Sekalaisia, osa 94
"Huomasin tuossa justiinsa, että Minttu ei olekaan tyttö..."
Seuraava
"Kannattaa tarkistaa vaatetus, eikä tajuta hissin peilistä, että ---" Edellinen
"No tää ei kyllä oo yhtään hauska!"
"Kannattaa tarkistaa vaatetus, eikä tajuta hissin peilistä, että ---" Edellinen
"No tää ei kyllä oo yhtään hauska!"
50 kommenttia
-
-
Miten tosta vitunvitunvitusta saa isoäidin? eikö se olis isoäidin äiti?
-
Jukkapalmu: Miten tosta vitunvitunvitusta saa isoäidin? eikö se olis isoäidin äiti?
Vitun (oma) --> vitun (äidin) --> vittu (isoäiti). Luoja, mitä kirjoittelenkaan nettiin. -
-
Vai loppuiko Jaakon koko nimi (sukunimi) jollakin kyseisellä kirjaimella?
-
Mä tulkitsin ton vitun vitun vitun niin, että Maita harmittaa joku asia :)
-
-
Mua niin korpee noi välilyönnit jokaisen välimerkin edellä. Niinku todellakin!
-
Eiköhän tuossa Jaakon tekstissä pitäisi vaan olla a, e, i, o, u... olis kovin loogisempi teksti ylipäätään silloin. Tosin eipä tuommoisissa älyvapaissa kiertoviesteissä koskaan sen suurempaa logiikkaa takana olekaan.
-
Kyllä kuurot osaa puhua, ne ei vaan puhu koska ne ei tiedä kuinka kovaa ne puhuu.
-
Toki syntymäkuurotkin voivat opetella puhumaan mutteivät kaikki sitä tee.
-
Ministeri Nieminen: Nyt meni väärin. Vitun (isoäidin) vitun (äidin) vittu (oma).
voi se toisinpäinki olla -
Random: Harvemmat kuurot osaa edes puhua, joten kai ne ajattelee kuvina. Emt?
Et oo sit tainnu koskaan tavata yhtäkään kuuroa, sillä jokainen kuuro mun suvussa ja tuttavapiirissä osaa puhua. Ja eiköhän kukin ajattele ihan omalla kielellään, jos ei ääneen puhutulla ni vaikka viittomalla sit. -
-
どどーん!: Vaikka suomeks tai englanniksi tai jonkun maan viittomakielellä. Syntymäuurot luultavasti oppivat ensin viittomakieltä ja vanhempina lukemaan, kirjaimia ja sanoja ei sitten vain liitetä äänteisiin.
Jonkun maan viittomakielellä...? Eiks maailmassa oo vaan yks ja ainut viittomakieli? -
Eiköhän kuurot ajattele myös visuaalisesti, niinku ihmiset yleensäkin (paitsi syntymäsokeat). Vai ajatteletteko te pelkästään niin että kuulette päässänne puhuttua kieltä, tai näette suomen kielen sanoja kirjotettuna? =D Mä ainaki ajattelen ja näen unia paljolti myös niin, että mitä _tapahtuu_. Tajusin tän kun yhdeltä kuurolta kysyttiin, millä kielellä se ajattelee ja näkee unia. Se vaan vastas nauraen että ei, en näe pelkkää kahta viittovaa kättä. =D Siinä vaiheessa tajusin, että niin, ei ihmiset aattele pelkästään kielellä.
-
Ja ollakseni tosikko, eiköhän kiljuminen ja haukotteleminen näytä erilaiselta, ja kuuro tietää ihan ku muutki mitä haukotteleminen on. Ja luultavasti tietää että ihmiset viheltelee ja siitä kuuluu ääni. Kuurous ei tarkota tyhmyyttä. -.-
-
Ei ole olemassa mitään yhtä ja yhteistä viittomakieltä kaikille maailman kuuroille. Esimerkiksi suomalaiset viittomakieliset eivät ymmärrä vaikka saksalaisia viittomakielisiä. Toki yhteneviä viittomia varmaankin löytyy, mutta uskoisin, että jo pelkästään kielioppisäännöt on erilaisia eri maitten viittomakielissä. (Tosiaan ne, jotka ei tienny, niin viittomakielessäkin noudatetaan joitain kielioppisääntöjä ja tiettyä sanajärjestystä!)
