa ilmaisussa on jo välilyöntejä, sellainen tulee myös yhdysmerkin eteen. Esim. Seitsemän veljestä -teos, antaa mennä -asenne
-
Koko amis vs. lukio- kiista on aika tekopyhä, koska molempia tarvitaan ja enemmän kyse on siitä, miten itse niissä päättää opiskella. Stereotypiat lukion/amiksen huonoudesta vaikuttavat. Eivät kaikki amikset ole laiskoja ja huonoja koulussa tai lukiolaiset hikuja vailla elämää. Tottakai osaavia ammatinharjoittajia arvostetaan, mutta amisten lienee hyvä muistaa, ettei lukio ole muusta maailmasta erillään oleva opinahjo kaukana käytännöstä. Lukion asiat liittyvät myös käytäntöön (vaikka vähemmän kuin amiksessa): ei liene autoasentajallekaan pahaksi tietää jotain fysiikasta jne. Nostan hattua kaikille ahkerille opiskelijoille - oli koulutus sitten ammatillinen/akateeminen. Kumpiakin tarvitaan. :)
-
Lukion keskenjättäneenä yhteensä ~20k euroa lainaa tuttavilta ja sukulaisilta, sijoittamaan ja muutaman vuoden täysipäiväisen rahanpyörittämisen jälkeen velat maksettu ja vielä vähän päällekin, keskivertona pari tonnia voittoa kuussa & nykyään riittää 2-3 tuntia päivässä sijoitusten tarkkailuun. Maailmantalouden nykytilanne toki povaa huonompaa menestystä jatkossa, mutta ei se mitään - kesän chillailtuani Suomessa kaikki ulos (aiemmin jos näyttää huonolta) ja omatoimimatkalle sinne missä pippuri kasvaa. Vuoden tai parin jälkeen takaisin ja kaikki alusta, joskin tällä kertaa omilla rahoilla (paitsi jos matka venyy pidemmäksi ja kalliimmaksi kuin olen suunnitellut). Viestin pointti? Sama se mitä kouluja käy vai käykö mitään, jokainen muokkaa oman kohtalonsa. Mikään koulutus ei takaa pärjäämistä, eikä sellaisen puute ei tarkoita automaattisesti elämässä epäonnistumista.
-
Vielä loppukommenttina etten yhtään väheksy kouluttautumista, MITÄÄN kouluttautumista. Tehkää ihmiset parhaanne saavuttaaksenne sitä mitä oikeasti haluatte, oli se sitten amiksen kautta putkimieheksi tai 17 vuoden koulutuksella psykoterapeutiksi. Ahkeruus palkitaan lähes aina, myös kaltaiseni vapaaliitäjän tapauksessa ;)
-
Miks valita lukion ja amiksen väliltä, kun voi ottaa molemmat? Kaksoistutkinto! Yes!
-
Olen itse lukiossa. En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin amislaiset kaverini. Tuntuu jotenkin tyhmältä yleistää, että amislaiset eivät vain jaksa päntätä ja ovat sen takia menneet ammattikouluun jossa pääsee "helpommalla". Mitä nyt olen joidenkin amiksien puheistä päätellyt, niin siellä on joissain asioissa vaatimukset paljon kovemmat kuin esim. lukiossa jossa itse olen. Toinen yleistys joka ottaa välillä raskaastikin nuppiin on se, että lukiolaiset ovat pelkkiä hikkejä jotka ei osaa tehdä mitään muuta kuin olla siellä siwan kassalla(ja btw, jos "kassaneitejä" ei olisi niin mitenpä ostaisitte ruokanne?) ja lukea kirjoja. Muutama lukiolaiskaverini on ihan samoissa rakennushommissa kuin amiksesta raksapuolelta valmistuneet, he vain eivät raksapuolelle lähteneet, koska eivät olleet uravalinnasta varmoja. Toki olen itsekin lähtenyt lukioon saadakseni lisää aikaa miettiä tulevaisuuttani, mutta lisäksi minulla on kova halu oppia uutta asioista ja tästä maailmasta, esim. lukion historia pitäisi saada pakolliseksi kaikille ihmisille niin varmasti ihmiset ymmärtäisivät elämästä enemmän. Lisäksi on mukava päteä kavereille siitä miten laskea jonkun aineen oksoniumionikonsentraatio ;P Ja mitä tulee nimien julkaisuun: Jos jollekin todella on niin tärkeää saada nimensä lehteen painettuna fonttikoolla 8, niin mikä on turhamaisuuden raja? Koko juttuhan nyt kuitenkin lähti siitä kuinka ammattiin valmistuneita ei huomioida tarpeeksi. Tee työsi alalla johon olet valmistunut niin hyvin, että saat nimesi lehtiin, jos se siitä on kiinni. Ja nykyään omassakin suvussani on sitä liikkeellä että amislaisia arvostetaan paljon enemmän, koska he todella tekevät jotain. Heillä on hienoja kertomuksia työssäoppimispaikoista, heillä tulee olemaan taattu elannonsaanti, mutta minä lukiolaisena vain luen oppikirjoja ja teen läksyjä. Ylioppilaskirjoitukset eivät todellakaan ole helppo juttu niille, jotka niihin todella haluavat panostaa. tietysti jos kirjoittaa vain ne neljä pakollista ja niistäkin pääsee A:lla ja B:llä läpi niin toki se on helppoa, mutta jos todella L:n haluaa niin joko on todella luonnonlahjakkuus tai sitten on täytynyt jo jotakin tehdäkin sen eteen. Itse koin kirjoitustilanteen rakentavana, suoritettuani kemian alta pois tänä keväänä, ja opin uutta itsestänikin ja stressin hallinnasta. Eli pointtina on siis se, että on jokaisen oma valinta mitä aikoo tulevaisuudellaan tehdä ja useimmiten sen ajan myötä huomaa oliko se fiksu ratkaisu vai eikö.
-
Onko tässä mokassa pointtina se, että millään noista tapauksista ei ole ironian kanssa mitään tekemistä?
-
Suprnova: Onko tässä mokassa pointtina se, että millään noista tapauksista ei ole ironian kanssa mitään tekemistä?
Ensimmäisessä Hanne pätee yleissivistyksellään ja samalla kirjoittaa kyseisen sanan väärin = ironiaa. Toisessa Iina pätee älykkyydellään ja samalla puhuu lukion päättötodistuksen "älykkyysosamäärästä" keskiarvon sijaan = ironiaa. Ehkä voisit kerrata ironian merkityksen jostain. Tämä nimittäin on yksi ironian lajeista. -
Juupajuu PAKKO toistaa muita ja saada omakin ääni kuuluviin. Elikkä, ensinnäkin, joka haluaa alun alkaen esim lääkäriksi, hakeutuu todennäköisesti lukioon ja yliopistoon. Joku toinen joka haluaa kampaajaksi, lähtee todennäköisesti amikseen, eikä lukioon. Lukio antaa monelle miettimisaikaa peruskoulun jälkeen, että mitä sitä haluaakaan tehdä. Itse harkitsin sähköpuolta jo yläasteella mutta luojankiitos menin lukioon, ja nyt kannan ylpeänä sähkönsinisiä haalareita ja teekkarilakkia. Tietenkään sama polku ei kaikille sovi. Amikseen todennäköisesti hakeutuvat ihmiset jotka tietävät mitä haluavat tehdä, tai yksinkertaisesti tykkäävät TEHDÄ käsillään, ei vain istua pulpetissa. Itse en yleistäisi, että amikset on "paskaduunareita jotka tienaa 2400€/kk" tai lukiolaisia siwan kassalle, tai päälle yliopiston käyneenä 5000€/kk. Nykymaailmassa karu totuus on että osaavat sitä työtä saavat. Lukioaikoina kyllä, olin mäkkärissä pihvinkääntäjänä, mutta työkokemusta sekin. Olipahan jotain mitä kirjoittaa nykyisiin kesätyöhakemuksiin, ja voin kertoa että kouluttamattomalta (kuten mäkin loppujen lopuksi olen) työnantajat lulevat sen positiiiviseksi että olen _viitsinyt_ tehdä jotakin. Lopuksi vielä, vasta luin lehdestä miten vanhempien "sosiaaliluokka" vaikuttaa lapsen valintoihin, miten usein duunarin lapsi on duunari ja opiskelleen lapsi opiskelee. Pienemmällä paikkakunnalla, kuten mäkin kasvoin, näkee kyllä päällepäin mitä kenestäkin tulee.
