Äidillä on asiaa
Äiti antaa rakentavaa(?) kritiikkiä tyttärensä ulkonäöstä.
46 kommenttia
-
Munkaan äiti ei tykänny kun laitoin huulipunaa. Ei kuulemma sovi nuorille miehille.
-
-
Minkähänlaista palautetta Jenni on saanut pikkutyttönä esim. ensimmäisiä piirustuksia rustatessaan? "Ei tosta saa mitään selvää! :D" "Tolla keijulla on ruma paita ;)" Tai pihan lumiukkoa ylpeänä esitellessään... "Mikä nenä toi on olevinaan? :D" Voimia ja jaksamista Jennille, posin kautta. ps. Toi äiti ei sovi sulle ollenkaan :)
-
Jokaisen kuvan kommentointi on äidiltä liioittelua, mutta jos Facebookiin julkaisee kuvan rintaliivit päällä, on oltava valmis vastaanottamaan muutakin kuin ihkutusta kaverpiirin pissaliisoilta.
-
No en kyllä ihmettele yhtään, jos tuo rupesi rasittamaan. Joskus on hyvä vain olla hiljaa jos ei ole mitään kaunista sanottavaa.
-
-
bob: Minkähänlaista palautetta Jenni on saanut pikkutyttönä esim. ensimmäisiä piirustuksia rustatessaan? “Ei tosta saa mitään selvää! :D” “Tolla keijulla on ruma paita ;)” Tai pihan lumiukkoa ylpeänä esitellessään… “Mikä nenä toi on olevinaan? :D” Voimia ja jaksamista Jennille, posin kautta. ps. Toi äiti ei sovi sulle ollenkaan
Tuli tästä mieleen ku ite muistan ku olin jotain kolmevuotias ja katoin ku iskä nakkeli vaan jotai mun vanhoja piirrustuksia paperinkeräykseen ja kysyin sitte siinä ihan ihmeissään että hei miksi sä heität mun hienot piirrustukset roskiin, johon iskä sitte sano että "Mutta eihän siinä oo ku vaan jotain suttusia viivoja?" :D Mutta Jenninä mä ainaki menisin kommentoimaan kaikkiin Mian kuviin ihan yhtä negatiivisesti. :D -
Tulee noista kommenteista oma äiti mieleen! En pukeudu paljastavasti tai meikkaa paljoa, mutta silti on AINA jotain ilkeetä kommentoitavaa ulkonäöstäni ennenku meen ulos.
-
Cae: Jokaisen kuvan kommentointi on äidiltä liioittelua, mutta jos Facebookiin julkaisee kuvan rintaliivit päällä, on oltava valmis vastaanottamaan muutakin kuin ihkutusta kaverpiirin pissaliisoilta.
Mä ymmärsin sen niin, että äiti halusi tyttärensä laittamaan rintsikat päälle, mutta kutsui niitä ensin paidaksi. "Mulla on, äiti, paita" "Ei kun tarkotin, että laita rintsikat". -
Kun ei saa kotona huomioo, niin täytyy sitten persillä tuolla tavalla. En ymmärrä noita jatkuvia selfieitä. En toki paljon muutakaan...
-
Minkähän ikänen Jenni on? Jos on esimerkiksi teini-iässä, niin tekee varmasti hyvää murrosikäsen itsetunnolle tommonen jatkuva arvostelu, vieläpä omalta äidiltä jonka pitäs nimenomaan tukea ja kannustaa omaa lastaan. Et tuota mitähän hittoa, Mia?
-
Taitaa tyttö olla muchos kauniimpi kuin äiti koskaan ja tämä on herättänyt äidissä suuren kateuden, joka nyt purkautuu tuolla tavalla. Koita Jenni jaksaa.
