Kirpputorin löytöjä, osa 146
Suklaaltahan se näyttää.
Seuraava
Kuinka monta tuntia kissa voi olla yksin tekemättä itsemurhaa? Edellinen
Niin paha haju, että kohta teen sanonko mitä!
Kuinka monta tuntia kissa voi olla yksin tekemättä itsemurhaa? Edellinen
Niin paha haju, että kohta teen sanonko mitä!
40 kommenttia
-
Miitu taitaa olla näitä ihmisperseitä, jotka eivät osaa olla kiitollisia mistään
-
-
mää vaan: Miitu taitaa olla näitä ihmisperseitä, jotka eivät osaa olla kiitollisia mistään
Vaikea sanoa kun ei asiasta tiedä, mutta osa vaatteista näyttää vähän vanhoilta ja kulahtaneilta, joten mielummin kiertoon kun roskiin! Vaikka kai hän jotain väärin teki kun Aj mielensä pahotti. -
Jotkut ihmiset kun saa lahjoituksia, niin eivät vältämättä ymmärrä että se tavara on annettu hyvää hyvyyttä, ei kaupattavaksi. Jos ei housut mahdu/ole mieleiset, ne olisi varmaan voinut palauttaa.
-
Eikö lahjoituksiin kuulu sellainnen "anna hyvän kiertää" -ajatus. Lahjoittamisen jälkeen tavara myös siirtyy saajan omaisuudeksi ja hän saa tehdä sille mitä haluaa.
-
Huomatkaa, että nuo vaatteet on tuollaisen 10 ja siitä ylöspäin olevan pojan kokoa. Vaikka ne äidille kuinka kelpaavat, niin jos po,ika ei päälleen pistä, niin sitten ei. Toiseksi, jotkut ovat olevinaan hyväntahtoisia ja pitävät vähävaraisia kaatopaikkanaan, eli tavaraa tulee enemmän kuin tarvitsee, mutta ei viitsi sanoa ei, kun sitten loukkaannutaan. Esimerkiksi lähipiirissä on tällainen kiltti tapaus, joka asuu perikunnan omakotitalossa ja hänellä on varastossa viisi vanhaa telkkarinromua, se käytössä oleva on hyvä sukulaisten syntymäpäivälahjaksi ostama jo ennen kuin toiset ovat noita romujaan roudanneet. Samoin huonekaluja tyrkytetään, vaikka hänellä on jo kaikki tarpeelliset huonekalut. En ymmärrä, miksi vähävaraisen pitää tarvita kaikkea, mitä joku keksii antaa, vaikka muutenkin on tavaraa tarpeeksi, usein saatuja nekin, vain siksi, että on vähävarainen. En tiedä onko Miitu vähävarainen, mutta tässä tuli nyt hyvä tilaisuus tuoda tämäkin pointti esille.
-
-
Aj-Brita luulee että työtön/ pienipalkkainen perhe käyttää kankaan loppuunhiutumiseen saakka jokaisen vankilapuvun näköisen virttyneen rätin ja lumpun, jonka hyvintoimeentuleva, oikeamielinen lähimmäinen hänelle suvaitsee lahjoittaa. Lahjoitusvaatteitakin saa valkata, niitäkään ei ole pakko käyttää jos ne ovat liian pieniä(ilmeisesti n.11-v. pojalle tarkoitettu tämä koko 146-158cm), tai kuosi ja malli miellyttää vain hyvin askeettista silmää. Rumiahan nuo ovat. Miitu kunnioitti kuitenkin Ajelina-Brigitten valtavaa sydämellisyyttä ja halusi lahjoittaa vaatteet eteenpäin. Kiittämätön olisi heittänyt ne roskiin. Toi harmaa college voisi muuten kelvata meidän teinitytölle, missäs nämä on tarjolla?