-
Emmie: Lisään vielä tähän jälkeenpäin, että lääkäriä ja lähihoitajaa ei voi edes verrata toisiinsa, toisin kuin sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Mutta, tämäkin homma ratkeaa sillä, että lähihoitaja voi lähteä lukemaan sairaanhoitajaksi. Ei se ole este. Ja jos haluat esimerkiksi sen lääkärin, niin lähihoitajilla on sellainen pieni etu, että kun lääkärit voi työskennellä sairaaloissa ja terveyskeskuksilla, lähihoitaja voi taas työskennellä karkeesti jaoteltuna varmaan yhdeksässä eri paikassa, mm. lasten ja nuorten kanssa, sairaanhoidossa ja huolenpidossa, ensihoidossa.. Paikkoja on lukemattomia. Ja pääset jokaiseen paikkaan yhdellä koulutuksella. Esim sairaanhoitajilla sun pitää käydä koulutuksia, jos haluat mennä vaikka vammaistyöhön. Take that, bitches.
Jep... Oikeassa olet, sairaanhoitaja käy koulutuksia erikoistuakseen. Ja sen näkee palkastakin, erikoishoitsu tienaa jopa puolta enemmän kuin lähihoitaja. -
-
höpöli: No kyllä mun puolesta vois jättää ylioppilaiden nimet julkaisematta, koska siinä tutkinnossa ei ole mitään ihmeellistä, se on naurettavan helppo läpäistä ja pohjimmiltaan se on melko hyödytön (lukuun ottamatta keinotekoista hyötyä eli opiskelupaikkaetua). terveisin LLLLL
Joo no tää tyyppi ei ainakaa oo ite käyny lukiota tai sitte sillä on joku yli-inhimillinen muisti, jonka avulla se pärjää kokeis ilman helvetillistä pänttäämistä. Mutta en tajua miks tästä aina tapellaan? Jos jokku ei menis amikseen, niin millä helvetillä ne, jotka haluaa opiskella, vois pärjätä, kun ei olis verotuloja eikä myöskään varaa maksaa opiskelijoille opintotukea? Ja millä taas amikset luulis pärjäävänsä, kun ei olis opettajia, tutkijoita, lääkäreitä, psykologeja, talousihmisiä, johtajia yms yms? -
Varatavaravaunu: Eihän se älykkyys voikkaan määrittää älykkyyttä.
Kirjaäly vs tunneäly? -
Pakko heittää tänne väliin, kuinka kuulin juuri kuukausi pari sitten opettajien puhuva, kuinka turha lukio alkaa nykypäivänä olemaan. Lisäsi siihen vielä miten tuntee paljon ihmisiä, ketkä ovat lukion jälkeen menneetkin amikseen. En tiedä tarkoittiko heti jälkeen vai myöhemmällä iällä. Ei siinä, itsellä plakkarissa kaksi tutkintoa (sähkö- ja automaatioala) ja ensi vuonna opsikelemaan ammattikorkeaan. Booya !
-
"Tai jonkin alan diplomi-insinöörin palkkaa saman alan duunarin palkkaan?" Tiedätkö miksi insinööreistä on niin paljon vitsejä, mutta duunareista ei? ;)
-
Toi "Siwan kassa" juttu on mun mielestä ihan vitun tyhmä. Lukiolaiset on siellä Siwan kassalla tienaamassa vähän rahaa samaan aikaan, kun opiskelee. Onko sana JATKO-OPINNOT tuttu? Ei ne siellä Siwan kassalla loppuelämää ole.
-
Nää kommentit on taas parempia mokia kuin toi alkuperäinen moka :D Voi teitä! :'D
-
…: Tähän käsittelyyn ei kannata ottaa kaksoistutkintoa, kun kyse oli lehdessä julkaistuista ylioppilaista. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat ylioppilaita, joten heidän nimensä kyllä julkaistaan.
Meillä päin ainakin julkaistaan ammattikoulusta valmistuneet paikallisessa sanomalehdessä. Mutta - saa valita antaako nimensä julkaista. Saako ylioppilaat valita? Kaksoistutkinnon suorittaneet on ihan omalla listallaan. -
Ylioppilaan status on ehkä eniten yliarvostettua tuubaa, pelkällä lukiokoulutuksella ei tee vielä yhtään mitään. Pointti on siinä mitä oikeasti opiskelee näiden _jälkeen_
-
Mr. Maxwell: Lukio antaa monelle miettimisaikaa peruskoulun jälkeen, että mitä sitä haluaakaan tehdä. Itse harkitsin sähköpuolta jo yläasteella mutta luojankiitos menin lukioon, ja nyt kannan ylpeänä sähkönsinisiä haalareita ja teekkarilakkia. Tietenkään sama polku ei kaikille sovi. Amikseen todennäköisesti hakeutuvat ihmiset jotka tietävät mitä haluavat tehdä, tai yksinkertaisesti tykkäävät TEHDÄ käsillään, ei vain istua pulpetissa.
Tuosta sai käsityksen, että amiksen käynyt ei voisi kantaa ylpeänä sähkönsinisiä haalareita ja teekkarilakkia. Se kun on ihan mahdollista. -
Lukiossa opit jotakin kaikesta. Amiksessa opit jostakin kaiken.
-
lol amis vs lukio: Tuosta sai käsityksen, että amiksen käynyt ei voisi kantaa ylpeänä sähkönsinisiä haalareita ja teekkarilakkia. Se kun on ihan mahdollista.
Hups. Pointtini oli että miettimisaika kannatti. -
Tämmönen päästetty etusivulle? Öö? Ajatusvirhe kirjottaessa = Iina on tyhmä? Just.
-
Argath: Meilläpäin lehdet kyllä julkaisevat sekä uudet ylioppilaat että valmistuneet. Muistaakseni ylioppilaat julkaistiin tänä vuonna viikkoa ennen koulun päättymispäivää ja muut valmistuneet (amiksesta) silloin valmistujaispäivänä. Ps. On fakta, että lukion käyneillä on keskimäärin korkeampi elintaso myöhemmin elämässä kuin amiksen käyneillä. On totta, että ylioppilastutkinto ja sen arvosanat ovat täysin turhia sen jälkeen, kun saa jatkokoulutuspaikan, mutta sittenpä onkin hauskaa verrata lääkärin palkkoja vaikkapa lähihoitajan palkkaan? Tai arkkitehdin palkkaa rakennusmiehen palkkaan? Tai jonkin alan diplomi-insinöörin palkkaa saman alan duunarin palkkaan?
