Kurkistus koiraryhmään, osa 26
Vain villakoira kelpaa minulle, mutta en halua maksaa siitä.
Seuraava
Tempur-patjan tuuletus pakkasessa... Ei kovin hyvä idea! Edellinen
Viattomalta tuntunut Wish-tilaus johti putkaan ja kotietsintään.
Tempur-patjan tuuletus pakkasessa... Ei kovin hyvä idea! Edellinen
Viattomalta tuntunut Wish-tilaus johti putkaan ja kotietsintään.
68 kommenttia
-
Jännä toi englanniksi vaihto ekan pikkasenkaan vieraskielisen nimen kohdalla.
-
Mikäköhän oli pointtina vastata Aishalle englanniksi, kun tämä kuitenkin kirjoitti selvällä suomen kielellä?
-
-
Pitää saada tietyn näköinen (rodun puhtaudellahan ei ollu väliä) koira, poikkeamista viis ja halvalla vielä... Pentutehtailijat kiittää.
-
purppurakruunu: Jännä toi englanniksi vaihto ekan pikkasenkaan vieraskielisen nimen kohdalla.
Jospa Aisha laittoi hänelle yksityisviestiä englanniksi? Vastasihan tuo Leila Aishan ensimmäiseen viestiin suomeksi. Muussa tapauksessa perin merkillistä myönnettäköön. -
Leilan kaltaisten ihmisten takia pentutehtailu voi edelleen hyvin, kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta.
-
Leila vois katsoa löytyykö esim Ikeasta, tai ToysRusista sopiva koira hänelle. Kiitos, ei mulla muuta.
-
-
"Villakoira tunnetaan uskollisena, oppivaisena ja helposti koulutettavana, minkä vuoksi se on erityisen miellyttävä seurakoira." "Villakoiran luonteelle voidaan kuitenkin asettaa seuraavat perusvaatimukset: 1. Luonteen tulee olla rotumääritelmän mukainen 2. Seurakoiralle sopiva 3. Hyvälle yhteiskuntakelpoiselle koiralle sopiva" Villakoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020, Kennelliitto Tämän perusteella Leila olisi halunnut todennäköisesti jonkun villakoira-bichon/coton-mixin vahinkopentueesta, jossa vanhempien luonnetta ja rakennetta ei ole tutkittu. Voi mennä vähän aikaa etsiessä tuollaista pentua vastuullisesti hoidettuna. Voi myös käydä, että jollakin mukavalla hepulla "sattuu olemaan" juuri sellainen auton takaloosterissa ja on valmis myymään enempiä kyselemättä. Voi myös olla, ettei tähän mukavaan heppuun saa yhteyttä kun pentu sairastuu parvoon.
-
-
Olenko ainoa, joka on tässä Leilan puolella? Leila kertoo etsivänsä villakoiraa. Leila saa vastaukseksi tympeää perspätemistä kahdelta eri ihmiseltä (Aisha ja Paivi). Leila ärsyyntyy, kun vastaajat eivät pysy aiheessa, vaan alkavat päteä ja kyseenalaistaa hänen toivettaan. Siihen Leila saa vastaukseksi alentuvaa lässytystä (Kirsiltä) ja epäystävällistä päänohikommentointia (Anne). Leila kyllästyy kanssaryhmäläisten apinailuun ja lähtee pois. Toiset (tai ainakin Aisha) riemuitsevat siitä, että saivat Leilan savustettua ryhmästä. Minusta tämä meni asiattomasti noiden toisten osalta, jotka provosoivat Leilaa ärsyyntymään. En itse tiedä villakoirista, onkohan villakoiran näköisiä ja oloisia sekarotuisia mahdollista saada halvemmalla? Jos ei, niin asian olisi joka tapauksessa voinut ilmaista asiallisesti, kuten Eija teki. Viestit olisi voitu myös muotoilla ystävällisemmiksi, kuten vaikka näin: "Hei, villakoirat ovat tosi kivoja koiria, kiva nähdä että sinäkin arvostat niitä! Valitettavasti ne ovat myös hirveän kalliita, eli haluamasi laista koiraa tuskin saa kovin edullisesti. Olen kuullut, että jäsenellä x on tietoa tästä aiheesta, kannattaa lähettää hänelle yksityisviestiä. Tästä linkitetystä keskustelusta voit myös löytää hyviä ohjeita koiran hankintaan, eli siihen kannattaa tutustua, mikäli et vielä ole kokenut koiran ostaja. Siellä kerrotaan tosi hyvin mm. se, miten tunnistaa ja välttää pentutehtaat. Kannattaa olla myös aktiivinen tässä ryhmässä, koska sillä tavalla saat ikäänkuin nimeäsi kuuluviin, mikä voi auttaa sinua löytämään koiran." Kommunikaatio onnistuu parhaiten, kun vastaa kysymyksiin rehellisesti ja aiheessa pysyen, suhtautuu kysyjään kannustavasti ja ei ala heti ensimmäisenä kyseenalaistamaan kaikkea sitä, mitä kysyjä sanoo.
-
Kala: Olenko ainoa, joka on tässä Leilan puolella? Leila kertoo etsivänsä villakoiraa. Leila saa vastaukseksi tympeää perspätemistä kahdelta eri ihmiseltä (Aisha ja Paivi). Leila ärsyyntyy, kun vastaajat eivät pysy aiheessa, vaan alkavat päteä ja kyseenalaistaa hänen toivettaan. Siihen Leila saa vastaukseksi alentuvaa lässytystä (Kirsiltä) ja epäystävällistä päänohikommentointia (Anne). Leila kyllästyy kanssaryhmäläisten apinailuun ja lähtee pois. Toiset (tai ainakin Aisha) riemuitsevat siitä, että saivat Leilan savustettua ryhmästä. Minusta tämä meni asiattomasti noiden toisten osalta, jotka provosoivat Leilaa ärsyyntymään. En itse tiedä villakoirista, onkohan villakoiran näköisiä ja oloisia sekarotuisia mahdollista saada halvemmalla? Jos ei, niin asian olisi joka tapauksessa voinut ilmaista asiallisesti, kuten Eija teki. Viestit olisi voitu myös muotoilla ystävällisemmiksi, kuten vaikka näin: “Hei, villakoirat ovat tosi kivoja koiria, kiva nähdä että sinäkin arvostat niitä! Valitettavasti ne ovat myös hirveän kalliita, eli haluamasi laista koiraa tuskin saa kovin edullisesti. Olen kuullut, että jäsenellä x on tietoa tästä aiheesta, kannattaa lähettää hänelle yksityisviestiä. Tästä linkitetystä keskustelusta voit myös löytää hyviä ohjeita koiran hankintaan, eli siihen kannattaa tutustua, mikäli et vielä ole kokenut koiran ostaja. Siellä kerrotaan tosi hyvin mm. se, miten tunnistaa ja välttää pentutehtaat. Kannattaa olla myös aktiivinen tässä ryhmässä, koska sillä tavalla saat ikäänkuin nimeäsi kuuluviin, mikä voi auttaa sinua löytämään koiran.” Kommunikaatio onnistuu parhaiten, kun vastaa kysymyksiin rehellisesti ja aiheessa pysyen, suhtautuu kysyjään kannustavasti ja ei ala heti ensimmäisenä kyseenalaistamaan kaikkea sitä, mitä kysyjä sanoo.
Koiraihmiset vain tuppaa vetämään pesäpallot nenään kun joku priorisoi koiran väriä ja halpaa hintaa. Saa oikaista jos olen väärässä, mutta käsittääkseni vastuulliset koiranomistajat priorisoivat käyttötarkoitusta ja valitsevat rodun sen perusteella ja väristä viis. -
En ole koiraihmisiä, mutta tuo rotupuhtausvaatimus ja ylipäätään koirarotujen jalostaminen henkeen ja vereen on kyllä pahimmanlaatuista eugeniikkaa.
-
Miks kukaan maksais 1800€ puhtaasta koirasta joka kuitenkin delaa 5v päästä sukurutsauksen takia..
