Vauva kuolee nauruun
Saako vauvaa kutittaa?
Seuraava
Tylsä ilta kotona? No, tässä riittää tekemistä! Edellinen
Turkulaiset miehet käyvät sohvakauppaa.
Tylsä ilta kotona? No, tässä riittää tekemistä! Edellinen
Turkulaiset miehet käyvät sohvakauppaa.
56 kommenttia
-
Kukkahattutädeillä on näköjään kyky vetää palkokasvi nenäänsä ihan mistä tahansa. Aina jaksavat yllättää.
-
Faktahan on että vauvat traumatisoituvat lähes kaikesta, ihan voivat jopa imetyksestäkin, koska maitoa voi välillä tulla suuhun ilman että sitä imisi. Mutta ne kuuluvat vauvan elämään eikä niiltä voi välttyä. Vauvaikä on kehityskriisi. Kehittymättömät kognitiiviset kyvyt, vastavuoroisen kommunikoinnin vaikeus, kehonhallinnan puuttuminen... Jokainen on kokenut ne samat traumat varhaislapsuudessaan, osa toki valitettavasti muitakin. Tärkeintä onkin että lapsi saa kasvaessaan paljon korjaavia kokemuksia perheeltään, siten tarumatisoituneista vauvoista kasvaa ehjiä aikuisia.
-
-
Ollessani nuorempi, äitini osasi sanoa kavereilleni, ettei minua saa kutittaa koska kutian niin paljon että se suorastaan sattuu. Äidin isä oli nimittäin aivan samanlainen, oppivat kuulemma lapsina ettei häntä kutiteta jalkapohjista koska hän auttamatta potkaisee. Äiti itse ei kutia ollenkaan. Kutittaminen saa minut kiljumaan ja huitomaan, mutta myös reaktionomaisesti nauramaan, vaikka kutian niin helposti ja niin paljon, ettei se todellakaan ole hauskaa. En kuitenkaan usko pienen vauvan vain nauravan, jos se kärsii yhtä paljon kuin minä (tai esim. vaarini) kutittamisesta. Muistan sitä paitsi lapsena hyviäkin hetkiä kutittamisleikeissä, sekä kiltin ja kutiavan isäni että minua heikompien kavereideni kanssa. Vasta joskus teininä aloin olla näin pahasti "yliherkkä kutittamiselle".
-
Jessicasta tulee kyllä kuva naama norsunv*tulla olevasta naisesta, joka ei todellakaan kutittele ketään.
-
No voi elämä :D kohta ei varmaan sais vaihtaa ees niitä vaippoja ellei vauvat traumatiosoidu ''seksuaalisesta häirinnästä''
-
-
Mullakin on vähän kaksjakoset tuntemukset kutittamisesta. Lapsena kutitusleikit oli ihan kivoja, mut muistan myös ahdistavia hetkiä, kun ei enää tuntunu kivalta, yritti pyytää toista lopettamaan,mut silti vaan nauratti ja toinen jatko. Nykysin en tykkää yhtään. Varmaankin jutun aloittaja tarkoittikin juuri kevyttä pientä kutittelua, mikä varmasti on ihan ok. Pieni kutitus, katso vauvan reaktio sen aikana ja jälkeen ja päättele, voitko tehdä uudestaan. Missään tapauksessa en vauvaa kutittamalla kutittaisi pitkää aikaa. Vanhempaa lasta sitten ehkä, jos itse pyytäisi. Ihmiset on (tässäkin) asiassa niin erilaisia.
-
"Oletko psykopaatti?" "Oletko alkoholisti?" Well, that escalated quickly...