Implikoit, ettei ammattikoulusta valmistuneet hakeutuisi jatkokouluttautumaan, sekä että jokainen lukion käynyt saisi automaattisesti opiskelupaikan. Faktahan on se, että ylioppilastutkinto on kärsinyt järkyttävän suuren "inflaation" vuosikymmenien saatossa. Olihan se aikoinaan juhlittava asia, kun 10% kansasta pystyi sen suorittamaan, ja 90% meni opiskelemaan ammattiin. Mitenkäs nykyisin, kun tilanne on lähemmäs 50-50? Saatikaan kun otetaan huomioon, että nykyisin löytyy niin paljon lukiosta valmistuneita, jotka ei ole saaneet ja tuskin tulevat nykyisillä arvosanoillaan minkäänlaista jatko-opiskelupaikkaa edes saamaan. Tämän takia onkin huvittavaa, kun väki täällä olettaa, että lukiosta valmistuneesta tulee automaattisesti lääkäri/diplomi-insinööri tulevaisuudessa. Mitäköhän tuumaisitte, kun huomaisitte kuinka moni heistäkin menee amikseen lukion suoritettuaan.. Ammattitutkinto on aliarvostettu, ylioppilastutkinto yliarvostettu. Näin nykypäivänä. -
mä: Joo no tää tyyppi ei ainakaa oo ite käyny lukiota tai sitte sillä on joku yli-inhimillinen muisti, jonka avulla se pärjää kokeis ilman helvetillistä pänttäämistä.
Olen samoilla linjoilla lainaamasi kirjoittajan kanssa, ja olen käynyt lukion. Mitäköhän mahdat tarkoittaa helvetillisellä pänttäämisellä? Olit nyt missä hyvänsä niin pakko sitä on vähän lukea ja kuunnella ja tehdä jotain jos aikoo mitään oppia. Ja siellä ammattiin valmistavassa varsinkin olisi todellakin jo syytä tsempata, ei se nyt ketään muuta haittaa jos lukiolaisella pää kumisee tyhjyyttään lakkiaisten jälkeen mutta ei paljon naurata jos tarvitsisin kotiini rakentajia, putki- ja sähkömiehiä ja antaisin urakan joillekin joilla ei ole harmaintakaan aavistusta mitä ovat tekemässä koska tieto pysyi päässä tasan sen aikaa kun läpäisivät tentin. Niin että mitä olitkaan aikeissa tehdä työksesi ja millaisella koulutuksella ja henkilökohtaisella panostuksella? Lukio on helppoa koska se on sitä samaa yleistietoa mitä on päntätty päähän jo 7-vuotiaasta asti. Ei varsinaisesti tarvitse oppia mitään todella uusia kykyjä ja taitoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Kuten esimerkiksi kehittää yhtäkkiä 1000 kertaa parempi avaruudellinen hahmottamiskyky jos lähtee vaikkapa puualalle ja vauhti pitäisi olla sitä luokkaa koulutuksen lopussa että palkoillekin pääsee. Ei siinä auta vääntää kokonaista vuotta yhtä löylykauhaa vaikka alunperin olisi koulutukseen lähtenytkin siksi että pitää puutöistä. Jos siis olet osannut olla peruskoulussa niin pitäisi osata olla lukiossakin, perusperiaatteeltaan siinä ei ole mitään varsinaista uutta. Lisäksi jos pohjatyöt on tehty kunnolla niin lukio on helppoa. En minä kutsuisi helvetilliseksi pänttäämiseksi sitä että joskus joutuu hotain tekemään. Sen verran on nyt sanottava, ettei ne tiedot toki ikuisesti pysy päässä jos niitä ei käytä, sikäli kun sinne päähän on ikinä todellisuudessa mitään uponnutkaan. Ihan vinkkinä vaan niille joita on alkanut loppumetreillä kyllästyttää koko lukio ja lohduttautuvat sillä että voihan sen myöhemmin käydä loppuun jos kiinnostaa. Jos tilanne on tosiaan se, että ette pääse kirjoituksista läpikään ellette käytä koko lukulomaanne lukion oppimäärän läpikäymiseen, niin sittenhän se on aivan sama koska te sen loppuun suoritatte. Itse en kirjoituksiin lukenut aikoinaan enää juuri ollenkaan ja ihan kelvolliset paperit tuli, mutta jos minun nyt pitäisi 15 vuoden jälkeen mennä kirjoittamaan vaikkapa ruotsi niin ei tasan onnistuisi, tuskin olen käyttänyt ko. kieltä ollenkaan lukiosta päästyäni. Että kannattaa ehkä varautua siihen helvetilliseen pänttäämiseen siinä vaiheessa jos nyt jättää tutkinnon suorittamisen pari kurssia ja kirjoituksia vaille ja päättääkin sitten 10 vuoden päästä että haluaa lakin sittenkin. -
nanu8842: Yleissivistys on yhdyssana ilman viivaa.. Vokaaliin päättyvät ja alkavat yhdyssanat vaativat viivan.. JOO JA IHAN AMISPOJALTA… DDD
Hei, noi hommat pitää tietää ihan jo PERUSKOULUPOHJALTA! -
nanu8842: Yleissivistys on yhdyssana ilman viivaa.. Vokaaliin päättyvät ja alkavat yhdyssanat vaativat viivan.. JOO JA IHAN AMISPOJALTA… DDD
Ai vokaalilla alkavat yhdyssanat vaativat viivan? Mitäs perkelettä? Siis tuolla määritelmällä sana yleissivistys vaatii yhdysviivan (y = vokaali). -
TH 26v: Tämähän oli hauska kommentti! Kun kaverini lähtivät opiskelemaan lukioon, lähdin itse opiskelemaan lähihoitajaksi. Kolmen vuoden päästä kaverini saivat lakin lukiosta ja minä laitoin päähäni lähihoitaja-lakin, ammattiin valmistuneena. Osa kavereistani ei päässyt jatkokoulutuspaikkaan, minäkin totesin, että tarvitsen lisää koulutusta – opiskelin vuoden ruotsinkieltä. Kaverini pääsivät välivuoden jälkeen amk:hon tai yliopistoon ja itseäni oli alkanut kiinnostamaan eräs toinen ammatti. Opiskelin vielä seuraavat kolme vuotta uutta ammattia itselleni ja nyt olen ollut työelämässä 4 vuotta. Suurin osa kavereistani, jotka lähtivät yliopistoon opiskelevat edelleen. Ja kun heiltä kysyy, että mitä he tekevät yliopiston jälkeen, niin he eivät oikein itsekään tiedä, että mihin voisivat työllistyä. Itse totean, että minulla on kaksi ammattia sekä ruotsinkielen taito. Huomattavasti lyhyemmässä ajassa mitä yliopistossa opiskelevilla. Työpaikkoja minulla on koko Suomi täynnä – siitä vain valitsemaan parhaat paikat! Ei mulla muuta..