-
-
bob: Minkähänlaista palautetta Jenni on saanut pikkutyttönä esim. ensimmäisiä piirustuksia rustatessaan? “Ei tosta saa mitään selvää! :D” “Tolla keijulla on ruma paita ;)” Tai pihan lumiukkoa ylpeänä esitellessään… “Mikä nenä toi on olevinaan? :D” Voimia ja jaksamista Jennille, posin kautta. ps. Toi äiti ei sovi sulle ollenkaan
Kun menin itse seiskaluokalla ostamaan ensimmäiset farkkuni (ei strechit) niin omalla äidillä oli ainakin vahva mielipide kun näki farkut: "Näytät läskiltä." Sitten ihmeteltiin hetki, kun tyttö ilmoitti valmentajalleen, että 6krt/vko treenit voidaan vaihtaa 11krt/vko... -
Vanha kunnon "tämä on vain mun mielipiteeni". "Näytät rumalta huoralta! Tää on vaa mun mielipide, ei siit pidä suuttuu!"
-
Onko ensimmäistä kuvaa nähtävillä jossain? Tarvitsisin sitä tutkimustarkoituksiin.
-
Saanuli: Tulee noista kommenteista oma äiti mieleen! En pukeudu paljastavasti tai meikkaa paljoa, mutta silti on AINA jotain ilkeetä kommentoitavaa ulkonäöstäni ennenku meen ulos.
Tai sitten teillä on eri näkemys asiasta. Jos liikkuu porukassa joka on alusvaatteissaan kaupungilla, niin väkisinkin sitä kuvittelee että pukeutuu normaalisti. -
Ei ole kovin mukavaa toimintaa äidiltä mennä arvostelemaan jokaista kuvaa mikä muksulla on. Saa just sellasen käsityksen että on varmaan tosi kivaa asuakin saman katon alla.
-
-
Itsellenikin tuli mieleen oma äitini! Yläasteikäisenä kumartuessani laittamaan astioita koneeseen tokaisi äitini: "Sinulla on kyllä levee pylly!". Oon kuullu myös omistavani rumat polvet ("Voi, et voi valitettavasti ikinä käyttää minihametta niinkun äitis.." <-sanoi siis äiti itse), on paksut nilkat... Laihoina vuosinani olin aina liian laiha "Voi kun opettelisit syömäään", lihottuani olinkin sitten jo liian hyvin syönyt ja laihduttuani siitä takaisin taas "Oot kyllä jo ihan liian laiha, pitäis kyllä vähän lihoa. Lantiokin on hävinnyt ja naiselliset muodot hävinneet." Tätä siis ollut koko ikäni, 28 vuotta tullut kuunneltua negatiivisia kommentteja äidiltä ja voitte uskoa itsetunnon olevan sen mukanen.
-
CM: Siinäpä jälleen varsin esimerkillinen äiti.
Kyse ei ole siitä, vaan haikailusta omaan nuoruuteen takaisin. Hyvin suurella todennäköisyydellä tyttö on huomattavasti kauniimpi kuin oma äitinsä nuorena ja siitä se kateus sitten kumuaa ja aiheuttaa negatiivisiä kommentteja. -
…: Mä ymmärsin sen niin, että äiti halusi tyttärensä laittamaan rintsikat päälle, mutta kutsui niitä ensin paidaksi. “Mulla on, äiti, paita” “Ei kun tarkotin, että laita rintsikat”.
Itse päättelisin että Jennillä oli päällä napapaita tai vaikka sellainen olkaimeton rintaliivinpeittohärpäke joita voi käyttää mm. läpinäkyvien paitojen alla, mutta äiti ei kokenut sen täyttävän paidan määritelmää. -
Tuli mieleen että Mariasta tulee varmaan tällainen äiti... http://www.feissarimokat.com/2015/08/maailman-kaunein-nainen-puhuu-jalleen/
-
Mikä ihme tuota riivaa?Luulisi olevan tyhmemmällekin itsestään selvää ainakin se, että JOS on annettava lapselle palautetta kuvasta, sitä EI tehdä julkisesti vaan kotona. Ylipäätään käsittämättömiä tapauksia ne vanhemmat, joiden on pakko kommentoida lapsensa facebookia. Meillä ainakin ollaan sen verran läheisiä, että kommunikointi hoidetaan kasvotusten tai puhelimessa, ei somessa. Ihmeen fiksu lapsi moisella idiootilla. Ilmeisesti isä tai joku muu läheinen on onnistunut kasvatustyössään äidistä huolimatta.