-
Ruma Elsa: Aj-Brita luulee että työtön/ pienipalkkainen perhe käyttää kankaan loppuunhiutumiseen saakka jokaisen vankilapuvun näköisen virttyneen rätin ja lumpun, jonka hyvintoimeentuleva, oikeamielinen lähimmäinen hänelle suvaitsee lahjoittaa. Lahjoitusvaatteitakin saa valkata, niitäkään ei ole pakko käyttää jos ne ovat liian pieniä(ilmeisesti n.11-v. pojalle tarkoitettu tämä koko 146-158cm), tai kuosi ja malli miellyttää vain hyvin askeettista silmää. Rumiahan nuo ovat. Miitu kunnioitti kuitenkin Ajelina-Brigitten valtavaa sydämellisyyttä ja halusi lahjoittaa vaatteet eteenpäin. Kiittämätön olisi heittänyt ne roskiin. Toi harmaa college voisi muuten kelvata meidän teinitytölle, missäs nämä on tarjolla?
Joo mutta Ajn kommentista ilmenee että Miitu on ilmaissut Ajlle vaatteiden tulevan tarpeeseen... Ja muuta emme lahjoitustapahtumasta tiedä. Emme tiedä onko tyrkytetty, pyydetty, vastattu ilmoitukseen vai mitä. Ihan hyviltä vaatteet kyllä näyttävät, sen verran mitä kuvasta selvää saa. -
-
MoniQ: Jotkut ihmiset kun saa lahjoituksia, niin eivät vältämättä ymmärrä että se tavara on annettu hyvää hyvyyttä, ei kaupattavaksi. Jos ei housut mahdu/ole mieleiset, ne olisi varmaan voinut palauttaa.
What? Jos mä annan jollekin ilmaiseksi jotain, se tavara vaihtaa sillä hetkellä omistajaa. Se tavara ei ole enää minun. Uusi omistaja saa vaikkapa ne myydä jos tuntee tarvetta siihen. :) Ei ole minulta pois, minähän jo pääsin eroon minulle turhasta (eli se joka ne minulta haki, teki hyvän teon minulle kun säästi multa vaivaa). Ja jos joku on rahantarpeessa, mulle on ihan sama, sen kun myy. Eiköhän ne tarpeeseen menneet siinäkin tapauksessa. Plus kuten sanottu, nuohan ei ole myynnissä, vaan tämä saaja antaa ne eteenpäin. -
Ilmaiseksihan Miitu noita ryysyjä jakaa, joten missä kohtaa tämä nyt meni pieleen? Pitäisikö ne sen sijaan heittää roskiin, hautoa omassa kaapissa maailman tappiin asti, jotain muuta, mitä? Työntää takaisin Aj*:n postiluukusta, vaikka väkisin?
-
Tinde: Kellään tietoa mistä tollasen pienen imukuppi tyynyn saisi?
Johtuisiko siitä että oli pelkkä linkki ilman tekstiä? Suora linkki on tässä, mikäli tämä näin toimisi... http://www.ebay.com/itm/Emoji-Keyring-Round-Soft-Cushion-Emoticon-Stuffed-Plush-Funny-Poop-Keychain-/222099460204?hash=item33b628d06c:g:EWkAAOSwZQxW3R0D Saa nähdä. -
Minusta aivan oikein, että vaatteet (jotka ei olleetkaan sopivia kuten luultiin? tai eivät pojalle kelvanneetkaan?) ANNETTIIN eteenpäin, jos joku muu niitä kipeämmin tarvitsisi. Eri asia jos oltais pistetty myyntiin.
-
Tuliko kenellekään mieleen, että noi vaatteethan on yksinkertasesti saattanu jäädä pieneksi? Lapset tunnetusti kasvaa nopeasti, joten ei olis yhtään yllättävää.
-
Meillä on aina putsattu kissojen laatikko kolmisen kertaa päivässä jopa sen jälkeen, kun toinen kuoli. Vähän nyt yllätyin lukiessani täältä, ettei osa tyhjennä laatikkoa kuin 1-3 kertaa viikossa. Johan sinne ehtii kasautua vaikka miten paljon kamaa? En tiedä, onko meillä sitten puhdistettu paljon useammin kuin todellisuudessa tarvitsisikaan, mutta luulisi että olisi kissalle siistinä eläimenä silti kivempi käydä puhtaalla astialla. Voi olla, että kerta päivässä olisi tarpeeksi, mutta kerta viikkoon on kyllä minusta ehdottomasti liian harvoin. Ihme jos kissa ei jo protestoi kuseksimalla muualle.