No onneksi olkoon vain, olet malliesimerkki tuosta mainitsemastani opintoihin ja aloihin syventymisestä! Yleensä amikseen menevät ovat niitä, jotka haluavat mennä sieltä mistä aita on matalin ja mahdollisimman nopeasti työelämää kohti. Sinulla on pullat hyvin uunissa, kun olet jaksanut opiskella. Tämä jaksaminen opiskella on monesti se lähtökohta amis vs lukio väittelyissä.Axman: Pieni lisäys amis vs. lukio -keskusteluun. Miksi kaikkien pitäisi saada mahdollisimman korkea koulutus? Itse ainakin arvostan niitä henkilöitä, jotka pyörittää yhteiskuntaa tekemällä sitä duunari hommaan kovalla ammattitaidolla. Rakennusmiehiä, siivoajia, asentajia, talkkareita, leipureita, kokkeja, jne.. Pitävät tällaiset meikäläisen kaltaiset liikaa opiskelleet nörtinrutkut elossa ja kuosissa. Itse kun en tuota muuta kuin powerpoint -esityksiä, pino kaupalla tyhjiä kahvikuppeja ja “lisäarvoa asiakkaille”. Mitään konkreettista ei jää jälkeen vaikka on käyty puoli elämää kouluja (ja lisää työnohessa). Pointti on se, että hatunnosto kaikille ammattilaisille, jotka ovat pyörittämässä tätäkin yhteiskuntaa – ei aina kaikkien tarvitse viettää kolmekymppisiä koulunpenkillä vaan voi aloittaa työelämän nuorempanakin. Duunarit kunniaan
Minustakin on hyvä, että omasta näkökulmastani ne alempiarvoiset ihmiset suorittavat ns. "paskaduunit". Tottakai duunareitakin pitää olla, jotta systeemi pyörisi ja korkeammin koulutetuilla olisi se oma lammaslaumansa, jota komennella. Kouluttautuminen on samalla itsensä jatkuvaa kehittämistä kaikessa mielessä. Minä en näe ihmisarvoa tyypeissä, jotka yläasteen jälkeen opiskelevat kolmessa vuodessa itselleen ammattitutkinnon ja työskentelevät sitten esimerkiksi leipurina puolet elämästään. Tottakai se silti tärkeää on, en sitä väitä! Auttavat minun elämääni, kun heräävät aamusta aikase leipomaan mulle leivät, jotka myöhemmin päivällä käyn ostamassa itselleni. Herää kysymys onko tällaisilla ihmisillä unelmia? Tai no.. tottakai on, mutta löytyykö tarmoa ottaa itseä niskasta kiinni ja toteuttaa unelmansa vai mietitäänkö kuolinvuoteella että ei helvetti pojat, enhän mä tehny elämäni aikana yhtään sitä mitä mä halusin! -
moimoi: Ai vokaalilla alkavat yhdyssanat vaativat viivan? Mitäs perkelettä? Siis tuolla määritelmällä sana yleissivistys vaatii yhdysviivan (y = vokaali).
Moi, arvon blondi. Nyt taisi kirjoittaja tarkoittaa sitä, että kun yhdyssanassa eli kahden sanan yhdistyessä ensimmäinen sana loppuu vokaaliin ja seuraava alkaa, niin tarvitaan väliviivaa. Tarkkana. -
Ihan vaan semmoinen juttu vielä, että ylioppilaaksi pääsee A:nkin papereilla. Ei niihin nyt kauhean välkky tarvitse olla. Itsekin olen kirjoittanut b:n aivan olemattomilla aineenkirjoitustaidoilla.
-
Tege: Huoh.. In before lukio vs amis mittelöä, älkää pliis aloittako. Jos oikeasti ette tajua ylioppilas-tittelin arvoa, niin katsokaa hieman kauemmas Suomen historiaan ja miettikää tämän vanhan ja kunnioitetun, perinteikkään sekä arvostetun tittelin “brändiä”. Eikö ole aika itsestään selvää että tällainen vanha perinteikäs ja kunnioitettu arvonimi tuo itselleen lisäarvoa pitkällä iällään ja iänikuisilla traditioillaan? Todella helppo erottaa yksittäisestä ammattitutkinnosta. Sitäpaitsi nykyaikana on vanhanaikaista opiskella yksi ala. Työmarkkinoilla tarvitaan erikoistujia sekä ihmisiä, jotka ovat syventyneet alaansa taikka perehtyneet monipuolisesti. Yksittäinen esim. leipuri, parturi, autokorjaaja voi työskennellä niin suppealla alueella, kun taas esimerkiksi lukion käynnyt, yliopistossa opiskeleva voi perehtyä vaikka mihin!
AAMEN! -
Tege: No onneksi olkoon vain, olet malliesimerkki tuosta mainitsemastani opintoihin ja aloihin syventymisestä! Yleensä amikseen menevät ovat niitä, jotka haluavat mennä sieltä mistä aita on matalin ja mahdollisimman nopeasti työelämää kohti. Sinulla on pullat hyvin uunissa, kun olet jaksanut opiskella. Tämä jaksaminen opiskella on monesti se lähtökohta amis vs lukio väittelyissä. Minustakin on hyvä, että omasta näkökulmastani ne alempiarvoiset ihmiset suorittavat ns. “paskaduunit”. Tottakai duunareitakin pitää olla, jotta systeemi pyörisi ja korkeammin koulutetuilla olisi se oma lammaslaumansa, jota komennella. Kouluttautuminen on samalla itsensä jatkuvaa kehittämistä kaikessa mielessä. Minä en näe ihmisarvoa tyypeissä, jotka yläasteen jälkeen opiskelevat kolmessa vuodessa itselleen ammattitutkinnon ja työskentelevät sitten esimerkiksi leipurina puolet elämästään. Tottakai se silti tärkeää on, en sitä väitä! Auttavat minun elämääni, kun heräävät aamusta aikase leipomaan mulle leivät, jotka myöhemmin päivällä käyn ostamassa itselleni. Herää kysymys onko tällaisilla ihmisillä unelmia? Tai no.. tottakai on, mutta löytyykö tarmoa ottaa itseä niskasta kiinni ja toteuttaa unelmansa vai mietitäänkö kuolinvuoteella että ei helvetti pojat, enhän mä tehny elämäni aikana yhtään sitä mitä mä halusin!
Tege, siinä aamuni pelastus! :-D Siis "ET NÄE IHMISARVOA" , todella? :-D Olet oikeassa, tekemättömiä asioita siellä kuolinvuoteella murehditaan. Työelämään liittyvät sikäli että suurin murhe siihen liittyen on ollut se, että on ollut LIIKAA töissä, koskaan en ole kuullut tapauksesta joka olisi murehtinut että liian vähän on panostanut työelämään ja notkunut työpaikoilla. Ehkä sinä tulet olemaan ensimmäinen niin tärkeä jonka kuoleman myötä pysähtyy koko jonkun alan tutkimus tai kaatuu koko suuri ja vanha firma joten siihen puoleen elämässä on pakkokin sinun panostaa, vaikka vähän muunkin kustannuksella....? Joo, tai sitten ei ehkä kuitenkaan. Siis ei ole unelmia jos ei käytä kaikkea tarmoaan just työelämään? :-D Noh, elämä opettaa, jos ei muuta niin vähän hiljempaa kulkemaan.... :-D Se kun saattaa nyt hyvinkin olla niin, että juuri sinä ja kaltaisesi pistävät tavalliset tallaajat epäilemään että ylioppilaat ovat sittenkin vähän vajakkeja. Sellainen pieni imagotahra vanhan ja kunnioitetun ja perinteikkään brändin kilpeen.... http://www.iltalehti.fi/terveys/2011101714584465_tr.shtml -
No edelleenkään vaikka kyse onkin arvostetusta tittelistä, niin ei sillä pelkällä yo-tutkinnolla mitään tee. Aivan niinkuin joku sanoikin, niin ne jatko-opinnothan ne sitten päättävät vähän millainen henkilö on kyseessä. Ihmisarvoa on vaikea nähdä yksilöissä, joita ei arvosta. He ovat kuin tyhjä lahjapaketti, jonka avaamiseksi ei ole minkäänlaisia odotuksia. Tuo työelämään liittyvä juttu jota murehditaan kuolinvuoteella. Tarkoitin, että porukka joka asustelee samalla paikkakunnalla, tekee samaa duunia päivästä toiseen, juo viikonloppuisin ym.. elää sen verran kamalassa oravanpyörässä että huh huh! Eihän tuo mitään vapautta ole? Itse olen vapaa kulkija ja teen mitä tahdon elämässäni. Matkustelu on oma juttuni ja vietänkin paljon aikaa ulkomailla ja näin ollen elän sitä elämää mitä haluan. Kuinka moni muu voi väittää elävänsä unelmaansa? Vanhoillista epäillä, että vaikka netissä puhuisinkin anonyyminä foorumeilla ties mitä, niin se ei tarkoittaisi että olisin oikeassa elämässä yhtälailla äänekäs. Netissä on mukava heittää hieman settiä ja naureskella ihmisille, mutta oikeassa elämässä sellaiseen ei ole juurikaan tarvetta, vaan keskitytään niihin omiin juttuihin. Joka tapauksessa, pakko oli hieman palauttaa sinua oikealle tielle näkökulmieni parissa, kun vaikutit hieman luisuneen aiheesta.