-
Mulla ainakin kieli tekee pientä "mikroliikettä" kun ajatten. Esim. jos ajattelen tai luen jonkun lauseen äänettömästi. Samalla hengityskin rytmittyy ikäänkuin puhuisi. Tietenkään tuota ei ulkoa päin nää ja se on todella pientä verrattuna ääneen puhumiseen. Kuuroilla nyt tuskin näin on. Kuurot oppii varmaan aika paljon toisten suunliikeistä ja yhdistää ne kirjoitukseen ja viittomankieleen. Niiden ajattelu on varmaan jotain noiden visuaalista sekoitusta. Kannattaa joskus tutkailla miten oma ajattelu toimii. Sitä on aika vaikea muuten ymmärtää kun miettii :)
-
kuka vittu o nii tyhmä et luulee et kaikis maailma mais o samaa aikaa syntyny sama viittomankieli? haloo oikeesti :D
-
Ministeri Nieminen: Nyt meni väärin. Vitun (isoäidin) vitun (äidin) vittu (oma).
Nieminen, haloo. Eihän Jari olisi tuota kommenttia laittanut, ellei hän ajattelisi juuri päinvastoin. -
-
CODA: Et oo sit tainnu koskaan tavata yhtäkään kuuroa, sillä jokainen kuuro mun suvussa ja tuttavapiirissä osaa puhua.
:-D... Mulla on 2 kuuroa kaveria ja kaverin äiti + yks kuuro suvussa. Joten kyllä, olen tavannut.. Kaverin äiti esim. mumisee koska ei osaa puhua, ei ole koskaan kuullut sanoja niin.. Ja ei tää kaverikaan kauheen hyvin puhu + mun sukulainen ei puhu ollenkaan. Ei osaa. :p -
Mistähän sitä alottaisi. Kuurot haukottelee, kyllä. Miksi ei? Jos sä näät jonkun tyypin ikkunan läpi joka haukottelee - niin luuleksää että se kiljuu...? O_o Viittomakieli on joka maassa omansa, mutta samalla tavalla kuin meillä on englanti kansainvälisenä kielenä, on heilläkin oma kansainvälisensä kieli. Vanhemmat kuurot ovat pakotettu puhumaan ja käyttämään kommunikoidessaan ainostaan puhetta, niin yleensä vanhemmat kuurot osaavat puhua ja lukea hyvin sujuvasti huulilta. Mutta nuoremmilla kuuroilla on viittomakieli vahvempi ja he eivät yleensä osaa puhua.. ja miksi tarvitsisi? Kirjoittamaankin he oppivat, mutta yleensä tekstistä näkee sen, että he eivät kuule päätteitä - vaan joutuvat opiskelemaan ulkoa kaikki suomenkielen päätteet. Miettikää, jos teidän pitäisi opiskella vaikka kiina niin, että teillä olisi kuulosuojaimet päässä - ja kaikki sun ympärillä vaan puhuisi kiinaa. Sitten sun pitäisi oppia sekä puhumaan että kirjoittamaan kiinaa. Helppoa, eikö? Not. Viittomakielessä on oma sanajärjestys ja kielioppinsa.
-
Ministeri Nieminen: Nyt meni väärin. Vitun (isoäidin) vitun (äidin) vittu (oma).
mää aattelin että vitun (äidin) vitun (isoäidin) vittu (se ongelma) -
viittomakielen ohjaaja: Mistähän sitä alottaisi. Viittomakielessä on oma sanajärjestys ja kielioppinsa.
OT, mutta pakko alkaa kyselemään. Siis millä tavalla erilainen? Siis heitä esimerkki, joku normaali suomalainen lause, viitotaanko ne sanat eri järjestyksessä? -
Meillä oli töissä kuuroja porukka tilapäistöissä. Välillä kun viittomat ei ihan menneet meille jakeluun, ne saattoi käyttää jotain yksittäisiä sanoja ihan ääneenkin eikä tarvinnut lukea huulilta. Mä vähän yllätyin, kun niitten ääni ei ollut kova tai hiljainen vaan ihan normaali puheääni, kun mä olin luullut sen kontrolloimisen olevan vaikeampaa. Tosin en tiedä, että toimiiko ne kaikki samalla tavalla.