-
peikkoboi: Faktahan on että vauvat traumatisoituvat lähes kaikesta, ihan voivat jopa imetyksestäkin, koska maitoa voi välillä tulla suuhun ilman että sitä imisi. Mutta ne kuuluvat vauvan elämään eikä niiltä voi välttyä. Vauvaikä on kehityskriisi. Kehittymättömät kognitiiviset kyvyt, vastavuoroisen kommunikoinnin vaikeus, kehonhallinnan puuttuminen… Jokainen on kokenut ne samat traumat varhaislapsuudessaan, osa toki valitettavasti muitakin. Tärkeintä onkin että lapsi saa kasvaessaan paljon korjaavia kokemuksia perheeltään, siten tarumatisoituneista vauvoista kasvaa ehjiä aikuisia.
Ja ne toukat eivät tajua mistään tällaisista tuon taivaallista....Ei tuon ikäisen mentaaliset kyvyt vain yksinkertaisesti ole vielä niin kehittyneet että osaisi "traumatisoitua" jostain -
Jessicaa ei ole tarpeeksi kutitettu vauvana. Näin se sitten purkautuu ulos myöhemmin.
-
-
Voi mahoton miten äkkipikasia ihmiset voi olla. Miksi ihmeessä tähän keskusteluun piti liittää kysymys "oletko alkoholisti?" tai alkaa haukkua toista tyhmäksi ja vajaaälyiseksi? Kyse nyt oli kuitenkin loppujen lopuksi oikeastaan vaan mielipide-erosta, vaikkakin Jessican mielipide olikin hiukkasen liian outo.
-
Miau: Ollessani nuorempi, äitini osasi sanoa kavereilleni, ettei minua saa kutittaa koska kutian niin paljon että se suorastaan sattuu. Äidin isä oli nimittäin aivan samanlainen, oppivat kuulemma lapsina ettei häntä kutiteta jalkapohjista koska hän auttamatta potkaisee. Äiti itse ei kutia ollenkaan. Kutittaminen saa minut kiljumaan ja huitomaan, mutta myös reaktionomaisesti nauramaan, vaikka kutian niin helposti ja niin paljon, ettei se todellakaan ole hauskaa. En kuitenkaan usko pienen vauvan vain nauravan, jos se kärsii yhtä paljon kuin minä (tai esim. vaarini) kutittamisesta. Muistan sitä paitsi lapsena hyviäkin hetkiä kutittamisleikeissä, sekä kiltin ja kutiavan isäni että minua heikompien kavereideni kanssa. Vasta joskus teininä aloin olla näin pahasti “yliherkkä kutittamiselle”.
Olen kuten sinä ja äitisi isä, minulla on tuntoaistin erityisherkkyys. Kutittaminen ja myös rajumpiin pihapeleihin liittyneet kosketukset eivät ole ikinä tuntuneet kivalta vaan sattuvalta. Ymmärrän Jessican kommentit hyvin tästä näkökulmasta. Mielestäni Marika pilasi keskustelun alkamalla melskata psykopaateista ja muusta ihan yhtäkkiä. -
jhjtryeye: Ja ne toukat eivät tajua mistään tällaisista tuon taivaallista….Ei tuon ikäisen mentaaliset kyvyt vain yksinkertaisesti ole vielä niin kehittyneet että osaisi “traumatisoitua” jostain
Voi, kyllä tajuavat, vaikkei sitä aikuinen aina vauvasta edes huomaa. Pienillä lapsilla mieli alkaa kuormittavassa tilanteessa lohkoamaan (ja sen kurmittavuuden aiheuttajan ei edes tarvi olla mikään "iso juttu"), eli dissosioimaan. Se on ihmisen varhaisimpia mielen puolustuskeinoja. Mielen lohkotessa (=ajatusten, tunteiden, muistin yms eriytyessä) ulkoinen käyttäytyminen voi olla hyvin erilaista kuin miten tilanteeseen voisi ajatella reagoitavan. Esimerkkinä seksuaalisesti hyväksikäytetyt pienet lapset ovat usein iloisia, naureskelevia ja halailevat/ottavat kontaktia suvereenisti vieraisiinkin aikuisiin. Suosittelen tutustumaan aiheeseen ennen kun lisäännyt. -
Hyväpalkkaisen työn, erinomaisen parisuhteen, älykkään harrastetoiminnan lisäksi kuulun vihervasemmistolaiseen eliittiin ja kakkani ei kellu.