-
Nope: Itsellenikin tuli mieleen oma äitini! Yläasteikäisenä kumartuessani laittamaan astioita koneeseen tokaisi äitini: “Sinulla on kyllä levee pylly!”. Oon kuullu myös omistavani rumat polvet (“Voi, et voi valitettavasti ikinä käyttää minihametta niinkun äitis..” <-sanoi siis äiti itse), on paksut nilkat… Laihoina vuosinani olin aina liian laiha "Voi kun opettelisit syömäään", lihottuani olinkin sitten jo liian hyvin syönyt ja laihduttuani siitä takaisin taas "Oot kyllä jo ihan liian laiha, pitäis kyllä vähän lihoa. Lantiokin on hävinnyt ja naiselliset muodot hävinneet." Tätä siis ollut koko ikäni, 28 vuotta tullut kuunneltua negatiivisia kommentteja äidiltä ja voitte uskoa itsetunnon olevan sen mukanen.
Miten äiti voi kohdella lastaan noin? Ihan kauhee äiti. Vanhempien pitäs tarjota lapsele hyvät eväät elämään, ei lytätä ja haukkua ja aiheuttaa huonoa itsetuntoa :/ luultavasti äitisi ei ole ikinä ollut tyytyväinen itseensä, eikä haulua sinunkaan olevan. Yritä olla välittämättä äitisi kommenteista, luultavasti mikään niistä ei pidä paikkaansa. -
Meillä opetti äiti, että "jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, kannattaa olla vaan ihan hiljaa". Äiti on myös näitä "tee kuten minä sanon, älä kuten minä teen" -ihmisiä, sillä mitään positiivista palautetta harvemmin siltä suunnalta saa osakseen, vaikka yrittäisi olla mieliksi. (Tarinan opetus: älä vaivaudu.) Ehkä näissä äitien neuvojen seuraamisessa on hyvä käyttää sitä omaa järkeä. :D
-
-
Cae: Jokaisen kuvan kommentointi on äidiltä liioittelua, mutta jos Facebookiin julkaisee kuvan rintaliivit päällä, on oltava valmis vastaanottamaan muutakin kuin ihkutusta kaverpiirin pissaliisoilta.
Ehkä niin, on epäilemättä äitien ikiaikainen tapa nalkuttaa meikin määrästä ja hameen pituudesta (ja sitten saa nauraa kun löytää kuvia joissa äiti oli samanikäisenä 60-luvun mikrominissään) -mutta se yksityisviesti/ sähköposti/ puhelin/ illallispöytä. Julkisesti huutelu on huonotapaista ja ilkeää. -
Mun miehen ex-vaimo sanoo vähän väliä heidän tyttärelleen, että sen pitäis käydä lenkillä ja epäsuorasti haukkuu läskiksi. Ko. tytär ei todellakaan ole ylipainoinen, todella kurvikas kylläkin 14-vuotiaaksi. Se johtuu ihan tästä nykyajasta, kun tytöt kehittyy aina vain aikaisemmin naisellisimmaksi... Mut mun mielestä oman äidin ei missään tapauksessa pidä puuttua ulkonäköön. Mielestäni saa huomauttaa ja oikaista nätisti, jos on ihan variksenpelättinä tai puolialastomana menossa johonkin juhlavampaan tilaisuuteen ts. huomauttaa vaatteista (ne voidaan valita ja siinä ehtii muuttaa mielensä pienen ajan sisällä), mutta esim. Painon moittiminen on ehdottomasti off limits!
-
Kuinkahan vanha Jenni on? Nimittäin jos itse joutuisin alaikäistä tytärtä käskemään facebookissa laittamaan paidan päälle, ei tytär enää olisi facebookissa. Yksinkertaista.