-
Viestit olisi voitu myös muotoilla ystävällisemmiksi, kuten vaikka näin: “Hei, villakoirat ovat tosi kivoja koiria, kiva nähdä että sinäkin arvostat niitä! Valitettavasti ne ovat myös hirveän kalliita, eli haluamasi laista koiraa tuskin saa kovin edullisesti. Olen kuullut, että jäsenellä x on tietoa tästä aiheesta, kannattaa lähettää hänelle yksityisviestiä. Tästä linkitetystä keskustelusta voit myös löytää hyviä ohjeita koiran hankintaan, eli siihen kannattaa tutustua, mikäli et vielä ole kokenut koiran ostaja. Siellä kerrotaan tosi hyvin mm. se, miten tunnistaa ja välttää pentutehtaat. Kannattaa olla myös aktiivinen tässä ryhmässä, koska sillä tavalla saat ikäänkuin nimeäsi kuuluviin, mikä voi auttaa sinua löytämään koiran.”
Ja vastaus olisi ollut että näsäviisautta en kaipaa, haluan vain xxx ja halvan pennun. -
Juku: Mikäköhän oli pointtina vastata Aishalle englanniksi, kun tämä kuitenkin kirjoitti selvällä suomen kielellä?
Hämmennys ja ennakkokuulot. Olen puhunut englantia englanniksi tervehtineelle asiakkaalle, mutta asiakkaan suomenkielinen ystävä on silti yrittänyt tulkata natiivienkkuani rallienglanniksi samaan aikaan tajuamatta tekevänsä itsensä naurettavaksi. -
Kala: Olenko ainoa, joka on tässä Leilan puolella? Leila kertoo etsivänsä villakoiraa. Leila saa vastaukseksi tympeää perspätemistä kahdelta eri ihmiseltä (Aisha ja Paivi). Leila ärsyyntyy, kun vastaajat eivät pysy aiheessa, vaan alkavat päteä ja kyseenalaistaa hänen toivettaan. Siihen Leila saa vastaukseksi alentuvaa lässytystä (Kirsiltä) ja epäystävällistä päänohikommentointia (Anne). Leila kyllästyy kanssaryhmäläisten apinailuun ja lähtee pois. Toiset (tai ainakin Aisha) riemuitsevat siitä, että saivat Leilan savustettua ryhmästä. Minusta tämä meni asiattomasti noiden toisten osalta, jotka provosoivat Leilaa ärsyyntymään. En itse tiedä villakoirista, onkohan villakoiran näköisiä ja oloisia sekarotuisia mahdollista saada halvemmalla? Jos ei, niin asian olisi joka tapauksessa voinut ilmaista asiallisesti, kuten Eija teki. Viestit olisi voitu myös muotoilla ystävällisemmiksi, kuten vaikka näin: “Hei, villakoirat ovat tosi kivoja koiria, kiva nähdä että sinäkin arvostat niitä! Valitettavasti ne ovat myös hirveän kalliita, eli haluamasi laista koiraa tuskin saa kovin edullisesti. Olen kuullut, että jäsenellä x on tietoa tästä aiheesta, kannattaa lähettää hänelle yksityisviestiä. Tästä linkitetystä keskustelusta voit myös löytää hyviä ohjeita koiran hankintaan, eli siihen kannattaa tutustua, mikäli et vielä ole kokenut koiran ostaja. Siellä kerrotaan tosi hyvin mm. se, miten tunnistaa ja välttää pentutehtaat. Kannattaa olla myös aktiivinen tässä ryhmässä, koska sillä tavalla saat ikäänkuin nimeäsi kuuluviin, mikä voi auttaa sinua löytämään koiran.” Kommunikaatio onnistuu parhaiten, kun vastaa kysymyksiin rehellisesti ja aiheessa pysyen, suhtautuu kysyjään kannustavasti ja ei ala heti ensimmäisenä kyseenalaistamaan kaikkea sitä, mitä kysyjä sanoo.
Mun mielestä noi ensimmäiset ohjeistavat ja kysyvät kommentit olivat ihan asiallisia. Muakin kiinnostaisi kysyä tuossa tapauksessa, että miksi juuri villa, jos kerran puhtaus ei kiinnosta, vaan hinta ja väri? Aloituksesta saa hiukan kuvan, että halutaan valkoinen pieni puudeli halvalla ja, kun kerran ovat puhtaina harvinaisia ja kalliita, niin ihan asiallista ehdottaa muitakin vaihtoehtoja. Noiden kääpiöpuudelien kohdalla pentutehtailu on tosi yleistä, että syystäkin pitää olla huolissaan, jos lähtee rekkaamatonta pentua ostamaan. -
-
Kala: Olenko ainoa, joka on tässä Leilan puolella? Leila kertoo etsivänsä villakoiraa. Leila saa vastaukseksi tympeää perspätemistä kahdelta eri ihmiseltä (Aisha ja Paivi). Leila ärsyyntyy, kun vastaajat eivät pysy aiheessa, vaan alkavat päteä ja kyseenalaistaa hänen toivettaan. Siihen Leila saa vastaukseksi alentuvaa lässytystä (Kirsiltä) ja epäystävällistä päänohikommentointia (Anne). Leila kyllästyy kanssaryhmäläisten apinailuun ja lähtee pois. Toiset (tai ainakin Aisha) riemuitsevat siitä, että saivat Leilan savustettua ryhmästä. Minusta tämä meni asiattomasti noiden toisten osalta, jotka provosoivat Leilaa ärsyyntymään. En itse tiedä villakoirista, onkohan villakoiran näköisiä ja oloisia sekarotuisia mahdollista saada halvemmalla? Jos ei, niin asian olisi joka tapauksessa voinut ilmaista asiallisesti, kuten Eija teki. Viestit olisi voitu myös muotoilla ystävällisemmiksi, kuten vaikka näin: “Hei, villakoirat ovat tosi kivoja koiria, kiva nähdä että sinäkin arvostat niitä! Valitettavasti ne ovat myös hirveän kalliita, eli haluamasi laista koiraa tuskin saa kovin edullisesti. Olen kuullut, että jäsenellä x on tietoa tästä aiheesta, kannattaa lähettää hänelle yksityisviestiä. Tästä linkitetystä keskustelusta voit myös löytää hyviä ohjeita koiran hankintaan, eli siihen kannattaa tutustua, mikäli et vielä ole kokenut koiran ostaja. Siellä kerrotaan tosi hyvin mm. se, miten tunnistaa ja välttää pentutehtaat. Kannattaa olla myös aktiivinen tässä ryhmässä, koska sillä tavalla saat ikäänkuin nimeäsi kuuluviin, mikä voi auttaa sinua löytämään koiran.” Kommunikaatio onnistuu parhaiten, kun vastaa kysymyksiin rehellisesti ja aiheessa pysyen, suhtautuu kysyjään kannustavasti ja ei ala heti ensimmäisenä kyseenalaistamaan kaikkea sitä, mitä kysyjä sanoo.
Et ole ainoa, joka on Leilan puolella. Leilalta saattaa puuttua kyky vaivattomaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, koska hän ilmaisee itseään niin töksähtelevästi. Leilahan tupsahtaa koirasivulle esittelemättä itseään lainkaan, ja alkaa heti sanella kuin tykin suusta kaikki aikeensa, ihan liian äkkiväärällä tavalla, mikä saa muut jäsenet tuntemaan itsensä uhatuksi. Tämä voi olla se syy, miksi Leila haluaa itselleen koiranpennun, eikä rupattelu- tai kahviseuraa koiraryhmän muista naisista. -
Kala: Olenko ainoa, joka on tässä Leilan puolella?