-
No olisihan se ihan suotavaa että myös ammattiin valmistuneiden nimet julkaistaan, mutta ylioppilaiden nimet ovat helposti saatavilla suoraan lautakunnalta toisinkuin jokaisen ammattiin valmistuneen nimi pitäisi kysellä kouluilta. Ainoa syy miksi näitä edes julkaistaan on perinne ja se, että se on helppoa ja tuo lisää lukijoita. Miksei valmistuneiden maistereiden ja professorien nimiä julkisteta lehdissä?
-
Valkolakki: Ongelmana on se, että amiksesta ei ole mahdollisuuksia niille aloille joille haluan, siispä kävin lukion ja nyt opiskelen paikassa jossa ei tarvitse kuunnella katkerien amisten vittuilua. (parasta tässä on se, että kun menin lukioon, en tiennyt mitä haluan) Ei palkalla niinkään ole väliä, kunhan se on hyvä.
Trolli tai tollo, pääset amiksesta vaikka kampaamolinjalta mihintahansa yliopistoon tai ammattikorkeaan suomessa kunhan on tarpeeksi korkeat arvosanat. -
Voi pyhä yksinkertaisuus teidän kanssanne. Minä olen käynyt amiksen ja tänä vuonna sain juuri filosofian kandin kirjoitettua yliopistossa. Kahden vuoden päästä kirjoitan filosofian maisteriksi. Ehkä siitä eteenpäin tohtoriksi. Että joo, niin paljon se meneekö amikseen vai lukioon kertoo ihmisen älykkyydestä.
-
Ilkka-lehti julkaisee ainakin myös ammattiin valmistuneiden nimet. Tosiasiahan se on ettei nykypäivänä tee mitään ammttitutkinnolla vaan suhteet ja asenne ratkaisevat.
-
Lorksu: Ei se todistuksen älykkyysosamäärä…. mitä mä juuri luin?
Jos todistuksessa on älykkyysosamäärä puhdas 10 niin sillä vain sitten rehvastelemaan :D -
Kyllä mulle henk.koht. ainakin kelpaa että tuntee amiksia, jotka osaa korjata autoja, laittaa hiuksia tai tehdä hyvää ruokaa ja samoin kelpaa, että lähipiirissä on lääkäreitä, insinöörejä ja muita lukiopohjan käyneitä. :) Mahtaisi olla sekamelska maailma jos olisi vain amiksia/lukiolaisia. Tsemppii kaikille opiskelijoille ja toivottavasti osaatte arvostaa kumpiakin!
-
Tege: No edelleenkään vaikka kyse onkin arvostetusta tittelistä, niin ei sillä pelkällä yo-tutkinnolla mitään tee. Aivan niinkuin joku sanoikin, niin ne jatko-opinnothan ne sitten päättävät vähän millainen henkilö on kyseessä. Ihmisarvoa on vaikea nähdä yksilöissä, joita ei arvosta. He ovat kuin tyhjä lahjapaketti, jonka avaamiseksi ei ole minkäänlaisia odotuksia. Tuo työelämään liittyvä juttu jota murehditaan kuolinvuoteella. Tarkoitin, että porukka joka asustelee samalla paikkakunnalla, tekee samaa duunia päivästä toiseen, juo viikonloppuisin ym.. elää sen verran kamalassa oravanpyörässä että huh huh! Eihän tuo mitään vapautta ole? Itse olen vapaa kulkija ja teen mitä tahdon elämässäni. Matkustelu on oma juttuni ja vietänkin paljon aikaa ulkomailla ja näin ollen elän sitä elämää mitä haluan. Kuinka moni muu voi väittää elävänsä unelmaansa? Vanhoillista epäillä, että vaikka netissä puhuisinkin anonyyminä foorumeilla ties mitä, niin se ei tarkoittaisi että olisin oikeassa elämässä yhtälailla äänekäs. Netissä on mukava heittää hieman settiä ja naureskella ihmisille, mutta oikeassa elämässä sellaiseen ei ole juurikaan tarvetta, vaan keskitytään niihin omiin juttuihin. Joka tapauksessa, pakko oli hieman palauttaa sinua oikealle tielle näkökulmieni parissa, kun vaikutit hieman luisuneen aiheesta.
Ihmisarvo on moraalinen ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Ihmisarvon kunnioitus oikeusperiaatteena on sisällytetty esimerkiksi Saksan perustuslakiin. Ihmisen moraaliseen luonteeseen, ihmisyyteen, kuuluu ihmisarvo. Ihmisarvo on ihmisoikeuksien perusta. Yhteisten oikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmiselle arvokas elämä. Ihmisoikeudet, toisin kuin ihmisarvo, liittyvät läheisesti poliittiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, ilman tätä yhteyttä ihmisoikeuksia ei voi olla. Kantin (s.1724) filosofiassa on väite järjellisen olennon luontaisesta ja ehdottomasta arvosta. Se on riippumaton mielipiteistä ja arvostuksista ja viittaa arvokkuuteen. Ihmisarvo on niinikään valtiosta ja vallalla olevasta oikeusjärjestelmästä riippumaton.[1] Jokainen ihminen ansaitsee henkilökohtaisen kunnioituksen ja arvostuksen sekä ystävällisen ja inhimillisen kohtelun. Se tarkoittaa että inhimillistä olentoa ei saa kohdella esineenä eikä toista ihmistä saa käyttää hyväkseen. Ihmisarvo on luovuttamaton. Julkisen vallan velvollisuutena on kunnioittaa ja suojella sitä. Ihmisarvon loukkaamattomuus on turvattu Suomen perustuslaissa ja on sen taustalla vaikuttava perusarvo. Siihen viitataan myös monissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa kuten Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisarvo Että joo-o, silläviissiin.... Hämmästyisit, ja ehkä vielä joskus hämmästytkin, kun tajuat kuinka moni muukin elää juuri siten kuin tahtoo vaikka se tapa ei olekaan juuri sama mitä sinä tahdot. Tuo kapeakatseisuutesi noin niinkuin muunmuassa on ällistyttävää. Ja ei kai sillä ole mitään väliä ilmaisetko itseäsi livenä vai netissä, täällä nyt on muutamakin lukija muodostamassa kirjoitustesi perusteella käsitystä ainakin yhdestä ylioppilaasta. Tosin kyllä allekirjoittanut ainakin haluaisi ihan rehellisesti tietää jos tapaisimme livenä että minulla ei syystä tai toisesta ihan oikeasti ole edes ihmisarvoa silmissäsi. Joten älä turhaa kainostele. -
Huuhaa: Ai, onko sinulla jotain tilastotietoa, kun viestistäsi saa sellaisen kuvan, että suurin osa amiksen käyneistä jäisi työttömiksi? Näin ei kyllä ole. Amiksen käyneet ovat päässeet näyttämään osaamistaan jo työssäoppimisjaksoilla eri yrityksissä ja saaneet jalan oven väliin, hyvin hoidettu työssäoppimisjakso on aika tehokas keino työllistyä opintojen jälkeen… Mutta hokekaa vaan sitä mantraa, että lukiolainen jatkaa sitten vähintään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen. Kaikkihan me kuitenkin tiedämme, että kaikki eivät sinne pääse. Ja mitä korkeakouluttautumiseen muuten tulee, niin en voi olla mainitsematta, että hyvillä amiksen papereillahan pääsee ihan helposti ammattikorkeaan, katsokaa itse kunkin alan valintaperusteista. Joku lukiolainen jo siellä kehuskeli tekevänsä samoja töitä kuin amiksen käynytkin. Esim. kaupan alallahan tämä tarkoittaa sitä, että kun työnantaja palkkaa sekä kolme vuotta lukiossa uurastaneen ylioppilaan ensimmäiseen työpaikkaansa ja vastavalmistuneen merkonomin ensimmäiseen työpaikkaansa, niin ylioppilaalle on oikeus maksaa harjoittelijapalkkaa, eli 85% 1. vuoden minimipalkasta, samaan aikaan merkonomille maksetaan vähintään 3. vuoden palkkaa, eli sama kuin tradenomille. En näe, miksi merkonomin pitäisi tuntea olevansa jotenkin huonompi kuin ylioppilas.