-
Nope: Itsellenikin tuli mieleen oma äitini! Yläasteikäisenä kumartuessani laittamaan astioita koneeseen tokaisi äitini: “Sinulla on kyllä levee pylly!”. Oon kuullu myös omistavani rumat polvet (“Voi, et voi valitettavasti ikinä käyttää minihametta niinkun äitis..” <-sanoi siis äiti itse), on paksut nilkat… Laihoina vuosinani olin aina liian laiha "Voi kun opettelisit syömäään", lihottuani olinkin sitten jo liian hyvin syönyt ja laihduttuani siitä takaisin taas "Oot kyllä jo ihan liian laiha, pitäis kyllä vähän lihoa. Lantiokin on hävinnyt ja naiselliset muodot hävinneet." Tätä siis ollut koko ikäni, 28 vuotta tullut kuunneltua negatiivisia kommentteja äidiltä ja voitte uskoa itsetunnon olevan sen mukanen.
Tutulta kuulostaa. Voimia sulle! -
Heh: Kuinkahan vanha Jenni on? Nimittäin jos itse joutuisin alaikäistä tytärtä käskemään facebookissa laittamaan paidan päälle, ei tytär enää olisi facebookissa. Yksinkertaista.
Vaikka lähestynkin tässä keski-ikää niin hämmästyttää silti miten jotkut tuntuvat unohtavan millaista on olla teini... Olin vielä aika hyväkäytöksinen; jotkut ikätoverini huorittelivat äitiään, itse olisin ennemmin purrut kieleni poikki. Silti, jos pidin komentoja älyttöminä tein toisin ja jätin mainitsematta kotona. Ottaen huomioon että faceen voi keksiä nimen ja nettiin pääsee koulustakin, koulun koneilla, tai kirjastosta, miten sieltä voi ketään estää paitsi 24/7 valvonnalla? -
Jos oletetaan Jennin olevan teini-ikäinen, mielestäni ihan asiallista huomauttaa kun postataan kuvia ilman paitaa. Omaltakin äidiltä tuli toisinaan kovaa tekstiä jos yritettiin lähteä ulos liian lyhyissä hameissa tai paljastavissa topeissa. Meikistä keskusteltiin myös usein, ja näin jälkikäteen voin sanoa että ihan aiheestakin. Toki nuorempana näistäkin piti protestoida kiivaasti, mutta pikkuhiljaa alkoi ymmärtää tilannetta toiseltakin puolelta. En oikeastaan ymmärrä miksi täällä kommenteissa ollaan lynkkaamassa Miaa, ehkä tuon "näytät noidalta" voisi käsittää jotenkin loukkauksena, mutta vaikuttaa sen verran vitsailulta, etten siitä nyt lähtisi väkisin mieltäni pahoittamaan.
-
jos on jotain sanomista lapsen tai nuoren ulkonäöstä, sen voi sanoa kasvotusten ja kahden kesken. on tarkoituksellisen loukkaavaa mainita asiasta julkisesti. tajusin tässä keskustelua lukiessani, että olen kerran joutunut omalle lapselle mainitsemaan meikistä. hän oli silloin 11-vuotias ja testasi eka kertaa poskipunaa tekemällä poskipäille siistit ympyrät. sanoin hänelle, että voin opettaa hänet meikkaamaan, jos hän vain haluaa, ja näin tehtiin. ei siinä sen kummempaa. vaatetuksesta en ole koskaan joutunut mitään sanomaan, ja mulla on sentään yhteensä kuusi lasta.
-
Surullista :-( äitien pitäisi kehua ja kannustaa tyttäriään. Usein ja paljon. Halaus ja tsemppiä. Äiditkin ovat väärässä.