Leila etsii puhdasrotuista koiraa, joka saa olla sekarotuinenkin, kunhan näyttää puhdasrotuiselta ja koira pitää saada mahdollisimman halvalla. Suomeksi: Voisiko joku linkittää jonkun suomalaisen, virolaisen tai venäläisen pentutehtailijan? Vähän sama, jos olisi iso ongelma autovarkauksien kanssa ja joku menisi kyselemään "edullista Mersua, ei tarvitse olla papereita mukana". -
Njäh: Leila etsii puhdasrotuista koiraa, joka saa olla sekarotuinenkin ja koira pitää saada mahdollisimman halvalla. Suomeksi: Voisiko joku linkittää jonkun suomalaisen, virolaisen tai venäläisen pentutehtailijan?
Eikö tuo voi tarkoittaa vain sitä, ettei hän ole kiinnostunut näyttelykoirasta? Siksi sen pennun ei tarvitse Leilan mielestä olla puhdaspiirteinen. Järkevä ratkaisu olisi tarjota tällaiselle ihmiselle vaikka sijoituskoiraa, jonka omistajuus säilyy kasvattajalla, tai jokin yksilö, joka ei sovellu näyttelyyn, ehtona vaikka sterilointi ennen myyntiä. Miksi ihmeessä Leilalle aletaan heti markkinoida virolaisten rikollisten pentutehtaita? -
Neiti Knatterton: Eikö tuo voi tarkoittaa vain sitä, ettei hän ole kiinnostunut näyttelykoirasta? Siksi sen pennun ei tarvitse Leilan mielestä olla puhdaspiirteinen. Järkevä ratkaisu olisi tarjota tällaiselle ihmiselle vaikka sijoituskoiraa, jonka omistajuus säilyy kasvattajalla, tai jokin yksilö, joka ei sovellu näyttelyyn, ehtona vaikka sterilointi ennen myyntiä. Miksi ihmeessä Leilalle aletaan heti markkinoida virolaisten rikollisten pentutehtaita?
Miksi Leila on sitten niin tarkka nimenomaan hinnasta, väristä ja ulkonäöstä? Sijoituskoira on viimeinen asia, mitä suositellaan tuntemattomalle ihmiselle, joka tahtoo koiran halvalla. -
joojoojoo: En ole koiraihmisiä, mutta tuo rotupuhtausvaatimus ja ylipäätään koirarotujen jalostaminen henkeen ja vereen on kyllä pahimmanlaatuista eugeniikkaa.
Tuo on ihan totta ja kaiken järjettömyyden huipentuma ovat nämä koiranäyttelyt. Aivan sekopäistä toimintaa, kun porukka ajaa ympäriämpäri Suomea kiduttamassa koiriaan lakkapulloilla yms. Sitten kun koiran korva on "vääränlainen näyttelytarkoituksiin" niin sen jälkeen se onkin arvoton ja täysin epäkelpo. Sitten nämä sekopäiset ja sukurutsaiset "muotovaliot" saavat jatkaa sukuaan. -
Neiti Knatterton: Järkevä ratkaisu olisi tarjota tällaiselle ihmiselle vaikka sijoituskoiraa, jonka omistajuus säilyy kasvattajalla, tai jokin yksilö, joka ei sovellu näyttelyyn, ehtona vaikka sterilointi ennen myyntiä. Miksi ihmeessä Leilalle aletaan heti markkinoida virolaisten rikollisten pentutehtaita? Lainaa
Minkälainen kasvattaja tarjoaisi tällaiselle ihmiselle sijoituskoiraa?! :'D -
Neiti Knatterton: Eikö tuo voi tarkoittaa vain sitä, ettei hän ole kiinnostunut näyttelykoirasta? Siksi sen pennun ei tarvitse Leilan mielestä olla puhdaspiirteinen. Järkevä ratkaisu olisi tarjota tällaiselle ihmiselle vaikka sijoituskoiraa, jonka omistajuus säilyy kasvattajalla, tai jokin yksilö, joka ei sovellu näyttelyyn, ehtona vaikka sterilointi ennen myyntiä. Miksi ihmeessä Leilalle aletaan heti markkinoida virolaisten rikollisten pentutehtaita?
Ei oikein. Yritän yleensä muistaa että oma tarinani ei ole se ainoa oikea ja suhtautua muihin sen mukaan, mutta eläinten kanssa hermo kyllä menee aika helposti. Olentoa "halpa lemmikki" ei ole olemassakaan (paitsi lemmikkikivi), jos joku sellaista hakee niin voi päätellä varsin pikaisesti ettei heillä ole aikomustakaan pitää siitä kunnolla huolta. Eläinlääkärinlaskut ovat parhaassakin tapauksessa mitä ovat, ja jos eläin ei tule vastuulliselta kasvattajalta voivat olla aivan tolkuttomia. Hiirenkin tuskaton lopetus maksaa. Yleensä muiden ihmisten typeryydet eivät ole minun ongelmani, mutta jos vaikuttaa siltä että lemmikki joutuu leluksi, niin ei oikein voi sanoa muuta kuin "ei tule kysymykseen, painu hiiteen". -
Njäh: Sijoituskoira on viimeinen asia, mitä suositellaan tuntemattomalle ihmiselle, joka tahtoo koiran halvalla.
Näinkö on? Sijoituskoira oli ensimmäinen asia, mitä tuntematon kasvattaja suositteli veljeni tyttikselle, kun tämä suunnitteli tietynrotuisen koiran hankkimista. Ensin he kävivät näyttelyissä haastattelemassa eri kasvattajia, eivät he olleet kenenkään koirankasvattajan tuttuja ennestään. Sijoituskoira luovutetaan siis yleensä vain jollekin tutulle ihmiselle? Ei kai sentään... Kyllähän siinä tarpeeksi tutustuu, kun ensin pyydetään käymään kennelissä, kerrotaan rodusta, kehotetaan käymään jossain rotutapahtumassa ja sitten, ennen myynti- tms. sopimusta käydään sen ostajan kotona. Miksei Leilalle olisi missään nimessä voinut suosittaa tällaista toimintatapaa? -
-
Koiran omistaminen on kallista jos haluaa hoitaa kunnolla. Jos joku haluaa "halvan koiran" ni se tarkoittaa varmaan myös sitä, että sitä ruokitaan vähän millä sattuu eilisellä makaronilaatikolla ja kuivilla sämpylöillä ja sitten kun koira sairastuu, niin ei ole varaa viedä sitä lääkärille. Sit monesti tähän vielä yhdistyy, että kun ollaan vastuuttomia yhdellä osa-alueella, niin sitten ollaan toisellakin, eikä jakseta sitä koiraa ulkoiluttaa, eikä kouluttaa jne. Tiedän esimerkiksi itsestäni ihan hyvin, etten sopisi koiranomistajaksi. En halua maksaa kalliista ruoista enkä tuhansia euroja eläinlääkäreistä jne. Enkä selvitellä, että mihin koira vietäisiin jos olen viikonlopun jossain. Sen takia en ota koiraa. Yksinkertaista.
-
torpo: Ja vastaus olisi ollut että näsäviisautta en kaipaa, haluan vain xxx ja halvan pennun.