-
jhjtryeye: Ja ne toukat eivät tajua mistään tällaisista tuon taivaallista….Ei tuon ikäisen mentaaliset kyvyt vain yksinkertaisesti ole vielä niin kehittyneet että osaisi “traumatisoitua” jostain
Niin ja se vielä unohtui sanoa, että useat eivät traumatisoidu aikuisiäkseen, koska kasvaessa on saatu niitä korvaavia kokemuksia, mutta siinä hetkessä koettuna vauvat kyllä "ymmärtävät" tilanteen traumaattisuuden. Siltä ei voi välttyä, mutta asiaan ei voi myöskään suhtautua asenteella "ei se kuitenkaan mitään tajua". Yksi vakavimmista mielenterveydenhäiriöistä, DID, eli sivupersoonahäiriö esimerkiksi kehittyy usein juuri henkilöille jotka varhaislapsuudessaan ovat altistuneet toistuvasti traumaattisille kokemuksille, kuten hyväksikäytölle tai väkivallalle. Häiriö voi syntyä vaikkei henkilöllä olekaan "aktiivisia" muistoja asioista, hän ei siis koe muistavansa asiaa. Pelkästä kutituksesta mitään DIDiä tuskin syntyy, ellei se ole väkivaltaan rinnastettavaa, eli pitkäaikaista ja jatkuvaa vastoin vauvan "tahtoa". Mutta asiat traumatisoivat vaikka ne unohtaisikin. -
"Oletko psykopaatti?" Psykopaatti tuskin väittelisi fb:ssä toisen hyvinvoinnin puolesta (selkeästi Jessica piti kutittamista vauvan hyvinvointia uhkaavana tekijänä). Ilmeisesti tällä itsellään on lapsuudesta inhottavia kutituskokemuksia, ja tavallaan ymmärrän hänen reaktionsa kutittamista kohtaan mikäli hänellä, kuten minullakin, on lapsuudesta nimenomaan negatiivisia kutittamiskokemuksia (kutitettu väkipakolla oikein usean ihmisen toimesta siihen asti että olen joutunut puolustautumaan esim. puremalla). Ehkä Jessican olisi pitänyt kuitenkin tajuta että tällaisesta tuskin on ollut kyse äidin ja vauvan välisessä kutittelutuokiossa. Enpä saa kauhean järkevää kuvaa kummastakaan keskustelijasta tämän perusteella, mutta mielestäni Marika yhtäkkisellä psykopaattidiagnoosoinnillaan ja lausunnollaan että on "älykäs ihminen" joka tekee "älykästä järjestötoimintaa" (lieneekö tarkoittanut sanaa mielekäs?) vaikuttaa kyllä loppukädessä hölmömmältä.