Päässeet näyttämään osaamistaan, jota heillä ei välttämättä ole? Lukio ei ehkä yksinään ole kovin "tärkeä", mutta väliaskeleena tuleviin 3. asteen tutkintoihin siitä on paljon hyötyä.. -
itse menin lukioon kun en silloin aikanaan tiennyt mitä haluan työkseni tehdä. ikävää, että toisia häiritsee niin paljon se, etteivät kaikki tiedä vielä silloin mitä tahtovat. ja kysymys kuuluu, mitä haittaa lukiosta on?
-
mn m: Ihmisarvo on moraalinen ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Ihmisarvon kunnioitus oikeusperiaatteena on sisällytetty esimerkiksi Saksan perustuslakiin. Ihmisen moraaliseen luonteeseen, ihmisyyteen, kuuluu ihmisarvo. Ihmisarvo on ihmisoikeuksien perusta. Yhteisten oikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmiselle arvokas elämä. Ihmisoikeudet, toisin kuin ihmisarvo, liittyvät läheisesti poliittiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, ilman tätä yhteyttä ihmisoikeuksia ei voi olla. Kantin (s.1724) filosofiassa on väite järjellisen olennon luontaisesta ja ehdottomasta arvosta. Se on riippumaton mielipiteistä ja arvostuksista ja viittaa arvokkuuteen. Ihmisarvo on niinikään valtiosta ja vallalla olevasta oikeusjärjestelmästä riippumaton.[1] Jokainen ihminen ansaitsee henkilökohtaisen kunnioituksen ja arvostuksen sekä ystävällisen ja inhimillisen kohtelun. Se tarkoittaa että inhimillistä olentoa ei saa kohdella esineenä eikä toista ihmistä saa käyttää hyväkseen. Ihmisarvo on luovuttamaton. Julkisen vallan velvollisuutena on kunnioittaa ja suojella sitä. Ihmisarvon loukkaamattomuus on turvattu Suomen perustuslaissa ja on sen taustalla vaikuttava perusarvo. Siihen viitataan myös monissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa kuten Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisarvo Että joo-o, silläviissiin…. Hämmästyisit, ja ehkä vielä joskus hämmästytkin, kun tajuat kuinka moni muukin elää juuri siten kuin tahtoo vaikka se tapa ei olekaan juuri sama mitä sinä tahdot. Tuo kapeakatseisuutesi noin niinkuin muunmuassa on ällistyttävää. Ja ei kai sillä ole mitään väliä ilmaisetko itseäsi livenä vai netissä, täällä nyt on muutamakin lukija muodostamassa kirjoitustesi perusteella käsitystä ainakin yhdestä ylioppilaasta. Tosin kyllä allekirjoittanut ainakin haluaisi ihan rehellisesti tietää jos tapaisimme livenä että minulla ei syystä tai toisesta ihan oikeasti ole edes ihmisarvoa silmissäsi. Joten älä turhaa kainostele.
Katos sieltähän iskee wikipediatekstiä sun muuta oikein olan takaa! En halua nyt lähteä syventymään ihmisarvoterminologiaan vaan ihan puhtaasti siihen mitkä ihmiset ovat minulle tärkeitä ja minkälaisia ihmisiä pidän mielenkiintoisina ym. En ole kapeakatseinen, ymmärsit aikalailla väärin tuon kohdan. Puhuin jatkuvasti omista näkökulmistani. Tiedän että moni ihminen elää haluamallaan tavalla vaikka se tapa onkin erilainen. Sen sijaan voin arvostella sitä, mihin he tyytyvät ja voin mm. kyseenalaistaa heidän älykkyytensä sen mukaan. En pidä älykkäänä ihmistä, joka ei halua kokea asioita vaan tyytyy yksinkertaisuuksiin. -
oho ja kappas vain kaverin tunnuksilla mentiin tällä kertaa! eli terveisin ihan vain Tege
-
Arvasinhan, että täällä käy kuuma keskustelu. Eihän hyvänen aika se, onko käynyt lukion vai ammattikoulun kerro onko ihminen fiksu vai ei tai ole mikään mittari. Kyllä niitä tyhmiä löytyy sekä lukiosta että ammattikoulusta kuten myös fiksujakin. Esimerkiksi hyvä ystäväni ei omaa lainkaan äidinkielen osaamista, eikä muidenkaan kielien, vaikka onkin lukion käynyt (eihän silti tyhmä ole). Onhan se toki "hienompaa" olla vaikkapa diplomi-insinööri kuin raksamies, mutta eihän sieltä lukiosta diplomi-insinööriksi valmistutakaan. Lankoni on diplomi-insinööri, eikä ole lukiota käynyt. Jos taas lääkäriksi haluaa, taitaa lukiosta olla aika paljon apua. Se on sitten jokaisen oma valinta jatkaako opintojaan kumman tahansa koulun jälkeen. EIhöhän kuitenkin ihan yhtä arvokkaita ihmisiä olla, kävi kumman tahansa.
-
ynoS: Taitaa erästä vituttaa olla siellä Siwan kassalla ja miettiä, että olisiko sinne lukioon sittenkin pitänyt mennä… Vielä ei ole liian myöhäistä!
Kommentoijahan oli töissä huoltsikalla, siis pointtihan tässä juuri oli se että 3 vuotta lukiota käytyäsi päädyt siwan kassalle. -
Todistuksen älykkyysosamäärä... Nyt ei ole Iinalla kaikki muumit laaksossa.
-
Itse menin lukioon ihan tuon kuvataiteen diplomin vuoksi. :) Tarkoituksenani on pyrkiä Taidekorkeaan,joten tuo diplomion aikas pirun hyödyllinen sinne pääsyyn katsoen.Toki on niitä taidepohjaisia ammattikoulujakin,mutta a)ne ovat pirun kaukana (lähin on Helsingissä,eli n.200 km päässä) ja b)niihin hakee helvetisti porukkaa,joten sinne pääseminen on aika epätodennäköistä. En kyllä tosiaan ymmärrä tätä amis vs lukio-buumia.Eniten kyllä ihmetyttää se,että miksi amislaiset jorisevat koko ajan lukion olevan perseestä yms,jos se kerran on heidän mukaansa perseestä?Eiväthän he ole lukiossa,joten miten se heitä liikuttaa,jos joku toinen on?Yrittävätköhän he todistella jotain itselleen..?Hmm...
