Formatointi korjaa kaiken
"Ei lähe pyörimään... Mitähän toi 'Alusta' meinaa?"
28 kommenttia
-
http://1.bp.blogspot.com/-38Or80_CcWg/T2GKmR2YIBI/AAAAAAAAJwE/K2jN2vtuex8/s1600/618px-JeanLucPicardFacepalm.jpg
-
itehän tajusin tän jjj0 amiksen ekalla vitun idiotit oikeesti näitä itsin hellimiä pikku lintuja voi helvetti soikoon ----.-----
-
-
Aloin miettimään, eikö järki jo sano että tietokoneella ei yleensä ole yksinkertaisia nappuloita joista leffa esim. alkaisi pyörimään alusta (nimellä alusta). Mutta kyllä on, ja tuo format-sanan suomennos on kyllä todella paska.
-
Milla on aika symppis :) "siel ne vaan hengaa muiden nappuloiden seas" :D
-
No mut jos olis vaiks tarvittu avaruusalusta. Tai pyllynalusta jolle istua. Ei sitä koskaan tiiä.
-
Kuka yrittää kattoa leffaa painamalla kovon kuvaketta oikeella + miten ei tajua siitä että alusta vaihtoehto ei koske leffaa kun sehän ei tee sitä heti vaan aukeaa erillinen ikkuna vaihtoehtoineen?
-
amis: itehän tajusin tän jjj0 amiksen ekalla vitun idiotit
Vasta amiksen ekalla.... -
-
Itsehän kokeilin tätä tietokonekerhossa ollessani 10v. Meillä oli joku testi, ja olin mokannut jotain harjoitusdisketillä; piti tyhjentää ja tehdä uusiks. Kirjotin "@deltree /y ." (tämä siis oli vielä MS-DOS aikaa) ja huomasin vähän myöhemmin olleeni A-aseman sijaan C-aseman juuressa; mm. suurin osa käyttöjärjestelmän komennoista oli jo poistunut kun huomasin mokani (aloin ihmettelemään miksi disketin tyhjennys oli niin hidasta). Tekevälle sattuu.
-
No keksikääs te nerot parempi käännös sanalle format kun ei alusta kelpaa.
-
ssss: No keksikääs te nerot parempi käännös sanalle format kun ei alusta kelpaa.
No kyllä mä vaan keksin montakin sanaa sen tilalle: tuhoa, tyhjennä, ÄLÄ KOSKE... Pienempänä isoveljen nintendolla pelatessa telkkarin ruutuun tuli laitetta käynnistäessä joku vikailmotus (englanniksi, en siis ymärtänyt sanaakaan) ja ainoo vaihtoehto oli formatointi, no minäpä iloisesti siitä sitten painan ja tyhjennän koko muistikortin ja tietenkin kaikki isoveljen tallennukset. Opinpahan hyvin englantia, siitä lähtien oon juossu karkuun kun oon nähny sanan format. -
mm2: Miten olisi ihan suomenkielinen sana formatoida.