-
Vaikka Jessica onkin perus ärsyttävä tietämätön jankkaaja ("asia on näin, koska minä sanon niin!" niin enemmän ärsyttää tuo Marika. "Olen iloinen, positiivinen ja älykäs ihminen" "Käyn hyväpalkkaisessa työssä, asun omistusasunnossa, mulla on erinomainen parisuhde ja harrastan älykästä järjestötoimintaa vapaa-ajalla" Ja siinä Jessica oli oikeessa, että Marikalla on hyökkäävä asenne ja silloin saakin tulla hänen tasollee. Voisin vielä lyödä pääni pantiksi, että Marika on itse lähettänyt mokan tänne, että kaikki varmasti näkee, kuinka fiksu ja filmaattinen hän on ja kuinka täydellinen elämä Marikalla on! Marika, vedä ittes vessasta alas :)
-
Minä: Vaikka Jessica onkin perus ärsyttävä tietämätön jankkaaja (“asia on näin, koska minä sanon niin!” niin enemmän ärsyttää tuo Marika. “Olen iloinen, positiivinen ja älykäs ihminen” “Käyn hyväpalkkaisessa työssä, asun omistusasunnossa, mulla on erinomainen parisuhde ja harrastan älykästä järjestötoimintaa vapaa-ajalla” Ja siinä Jessica oli oikeessa, että Marikalla on hyökkäävä asenne ja silloin saakin tulla hänen tasollee. Voisin vielä lyödä pääni pantiksi, että Marika on itse lähettänyt mokan tänne, että kaikki varmasti näkee, kuinka fiksu ja filmaattinen hän on ja kuinka täydellinen elämä Marikalla on! Marika, vedä ittes vessasta alas
Kyllä omasta mielestäni Marikan tärkeily jää Jessican tyhmyyden varjoon. Silti ihminen näkee mitä haluaa nähdä. Traumatisoin lastani kutittamalla häntä. p.s Ainoa vasta-argumentti siihen, että sinua pidetään ahdasmielisenä alkoholistina olisi se, että osoitat toisen henkilön olevan väärässä. Marika voitti argumentin osoittamalla, että hänellä on parempi elämänlaatu kuin Jessicalla, joten todennäköisesti hän tietää tästä kutitusgatesta paljon enemmän, kun säännöllisesti mammapalstoilta provoisutuva white trash. -
-
Miau: Ollessani nuorempi, äitini osasi sanoa kavereilleni, ettei minua saa kutittaa koska kutian niin paljon että se suorastaan sattuu. Äidin isä oli nimittäin aivan samanlainen, oppivat kuulemma lapsina ettei häntä kutiteta jalkapohjista koska hän auttamatta potkaisee. Äiti itse ei kutia ollenkaan. Kutittaminen saa minut kiljumaan ja huitomaan, mutta myös reaktionomaisesti nauramaan, vaikka kutian niin helposti ja niin paljon, ettei se todellakaan ole hauskaa. En kuitenkaan usko pienen vauvan vain nauravan, jos se kärsii yhtä paljon kuin minä (tai esim. vaarini) kutittamisesta. Muistan sitä paitsi lapsena hyviäkin hetkiä kutittamisleikeissä, sekä kiltin ja kutiavan isäni että minua heikompien kavereideni kanssa. Vasta joskus teininä aloin olla näin pahasti “yliherkkä kutittamiselle”.
Tuttu tunne. Kutittaminen on hauskaa kunnes potkaiset toisen puoliskosi alas sängystä. -
Jessica, vanha kunnon sekopää. Mitäpä olisivat normaalien ihmisten keskustelut ilman kaltaisiasi hulluja? Varmaan todella tylsiä. Seuraavaksi Jessican agendassa: koiranpentuja ei saa rapsuttaa mahasta, koska ne saattavat syttyä tuleen ja räjähtää.
-
Vähän ikävä temppu Jessicalta lopussa. Hyökkäävä asenne, joten tuli hänen tasolleen. Kostoejakulaatio on aina aika kelju veto.
-
Oon muuten koko sen osan elämästäni minkä muistan inhonnu kutittamista :D Kutian helposti ja paljon, ja vaikka kutittaessa alkaa semmonen pakonomanen "nauraminen", se tuntu silti inhottavalta. Muistan ku äiti pienenä kutitti ja mä kiljuin että lopeta, ja tää vaan kysy että miks sä sitten naurat, mutten ihan oikeesti pystyny olemaan "hymyilemättä" ja "nauramatta" vaikka todellisuudessa olo oli ahdistunu :D Mistä lie johtuu tuo "pakkonauru", tietääkö joku?