-
Lukio on helppoa koska se on sitä samaa yleistietoa mitä on päntätty päähän jo 7-vuotiaasta asti. Ei varsinaisesti tarvitse oppia mitään todella uusia kykyjä ja taitoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Kuten esimerkiksi kehittää yhtäkkiä 1000 kertaa parempi avaruudellinen hahmottamiskyky jos lähtee vaikkapa puualalle ja vauhti pitäisi olla sitä luokkaa koulutuksen lopussa että palkoillekin pääsee. Ei siinä auta vääntää kokonaista vuotta yhtä löylykauhaa vaikka alunperin olisi koulutukseen lähtenytkin siksi että pitää puutöistä.
oletpa tainnut itse kirjoittaa tasan tarkkaan ne neljä pakollista ainetta joista äidinkieltä ja mahdollisesti terkkaa ei oo tarvinnu ees luke kun yleistiedolla pärjää ja lyhyt matikka menee läpi miten päin maan ja pitkän kielen taidat olla veikannut.... koska jos olet pitkän matikan/fysiikan/kemian/biologian kirjoittanut niin lukiossa ei todellakaan kerrata vain peruskoulu asioita. Kirjoituksesi perusteella veikkaisin, että olet juuri ja juuri peruskoulusta päässyt ja sen jälkeen jäänyt tyhjänpäälle kun ei ole lukeminen kiinnostanut. voin kokemuksesta kertoa, että lukiossa ei todellakaan pelkillä perustiedoilla pärjää, vaikka yläasteen on päässyt reilu 9 keskiarvolla läpi lukematta niin lukion keskiarvo lukemalla on se 8,8... toki opetuksen tasokin vaihtelee. -
joo o: oletpa tainnut itse kirjoittaa tasan tarkkaan ne neljä pakollista ainetta joista äidinkieltä ja mahdollisesti terkkaa ei oo tarvinnu ees luke kun yleistiedolla pärjää ja lyhyt matikka menee läpi miten päin maan ja pitkän kielen taidat olla veikannut…. koskajos olet pitkän matikan/fysiikan/kemian/biologian kirjoittanut niin lukiossa ei todellakaan kerrata vain peruskoulu asioita. Kirjoituksesi perusteella veikkaisin, että olet juuri ja juuri peruskoulusta päässyt ja sen jälkeen jäänyt tyhjänpäälle kun ei ole lukeminen kiinnostanut. voin kokemuksesta kertoa, että lukiossa ei todellakaan pelkillä perustiedoilla pärjää, vaikka yläasteen on päässyt reilu 9 keskiarvolla läpi lukematta niin lukion keskiarvo lukemalla on se 8,8… toki opetuksen tasokin vaihtelee.
Vaikuttaa siltä että et ymmärtänyt koko kirjoitusta, ehkä sinun pitää mennä "amikseen" ymmärtääksesi. Katsos teoriaa se silti on, olit ekalla taikka ysillä peruskoulussa tai vaikka tokalla lukiossa. Sille ei sitten voi mitään jos kyvyt ei loputtomiin riitä varsinkaan ilman vaivannäköä mutta epätodennäköistä se olisikin suurimmalla osalla ihmisistä. En ole tietääkseni väittänytkään lukiota pelkästään miksikään peruskoulun oppimäärän kertaukseksi. Ja koittakaa nyt oi tulevaisuutemme toivot tajuta vähitellen elämän variaatioita... Kaikki ei ole samazsta puusta veistettyjä. Että oikein veikkailet nyt sitten elämäntilannettani ja koulutustani ja näköjään siten että olen juuri ja juuri läpäissyt peruskoulun mutta olen sitten kuitenkin päässyt kirjoittamaan... peruskoulussako? Ja toinen viljelee hienoja termejä joita ei kuitenkaan tarkoita vaan jotain aivan muuta, kuulostaa just niin fiksulta kuin sekin että ei osata kirjoittaa suomea ja sitten pidetään nipottamisena jos joku huomauttaa, kun kyllä kaikki kuitenkin ihan hyvin tajuaa jos vetää vähän sinnepäin... -
Eero Tikka: No näyttääpä Hannella olevan niin hyvä yleissivistys kun ei osaa edes yksinkertaista yhdyssanaa kirjoittaa oikein Yleis-sivistys… *facepalm*. Samaan kiinnitin huomiota. Eikös se väliviiva tule ainoastaan vokaalien väliin =). Mutta enhän mä mistään mitään tiedä kun olen vaan ammattikoulun käynyt sivistymätön duunari.
-
Itte menin lukioon, koska en tienny mille alalle haluan... enkä tiedä vieläkään
-
oon nyt kasilla, ja oon seiskalta asti tienny et pyrin ensin (ratsastus)lukioon, jonka jälkeen luultavasti menen amikseen opiskelemaan eläintenhoitajaksi, ravintola- ja hotellialalle tai rakennusalalle. eihän siitä lukiosta mitää haittaakaa oo. mun sisko(26v) kävi ensin lukion, sitten kävi artesaanikoulun, meni yliopistoon opiskelemaan opettajaksi, lopetti 2 vuoden jälkeen ja tallä hetkellä opiskelee palkanlaskijaksi yms (en muista virallista termiä). toinen sisko kävi myös lukion, jonkä jälkeen siirtyi amikseen ja opislelee rekkakuskiksi, tavoitteenaan tulla paskakaivon tyhjentäjäksi. mutta eipä lukiosta haittaakaan ole ollut. kolmas siskoni on yliopistossa vikaa vuotta, jonka jälkeen pyrkii yliopistoon opiskelemaan eläinlääkäriksi. veljeni taas (vanhin meistä) ei mennyt lukioon, enkä ole varma mitä kouluja kävi, mutta työskentelee venetehtaalla, hengittää kokoajan myrkyllisiä pölyjä, ja tienaa ruhtinaalista 13€ tuntipalkkaa.
-
ps. en tarkkoittanut että kaiki jotka eivät ole lukiota käyneet joutuisivat venetehtaaalle hengittämään pölyä
-
Ei se kumpaa koulua käyt tee kestään parempaa ihmistä... Lukiossa on idiootteja ja amiksessa on idiootteja, mutta se nyt vaan on fakta, että lukiota käyneet ja yliopistosta valmistuneet yleensä saavat parempaa palkkaa, koska valmistúvat ammatteihin, josta maksetaan paremmin. Tällä en tarkoita, että kaikista lukiolaisista automaattisesti tulee rikkaita ja amislaiset köyhätpaskat siivoavat lukiolaisten jälkiä. Kyllä amiksestakin valmistunut voi menestyä ja tienata hyvin, mutta sekin on fakta, että ne jotka ovat amiksen käyneet ja opinnot siihen jättäneet eivät yleensä saa yhtä hyvää palkkaa kun esimerkiksi kauppatieteittentohtoriksi valmistunut ylioppilas....
-
mjehh: Vittu ihan sama kävitkö lukion vai amiksen……
samaa mieltä, turha tästä on jauhaa paskaa... Suomenruotsalaisena olen luonnollisesti teitä kaikkia parempi, jopa täysin ilman minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta. Pappa betalar. -
Bättrefolk: samaa mieltä, turha tästä on jauhaa paskaa… Suomenruotsalaisena olen luonnollisesti teitä kaikkia parempi, jopa täysin ilman minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta. Pappa betalar.
