Lahjakortin todellinen arvo
Voiko lahjakortista saada "omansa takaisin" – tai päästä jopa voitolle?
Seuraava
Ai ei mun verhot kelpaa vai? Surullista. Edellinen
Tässä osassa kohtaamme mm. yliluonnollisen tyynyn.
Ai ei mun verhot kelpaa vai? Surullista. Edellinen
Tässä osassa kohtaamme mm. yliluonnollisen tyynyn.
36 kommenttia
-
Kai joku kertoi Heidille, että lahjakortin voi käyttää myös verkkokaupassa?
-
-
Toi Janikan tapaus nyt on vielä ihan ymmärrettävä. Voihan joku haluta ostaa jollekin lahjaksi lahjakortin Siipiravintolaan, ja ihan samahan se on ostaako lahjakortin Janikalta vai ravintolasta jos siihen sen 50e haluaa pistää. Tai joku, joka tykkää käydä Siipiravintolassa, huomaa Janikan ilmoituksen voi hyväntahtoisena ajatella, että kun saisi muutenkin kulutettua kyseiseen ravintolaan 50 e, niin voi yhtähyvin maksaa sen 50 e henkilölle, joka on rahantarpeessa. Toki myymisen kannalta alhaisempi hinta voisi olla kannattavampi mutta näköjään Janika sai myytyä tuolleenkin.
-
Myrkkymuratti: Kai joku kertoi Heidille, että lahjakortin voi käyttää myös verkkokaupassa?
Kertoi, mutta Heidin mukaan ei käy ;) -
Älkää ostako lahjakortteja. Ne on aina vähemmän arvoisia kuin käteinen. Esim. ostamani kortilla ei saanut kasvohoitoa, vain meikkejä. Ja usein kortti on kauppaan jossa lahjansaaja ei kuitenkaan käy. Cold cash.
-
Näissä mokissa hauskinta oli kommentti kasvissyöjä-Paulalta, jolla selvästi tekee mieli siipiä :D
-
-
"Haluan ainakin kortin arvon" viittaa siihen, että se on ehdoton minimi, jonka hän on laupeudessaan asettanut. Et se vois olla enemmänki ku se 30e, kiittämättömät tinkaajat!
-
On nää myyjät ihmeellisiä ku mielummin antavat lahjakortin vanheta kuin myyvät halvemmalla kuin lahjakortin arvo. Voitolle sitä kuitenkin jäisi.
-
-
Kouluttaja: No ei se, ettei syö lihaa tee todellakaan vegaaniksi. Taidat itse odottamalla odottaa, että pääset heittämään käänteisen vegaanikortin, vaikka sellaista ei ole todellisuudessa mainittukaan
Kuitenkin se piti päästä mainitsemaan, että lihaa ei syö. -
Ano: On nää myyjät ihmeellisiä ku mielummin antavat lahjakortin vanheta kuin myyvät halvemmalla kuin lahjakortin arvo. Voitolle sitä kuitenkin jäisi.
Todellakin, en ymmärrä Heidin logiikkaa. Kai hän tajuaa, ettei kukaan osta häneltä lahjakorttia täyteen hintaan, koska silloin ostaja vain maksaa turhasta? Mutta sitten hän päättää heittää lahjakortin hukkaan, jolloin hän itse menettää sen arvon kokonaan eikä vain osaa siitä. Nähtävästi hänellä on tämä suomalainen perusmentaliteetti että tärkeintä on ettei naapurilla ole kivaa. -
Paula se tuli vaan ohimennen ilmoittelemaan asenteestaan. Että voihan vittu-
-
foo: Todellakin, en ymmärrä Heidin logiikkaa. Kai hän tajuaa, ettei kukaan osta häneltä lahjakorttia täyteen hintaan, koska silloin ostaja vain maksaa turhasta? Mutta sitten hän päättää heittää lahjakortin hukkaan, jolloin hän itse menettää sen arvon kokonaan eikä vain osaa siitä. Nähtävästi hänellä on tämä suomalainen perusmentaliteetti että tärkeintä on ettei naapurilla ole kivaa.
Ei hän vaan tajua kun on tyhmä -
En vain edelleenkään voi ymmärtää nykyihmisten ahneutta. Järkyttävistä nukkarievuista (aka loppuunkäytetyistä vaatteista) pyydetään nettikirpparilla samaa hintaa, jolla samoja vaatekappaleita saa uutena kaupasta alennuskautena. Monien myyjien mielestä ei ole oikeutettua, että tavaran ensimmäinen omistaja joutuu kokemaan "tappiota". Pitäisi saada lähes sama hinta, jonka itse on tavarasta maksanut. Ei tajuta, että se mahdollinen toinen omistaja voisi etsiä saman tavaran jostain uutena, ja ainoa syy, miksi hän ostaisi sen sinulta käytettynä, on huomattavasti alhaisempi hinta. Koska niin järkyttävältä kuin se kuulostaakin, sinun nukkariepusi ei ole uniikki keräilyharvinaisuus vaatteita pursuavassa maailmassa. Sen jälkeen kun olet kantanut sen kaupasta ulos, sen jälleenmyyntiarvosta saa heti tiputtaa ainakin 70%. Ja auta armias, jos erehdyt kysymään, että sisältyvätkö postikulut hintaan. Se on käytännössä sähköinen ryöstöyritys.