-
Noh, itsehän meinasin leikki-ikäisenä tukehtua, kun isä kutitti mua vähän turhan pitkään. :/
-
Mun mummoni on kanssa noita, jotka ehdottomasti kieltävät vauvojen, lasten ja kaikkien kutittamisen. Kuulemma siksi, kun ei tykännyt aikoinaan katsoa kun äitini kutitti minua. "Ei se ole aitoa naurua, vaan semmosta kamalaa tekonaurua :(" mummo valittaa joka kerta kun kutitan omaa 3-vuotiastani. Ihan sama, vaikka 3v itse kärttäisi sitä kutitusta, hänestä kun se on todella hauskaa. Joskus kutitusmaratonissa kuluu ihan kymmenen minuuttiakin, lapsen tahdosta, kunnes itse kyllästyn ja sanon että nyt riittää :D Mutta totta toinen puoli mummon valituksessa: myöhemmällä iällä äiti aiheutti minulle melkoiset traumat kutituksellaan. Juuri sellaisella, jota vain jatkoi ja jatkoi vaikka jo itkin :S Ja kun sitten lopulta potkaisin, tuli tukkapöllyä...
-
Täytyy sanoa, että vähäsen jo odotin minkälaista reagoimista Jessica aiheuttaa loppua kohti. Jo pelkästään lukemalla minkä niminen ko. henkilö oli. Ei niinkään johdu siittä, että pitäisin yleisesti Jessicoita jotenkin tuollasina. Vaan pohjautuu siihen, minkälaista käytöstä Feissarimokat osoittaa Cannojen ja Jessicoiden osoittavan itsestään. (haluaakohan se kutsuttavan itseään Jessikaksi vaiko Jessisaksi.)
-
-
Tän on vissiinkin "Jessica" lähettänyt tänne, sen verran meinaan puuttuu oleellisiakin tekstejä tuolta välistä :D En usko, että sivun ylläpitäjäkään on niitä sieltä karsinut joukosta... Noh, suotakoon "Jessicalle" tämän kerran se, että hän on ainakin feissarimokissa "fiksumpi" kuin muut. Onhan hänellä omien sanojensa mukaan "jo 3 lasta, joten varmasti tietää enemmän, kuin muut yhteensä" :D
-
mua kutitettiin lapsena silleen etten melkein enää saanu henkee nauramiselta. ja nykysin jos joku kutittaa, ni kutiin tosi helposti. se on sen muutaman sekunnin ihan hauska juttu, mutta jos se siitä jatkuu pitempää ni tuntuu ikävältä. että en tiiä onko tossa jopa pointti, mutta ei se sitä kovin asiallisesti osannu selittää.
-
ja ei tarvii ku vaikka jonku käsi osuu esim kylkiin, ni kutiin heti.
-
Onhan Jessica nolo, mutta myös tuo Marikan "minä olen erinomainen ihminen" -kommentti on aika omituinen.
-
The “Marika”: Tän on vissiinkin “Jessica” lähettänyt tänne, sen verran meinaan puuttuu oleellisiakin tekstejä tuolta välistä En usko, että sivun ylläpitäjäkään on niitä sieltä karsinut joukosta… Noh, suotakoon “Jessicalle” tämän kerran se, että hän on ainakin feissarimokissa “fiksumpi” kuin muut. Onhan hänellä omien sanojensa mukaan “jo 3 lasta, joten varmasti tietää enemmän, kuin muut yhteensä”
Painu jo takas sinne täydelliseen elämääs. Molemmat teitte itestänne idiootteja. Jessica päsmäröi omaa mielipidettään ainoana oikeana vaihtoehtona, sinä hyökkäsit heti toisen kimppuu syyttäen häntä sadistiksi ja psykopaatiksi ja muistitpa vielä kovin kehua, kuinka älykäs ja mahtava ihminen olet. Suon Jessicalle hänen tietämättömyytensä anteeksi. Sinä et saa synninpäätöstä kerskailusta ja toisten piikittelystä. Olet sitä ihmisryhmää, jota välttelen kuin ruttoa. Ps. Vertailevan "kuin" sanan eteen ei tule pilkkua. PPS. Kai tiedät, mitä espanjankielinen sana "marica" tarkoittaa? Suomennos nimittäin kuvaa sinua hyvin :) -
peikkoboi: Voi, kyllä tajuavat, vaikkei sitä aikuinen aina vauvasta edes huomaa. Pienillä lapsilla mieli alkaa kuormittavassa tilanteessa lohkoamaan (ja sen kurmittavuuden aiheuttajan ei edes tarvi olla mikään “iso juttu”), eli dissosioimaan. Se on ihmisen varhaisimpia mielen puolustuskeinoja. Mielen lohkotessa (=ajatusten, tunteiden, muistin yms eriytyessä) ulkoinen käyttäytyminen voi olla hyvin erilaista kuin miten tilanteeseen voisi ajatella reagoitavan. Esimerkkinä seksuaalisesti hyväksikäytetyt pienet lapset ovat usein iloisia, naureskelevia ja halailevat/ottavat kontaktia suvereenisti vieraisiinkin aikuisiin. Suosittelen tutustumaan aiheeseen ennen kun lisäännyt.