-
Miia: Meillä on aina putsattu kissojen laatikko kolmisen kertaa päivässä jopa sen jälkeen, kun toinen kuoli. Vähän nyt yllätyin lukiessani täältä, ettei osa tyhjennä laatikkoa kuin 1-3 kertaa viikossa. Johan sinne ehtii kasautua vaikka miten paljon kamaa? En tiedä, onko meillä sitten puhdistettu paljon useammin kuin todellisuudessa tarvitsisikaan, mutta luulisi että olisi kissalle siistinä eläimenä silti kivempi käydä puhtaalla astialla. Voi olla, että kerta päivässä olisi tarpeeksi, mutta kerta viikkoon on kyllä minusta ehdottomasti liian harvoin. Ihme jos kissa ei jo protestoi kuseksimalla muualle.
No voi paska, nyt meni vahingossa väärään mokaan :D -
-
No mutta siis jos on antanut tavarat sillä luulolla että menee oikeeseen tarpeeseen ja sitten ne lähtee kiertoon ni tottakai siinä herää kysymys siitä, että mikä se oikea tarve sitten onkaan ollut. Varsinkaan jos tää Miitu ei oo kysyny haluuko Aj ne takasin ku ei olekaan käyttöä.
-
Ajjan tyyppinen hyökkäävä nainen lahjoitti meidänkin perheelle kassillisen kuluneita vaatteita: hän jätti kassin ulko-ovelle poissaollessamme. Kun hän soitti illalla ja kysyi, onko lahjavaatteet saatu, kiitin häntä tietenkin. Kun kärkäs maailmanparantaja tivasi, "Oliko hyviä? Mitä? Eikö ollut kiva se tumma paita? Mitä? Minä sitä katselin ja pyysin yhdeltä ihmiseltä kun näin että oli saunaan hylätty. Sanoin että täällä asuu pitkiä ihmisiä. Tiesin että te tarvitsette ne. Sopiko kaikki lasten päälle? ...jaajaa, juu e ehdi nyt. Menen viemään yhtä lähetystä yhteen perheeseen. Soitan sitte joskus." Liian pieniä olivat kaikki. Rouvalta ei vaan saanut suunvuoroa. Annoin ne eteenpäin, puhkikuluneet ja rikkinäiset meni roskiin. Eipä tämä meidän taloyhtiön Ajja onneksi jäänyt vielä kyttäämään lahjoittamiaan vaatteita, sellainen on jotain muuta kuin pyyteetöntä hyväntekeväisyyttä.
-
Suklaamoussea tai paskaa, on tuo nyt niin justiinsa. (Miten tyhmiä ihmiset nykyään oikein on???)
-
Santtu: Vaikea sanoa kun ei asiasta tiedä, mutta osa vaatteista näyttää vähän vanhoilta ja kulahtaneilta, joten mielummin kiertoon kun roskiin! Vaikka kai hän jotain väärin teki kun Aj mielensä pahotti.
Veikkaan, että AJ oli antanut tutullensa Miitulle vaatteet ilmaiseksi, koska Miitu sanoi tarvitsevansa niitä. Sitten Miitu laittoi AJ antavat vaatteet myyntiin joita oli niin sanotusti tarvinnut. -
Alkoholisti: Niin tulikohan? Kyllä sinä varmaan olet nyt ainoa, joka tällaista vaihtoehtoa mietti.
No ajattelinpahan vaan mainita, kun täällä enimmäkseen puhutaan siihen malliin, että noi vaatteet oltais laitettu samantien kiertoon, kun ne on saatu. Anteeksi jos mielesi pahoitit. Täällähän niitä kyllä riittää. -
Miia: En tiedä, onko meillä sitten puhdistettu paljon useammin kuin todellisuudessa tarvitsisikaan, mutta luulisi että olisi kissalle siistinä eläimenä silti kivempi käydä puhtaalla astialla.