Se on mahdollista, kun en tunne Leilaa. Siinä tapauksessa voisin kuitenkin tietää, että Leila vain suuttuu herkästi, vaikka hänelle yrittäisi olla kuinka ystävällinen. Tässä julkaisussa Leila suuttui, koska häntä provosoitiin, ja se on eri asia. Täällä tunnutaan kommentoivan melko yksimielisesti siitä, että Leila on huono ja välinpitämätön lemmikinomistaja. Sekin on mahdollista, mutta en minä ainakaan alkaisi heti ensimmäisenä vetämään tuollaisia johtopäätöksiä. Leila sanoo haluavansa villakoiran oloisen koiran, mahdollisesti sekarotuisen, edulliseen hintaan ja valkoisen värisenä. On mahdollista, että hän haluaa itselleen vain söpön persoonallisuudenjatkeen, johon hän ei ole valmis panostamaan kovin paljolla rahalla... tai sitten myös tämä on mahdollista: - Koiran on oltava villakoiran oloinen, koska Leila on tottunut villakoiriin ja villakoira sopii luonteeltaan Leilalle. - Koira voi olla sekarotuinen, koska Leila ei ole kiinnostunut koiranäyttelyistä ja Leilalla ei ole siten tarvetta täydelliselle rodun edustajalle, ja miksi ostaa kalliimpi muotovalio jos edullisempi sekarotuinen ajaa saman asian? - "Halpa" ei välttämättä tarkoita viidenkympin pentua, vaan Leila saattaa myös tarkoittaa, että pennun tulisi olla hinnaltaan halpa verrattuna puhdasrotuisiin näyttelypentuihin. Eli jos koiran hinta normaalisti on 1800 euroa, Leila haluaisi mieluummin näyttelyihin ja jalostukseen kelpaamattoman pennun 1000 eurolla (vai miten paljon sellaiset nyt maksavatkaan). Tai ehkä Leila on kuullut pentutehtailijoiden halvoista pennuista eikä tiedä, että niiden myyjät toimivat epäeettisesti, minkä vuoksi Leila viattomasti luulee, että turha maksaa 1800 € pennusta, jonka saa ihan yhtä hyvin ostettua myös pentutehtailijoiden hinnoissa. - Väritoive valkoinen, koska Leila haluaa valkoisen koiran ja sillä sipuli. Tietynnäköisen lemmikin haluaminen ei tee ihmisestä pahaa eikä huonoa omistajaa. Julkaisusta ei käy ilmi, mitä Leilalla on mielessä. Minusta on ihan inhottavaa vetää toisesta ihmisestä heti kättelyssä pahin mahdollinen johtopäätös ja suhtautua koko ihmiseen sitten sen mukaisesti. Ja ettei kenellekään jäisi epäselväksi, niin kysymysten kysyminen on tietysti ihan ok, mutta toisen ihmisen välitön kyseenalaistaminen on epäkohteliasta. Tämä on ok: "Voin ehkä auttaa sinua, mutta täällä on yleensä tapana hieman tutustua tuleviin koiranomistajiin ennen kuin aletaan etsiä heille koiraa. Voisitko kertoa, miksi haluat villakoiran, onko sinulla tietoa tai aikaisempaa kokemusta villakoirista ja mitä tarkalleenottaen tarkoitat, kun sanot haluavasi 'edullisen' villakoiran?" Tämä on epäkohteliasta: "Villakoiran turkin hoito on vaikeaa (kerron tämän sinulle siksi, koska minun ennakkoluuloni mukaan sinä et tiedä rodusta mitään), suosittelisin sinua miettimään, haluatko todella villakoiran (koska minun ennakkoluuloni mukaan et ole miettinyt asiaa vielä laisinkaan) ja edullista villakoiraa ei ole olemassakaan (vaikken kyllä tiedäkään, mitä hintahaitaria tarkoitat sanalla 'edullinen'." Nuo sulkeissa olevat osat kuvaavat siis sitä, millainen tunne lukijalle voi tulla, jos hänelle esitetään kuvatun kaltaisia toteamuksia. Tuollaisen tekstin lukemisesta ei tule kovin tervetullut olo. -
Kala: Se on mahdollista, kun en tunne Leilaa. Siinä tapauksessa voisin kuitenkin tietää, että Leila vain suuttuu herkästi, vaikka hänelle yrittäisi olla kuinka ystävällinen. Tässä julkaisussa Leila suuttui, koska häntä provosoitiin, ja se on eri asia. Täällä tunnutaan kommentoivan melko yksimielisesti siitä, että Leila on huono ja välinpitämätön lemmikinomistaja. Sekin on mahdollista, mutta en minä ainakaan alkaisi heti ensimmäisenä vetämään tuollaisia johtopäätöksiä. Leila sanoo haluavansa villakoiran oloisen koiran, mahdollisesti sekarotuisen, edulliseen hintaan ja valkoisen värisenä. On mahdollista, että hän haluaa itselleen vain söpön persoonallisuudenjatkeen, johon hän ei ole valmis panostamaan kovin paljolla rahalla… tai sitten myös tämä on mahdollista: - Koiran on oltava villakoiran oloinen, koska Leila on tottunut villakoiriin ja villakoira sopii luonteeltaan Leilalle. - Koira voi olla sekarotuinen, koska Leila ei ole kiinnostunut koiranäyttelyistä ja Leilalla ei ole siten tarvetta täydelliselle rodun edustajalle, ja miksi ostaa kalliimpi muotovalio jos edullisempi sekarotuinen ajaa saman asian? - “Halpa” ei välttämättä tarkoita viidenkympin pentua, vaan Leila saattaa myös tarkoittaa, että pennun tulisi olla hinnaltaan halpa verrattuna puhdasrotuisiin näyttelypentuihin. Eli jos koiran hinta normaalisti on 1800 euroa, Leila haluaisi mieluummin näyttelyihin ja jalostukseen kelpaamattoman pennun 1000 eurolla (vai miten paljon sellaiset nyt maksavatkaan). Tai ehkä Leila on kuullut pentutehtailijoiden halvoista pennuista eikä tiedä, että niiden myyjät toimivat epäeettisesti, minkä vuoksi Leila viattomasti luulee, että turha maksaa 1800 € pennusta, jonka saa ihan yhtä hyvin ostettua myös pentutehtailijoiden hinnoissa. - Väritoive valkoinen, koska Leila haluaa valkoisen koiran ja sillä sipuli. Tietynnäköisen lemmikin haluaminen ei tee ihmisestä pahaa eikä huonoa omistajaa. Julkaisusta ei käy ilmi, mitä Leilalla on mielessä. Minusta on ihan inhottavaa vetää toisesta ihmisestä heti kättelyssä pahin mahdollinen johtopäätös ja suhtautua koko ihmiseen sitten sen mukaisesti. Ja ettei kenellekään jäisi epäselväksi, niin kysymysten kysyminen on tietysti ihan ok, mutta toisen ihmisen välitön kyseenalaistaminen on epäkohteliasta. Tämä on ok: “Voin ehkä auttaa sinua, mutta täällä on yleensä tapana hieman tutustua tuleviin koiranomistajiin ennen kuin aletaan etsiä heille koiraa. Voisitko kertoa, miksi haluat villakoiran, onko sinulla tietoa tai aikaisempaa kokemusta villakoirista ja mitä tarkalleenottaen tarkoitat, kun sanot haluavasi ‘edullisen’ villakoiran?” Tämä on epäkohteliasta: “Villakoiran turkin hoito on vaikeaa (kerron tämän sinulle siksi, koska minun ennakkoluuloni mukaan sinä et tiedä rodusta mitään), suosittelisin sinua miettimään, haluatko todella villakoiran (koska minun ennakkoluuloni mukaan et ole miettinyt asiaa vielä laisinkaan) ja edullista villakoiraa ei ole olemassakaan (vaikken kyllä tiedäkään, mitä hintahaitaria tarkoitat sanalla ‘edullinen’.” Nuo sulkeissa olevat osat kuvaavat siis sitä, millainen tunne lukijalle voi tulla, jos hänelle esitetään kuvatun kaltaisia toteamuksia. Tuollaisen tekstin lukemisesta ei tule kovin tervetullut olo.