Kaikkien onneksi ja helpotukseksi en ole lisääntymässä :D Toivottavasti ei Jessicakaan... -
jhjtryeye: Kaikkien onneksi ja helpotukseksi en ole lisääntymässä Toivottavasti ei Jessicakaan…
Tuosta päätellen on jo valitettavasti kerennytThe “Marika”: Tän on vissiinkin “Jessica” lähettänyt tänne, sen verran meinaan puuttuu oleellisiakin tekstejä tuolta välistä En usko, että sivun ylläpitäjäkään on niitä sieltä karsinut joukosta… Noh, suotakoon “Jessicalle” tämän kerran se, että hän on ainakin feissarimokissa “fiksumpi” kuin muut. Onhan hänellä omien sanojensa mukaan “jo 3 lasta, joten varmasti tietää enemmän, kuin muut yhteensä”
-
Onko maailmassa yhtäkään Jessicaa, olla liikkuisi päässä yhtään mitään? Kuka edes antaa lapsensa nimeksi Jessica, kun niistä aina tulee niin tyhjäpäisiä? Vai johtuuko korrelaatio siitä, että vain valkoroska antaa lapselleen niinkin typerän nimen kuin Jessica, ja lapsesta sitten tulee ihan vain perheympäristön vuoksi typerä? Sama kaikkien Jannicoiden ja muiden kanssa. Hyh.
-
Kutituksen kohteeksi joutuminen on vauvalle erittäin stressaava tilanne, vaikka yleensä se saa monen nauramaan. Sen takia sitä ei missään nimessä käytetä esim. theraplayssa. Ja tämä on tutkittu asia.
-
hmm: Tuosta päätellen on jo valitettavasti kerennyt
Hittolainen....noh, ainakin voin lohduttautua sillä että olen edes sentään fiksumpi kuin Jessica ;P -
luulin: Oon muuten koko sen osan elämästäni minkä muistan inhonnu kutittamista Kutian helposti ja paljon, ja vaikka kutittaessa alkaa semmonen pakonomanen “nauraminen”, se tuntu silti inhottavalta. Muistan ku äiti pienenä kutitti ja mä kiljuin että lopeta, ja tää vaan kysy että miks sä sitten naurat, mutten ihan oikeesti pystyny olemaan “hymyilemättä” ja “nauramatta” vaikka todellisuudessa olo oli ahdistunu Mistä lie johtuu tuo “pakkonauru”, tietääkö joku?
Tuttu tunne! Kutittaminen tuntuu ihan hirveältä, ja silti sitä pakonomaisesti virnuilee kuin idiootti ja nauraa ja kiljuu. Olisiko jotain "hysteerisen" naurun tapaista? Äitini ei ikinä kutitellut omia lapsiaan, juuri siksi että hänkin on kutiava eikä voinut sietää kutittamista. Me lapset kyllä kiusasimme toisiamme kutittamalla, mutta joskus vieläkin hämmästyn, kun joku ihan aikuinen ihminen, esimerkiksi poikaystävä yrittää kutittaa. Siinä vaiheessa yleensä kerron painokkaasti, että minua kutittava saa todennäköisesti nyrkistä tai potkun...ei edes tahallisia vaan refleksinomaisia, sillä kutittaminen on minulle niin hirveä tilanne, että siitä on pakko päästä heti pois. -
Huppi: “Olen iloinen, positiivinen ja älykäs ihminen”…
Toivottavasti ei tarkoittanut positiivisuudella HIV:iä. -
Minua kutiteltiin vauvana jalkapohjista ja nyt aikuisen en siedä että minun varpaisiin tai jalkapohjiin kosketaan, se on hyvin epämiellyttävää.