Niinhän me ollaan. Amiksen käyneenä voin sanoa, että amikset ei mitään arvostusta ansaitse. Vedin amiksen läpi parhailla mahdollisilla arvosanoilla ja silti voin todeta: vittu mitä pelleilyä. Ihan leikkiä koko "opiskelu" siellä. -
JK: Jos todistuksessa on älykkyysosamäärä puhdas 10 niin sillä vain sitten rehvastelemaan
Amiksethan ovat kateellisia tästä "älykkyysosamäärästä", koska yhdelläkään amiksella ei ole edes lähellä kymmentä se äo. -
Virpi: Ammattikoululaiset tuntuvat aina luulevan, että ovat jotenkin ylempänä kun lukiolaiset. Itse toimin tarjoilijana yhdessä baarissa, ilman mitään alankoulutusta ja samalla kun käyn lukiota. Kukaan amiksen käynyt ei kuitenkaan voi joskus tulla sanomaan, että ovat esimerkiksi lääkäreitä, vaikka eivät ole käyneet lukiota. Tarkoitan nyt vain sitä, että mielummin istun sen kolme vuotta lukiossa, aikuistun ja mietin TODELLA mitä elämältäni haluan, enkä 15-vuotiaana päätä mihin ammattiin haluan ehkä koko loppu elämäkseni. Lukion käyneenä ovet on auki mihin tahansa, eikä tarvitse tyytyä näihin amislaisten naurettaviin tuloihin
Anteeksi vain, mutta näitä kommentteja lukeneena sanoisin että yhtä lailla lukiolaiset kuvittelwvat itsestään liikoja. Lukio vs Amis väittely on turhaa ja lapsellista. Molemmat on hyvä vaihtoehto. Jokainen itse tietää minne sopii parhaiten. Ammattikoulussa ja lukiossa on varmasti yhtä älykästä porukkaa. Ei saa yleistää. Terv. Ammattikoulussa opiskeleva, ja jatko-opintoihin aikova. Ps. Puhelumella kirjoittaessa virheitä sattuu. -
Molemmilta puolilta löytyy yhtä lailla älykkäitä ihmisiä ja täysiä apinoita. Ihmisellä on valinnanvapaus kouluttautua itselleen parhaaksi näkemään ammattiin, eikä mielestäni ole mitään järkeä ruveta dissaamaan toisen valintaa, sillä eihän meistä kukaan voi tietää valintahetkellä oliko valinta oikea. Itse opiskelin kaksoistutkinnon ja tuona aikana huomasin tätä typerää vastakkainasettelu paskaa molemmin puolin yhtä hyvin/huonosti argumentoituna. Molemmat puolet pystyy muuten vetämään läpi yhtä helposti tai yhtä vaikeasti, riippuen asennoitumisesta. On mielestäni jännä, että jos kaksi täysin samalla viivalla olevaa peruskoululaista hakee jatko-opintoihin, niin että toinen hakee lukioon ja toinen amikseen, niin lukioon hakeva kuvittelee älykkyysosamääränsä nousseen >50 pinnaa ja amikseen hakevan vastaavasti laskeneen >50 pinnaa, ja samalla amikseen hakeva kuvittelee samantien olevansa alansa raudanluja ammattilainen ja lukioon hakeva on vain kirjoja pläräävä rillipää, joka ei tiedä työnteosta mitään. Idioottimaista kinastelua puolin ja toisin. Keksikää jotain kehittävämpää.
-
En peruskoulun jälkee osannu viel päättää mihi haen, enkä viittiny jäädä kotii lorvailee joten menin lukioo :--) Pakko sanoo et se on ollu mun elämän parasta aikaa! Ainakaa mun kohal lukio ei oo ollu vaa lukemista, n. 10 tuntia on viikossa liikuntaa (urheiluakatemia, liikkatunnit + hyppytunneilla mennään urheilee) ja onha lukiossa musaa ja kuvistaki! Oon ihan varma et tarviin noita yleissivistävii tietoja tulevaisuudeski, mihin ikinä haenkaan!
-
oscar: Ja mitähän lukioon meno vaikuttaa? Amitsussa saa ihan samat paperit, mutta saa vielä koulutuksen alaankin. Tällöin tietää alasta jotain ja on sama opintomäärä, kuin lukiossa eli mahdollisuudet päästä samoihin paikkoihin, ehkä jopa paremmat, kun on myös ammattipohjaakin. Siksi en ymmärräkkään, miksi se lukiosta valmistuminen on niin kauhean suuri juttu, kun jos sen koulutuksen jättää siihen niin ei pitkälle pääse, toisin kuin amitsun pohjalta
Lukion käyneet ovat etusijalla, ja saavat paremmat paperit ja suositukset myös sinne työelämään. Niin se vaan on, mitä paremmat numerot, sitä suurempi menestys. -
oscar: Ja mitähän lukioon meno vaikuttaa? Amitsussa saa ihan samat paperit, mutta saa vielä koulutuksen alaankin. Tällöin tietää alasta jotain ja on sama opintomäärä, kuin lukiossa eli mahdollisuudet päästä samoihin paikkoihin, ehkä jopa paremmat, kun on myös ammattipohjaakin. Siksi en ymmärräkkään, miksi se lukiosta valmistuminen on niin kauhean suuri juttu, kun jos sen koulutuksen jättää siihen niin ei pitkälle pääse, toisin kuin amitsun pohjalta
Yritäppä vaa hakea johonki kivaan yliopistoon/ammattikorkeaan amiksen papereilla kaikki ne ylioppilaan paperit saaneet kilpailijoinasi. Ehkä jopa huomaat, että amiksen paperit ei oo ihan sama juttu :) -
Kyllä ammattiin valmistuvatkin ilmotetaan... Ei ehkä lehdessä mut koulujen sivuilla netissä lukee keväällä/syksyllä valmistuneet.... Mielummin haluun oman valmistumiseni lukevan piilossa jossain ku et lehdessä... MITÄ VÄLIÄ SILLÄ EDES ON!?!?!?!?
-
amis: niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwan kassal nami nami:
Etkä osaa edes kirjoittaa? -
amis: niinpä itekik kävin auto alan neljään vuoteen tosin )kun oli henk koht syy) ja nyt tienaan 4000e/kk huoltsikalla ja oon kly paljon älykkäämpi kun lukion käyneet idoitit. vituttaako siwan kassal nami nami:
Eikö tosissaan kukaan ymmärrä tämän kommentin oivaltavaa ironiaa? Kamalasti alaspäin peukkuja. Nimimerkkikin vielä 'amis'. Nyt ihan oikeesti valoja. -
Ite kävin lukion ihan sillä, että yläasteen jäläkeen suan lissää harkinta-aikaa ammatinvalintaan. Amiksen ja lukion vastakkainasettelu on turhaa, koska hhtä lailla molempia rarvitaan ja yhtä lailla molempien koulujen käyneet voi jatko-opiskella. Ire opiskelen ammattikorkeessa rakennusmestariks ja koen, että lukiosta on mulle hyötyä. Tosin suurin osa luokalta on käyny amiksen ja ollu työelämässä.
-
Argath: Meilläpäin lehdet kyllä julkaisevat sekä uudet ylioppilaat että valmistuneet. Muistaakseni ylioppilaat julkaistiin tänä vuonna viikkoa ennen koulun päättymispäivää ja muut valmistuneet (amiksesta) silloin valmistujaispäivänä. Ps. On fakta, että lukion käyneillä on keskimäärin korkeampi elintaso myöhemmin elämässä [...]
Ja olet siis sitä mieltä että arkkitehdiksi ei pääse ilman lukiota? Tai että se joka valitsee lukion sijasta amiksen, jättää automaattisessti opintonsa siihen yhteen ja ainoaan tutkintoon, eikä esimerkiksi jatka eteenpäin ammattikorkeakouluun tai vaikka sinne yliopistoon? -
pöpö: Yritäppä vaa hakea johonki kivaan yliopistoon/ammattikorkeaan amiksen papereilla kaikki ne ylioppilaan paperit saaneet kilpailijoinasi. Ehkä jopa huomaat, että amiksen paperit ei oo ihan sama juttu
Minä pääsin ammattikorkeaan heittämällä sisään. Sain pääsykokeissa korkeimmat pisteet kaikista hakijoista. Ja ihan amispohjalta. Se on katsos niin että siellä on kaikki hakijat ihan samalla viivalla, paperi ei tuo etulyöntiasemaa kenellekään. O -
Eero Tikka: No näyttääpä Hannella olevan niin hyvä yleissivistys kun ei osaa edes yksinkertaista yhdyssanaa kirjoittaa oikein 😁 Yleis-sivistys... *facepalm*.
NiiMpä :D
Kommentoi
Kommentti