Juu kyllähän nuo sinun selitykset varmasti käy järkeen jos sen niin haluaa ajatella. On silti mahdollista että koiria harrastavilla on kokemuspohjaista tuntemusta koiranostajista. Itse en ole rotukoiria kasvattanut, mutta oman koiraharrastuksen kautta tunnen moniakin jotka ovat. Heiltä kuulee hyvin usein ihmisistä jotka esim. instagramissa liikkuvan trendin takia tulevat kyselemään rotukoiraa "tai edes sen näköistä", ja koira päätyy leluksi tai asusteeksi. En sano että olet lähtökohtaisesti väärässä sillä ymmärrän että peräänkuulutat sitä ettei ostajan aikeet välttämättä olleet harkitsemattomia. Itselle ainoa asia josta noin voisi päätellä on se että Leilalle oli tärkeää koiran luonne. Eli hän pitää rotuominaisuudesta. Muun toivomuslistan sekä etsimistavan perusteella tosin tämä luottamus murenee. En tiedä osaanko selittää miksi näin on, sillä koiramaailmassa silmä vain harjaantuu näihin "ostajiin". Siksi minulle tulee enemmän mieleen Johanna T. joka julkisuudessa hankkii ei-niin-rotukoiria mutta sinne päin, halvalla ja mistä tahansa, vaikka Turkista tai Baltian maista jollain netti- tai katukaupalla koska on pakko saada juuri tietyn näköinen koira asusteeksi. Jos sinulle ei soita kelloja tuo juuri valkoisen puudelin tai sentapaisen hankkiminen halvalla, ei se tarkoita että ihmiset on epäreiluja tai tuomitsevia. Näitä tyyppejä on meinaa paljon, ja heistä tiedetään valmistautumattomuus. Eri asia joku joka hakee mustaa saksanpaimenkoiraa koska pitää rodusta ja ulkonäöstä ja on valmis löytämään sellaisen koiran vastuulliselta myyjältä kuin vastaava joka haluaa sellaisen halvalla ja ehkä sekarotuisena kunhan näyttää "aidolta". Näistä toisen kohdalla en edes harkitsisi myyväni koiraa. -
King Arthur: Jos sinulle ei soita kelloja tuo juuri valkoisen puudelin tai sentapaisen hankkiminen halvalla, ei se tarkoita että ihmiset on epäreiluja tai tuomitsevia. Näitä tyyppejä on meinaa paljon, ja heistä tiedetään valmistautumattomuus.
Ymmärrän, että jos potentiaalinen ostaja ilmentää monia vastuuttomien ostajien piirteitä, niin silloin on oltava varuillaan ja otettava selvää, minkälainen ostaja on kyseessä, mutta minusta tässäkin olisi hyvä pitää mielessä vanha kunnon ideologia: syytön, kunnes toisin todistetaan. "Kyllähän minä nämä tiedän, kun olen niin kauan tätä tehnyt ja silmä on harjaantunut niitä sellaisia tunnistamaan, eli ei tässä nyt mistään tuomitsemisesta ole kyse." "Kyllähän se tiedetään, ettei tuo rehellinen ole, kun se sellaisia kyseli ja sillä oli sellainen ilme kasvoilla." "Kyllähän se tiedetään, että varas tuo on, kun sellaisesta perheestä on kotoisin." "Kyllähän se tiedetään, millaisesta ihmisestä on kyse, kun ihonväri on sellainen." Olet varmasti huomannutkin, miten nopeasti "tiedot" luisuvat täysin perusteettomien ennakkoluulojen puolelle, kun ihmiset luottavat omaan ajatustenlukutaitoonsa sen sijaan, että antaisivat toiselle tilaisuuden esitellä itse itsensä. Itseäni harmittaa ihan siksi, koska näen itseni niin elävästi tässä julkaisussa. Jos olisin tällä hetkellä hankkimassa koiraa, niin selvittäisin ensin oma-aloitteisesti ja juurta jaksain sen, minkälainen koira sopisi minulle, miten sellaista hoidetaan ja miten hyvin pystyisin vastaamaan koiran tarpeisiin. Sitten kun kaikki asiat olisivat selvillä, alkaisin etsiä koiraa, ja voisin hyvinkin todennäköisesti kirjoittaa Leilan ilmoituksen kaltaisen ilmoituksen jollekin koiranetsintäfoorumille. Inhottaa nähdä, miten tuohon Leilan ilmoitukseen, joka voisi melkein olla kuin minun kirjoittamani, vastataan noin luotaantyöntävän epäluuloisia vastauksia, vaikka itse olisin esittänyt koirakriteerini noista syistä, mitkä ylläolevassa viestissäni erittelin. Ymmärrän, että monet halvan (tai "halvan") rotukoiran näköisen pennun ostajat ovat epäluotettavia koiranostajia, mutta aina siellä joukossa on niitäkin, joilta ei vain kommunikaatio syystä tai toisesta suju. Olisi kiva, jos heitä ei tyrkättäisi mustalle listalle ihan vain siksi, koska heidän kommunikaatiotapansa muistuttaa epäluotettavien koiranostajien tapaa kommunikoida. Jos oma kärsivällisyys ei riitä kohtaamaan kaikkia tiedustelijoita sillä ystävällisyydellä, millä kunnollinen tiedustelija ansaitsee tulla kohdatuksi, niin sitten kannattaisi ehkä antaa kärsivällisempien ihmisten hoitaa uudet tulokkaat ja heidän tiedustelunsa. Sitten on tietysti eri asia, jos Leilan profiilissa on jotain todisteita aikaisempien koirien huonosta kohtelusta, tai jos Leilalla vaikka tiedetään olevan voimassaoleva eläintenpitokielto, mutta julkaisusta ei käy ilmi mitään sinne päin viittaavaa. -
Kyllä meitä varmasti on todella paljon kaltaisiani koiraihmisiä joita ei vois vähempää kiinnostaa näyttelyissä juokseminen ja jotka olemme aidosti huolissamme siitä miten moni rotu on jalostettu täysin pilalle. Tietyn rodun luonne ja lookki natsaa mutta "rotuvaliosta" usean henkilöauton verran maksamisella ei saa mitään lisäarvoa kun ei näyttelyt ja jalostustoiminta kiinnosta vaan haetaan seurakoiraa, lemmikkiä, perheenjäsentä. Diggaan itse pariakin rotua mutta kalliin huippuvalion kuoltua muutaman vuoden ikäisenä ja seuraavan kahdella koiranruokasäkillä ostetun sekarotuisen eleltyä 18 vuotta ilman mitään murheita on ihan ymmärrettävää että seuraava räksytin voi yhtä hyvin olla mix tai muuten vaan ei-näyttelykelpoinen ja hankintahinta sen mukainen. Pentutehtailun tukeminen taas ei kuulu tapoihin eikä ole tarpeen yllämainitun koiran hankinnassa vaikka täällä ensimmäiseksi oltiin ryssiltä takaluukusta ostoa sössöttämässä. Eri ihmisillä on vaan eri tarpeet ja näyttelyintoilijat ovat vain äänekäs enemmistö palstoilla.
-
Näköjään koko koiraryhmä täällä kirjoittelemassa. Eipä tarvi tuohon valjakko ryhmään liittyä yhtään mistään syystä.
-
Sampsa: Miks kukaan maksais 1800€ puhtaasta koirasta joka kuitenkin delaa 5v päästä sukurutsauksen takia..