-
Väitättekö ihmiset, että aina kun ajattelette jotain, kuulette sen päässänne sanoina? Tai siis joskus tietenkin, mutta en mä ainakaan ajattele koko ajan niin..? Vaikka jos tulee jano, niin kuuluuko teidän päässänne ääni, joka sanoo " nyt minua janottaa, taidanpa juoda vettä." ?
-
Wääk: OT, mutta pakko alkaa kyselemään. Siis millä tavalla erilainen? Siis heitä esimerkki, joku normaali suomalainen lause, viitotaanko ne sanat eri järjestyksessä?
Sanajärjestyksellä ei ole väliä, kunhan pointti menee perille. Yleensä ei viitota näitä; on, ja, että, niin kuin, sekä että, koska, ja niin edelleen... Sanoja ikäänkuin pudotetaan pois. Järjestyksellä ei ole väliä ainakaan suomalaisessa viittomakielessä. Voin heittää pari esimerkkiä: Tuo auto on punainen. => auto tuo punainen tai tuo auto punainen Laita musiikki pienemmälle! => viitotaan imitaationa volaa pienemmälle tai musiikki pois Ja kyllä kuulkaas kuurot haukottelevat siinä missä muutkin. :D Ja tottakai he erottavat huutamisen ja haukottelun tosta vain. He näkevät asiat hyvin tarkkaan, ja havannoillistavat ympäristön tapahtumat paljon, paljon ns. "kuulevia" paremmin. Kun yksi aisti on poissa pelissä, näkö, tunto, jne. korostuvat. On totta, että kauan sitten kuuroilta kiellettiin viittominen mm. kouluissa, jolloin heidän oli aivan pakko oppia puhumaan vaikka kuulostivat älyttömän kamalalta. Vaihtoehtoja ei ollut. Monet viittoivat silti salaa ylläpitäkseen viittomakielen taitoja. -
Wääk: OT, mutta pakko alkaa kyselemään. Siis millä tavalla erilainen? Siis heitä esimerkki, joku normaali suomalainen lause, viitotaanko ne sanat eri järjestyksessä?
Esimerkiksi lause: "Olisipa mukavaa syödä tänään pizzaa!", viitottaisiin esimerkiksi sanajärjestyksellä "Tänään olisi pizza syödä mukavaa!" Tämä on vain ratkaisu, nimittäin suomalainen viittomakieli antaa tilaa aika monille erilaisille ratkaisuille, mutta noin minä sen viittoisin. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että ensin viitotaan aika ja paikka, sitten kuka on tekijä ja mitä hänestä halutaan sanoa, verbit ja kysymyssanat tulevat loppuun. Pakko sanoa,että ihanaa kun täällä on näin monta asioista tietävää ihmistä kommentoimassa! :) -
Random: Harvemmat kuurot osaa edes puhua, joten kai ne ajattelee kuvina. Emt?
Itse ainakin ajattelen osittain sanattomasti ja osittain tavallaan kuulen äänen päässäni tai puhun pääni sisällä. Mielestäni joskus luin, että kuurotkin näkevät tuon puhumisen tilalla viittovat kädet. Puhuvatko kuurot? Joo ja ei. Kuurojen äänielimissä ei ole mitään vikaa ja puhuminen on näin ollen täysin mahdollista fyysisesti. Toisaalta on haastavaa opetella kuulematta kieltä puhumaan sitä (oralismin aikaan (kun ei saanut viittoa ja kuuroja opetettiin puhumaan) käytettiin opetusmetodina mm. lusikan työtämistä suuhun ja sen avulla tunnustelua, missä asennossa suun tulee olla). Suurin osa kuuroista ei siis turhaan vaivaudu puhumista opettelemaan. Viittomakieli on omansa joka maassa, ja kansainvälistä viittomista on olemassa. Se ei kuitenkaan ole mikään kieli kuten englanti kuulevilla. Kansainvälinen viittominen sisältää yleisiä viittomakielen elementtejä ja on ikään kuin viittomakielten sekotelma. Se ei ole kenenkään äidinkieli. Suomalainen viittomakieli on rakenteeltaan melko väljä, ei kuitenkaan ole ihan se ja sama, mitä järjestystä käyttää. Suomen kielestä se eroaa joka tapauksessa. Suomalaisesta viittomakielestä tosiaan puuttuu esimerkiksi monia suomen kielen päätteitä. Viittomakieleen kuuluu kuitenkin rakenteita, jotka eivät edes olisi mahdollisia puhutuissa kielissä, esimerkiksi paikantaminen (eli vaikka kerrottaessa huoneen järjestystä, se ikään kuin asetellaan viittomatilaan kolmiulotteisesti). -
Velma: Meillä oli töissä kuuroja porukka tilapäistöissä. Välillä kun viittomat ei ihan menneet meille jakeluun, ne saattoi käyttää jotain yksittäisiä sanoja ihan ääneenkin eikä tarvinnut lukea huulilta. Mä vähän yllätyin, kun niitten ääni ei ollut kova tai hiljainen vaan ihan normaali puheääni, kun mä olin luullut sen kontrolloimisen olevan vaikeampaa. Tosin en tiedä, että toimiiko ne kaikki samalla tavalla.