'Formatoida' ei kyllä ole ns. kunnollista suomea, vaan englannista väännetty - ja allekirjoittaneen korvaan todella ärsyttävä - termi. Samaa luokkaa kuin vaikkapa 'eksakti' (tarkka, täsmällinen) tai 'termodynamiikka' (lämpöoppi). [/pilkunnussinta] Itse moka taas... Jos ei ole ihan varma, mitä saa klikkauksellaan aikaan, niin onko pakko klikata? En todellakaan ole mikään tietokonenero, mutta sen verran sentään tiedän, ettei ihan kaikkea tarvitse kokeilla. -
kirppu: ‘Formatoida’ ei kyllä ole ns. kunnollista suomea, vaan englannista väännetty – ja allekirjoittaneen korvaan todella ärsyttävä – termi. Samaa luokkaa kuin vaikkapa ‘eksakti’ (tarkka, täsmällinen) tai ‘termodynamiikka’ (lämpöoppi). [/pilkunnussinta]
Jee, löysin kielipatriootin! Se nyt vaan on niin, että suomen kielellä ei monesti saa yhtä hyviä termejä kuin englannista vääntelemällä. Lämpöoppi on huono sana, koska termodynamiikka on paljon muutakin kuin pelkkää lämpöä (paitsi ehkä sanan hyvin laajassa merkityksessä, mutta silloinkin se on vähintäänkin hämäävä). En edes ymmärrä, mitä kamalaa niissä lainaväännöksissä on. Vaikka kuinka suomi olisikin kaunis ja fiini kieli, fakta on se, että englanti on tieteen ja tietotekniikan kieli ja monille termeille ei ole olemassa edes sitä "ei-kunnollista" väännöstä, joten olisi aivan järjetöntä alkaa sekoittaa kaikkien päitä ja keksiä kaikille tuttujen sanojen tilalle ihania isänmaallisia suomennoksia. Mokastakin jo tuli ilmi tällainen epäselvyys. Mielestäni selvyys (ja eksaktius, hähähä) on paljon tärkeämpi asia kuin se, että sana ei jonkin suomifanaatikon mielestä olisi ärsyttävä. Mikä sinun mielestäsi tekee sanasta kunnollisen? Onko lusikka kunnollinen sana, vaikka se on väännetty venäjästä? Voisitko keksiä kunnolliset suomennokset vaikkapa sanoille resonanssi ja entalpia, nyt kun tieteisiin mentiin? Termodynamiikka on sanana lisäksi paljon neatimpi (huomasit kai upouuden lainasanani?) kuin lämpöoppi. PS. Alusta on kvartettihomonyymi perusmuodoilla alustaa, alusta, alus ja alku. Tai kvintettihomonyymi, jos erisnimi Alu kelpaa. -
-
höpöli: Jee, löysin kielipatriootin! Se nyt vaan on niin, että suomen kielellä ei monesti saa yhtä hyviä termejä kuin englannista vääntelemällä. Lämpöoppi on huono sana, koska termodynamiikka on paljon muutakin kuin pelkkää lämpöä (paitsi ehkä sanan hyvin laajassa merkityksessä, mutta silloinkin se on vähintäänkin hämäävä). En edes ymmärrä, mitä kamalaa niissä lainaväännöksissä on. Vaikka kuinka suomi olisikin kaunis ja fiini kieli, fakta on se, että englanti on tieteen ja tietotekniikan kieli ja monille termeille ei ole olemassa edes sitä “ei-kunnollista” väännöstä, joten olisi aivan järjetöntä alkaa sekoittaa kaikkien päitä ja keksiä kaikille tuttujen sanojen tilalle ihania isänmaallisia suomennoksia. Mokastakin jo tuli ilmi tällainen epäselvyys. Mielestäni selvyys (ja eksaktius, hähähä) on paljon tärkeämpi asia kuin se, että sana ei jonkin suomifanaatikon mielestä olisi ärsyttävä. Mikä sinun mielestäsi tekee sanasta kunnollisen? Onko lusikka kunnollinen sana, vaikka se on väännetty venäjästä? Voisitko keksiä kunnolliset suomennokset vaikkapa sanoille resonanssi ja entalpia, nyt kun tieteisiin mentiin? Termodynamiikka on sanana lisäksi paljon neatimpi (huomasit kai upouuden lainasanani?) kuin lämpöoppi. PS. Alusta on kvartettihomonyymi perusmuodoilla alustaa, alusta, alus ja alku. Tai kvintettihomonyymi, jos erisnimi Alu kelpaa.