Villakoira on melko terve rotu, ehkä ihan siksi, että vastuullinen kasvattaja on testauttanut koiransa ja ostaja tietää saavansa juurikin terveen ja hyväluontoisen koiran? Joku seropi ei ole sen terveempi, jos siihen on yhdistetty jotain sairaampaa rotua ja tutkimuksista viis veisataan. Ylijalostus toki perseestä, käsittääkseni villakoira vaan ei kuulu näihin. -
Kala: Ymmärrän, että jos potentiaalinen ostaja ilmentää monia vastuuttomien ostajien piirteitä, niin silloin on oltava varuillaan ja otettava selvää, minkälainen ostaja on kyseessä, mutta minusta tässäkin olisi hyvä pitää mielessä vanha kunnon ideologia: syytön, kunnes toisin todistetaan. “Kyllähän minä nämä tiedän, kun olen niin kauan tätä tehnyt ja silmä on harjaantunut niitä sellaisia tunnistamaan, eli ei tässä nyt mistään tuomitsemisesta ole kyse.” “Kyllähän se tiedetään, ettei tuo rehellinen ole, kun se sellaisia kyseli ja sillä oli sellainen ilme kasvoilla.” “Kyllähän se tiedetään, että varas tuo on, kun sellaisesta perheestä on kotoisin.” “Kyllähän se tiedetään, millaisesta ihmisestä on kyse, kun ihonväri on sellainen.” Olet varmasti huomannutkin, miten nopeasti “tiedot” luisuvat täysin perusteettomien ennakkoluulojen puolelle, kun ihmiset luottavat omaan ajatustenlukutaitoonsa sen sijaan, että antaisivat toiselle tilaisuuden esitellä itse itsensä. Itseäni harmittaa ihan siksi, koska näen itseni niin elävästi tässä julkaisussa. Jos olisin tällä hetkellä hankkimassa koiraa, niin selvittäisin ensin oma-aloitteisesti ja juurta jaksain sen, minkälainen koira sopisi minulle, miten sellaista hoidetaan ja miten hyvin pystyisin vastaamaan koiran tarpeisiin. Sitten kun kaikki asiat olisivat selvillä, alkaisin etsiä koiraa, ja voisin hyvinkin todennäköisesti kirjoittaa Leilan ilmoituksen kaltaisen ilmoituksen jollekin koiranetsintäfoorumille. Inhottaa nähdä, miten tuohon Leilan ilmoitukseen, joka voisi melkein olla kuin minun kirjoittamani, vastataan noin luotaantyöntävän epäluuloisia vastauksia, vaikka itse olisin esittänyt koirakriteerini noista syistä, mitkä ylläolevassa viestissäni erittelin. Ymmärrän, että monet halvan (tai “halvan”) rotukoiran näköisen pennun ostajat ovat epäluotettavia koiranostajia, mutta aina siellä joukossa on niitäkin, joilta ei vain kommunikaatio syystä tai toisesta suju. Olisi kiva, jos heitä ei tyrkättäisi mustalle listalle ihan vain siksi, koska heidän kommunikaatiotapansa muistuttaa epäluotettavien koiranostajien tapaa kommunikoida. Jos oma kärsivällisyys ei riitä kohtaamaan kaikkia tiedustelijoita sillä ystävällisyydellä, millä kunnollinen tiedustelija ansaitsee tulla kohdatuksi, niin sitten kannattaisi ehkä antaa kärsivällisempien ihmisten hoitaa uudet tulokkaat ja heidän tiedustelunsa. Sitten on tietysti eri asia, jos Leilan profiilissa on jotain todisteita aikaisempien koirien huonosta kohtelusta, tai jos Leilalla vaikka tiedetään olevan voimassaoleva eläintenpitokielto, mutta julkaisusta ei käy ilmi mitään sinne päin viittaavaa.
Ihan oikeasti ymmärrän että ymmärrät. Ja et halua tuomita. En minäkään. Pointtini olikin se että ne jotka tämän asian kanssa punnertavat saattavat nähdä jotakin, ilman että se on ymmärtämättömyyttä tai tuomitsemista. Olisi kiva jos joskus joku uskoisi että muillakin on järkeä. Sinäkin. -
Kala: En itse tiedä villakoirista, onkohan villakoiran näköisiä ja oloisia sekarotuisia mahdollista saada halvemmalla? Jos ei, niin asian olisi joka tapauksessa voinut ilmaista asiallisesti, kuten Eija teki.
No eipä se Eijankaan kommentti vaikuttanut Leilalle kelpaavan... -
Kala: Ymmärrän, että jos potentiaalinen ostaja ilmentää monia vastuuttomien ostajien piirteitä, niin silloin on oltava varuillaan ja otettava selvää, minkälainen ostaja on kyseessä, mutta minusta tässäkin olisi hyvä pitää mielessä vanha kunnon ideologia: syytön, kunnes toisin todistetaan.
"If it looks like a duck, swims like a duck, and quacks like a duck, then it probably is a duck." -
Jos lähtökohta on "koira halvalla tai ilman koiraa", sitten todellakin kannattaa olla ilman koiraa.
-
Kala: Se on mahdollista, kun en tunne Leilaa. Siinä tapauksessa voisin kuitenkin tietää, että Leila vain suuttuu herkästi, vaikka hänelle yrittäisi olla kuinka ystävällinen. Tässä julkaisussa Leila suuttui, koska häntä provosoitiin, ja se on eri asia. *snip koska pituus*
Omassakin perheessäni on neuroepätyypillistä porukkaa joten ymmärrän kyllä että kommunikointi menee joskus vähän viistoksi. Mutta mikäli on neuroepätyypillinen niin kannattaa selventää ettei kommunikoi ihan kuten muut. Ei muita voi syyttää siitä että jos joku vaikuttaa epämiellyttävältä ja/tai vastuuttomalta niin oletetaan että hän on juuri sitä, koska kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista olettaa aivan oikein. Jos tarvitsee erikoisymmärrystä niin on hyvä aloittaa sanomalla se. Eivät neurotyypillisetkään osaa ajatuksia lukea. -
Neiti Knatterton: Näinkö on? Miksei Leilalle olisi missään nimessä voinut suosittaa tällaista toimintatapaa?
No ei nyt ehkä "missään nimessä" mutta pääpiirteittäin koska sijoituskoira on todellakin sijoituksessa uudessa kodissaan ja tarkoituksena on, että niillä teetetään pentuja ennen omistusoikeuden siirtymistä. Useimmiten kasvattaja tahtoo, että pentua ensinnäkin hoidetaan hyvin ja lajinomaisesti, villakoiran tapauksessa esimerkiksi silmien, korvien ja etenkin turkin hoito voi olla haastavaa. Lisäksi vastuullinen kasvattaja ei käytä suvunjatkamiseen millään lailla epäsosiaalisia tai vinksahtaneita yksilöitä, joten koira pitää myös osata kouluttaa kunnolla, jotta siitä ei epäsosiaalista tai vinksahtanutta tule. Bonuksena kasvattajat useimmiten tahtovat, että koiraa käytetään näyttelyissä. Ja villakoiran näyttelyturkki on semmonen harrastus että siihen menee aikaa joka päivä. Sijoituskoiran uuden omistajan on oltava mukautuva, kommunikoiva, fiksu ihminen. Leila ei oikein vaikuta siltä. -
Joo: Ei muita voi syyttää siitä että jos joku vaikuttaa epämiellyttävältä ja/tai vastuuttomalta niin oletetaan että hän on juuri sitä, koska kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista olettaa aivan oikein. Jos tarvitsee erikoisymmärrystä niin on hyvä aloittaa sanomalla se. Eivät neurotyypillisetkään osaa ajatuksia lukea.