Kissa ei ole siisti eläin (tai sen siistimpi kuin vaikka koira). Ainoa syy miksi peittää jätöksensä on se, että muut eläimet (pedot) ei haistaisi. -
Oini: No mutta siis jos on antanut tavarat sillä luulolla että menee oikeeseen tarpeeseen ja sitten ne lähtee kiertoon ni tottakai siinä herää kysymys siitä, että mikä se oikea tarve sitten onkaan ollut. Varsinkaan jos tää Miitu ei oo kysyny haluuko Aj ne takasin ku ei olekaan käyttöä.
Eli jos sä annat jollekin jotain, se joku ei saakaan sitä OMAKSEEN vaan sulla säilyy joku hallinta siihen tavaraan? -
-
RouvaP: What? Jos mä annan jollekin ilmaiseksi jotain, se tavara vaihtaa sillä hetkellä omistajaa. Se tavara ei ole enää minun. Uusi omistaja saa vaikkapa ne myydä jos tuntee tarvetta siihen. Ei ole minulta pois, minähän jo pääsin eroon minulle turhasta (eli se joka ne minulta haki, teki hyvän teon minulle kun säästi multa vaivaa). Ja jos joku on rahantarpeessa, mulle on ihan sama, sen kun myy. Eiköhän ne tarpeeseen menneet siinäkin tapauksessa. Plus kuten sanottu, nuohan ei ole myynnissä, vaan tämä saaja antaa ne eteenpäin.
Just tämä. Jos lahjoittaja ei koe tarvetta vaatteille ja antaa ne tarvitsevalle, se toinen voi tarvita sen rahan yhtä paljon kuin vaatteiden käytön. Mitä se sille antajalle kuuluu mitä se toinen tarvitsee jos on kerta hyvää hyvyyttään ne lahjoittanut? Vai pitäisikö saajan pitää ne ikuisesti muistona anteliaan Aj'n hyväsydämisyydestä ja ihanuudesta, vaikkapa kehystämällä ne sitten kun kukaan ei niitä käytä? Jos jotain antaa pois niin se on sen saajan asia mitä sillä tekee. -
MoniQ: Jotkut ihmiset kun saa lahjoituksia, niin eivät vältämättä ymmärrä että se tavara on annettu hyvää hyvyyttä, ei kaupattavaksi. Jos ei housut mahdu/ole mieleiset, ne olisi varmaan voinut palauttaa.
tuossahan oli: saa hakea. ei ollu hintaa. eiköhän ollu tarpeeseen, mutta jääny pieneks. -
Paremmin tietäjä: Huomatkaa, että nuo vaatteet on tuollaisen 10 ja siitä ylöspäin olevan pojan kokoa. Vaikka ne äidille kuinka kelpaavat, niin jos po,ika ei päälleen pistä, niin sitten ei. Toiseksi, jotkut ovat olevinaan hyväntahtoisia ja pitävät vähävaraisia kaatopaikkanaan, eli tavaraa tulee enemmän kuin tarvitsee, mutta ei viitsi sanoa ei, kun sitten loukkaannutaan. Esimerkiksi lähipiirissä on tällainen kiltti tapaus, joka asuu perikunnan omakotitalossa ja hänellä on varastossa viisi vanhaa telkkarinromua, se käytössä oleva on hyvä sukulaisten syntymäpäivälahjaksi ostama jo ennen kuin toiset ovat noita romujaan roudanneet. Samoin huonekaluja tyrkytetään, vaikka hänellä on jo kaikki tarpeelliset huonekalut. En ymmärrä, miksi vähävaraisen pitää tarvita kaikkea, mitä joku keksii antaa, vaikka muutenkin on tavaraa tarpeeksi, usein saatuja nekin, vain siksi, että on vähävarainen. En tiedä onko Miitu vähävarainen, mutta tässä tuli nyt hyvä tilaisuus tuoda tämäkin pointti esille.