-
Olen myös nähnyt joillain kavereilla tontyylisiä mutseja ja aika järkkyä kommenttia kyllä tulee.. täytyy olla äitillä jotain omassa itsetunnossa pielessä ja vinkurallaan että viitsii jatkuvasti arvostella ja haukkua omaa lastaan. Eihän kukaan toki täydellinen ole ja joskus rakkaimmille tulee töksäytettyä rumasti ja loukkaavasti, mutta ei noin jatkuvalla syötöllä! Terve äiti olisi vain ylpeä jos oma tyttö/poika on viehättävä. Tsemppiä kaikille jotka joutuvat tuonlaisten kanssa elämään, vanhempia kun ei voi valita :(
-
Rosa: Mun miehen ex-vaimo sanoo vähän väliä heidän tyttärelleen, että sen pitäis käydä lenkillä ja epäsuorasti haukkuu läskiksi. Ko. tytär ei todellakaan ole ylipainoinen, todella kurvikas kylläkin 14-vuotiaaksi. Se johtuu ihan tästä nykyajasta, kun tytöt kehittyy aina vain aikaisemmin naisellisimmaksi… Mut mun mielestä oman äidin ei missään tapauksessa pidä puuttua ulkonäköön. Mielestäni saa huomauttaa ja oikaista nätisti, jos on ihan variksenpelättinä tai puolialastomana menossa johonkin juhlavampaan tilaisuuteen ts. huomauttaa vaatteista (ne voidaan valita ja siinä ehtii muuttaa mielensä pienen ajan sisällä), mutta esim. Painon moittiminen on ehdottomasti off limits!
Pstriarkaalisen yhteisön misogynian kuristusotteessa kasvaneet äidit siirtävät naisvihan omalle tyttärelleen. Tytöt ovat huonompia kuin pojat, eivät jatka suvun nimeä, eivätkä peri omaisuutta. Oma äiti ilmoitti minulle heti kun aloin ymmärtää puhetta, että olen ei-toivottu lapsi, koska olen tyttö ja hän toivoi toista poikaa varsinaisen lapsensa, ainoan poikansa, lisäksi. Minulle valittiin ennen syntymää adoptiovanhemmat, joille minut annettaisiin heti sairaalasta. Äitini perui adoption synnytyksen jälkee. Syyksi arvelen häpeää, "Mitä sukulaiset sanoo!" jos vaikka joku täti ehti nähdä hänen mahansa, itse hän sanoo syyksi että raskaus oli liian suuri vaiva. Isää ei lapset kiinnostaneet, oli ura ja kaverit ja kapakat ja oma ylimääräinen asunto. Äitini kasvatus: 1.Valitti jatkuvasti, miksi synnyin 2.Kertoi miten mukavat olot minulla olisi ainokaisena ollut, jos *******n perhe olisi adoptoinut minut 3.kielsi minulta uudet ja ehjät vaatteet, koska olin muutenkin nuori, kampaajallakin kävin vasta omilla kesätyörahoillani, minun hiuksiani ei tarvinnut hoitaa hänen rahoistaan 4.Tyttöjen opiskelu on turhaa, joten minun oli pakko muuttaa pois kotoa 2 viikon sisällä lapsilisän päättymisestä (isoveljeni jäi tietenkin kotiin koulutettavaksi) 5. Ulkonäköni oli äitini mielestä kauhea: ruma ja vähän lihava, vaikka olin muiden mielestä anorektisen laiha, hiuksiani hän pilkkasi erityisesti Siinä minun äitini äitiys pähkinänkuoressa 1970 -> 1986. En saanut alaikäisenä vuokra-asuntoa, joten majailin ystäväni alivuokralaisena. Hän teki lastensuojeluilmoituksen, mutta minun asunnottomuuttani 16-vuotiaana ei voitu todistaa, koska äitini väitti lastensuojeluviranomaiselle puhelimessa minun asuvan kotona, ja äiti oli itse arvostetussa kaupungin virassa. Olin vaikeasti masentunut, en jatkanut lukiota vaan yritin vuosien ajan pärjätä kymmenissä työpaikoissa, kunnes jäin alle 3-kymppisenä pysyvästi työkyv. eläkkeelle.
Kommentti