Huomasitko lainkaan, että kirjoitin "ns. kunnollista"? ;) Muista kielistä väkisin väännetyt termit kuulostavat typeriltä lähinnä siksi, että ne eivät noudata suomalaista äänneasua. Äänne- ja muoto-opin kurssistani on tosin jo sen verran aikaa, etten uskalla heittää tarkempia faktoja tiskiin. Jotain menisi satavarmasti pieleen... Joka tapauksessa sana 'lusikka' on äänteellisesti oikein hyvää suomea, joten se ei kalskahda korvaan ollenkaan yhtä pahasti kuin 'formatoida', joka sisältää suomeen kuulumattoman f-äänteen. Sitä paitsi tieteen sanasto on asia erikseen. Tiede vaatii äärimmäisen tarkkoja termejä, ja koska näitä sanoja ei yleensä käytetä ns. tavallisten ihmisten parissa, ei niitä ole tarpeen kääntää. Tai jos käännetäänkin, ei termi välttämättä aukene yhtään sen paremmin... Esimerkkinä vaikka omalta alaltani 'komplementaarinen distribuutio', jolle löytyy suomennos 'täydennysjakauma'. Eli siis kunkin alan sisällä myös suuresti vihaamani väännökset ovat ihan okei, mutta kun asiaa selittää oman alan ulkopuolisille, on syytä käyttää suomalaisempia sanoja. -
kirppu: Huomasitko lainkaan, että kirjoitin “ns. kunnollista”? Muista kielistä väkisin väännetyt termit kuulostavat typeriltä lähinnä siksi, että ne eivät noudata suomalaista äänneasua. Äänne- ja muoto-opin kurssistani on tosin jo sen verran aikaa, etten uskalla heittää tarkempia faktoja tiskiin. Jotain menisi satavarmasti pieleen… Joka tapauksessa sana ‘lusikka’ on äänteellisesti oikein hyvää suomea, joten se ei kalskahda korvaan ollenkaan yhtä pahasti kuin ‘formatoida’, joka sisältää suomeen kuulumattoman f-äänteen.
Haha, busted! Käytit sanaa "fakta". -
opettaja: Haha, busted! Käytit sanaa “fakta”.
Käytän sitä usein, ja syytän siitä ala-asteen opettajaani... -.-' (Ja jostain syystä osasin odottaa jotain tuonkaltaista kommenttia... Virheitä löytyy enemmänkin, usko pois. ;) ) -
kirppu: Huomasitko lainkaan, että kirjoitin “ns. kunnollista”? Muista kielistä väkisin väännetyt termit kuulostavat typeriltä lähinnä siksi, että ne eivät noudata suomalaista äänneasua. Äänne- ja muoto-opin kurssistani on tosin jo sen verran aikaa, etten uskalla heittää tarkempia faktoja tiskiin. Jotain menisi satavarmasti pieleen… Joka tapauksessa sana ‘lusikka’ on äänteellisesti oikein hyvää suomea, joten se ei kalskahda korvaan ollenkaan yhtä pahasti kuin ‘formatoida’, joka sisältää suomeen kuulumattoman f-äänteen. Sitä paitsi tieteen sanasto on asia erikseen. Tiede vaatii äärimmäisen tarkkoja termejä, ja koska näitä sanoja ei yleensä käytetä ns. tavallisten ihmisten parissa, ei niitä ole tarpeen kääntää. Tai jos käännetäänkin, ei termi välttämättä aukene yhtään sen paremmin… Esimerkkinä vaikka omalta alaltani ‘komplementaarinen distribuutio’, jolle löytyy suomennos ‘täydennysjakauma’. Eli siis kunkin alan sisällä myös suuresti vihaamani väännökset ovat ihan okei, mutta kun asiaa selittää oman alan ulkopuolisille, on syytä käyttää suomalaisempia sanoja.