-
Täytyy sanoa, että tämä on sellainen asia joka on erityisesti suomalaisille ihmeellisen monimutkaista. Melkein parikymmentä vuotta sitten olin töissä käytettyjen tavaroiden kaupassa. Ostimme siis myynnissä olevat tavarat yhdeltä tiskiltä sisään ja myimme myymälän puolella ulos. En usko että meni yhtään päivää, etteikö jollekin neropatille saanut olla rautalangasta vääntämässä, miksei hän saa tavarastaan samaa hintaa kuin millä hän sen muinoin on ostanut. Ja ihan helposti sama kaveri saattoi mennä suoraan myyntitiskiltä ostopuolelle ulisemaan, että hintamme olivat "käytetystä romusta" ihan liian kalliita. Jotain totaalista kyvyttömyyttä nähdä asioita mitenkään muuten kuin oman hyötynsä kautta tuollainen kuvastaa. Pikkulapsen tasolle jäänyttä "mutku mä tahdon" ajattelua, josta kaikki pitäisi kasvattaa yli viimeistään kahdeksanvuotiaana. Kaupassa kävi myös paljon ulkomaisia asiakkaita joiden kanssa tätä ei käynyt oikeastaan ollenkaan.
-
Koska suomalainen on aina valmis maksamaan viiskymppiä jotta naapuri ei saa satasta.
-
Zekko: Täytyy sanoa, että tämä on sellainen asia joka on erityisesti suomalaisille ihmeellisen monimutkaista. Melkein parikymmentä vuotta sitten olin töissä käytettyjen tavaroiden kaupassa. Ostimme siis myynnissä olevat tavarat yhdeltä tiskiltä sisään ja myimme myymälän puolella ulos. En usko että meni yhtään päivää, etteikö jollekin neropatille saanut olla rautalangasta vääntämässä, miksei hän saa tavarastaan samaa hintaa kuin millä hän sen muinoin on ostanut. Ja ihan helposti sama kaveri saattoi mennä suoraan myyntitiskiltä ostopuolelle ulisemaan, että hintamme olivat “käytetystä romusta” ihan liian kalliita. Jotain totaalista kyvyttömyyttä nähdä asioita mitenkään muuten kuin oman hyötynsä kautta tuollainen kuvastaa. Pikkulapsen tasolle jäänyttä “mutku mä tahdon” ajattelua, josta kaikki pitäisi kasvattaa yli viimeistään kahdeksanvuotiaana. Kaupassa kävi myös paljon ulkomaisia asiakkaita joiden kanssa tätä ei käynyt oikeastaan ollenkaan.
Tuli mieleen se ruotsalaiselta sivustolta lukemani tarina keski-ikäisestä miehestä joka ei millään tahtonut uskoa että tyhjän pullon palautuksesta ei saakaan takaisin yhtä paljon rahaa kuin mitä oli täydestä pullosta maksanut. -
-
Zekko: Täytyy sanoa, että tämä on sellainen asia joka on erityisesti suomalaisille ihmeellisen monimutkaista. Melkein parikymmentä vuotta sitten olin töissä käytettyjen tavaroiden kaupassa. Ostimme siis myynnissä olevat tavarat yhdeltä tiskiltä sisään ja myimme myymälän puolella ulos. En usko että meni yhtään päivää, etteikö jollekin neropatille saanut olla rautalangasta vääntämässä, miksei hän saa tavarastaan samaa hintaa kuin millä hän sen muinoin on ostanut. Ja ihan helposti sama kaveri saattoi mennä suoraan myyntitiskiltä ostopuolelle ulisemaan, että hintamme olivat “käytetystä romusta” ihan liian kalliita. Jotain totaalista kyvyttömyyttä nähdä asioita mitenkään muuten kuin oman hyötynsä kautta tuollainen kuvastaa. Pikkulapsen tasolle jäänyttä “mutku mä tahdon” ajattelua, josta kaikki pitäisi kasvattaa yli viimeistään kahdeksanvuotiaana. Kaupassa kävi myös paljon ulkomaisia asiakkaita joiden kanssa tätä ei käynyt oikeastaan ollenkaan.
Tuostahan saa helposti nopean rikastumiskeinon. Tarvitsee vain myydä vanha käytetty tavaransa käytettyjen tavaroiden kauppaan täydellä hinnalla, koska sen se silloin muinoinkin maksoi, ostaa se saman tien takaisin pilkkahintaan, koska sehän on käytetty, ja sitten toistaa sama proseduuri uudelleen ja uudelleen. -
"haluan *ainakin* kortin arvon" Eli mielellään vieläkin enemmän. Voi vittu joo, maksan tonnin!