Ihana sinä. Ethän SINÄ heidän huulilta lue, vaan he lukevat sinun huuliltasi kun sinä puhut. Kuuroilla ei ole mitään vikaa äänihuulissaan, niin kyllä he ääntä saavat tuotettua. :) Ja todellakin on ihan mahtavaa, etten ole ainoa "tietävä" täällä kommentoimassa! -
huvittavaa lukee kommentteja, kun on itse kuuro ^^, Ps. kuurotkin lukevat feissarimokia
-
Kuurot ajattelevat eri tavoin. ”Tuohon ei ole helppo yksiselitteisesti vastata, mutta minusta tuntuu että liikutaan enemmän merkitysten tasolla, "metatasolla" kuin sanoissa tai viittomissa vaikka nekin ovat varmasti mukana ajatteluprosessissa. En tiedä varmasti, mutta minusta tuntuu ettei kuulevatkaan kuule puhuvaa ääntä pään sisällä samoin kuin minäkään en näe "viittovaa itseäni/ihmistä"? Kuurot ovat vahvasti visuaalisia ja hahmotamme maailmaa näön kautta - joten usein ajattelu ilmenee visuaalisena ajatteluna - minäkin usein suunnitellessani esimerkiksi tulevaa tekemistäni tavallaan "näen" itseni tilassa tekemässä jotain. Unissani viiton, kuten kuurot yleensä. Mutta ennenkaikkea ei ole yksiselitteistä että kaikki kuurot olisivat viittomakielisiä. Äidinkieli vaikuttaa siihen, miten ajattelee. Jotkut voivat kuuroudestaan huolimatta olla täysin suomenkielisiä, joten he ainakaan eivät käytä viitottua kieltä ajattelussaan tai unissaan. Samoin jotkut kuulevat voivat olla äidinkieleltään viittomakielisiä, heilläkin on uskoakseni samantyyppinen ajattelun tapa.” ”Onpa mielenkiintoinen kysymys. Vaikea vastata kuurojen puolesta, mutta voin kertoa oman tilanteen. Olen kolmi-kielinen, viiittomakieli, ruotsi ja suomi. Jos ajattelen viittomakieleen/kuuroihin liittyviä asioita niin ajattelen viittomakielellä (saan pinnistellä etten viito kadulla tai muulla julkisella paikalla - minulla on viittomakieli ensimmäinen kieli koska vanhempani olivat kuuroja). Ruotsinkielisiä asioita ajattelen på svenska, etenkin lasken ja ajattelen numeroita useammin på svenska (koulukieleni) ja kun ajattelen suomenkielisiä asioita (esim. perheeseen liittyen) ajattelen suomeksi.” ”Tosiaan vaikean kysymyksen heitit. Olen tätä pohtinut ja todennut, että ajattelen molemmilla kielillä... vaihtelevasti. Olen niin kaksikieliseksi kasvanut, että kumpaakin kieltä tulee "ajateltua". Joskus huomaan ajattelevani kuvilla, esim maito loppuu niin jotenkin tulee mielikuva s-market, eli en välttämättä ajattele että "lähden kauppaan" suomeksi tai viittoen.. Itse olen todennut, että jotkut ajattelee vahvasti viittomakielen kautta, jotkut molemmalla tavalla ja myös vain suomeksi.. ja minäkin "maistelen" viittomilla itsekseni"
-
"ei juma mintulla on kikkeli" En tiiä, mussa on ehkä jotain vikana koska repesin tuolle kommentille. xD
-
Mitähän kuurot ajattelevat kun joku viheltelee
en toki ajatellu kaksmielisesti ku siinä on huulet vähän...
Kommentti