-
peikkoboi: Niin ja se vielä unohtui sanoa, että useat eivät traumatisoidu aikuisiäkseen, koska kasvaessa on saatu niitä korvaavia kokemuksia, mutta siinä hetkessä koettuna vauvat kyllä “ymmärtävät” tilanteen traumaattisuuden. Siltä ei voi välttyä, mutta asiaan ei voi myöskään suhtautua asenteella “ei se kuitenkaan mitään tajua”. Yksi vakavimmista mielenterveydenhäiriöistä, DID, eli sivupersoonahäiriö esimerkiksi kehittyy usein juuri henkilöille jotka varhaislapsuudessaan ovat altistuneet toistuvasti traumaattisille kokemuksille, kuten hyväksikäytölle tai väkivallalle. Häiriö voi syntyä vaikkei henkilöllä olekaan “aktiivisia” muistoja asioista, hän ei siis koe muistavansa asiaa. Pelkästä kutituksesta mitään DIDiä tuskin syntyy, ellei se ole väkivaltaan rinnastettavaa, eli pitkäaikaista ja jatkuvaa vastoin vauvan “tahtoa”. Mutta asiat traumatisoivat vaikka ne unohtaisikin.
Herääppäs todellisuuteen, ja ota samalla selvää mistä alat paskaa jauhamaan. Vauva ei todellakaan "traumatisoidu" kutittamisesta yms. Normaalista kanssakäymisestä. Dissosiatiivinen persoonallisuuden muutos on harvinainen. Psyykiisen trauman seurausta, selvennetään nyt vielä psyykkinen trauma yksinkertaistettuna : psyykkinen järkytys, joka syntyy traumaattisten ärsykkeiden ylittäessä tietietyn sietokyvyn asteen. Vai yrititkö tarkoittaa fyysistä traumaa ? =ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vammaa. -
Eniten naurattaa toi "Oletko alkoholisti?" ku sillä ei vaan oo mitään tekemistä minkään kaa XDD Ei hyvää päivää
-
-
Jos vauvvva ei tykkää kutituksesta niin sen kyllä kutittaja kuulee heti. 109 dB tauluun niin selviää muillekin mitä vaavi on mieltä.
-
hatuttiko: Kukkahattutädeillä on näköjään kyky vetää palkokasvi nenäänsä ihan mistä tahansa. Aina jaksavat yllättää.
Mä en tykännyt kutittelusta. Mua kutitettiin kun itkin, että lopettaisin. Tuntui pahalle ja tuntuu vieläkin -
En voi sietää ihmisiä, jotka kehuskelevat hyväpalkkaisilla töillään, älykkäillä järjestötoiminnoillaan ja hyvällä parisuhteellaan. Ei voi sietää. Iljettäviä.
-
Moggie: Jos vauvvva ei tykkää kutituksesta niin sen kyllä kutittaja kuulee heti. 109 dB tauluun niin selviää muillekin mitä vaavi on mieltä.
Ensinnä, mikä on vauvvva? Mitä tarkoittaa 109 dB tauluun? Menetkö kirjoittamaan johonkin yleiseen tauluun 109 dB, jotta tiedetään mitä mieltä "vaavi" on? Onko vaavi sitä mieltä, että 109 dB? Mitä? Mistä tiedät, että vaavi on 109 dB mieltä, miksei ole 108dB? -
En edes tiedä kumpi on nolompaa, tiedottaa facessa että on kutittanut lastaan (ja tämä nauroi) vai pahoittaa mielensä kutittamisesta. Sanon että kumpikaan ei jatkoon.
Kommentoi
Kommentti