-
murri: Oiskohan siksi, et halus kannustaa muita ostamaan kortin, ja siitä syystä myös perustella, miksei itse sitä ole ostamassa? Valoja!
"Hei tässä olisi lahjakortti kanansiipiravintolaan." "Kiitti vaan mutta en syö lihaa." "Pakkoko sinun on mainostaa sitä ylevää vegaaniuttasi joka paikassa?" -
foo: “Hei tässä olisi lahjakortti kanansiipiravintolaan.” “Kiitti vaan mutta en syö lihaa.” “Pakkoko sinun on mainostaa sitä ylevää vegaaniuttasi joka paikassa?”
“Hei tässä olisi lahjakortti kanansiipiravintolaan.” "Ei kiitos." Tämä toimisi paljon paremmin. Ketään ei kiinnosta kuulla tuota enempää selityksiä. Erityisesti ei kiinnosta kuulla jos kieltäytyminen johtuu jostakin muotipelleilystä, ideologiasta tai uskonnosta. Ihan sama onko jollain muotidieetillä, ajatteleeko kanojen elämän olevan yhtä tärkeitä kuin ihmisten, vai uskooko kanojen olevan jumalia. Evvk, ei tarvitse kertoa. Voi sanoa vain "ei kiitos" ja se riittää. -
Nimesi: “Hei tässä olisi lahjakortti kanansiipiravintolaan.” “Ei kiitos.” Tämä toimisi paljon paremmin. Ketään ei kiinnosta kuulla tuota enempää selityksiä. Erityisesti ei kiinnosta kuulla jos kieltäytyminen johtuu jostakin muotipelleilystä, ideologiasta tai uskonnosta. Ihan sama onko jollain muotidieetillä, ajatteleeko kanojen elämän olevan yhtä tärkeitä kuin ihmisten, vai uskooko kanojen olevan jumalia. Evvk, ei tarvitse kertoa. Voi sanoa vain “ei kiitos” ja se riittää.
Tässäpä meillä taas perus passiivis-aggressiivinen ihminen :D Omasta mielestäni pelkkä lyhyt "ei kiitos" ilman mitään selitystä on paljon tylympi, kuin selittää toiselle, että arvostaa tarjousta, mutta ei kuulu itse kohderyhmään. Ps. Ei tarvitse pitää kanoja jumalina tai ihmisinä ja voi silti kokea, että tuntevan olennon rääkkääminen virikkeettömässä, ahtaassa meluisassa tilassa pitämällä ja tämän jälkeen teurastaminen on sekä tarpeetonta että väärin. -
Nimesi: “Hei tässä olisi lahjakortti kanansiipiravintolaan.” “Ei kiitos.” Tämä toimisi paljon paremmin. Ketään ei kiinnosta kuulla tuota enempää selityksiä. Erityisesti ei kiinnosta kuulla jos kieltäytyminen johtuu jostakin muotipelleilystä, ideologiasta tai uskonnosta. Ihan sama onko jollain muotidieetillä, ajatteleeko kanojen elämän olevan yhtä tärkeitä kuin ihmisten, vai uskooko kanojen olevan jumalia. Evvk, ei tarvitse kertoa. Voi sanoa vain “ei kiitos” ja se riittää.
Pelkkä "ei" -kin riittää ja vielä parempi, jos vaan heti tempasee tyrkkyä nyrkillä turpaan, jotta oppii! -
Väsynyt: Älkää ostako lahjakortteja. Ne on aina vähemmän arvoisia kuin käteinen. Esim. ostamani kortilla ei saanut kasvohoitoa, vain meikkejä. Ja usein kortti on kauppaan jossa lahjansaaja ei kuitenkaan käy. Cold cash.
Miksi tämä on saanut niin paljon miinusääniä? Hänhän puhuu täyttä asiaa. Muistan kun seurustelumme alkuvaiheissa ostin vaimolleni lahjakortin erääseen laivafirmaan. Lopulta selvisi, että lahjakortin käyttäminen kokonaan oli äärimmäisen hankalaa. Pienin summa jonka lahjakortilta sai ulos oli niin suuri, ettemme keksineet mitään järkevää ostettavaa. Rahaa jäi siis ostoksistamme tavallaan yli. Ymmärrän kyllä jos kyseessä olisi laivafirman ilmaiseksi antama lahjakortti, esim. pitkän asiakkuuden tai vaikka arvonnan vuoksi. Silloin on ihan ok vaikkei sitä saisi kokonaan käytettyä. Tuntui kuitenkin oudolta, että minä annoin laivafirmalle selvää rahaa 100 €, ja sain takaisin vähemmän. -
-
Heti pitää noiden ihime kasvissyäjien olla pätevä ja kertomassa kuinka ei lihaa syö ja on elämänsä sillä pilannut täysin.
Kommentti