Eräs sukulaiseni, josta en edes erityisemmin pitänyt, kärräsi luokseni kertarysäyksellä varoittamatta kaatopaikka-kuntoisen sohvan, hajonneen runkopatjan ja kasan sporttivaatteita jotka eivät minulle sopineet mitenkään koska satuin olemaan pitempiselkäisempi, kookkaampi ja leveämpi goottirokki-tyylinen tyttönen joka ei käynyt salilla. Vaatteita joutu pyörittelemään komerossa ettei toinen olisi loukkaantunut, sänky meni kaatopaikalle kun olin vuoden ajan sillä nukkunut ja saanut selkäni niin kipeäksi etten päässyt enää edes työharjoitteluihin osallistumaan ja sohva nököttää vieläkin tuossa kun ei ole autoa eikä rahaa tilata kuljetusta saati kaatopaikkamaksua. Sukulaiseni säästi kivan summan kun kaatoi jätteensä mun kämppään, olenhan minä vähävarainen ja minun tulee olla kiitollinen mistä tahansa vaikka se olisi kuinka kaatopaikka-tasoista settiä. Ja mielensäpahoittajille: Olen saanut vuosien varrella silloin tällöin lahjaksi ihan hyviäkinb asioita. Eikä ole tarvinnut olla merkkituotteita tai mitään arvokasta muutenkaan. Riittää että on ehjiä ja edes kysytty että tarvitsisinko kyseisen asian eikä vain dumpattu toisen kotiin kaikkea kaatiskampetta. -
Mullekin ekana tuli mieleen, että vaikka olis pari kk sitten mennytkin tarpeeseen, niin poika on voinut jo kasvaa. Tai olla hyvin eri mallinen kuin lahjoittajan lapset varsinkin farkujen mallista riippuu kelle on sopivat vaikka kokolappu sama. Parempihan näitä on äkkiä laittaa eteenpäin ennen kuin menee pois muodista ja jää kokonaan käyttämättä
Ruma Elsa: Aj-Brita luulee että työtön/ pienipalkkainen perhe käyttää kankaan loppuunhiutumiseen saakka jokaisen vankilapuvun näköisen virttyneen rätin ja lumpun, jonka hyvintoimeentuleva, oikeamielinen lähimmäinen hänelle suvaitsee lahjoittaa. Lahjoitusvaatteitakin saa valkata, niitäkään ei ole pakko käyttää jos ne ovat liian pieniä(ilmeisesti n.11-v. pojalle tarkoitettu tämä koko 146-158cm), tai kuosi ja malli miellyttää vain hyvin askeettista silmää. Rumiahan nuo ovat. Miitu kunnioitti kuitenkin Ajelina-Brigitten valtavaa sydämellisyyttä ja halusi lahjoittaa vaatteet eteenpäin. Kiittämätön olisi heittänyt ne roskiin. Toi harmaa college voisi muuten kelvata meidän teinitytölle, missäs nämä on tarjolla?
-
hullukai: Minusta aivan oikein, että vaatteet (jotka ei olleetkaan sopivia kuten luultiin? tai eivät pojalle kelvanneetkaan?) ANNETTIIN eteenpäin, jos joku muu niitä kipeämmin tarvitsisi. Eri asia jos oltais pistetty myyntiin.
Ei olisi kyllä "eri asia" sittenkään, vaikka olisi myyty. Ilmeisesti sitten olisi ollut rahan tarve, ja siis menneet "tarpeeseen". Kun tavara on saatu, se on saajan omaisuutta ja sen jälkeen hän saa tietysti tehdä omilla tavaroillaan ihan mitä itse lystää. Mikä tässä taas on niin vaikeaa ymmärtää? -
RouvaP: Kissa ei ole siisti eläin (tai sen siistimpi kuin vaikka koira). Ainoa syy miksi peittää jätöksensä on se, että muut eläimet (pedot) ei haistaisi.
Kyllä meidän kissat ainakin ovat niin siistejä, etteivät hyväksy "llian likaista" ja haisevaa hiekkalaatikkoa. Kyllä se on putsattava, kun valitus ja paheksuva katse tulee "palvelijan" suuntaan - muuten mennään puhtaampaan nurkkaan tarpeille! Tietysti kissoissakin on myös siisteydestä vähempi tarkkoja yksilöitä, kuten on ihmisissäkin erilaisia...
Kommentti