Huomasin kyllä ja olisin itsekin voinut lisätä lyhenteen "ns.", mutta se ei olisi vaikuttanut asiaan mitenkään, koska lyhenne ei tässä tapauksessa muuttanut sanan merkitystä. Jokainen nykysuomen puhuja osaa lausua f-äänteen, joten sen puuttuminen ikivanhoista supisuomalaisista sanoista ei ole kovin vahva perustelu. Liiallinen konservatismi on pahaksi myös kielessä. Kielet muuttuvat jatkuvasti, eikä sille voi mitään, eikä pitäisikään, koska se on yleensä hyvästä. Muinainen suomen kieli oli meitä vähä-älyisemmän sivilisaation puhuma ja kaikkea muuta kuin täydellinen, joten sen kehittyminen on ollut välttämätöntä. Mitä enemmän kirjaimia, sitä enemmän ja lyhyempiä sanoja, joten yhden ihan kelvollisen kirjaimen hylkääminen on vaan tyhmä juttu. Tehokkuus voittaa tunteikkuuden - perinteiden väkivaltainen säilyttäminen aiheuttaa merkittäviä rasitteita. Olen samaa mieltä tieteen tarkkuusvaatimuksista, mutta itse otit esille lämpöoppi-käsitteen. Mutta miksi alan ulkopuolisille pitäisi puhua suomalaisperäisillä sanoilla, kun itsekin mainitsit, ettei termi välttämättä aukene yhtään paremmin? Täydennysjakauma on tosiaan ihan yhtä vaikeaselkoinen kuin komplementaarinen distribuutio, mutta jälkimmäinen on ilahduttavan helppo kääntää englanniksi ja tajuta englanninkielisessä tekstissä, koska se on ihan vaan complementary distribution. On ihan hölmöä ja ennen kaikkea tarpeetonta käyttää täysin erinäköisiä käsitteitä, kun pääsee paljon helpommallakin. En minä jaksaisi opetella kaikkia asioita kahdella kielellä.kirppu: Käytän sitä usein, ja syytän siitä ala-asteen opettajaani… -.-’(Ja jostain syystä osasin odottaa jotain tuonkaltaista kommenttia… Virheitä löytyy enemmänkin, usko pois. )
Saat anteeksi, koska se ei ollut virhe. :) -
Viitaten ylempään (en viitsi lainata koko kilometrikirjoitusta): Ei tässä nyt ihan ollutkaan kyse yksittäisestä äänteestä, löytyyhän Suomestakin paikka nimeltä Forssa... Ongelma tulee vastaan silloin, jos sanan äänneasu on kokonaisuudessaan suomen äännejärjestelmän vastainen. Väännös kuulostaa vain pölöltä. Ja tottakai elävä kieli muuttuu jatkuvasti, mutta sen perusta säilyy varsin samanlaisena pitkienkin ajanjaksojen yli. Merkittävin muutos suomen äännejärjestelmässa taitaa olla ajat sitten tapahtunut th:n (vähän samantapainen äänne kuin englannin artikkelissa 'the') korvautuminen d:llä. Wau, mikä muutos. Mitä tulee tieteelliseen tarkkuuteen, niin asia on kaveripiirissä testattu. Tieteellinen tarkkuus maallikolle puhuttaessa ei yksinkertaisesti toimi, joten on kaikkien osapuolten hermoja säästävää käyttää yksinkertaisempaa sanastoa. Täydennysjakaumasta yleensä ei tarvitse maallikoille puhua - ja jos tarvitsee, sen joutuu selittämään, koska arkikielessä ei ole mitään vastaavaa. Ja se lämpöoppi... Muistui vaan mieleen harhailut fysiikan laitoksella muutama vuosi sitten. Kurssin nimi: "Statistical physics and thermodynamics" - Aha... Saisikos saman suomeksi? - "Statistinen fysiikka ja termodynamiikka" - No eipä tuokaan oikein suomelta näytä... ;)
-
Alkupään kommenttia korjatakseni: Miia, ei Milla.. Puhelimessani teksti näkyy niin saakutin pienellä
-
Kyllä meni ihan omaan tyhmyyteen eikä huonoon käännökseen. Kokeilkaapa painaa tuota "Alusta". Ei se herran pieksut samalla painalluksella tyhjennä koko levyä. Vielä kyselee myöhemmin, että oletko varma ja ilmoittaa että kyseinen toiminto tyhjentää kaiken tiedon. Joten aivan sama lukeeko siinä tuhoa, tyhjennä, alusta, pelasta...
-
kirppu: Mitä tulee tieteelliseen tarkkuuteen, niin asia on kaveripiirissä testattu. Tieteellinen tarkkuus maallikolle puhuttaessa ei yksinkertaisesti toimi, joten on kaikkien osapuolten hermoja säästävää käyttää yksinkertaisempaa sanastoa. Täydennysjakaumasta yleensä ei tarvitse maallikoille puhua – ja jos tarvitsee, sen joutuu selittämään, koska arkikielessä ei ole mitään vastaavaa.