Ei tässä nyt välttämättä edes tarvitse olla kyse neurotyypillisyydestä tai -tyypittömyydestä, kun onhan niitä monia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat kommunikaatioon. Mutta otetaan autismi helppona esimerkkinä nyt kun se esiin nousi. On arvioitu, että n. 1-2 % maailman väestöstä on tavalla tai toisella autistista. 20 000 jäsenen koiraryhmässä heitä on 200-400. Jos ryhmän aktiivisin jäsen on epäystävällinen ja kärsimätön ihminen, joka tuomitsee kaikki omasta mielestään väärällä tavalla kirjoittavat ihmiset epäkelvoiksi jäseniksi, niin 200-400 ihmistä tulevat kokemaan, että heidän läsnäolonsa on ei-toivottua. Ei se nyt maailmaa kaada, mutta asia olisi helposti korjattavissa... Ja ehkäpä jollain muullakin keinolla kuin sillä, että ryhmän seinälle läväytetään 200-400 nimen lista ostikolla "nämä ihmiset ovat ilmoittaneet olevansa autistisia, olkaa heille erityisen ystävällisiä ja kaikille toisille sitten tavallisia, ilkeitä itsejänne". Tuota kuulee usein sanottavan, että "en minä hei mikään ajatustenlukija ole", mutta olisi kiva, jos sitä sitten voisi myös lakata leikkimästä ajatustenlukijaa. Tarkoitan tätä: A: *Kysyy kysymyksen*. B: Ahaa, sinä kyselet tuollaisia, se siis tarkoittaa että olet sellainen ihminen ja pyrit saavuttamaan sen asian! A: En kyllä ole. Pysytäänhän aiheessa: osaatko vastata kysymykseeni? B: En varmana vastaa, kun ihan selkeästi olet sellainen ihminen ja haet takaa sitä asiaa, turha vängätä vastaan! A: Ei, vaan olen tällainen ihminen ja pyrin saavuttamaan tämän asian. B: Ai jaa, no olisit heti sanonut. Enhän minä voi tietää mitä sinun päässäsi liikkuu. A: Jos kerran tiedostat sen, ettet osaa lukea ajatuksiani, niin miksi sitten olit niin vakuuttunut siitä, että olisit osannut lukea ajatuksistani minun olevan sellainen ihminen, joka pyrkii saavuttamaan sen asian? Tiedän, että ihmiset eivät yksinkertaisesti kykene toimimaan kuin muotoonvalettu koneisto, ja väärinkäsityksiä tulee aina tapahtumaan ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että jokaisella on oma, uniikki tapansa kommunikoida. Minusta on vain aivan käsittämätöntä, miten paljon niitä väärinkäsityksiä tapahtuu. Minä ainakin opin jo leikki-ikäisenä Pikku Kakkosesta, että kaikki ihmiset ovat omanlaisiaan yksilöitä, ja toisten tilannetta ei voi päätellä pelkän ulkonäön perusteella. Minua turhauttaa se, miten joillekin aikuisille ihmisille on joskus niin vaikeaa pitää nuo opetukset mielessään jokapäiväisessä elämässään. Enhän minä sille mitään mahda, mutta kyrpiintyä saan.King Arthur: Ihan oikeasti ymmärrän että ymmärrät. Ja et halua tuomita. En minäkään. Pointtini olikin se että ne jotka tämän asian kanssa punnertavat saattavat nähdä jotakin, ilman että se on ymmärtämättömyyttä tai tuomitsemista. Olisi kiva jos joskus joku uskoisi että muillakin on järkeä. Sinäkin.
Nyt olisi kai hyvä väli vähän tarkentaa asioita. Mitä tarkoitat sanoilla "ymmärtämättömyys" ja "tuomitseminen"? Minä käytän noita sanoja niin, että "ymmärtämättömyys" tarkoittaa, että joku ei ole vielä ymmärtänyt käsillä olevan asian todellista laitaa, ja "tuomitseminen" tarkoittaa sitä, että joku päättää mielessään uskovansa jostakin asiasta jotakin riippumatta siitä, puhuvatko todisteet uskomuksen puolesta vai sitä vastaan. Ihminen ei koskaan opi missään asiassa niin täydelliseksi, etteikö koskaan tekisi virheitä. Ei varsinkaan tunnistamaan kanssaihmisten aikeita nettiyhteyden välityksellä, ei vaikka olisi kuinka kokenut myyjä tai koirankasvattaja. Koiratuntemus ja Facebook-kokemus voivat auttaa arvioimaan ihmismassoja ja todennäköisyyksiä siitä, millaiset merkit viittaavat siihen suuntaan, että joku on epäluotettava koiranomistaja. Se ei kuitenkaan auta näkemään yhden tietyn ihmisen ajatuksiin ja tietämään, mitä tuo yksilö tarkoittaa toivoessaan villakoiramaista sekarotuista edulliseen hintaan. Sen takia minusta olisi kivempaa, jos kaikkiin suhtauduttaisiin ystävällisyydellä samalla kun epäilyttäviä ihmisiä pidettäisiin silmällä. Minä siis puhun siltä kantilta katsoen, että jos väärinkäsitysten riski on tiedostettu (niin kuin sen pitäisi aina olla) ja joku päättää siitä huolimatta olla sitä mieltä, että "tuo on tuollainen ihminen", niin se on tuomitsemista. Ja vaikka tuomitseminen ei monesti olekaan paha asia, niin tässä asiayhteydessä... no. Siitä voi jokainen olla ihan omaa mieltänsä, milloin ihmisistä kannattaa muovailla mielipiteitä ja milloin ei. Minusta on ok olla myymättä koiraa ihmiselle, joka ei vaikuta luotettavalta, ja on erittäin ok kieltäytyä ohjaamasta ketään pentutehtaalle, mutta ei ole ok kenkkuilla ja olla epäystävällinen. -
Monilla roduillahan pennun kanssa menee niin että kasvattaja valitsee pennulle kodin, mutta nykyään yhä useammin pentua haluavat pyytävät tarjoamaan hänelle pentuja. Saattaa olla vähän hiljaista. Ainoat ketä kiinnostaa tuollaiset, ovat pentutehtailijat ja varmaan löytyy joku paperiton "vahinko" pentu.
-
Anni: No ei nyt ehkä “missään nimessä” mutta pääpiirteittäin koska sijoituskoira on todellakin sijoituksessa uudessa kodissaan ja tarkoituksena on, että niillä teetetään pentuja ennen omistusoikeuden siirtymistä. Useimmiten kasvattaja tahtoo, että pentua ensinnäkin hoidetaan hyvin ja lajinomaisesti, villakoiran tapauksessa esimerkiksi silmien, korvien ja etenkin turkin hoito voi olla haastavaa. Lisäksi vastuullinen kasvattaja ei käytä suvunjatkamiseen millään lailla epäsosiaalisia tai vinksahtaneita yksilöitä, joten koira pitää myös osata kouluttaa kunnolla, jotta siitä ei epäsosiaalista tai vinksahtanutta tule. Bonuksena kasvattajat useimmiten tahtovat, että koiraa käytetään näyttelyissä. Ja villakoiran näyttelyturkki on semmonen harrastus että siihen menee aikaa joka päivä. Sijoituskoiran uuden omistajan on oltava mukautuva, kommunikoiva, fiksu ihminen. Leila ei oikein vaikuta siltä.
Trimmaus tai kasvatus ei vaikuta koiran geeneihin. -
-
"pitää olla hinnaltaan edullinen tai sitten olen ilman koiraa" Mitä tähän voi edes sanoa :D
-
Jopas: Monilla roduillahan pennun kanssa menee niin että kasvattaja valitsee pennulle kodin, mutta nykyään yhä useammin pentua haluavat pyytävät tarjoamaan hänelle pentuja. Saattaa olla vähän hiljaista. Ainoat ketä kiinnostaa tuollaiset, ovat pentutehtailijat ja varmaan löytyy joku paperiton “vahinko” pentu.
Uutena pennunostajana tein tuon virheen, ja sain tietenkin asiaankuuluvan ristiinnaulitsemise n osakseni. Pointti on tämä: meidän perheessämme on aina ollut koiria, mutta emme ole etsineet uutta vajaaseen kymmeneen vuoteen. Vuosikymmenen aikana koirakauppa on mullistunut kokonaan. Viralliset kauppapaikat, kuten rotuyhdistysten pentulistat, ovat autioita. Pentuja harvemmin välitetään edes tori.fissä, facessa tmv. Mieluisassa rodussa vain 1% pennuista tulee julkisesti myyntiin - ja tämä on sentään yleinen rotu! Kun ostin edellisen koirani, niin pystyin katsomaan Keltaisesta Pörssistä pentuilmoitukset, soittamaan kasvattajalle ja hakemaan pennun. Nykyään pentuja kyllä suolletaan solkenaan, mutta taviksille (julkisten ilmoitusten kautta) ei myydä kuin sekundaa. Meille ihan tavallisille ihmisille on loogista, että tässä vaiheessa ollaan itse aktiivisia ja tehdään ostoilmoitus. Meille tulee myös paha mieli, kun vilpittömän hyväntahtoisiin (joskin tietämättömiin) tiedusteluihimme vastataan kiusaamalla ja solvaamalla. Ihan vilpittömästi ehdotan, että sekarotuisten suosio kasvaa, koska rotukasvattajat ovat ilkeitä ihmisiä. Meidän perheemme ei ole muuttunut ollenkaan. Ei oma arki, ei taloudellinen tilanne, ei harrastukset. Koiran saamisen ehto oli meille se, että piti opetella kirjoittamaan kasvattajajargonia. Muutenhan me olimme juuri sellainen perhe, jolla on tietynlaiset tavat 8) -
Itse sain käsityksen että Leila vain pitää valkoisia villakoiran tapaisia koiria mieleisinään. Hieman töksähtelevää hänen keskustelunsa oli, muttei selkeästi kerro hänestä koiranomistajana mitään. Ihme vertailukohde, jossei keskustelu toimi facebookin koiraryhmässä, niin et kasvatakkaan kunnolla. Koiran kysyminen halvalla ei myöskään ole suoraan yhdistettävissä pentutehtailun kannatukseen, vaan ajatukseen jos joku möisi halvemmalla kuin tavallisesti, esim vahinkopennut. Se ei myöskään tarkoita suoraan ettei ruokkisi koiraa oikein, vastaavana esimerkkinä tupperin kippo 70€, minkä saa vastaavan 7€. Sama kohtelu ja käyttö kipoilla, ei vain usko sen kipon olevan ihan 70€ arvoinen.
-
Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka haluaa tietyn rotuisen koiran, mutta eivät ole halukkaita/valmiita tukemaan rodun jalostusta. Ilman rotujalostusta ei ole mahdollista saada tietyn rotuisia koiria tai edes sen kaltaisia. Eli en ymmärrä juuri Leilan kaltaisia ihmisiä.
-
triplaviiva: Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka haluaa tietyn rotuisen koiran, mutta eivät ole halukkaita/valmiita tukemaan rodun jalostusta. Ilman rotujalostusta ei ole mahdollista saada tietyn rotuisia koiria tai edes sen kaltaisia. Eli en ymmärrä juuri Leilan kaltaisia ihmisiä.
Jokaisen kasvattajan lempilause on, että "tervettä pentua ei voi taata". Hittojako minä alan sellaista kasvatusta tukemaan, jolla ei aikaansaada minkäänlaisia tuloksia. -
Just: Villakoira on melko terve rotu, ehkä ihan siksi, että vastuullinen kasvattaja on testauttanut koiransa ja ostaja tietää saavansa juurikin terveen ja hyväluontoisen koiran? Joku seropi ei ole sen terveempi, jos siihen on yhdistetty jotain sairaampaa rotua ja tutkimuksista viis veisataan. Ylijalostus toki perseestä, käsittääkseni villakoira vaan ei kuulu näihin.
Kaikki koirat on ylijalodtettuja. -
-
Pentutehtailijat my ass. Kävi liian raskaaks just tämmösten kasvattajien takia seuraavan koiran/perheenjäsenen hankinta. Antaapa olla. Annettiin uusi koti sit mieluummin kisselle kun sen kanssa voi kahdenkesken neuvotella sopimuksesta. :D
-
150v2sukupolvea_koiria: Uutena pennunostajana tein tuon virheen, ja sain tietenkin asiaankuuluvan ristiinnaulitsemise n osakseni. Pointti on tämä: meidän perheessämme on aina ollut koiria, mutta emme ole etsineet uutta vajaaseen kymmeneen vuoteen. Vuosikymmenen aikana koirakauppa on mullistunut kokonaan. Viralliset kauppapaikat, kuten rotuyhdistysten pentulistat, ovat autioita. Pentuja harvemmin välitetään edes tori.fissä, facessa tmv. Mieluisassa rodussa vain 1% pennuista tulee julkisesti myyntiin – ja tämä on sentään yleinen rotu! Kun ostin edellisen koirani, niin pystyin katsomaan Keltaisesta Pörssistä pentuilmoitukset, soittamaan kasvattajalle ja hakemaan pennun. Nykyään pentuja kyllä suolletaan solkenaan, mutta taviksille (julkisten ilmoitusten kautta) ei myydä kuin sekundaa. Meille ihan tavallisille ihmisille on loogista, että tässä vaiheessa ollaan itse aktiivisia ja tehdään ostoilmoitus. Meille tulee myös paha mieli, kun vilpittömän hyväntahtoisiin (joskin tietämättömiin) tiedusteluihimme vastataan kiusaamalla ja solvaamalla. Ihan vilpittömästi ehdotan, että sekarotuisten suosio kasvaa, koska rotukasvattajat ovat ilkeitä ihmisiä. Meidän perheemme ei ole muuttunut ollenkaan. Ei oma arki, ei taloudellinen tilanne, ei harrastukset. Koiran saamisen ehto oli meille se, että piti opetella kirjoittamaan kasvattajajargonia. Muutenhan me olimme juuri sellainen perhe, jolla on tietynlaiset tavat 8)
Nykyään on niin helppo selvitellä koirien taustoja ja ottaa suoraan yhteyttä kasvattajiin, joilla on omaan tarpeeseen sopivia pentueita tulossa. Siis kun puhutaan rotukoirista ja vastuullisista kasvattajista. Ainakin käyttököirapuolella kasvattajalla on melkeinpä ostajat valmiina jo siinä vaiheessa kun hän valitsee nartulle sopivaa urosta, eli tietää mihin tarpeeseen yrittää jalostusta ohjata ja minkälaisille harrastajille koirat ovat menossa. -
Eli siis näyttelykoiran omistaja saa korostaa koiran ulkonäköä, mutta jos edullisemmalla etsii ystävää itselleen, silloin ei saa olla mitään preferenssejä? Se, että koiran- tai kissanpentu olisi vaikkapa ilmainen, ei tarkoita sitä, että se olisi pentutehtaalta. Saattaa olla jopa paperilla hyvästä paikasta lopetusuhan alla, koska ei vastaakkaan kaikkia määritelmiä.
-
Njäh: Miksi Leila on sitten niin tarkka nimenomaan hinnasta, väristä ja ulkonäöstä? Sijoituskoira on viimeinen asia, mitä suositellaan tuntemattomalle ihmiselle, joka tahtoo koiran halvalla.
No ehkäpä siksi kun tykkää valkoisista villakoirista mutta ei tarvitse mitään näyttelykoiraa, että koiralla voi olla vaikka joku purentavika tms mikä mahdollisesti estää näyttelyissä käyttämisen. Ja juuri sen takia on sitä mieltä ettei halua maksaa näyttelytasoisen koiran hintaa. Mikä tässä on niin vaikee ymmärtää? Kaikki ei tarvitse täydellistä rekisterissä olevaa koiraa, vaan joku voi haluta ihan vaan tietyn rotuisen koiran seurakoiraksi. -
juupajuu: Eli siis näyttelykoiran omistaja saa korostaa koiran ulkonäköä, mutta jos edullisemmalla etsii ystävää itselleen, silloin ei saa olla mitään preferenssejä? Se, että koiran- tai kissanpentu olisi vaikkapa ilmainen, ei tarkoita sitä, että se olisi pentutehtaalta. Saattaa olla jopa paperilla hyvästä paikasta lopetusuhan alla, koska ei vastaakaan kaikkia määritelmiä.
Juuri tätä hain tuossa aiemmin. -
Kala: Ei tässä nyt välttämättä edes tarvitse olla kyse neurotyypillisyydestä tai -tyypittömyydestä, kun onhan niitä monia muitakin tekijöitä, jotka... .
Huh huh. Asiallinen keskustelu on hyvä asia. Jos ei ymmärrä toisten keskustelijoiden näkökulmia, voisi jossakin vaiheessa pohtia kannattaako suoltaa tolkuttoman pitkiä tekstejä. Vaikka kuinka tietää olevansa oikeassa. -
Tuo ryhmä vaikuttaa kyllä aika trollaavalta muutenkin. "Ootko miettinyt onko villakoira sopiva?" "Bichon frise parempi!" Mistä ihmeestä tuohon päätelmään on tultu? Olen itse aina halunnut samojedin. Vaikka tiedän kyseisestä rodusta (ja monista muista) paljon, niin luulen että jopa minä saisin osakseni noita naurettavia "Ootko harkinnut lätilää-rotua?!" -ehdotuksia. XD
Kommentti