Jos se pitää joka tapauksessa selittää, onko mitään hyötyä käyttää sitä ns. kunnollista sanaa ollenkaan? Myönnän kyllä, että liiallinen vääntely on typerää, mutta esimerkiksi se formatointi on mielestäni paljon parempi sana, koska suomalaisperäinen vastine on niin paljon huonompi. Ja maallikkojen hämmentäminen on tosi hauskaa, eikös vain? -
kirppu: Viitaten ylempään (en viitsi lainata koko kilometrikirjoitusta): Ei tässä nyt ihan ollutkaan kyse yksittäisestä äänteestä, löytyyhän Suomestakin paikka nimeltä Forssa… Ongelma tulee vastaan silloin, jos sanan äänneasu on kokonaisuudessaan suomen äännejärjestelmän vastainen. Väännös kuulostaa vain pölöltä.Ja tottakai elävä kieli muuttuu jatkuvasti, mutta sen perusta säilyy varsin samanlaisena pitkienkin ajanjaksojen yli. Merkittävin muutos suomen äännejärjestelmässa taitaa olla ajat sitten tapahtunut th:n (vähän samantapainen äänne kuin englannin artikkelissa ‘the’) korvautuminen d:llä. Wau, mikä muutos. Mitä tulee tieteelliseen tarkkuuteen, niin asia on kaveripiirissä testattu. Tieteellinen tarkkuus maallikolle puhuttaessa ei yksinkertaisesti toimi, joten on kaikkien osapuolten hermoja säästävää käyttää yksinkertaisempaa sanastoa. Täydennysjakaumasta yleensä ei tarvitse maallikoille puhua – ja jos tarvitsee, sen joutuu selittämään, koska arkikielessä ei ole mitään vastaavaa. Ja se lämpöoppi… Muistui vaan mieleen harhailut fysiikan laitoksella muutama vuosi sitten. Kurssin nimi: “Statistical physics and thermodynamics” - Aha… Saisikos saman suomeksi? - “Statistinen fysiikka ja termodynamiikka” - No eipä tuokaan oikein suomelta näytä…
"Forssa" on toki aivan samalla tavalla ruotsista väännetty: ks. "fors". -
-
amis: itehän tajusin tän jjj0 amiksen ekalla vitun idiotit oikeesti näitä itsin hellimiä pikku lintuja voi helvetti soikoon —-.—–
mä oon tajunnu tän jo seiskal. -
Siis miten oikeesti voi kusta tolleen.. Jos alustat levyn se kysyy että alota ja sitten vielä uudestaan varottaa niin kuka tunari menee siitä painamaan... -.-
-
kirppu: Käytän sitä usein, ja syytän siitä ala-asteen opettajaani… -.-’(Ja jostain syystä osasin odottaa jotain tuonkaltaista kommenttia… Virheitä löytyy enemmänkin, usko pois. ) käytit myös sanaa termi ;)
-
Tämä nyt on ikivanha ketju, mutta sattuipa nyt silmiin kuitenkin.
ABCDEFG: Aloin miettimään, eikö järki jo sano että tietokoneella ei yleensä ole yksinkertaisia nappuloita joista leffa esim. alkaisi pyörimään alusta (nimellä alusta). Mutta kyllä on, ja tuo format-sanan suomennos on kyllä todella paska.
Mitäs vikaa siinä suomennoksessa on? Joku tuolla ehdotti, että se pitäisi olla "tuhoa" tai "tyhjennä", mutta kun niistähän kumpikaan ei tarkoita lähellekään samaa asiaa kuin "format". Nythän on nimittäin niin, että sana "format" on tullut porukalle tutuksi nimenomaan englannin kielisistä käyttöjärjestelmistä. Itsessään "format" tarkoittaa vain "formaattia", eli muotoa, tyyliä, tai asua. Format ei liene ollut edes mikään verbi ennen tietokoneaikaa, se on siis englanniksi ihan yhtä mystinen, kontekstistaan revitty uudissana kuin "alusta" suomeksi. Verbinä format kääntyy siis nimenomaan parhaiten "alustamiseksi", siinä alustetaan valittu levy johonkin tiettyyn tiedostorakenteeseen tai -muotoon. Format ei siis sano englannin kieliselle mutta tietokoneita ymmärtämättömälle ihmiselle yhtään sen enempää, kuin "alusta" suomen kieliselle tietokoneita ymmärtämättömille. -
JOs painaa "ALusta" niin kone kysyy että haluatko varmasti ja kertoo mitä tapahtuu, eli ihan paskapuhetta.
Kommentoi
Kommentti