Juttuja joukkoliikenteestä, osa 61
Nauti matkastasi Maria Veitolan kanssa.
Seuraava
En saa tavata lapsenlastani kännissä. Onko tämä nyt oikein? Edellinen
Pakko kysyä, että onko tämä se tilaamasi hääpuku Kiinasta?
En saa tavata lapsenlastani kännissä. Onko tämä nyt oikein? Edellinen
Pakko kysyä, että onko tämä se tilaamasi hääpuku Kiinasta?
93 kommenttia
-
-
Ville: Mun mielestä toi oli ihan hyvä pointti.
Mun mielestä surkea pointti. Jos kävisin vastaavan keskustelun, niin kävisin sen keskustelun ainoastaan kyseisen lapsen kanssa ja en erittelisi noinkaan paljon vaan "mene tuon viereen istumaan" riittäisi hyvin. Sen vapaan paikan havainnollistaminen on homman pihvi, ei kuka siinä vieressä istuu. Ts joku random-Johanna dösässä ei just nyt kiinnosta. -
Henkilö on ainoa oikea termi puhuttaessa ihmisestä. Ei kukaan ulkopuolinen voi tietää toisesta esimerkiksi mitä sukupuolta se on.
-
En äkkiseltään keksi sävyltään neutraalimpaa ja harmittomampaa tapaa puhua ihmisestä kuin "henkilö". Mutta Johannan mielestä tästä olisi ilmeisesti pitänyt tehdä kaunokirjallisuutta. "Istupas, rakas Maija-Petterini, tuon kauniin, salaperäisen neitokaisen viereen."
-
Suomen kielestä löytyy myös sukupuolineutraali persoonapronomini "hän" joka ei ehkä olisi ollut niin kasvoton ilmaisu. Koska kuitenkaan vaihtoehtona ei ollut ehkä tässä tilanteessa istua eläimen tai esineen vieressä
-
-
Ei minua ainakaan haittaisi "henkilö" tuossa tilanteessa. Naisena minusta on muutenkin mukavampaa ettei sukupuolesta tehdä pointtia arkitilanteissa. Ärsytti Espanjassa asuessa se että jos on ryhmä naisia ja yksi mies niin pitää käyttää tästä joukkiosta maskuliinista muotoa. Kysyin opettajalta että millä perusteella niin hän oli (espanjalaisena miehenä) sitä mieltä että "Oikeesti kamoon, eihän sitä nyt voi miestä naiseksi sanoa!" Just. Ainoa milloin särähtää korvaan on se kun vaikkapa raskaana olevista ja synnyttäjistä käytetään sukupuolineutraalia ilmaisua. Tiedän että on heitä sellaisiakin jotka mieltävät itsensä miehiksi, mutta mielestäni on tärkeää muistaa kumpi sukupuoli on näissä asioissa haavoittuvaisessa osassa. Ja on tässä monimutkaisempaakin asiaa joka ei ehkä kuulu feissarimokiin, eiköhän tässä tullut tarpeeksi. Otanpas takkini ja poistun...
-
En varmaan kiinnittäisi suuremmin huomiota eikä naiseuteni kärsisi, jos joku viittaisi minuun "henkilönä". Ja tuskin odottaisin edes erehdyksessä miltään bussiliikennöitsijältä mitään henkilökohtaista juontajaa tai selostajaa matkalleni oli tarjolla sitten Veitola tai Mertaranta.
-
Toisaalta olisi voinut sanoa myös että: "voit istua tuohon vapaalle paikalle", viittaamatta millään tavalla muihin kyydissä oleviin.
-
-
Hauskinta tossa sukupuolineutraaliusjuttussa on se, että Johanna käyttää sukupuolineutraalia termiä "aikuinen" tästä mielenpahoittajasta. Ei siis "nainen ja tytär" tai "isä ja poika" tai "äiti ja pikkupoika" tai jotain vastaavaa, vaan "aikuinen ja lapsi", joka viittaa siis kumpaankin tarinan henkilöön sukupuolineutraalisti. Et miten meni noin niinku omasta mielestä
-
Johanna kuitenkin itse puhuu pelkästä "aikuisesta". Eikö tuosta aikuisesta olisi ollut mukavampi olla vaikka "kolmekymppinen mukavan näköinen mies" tai "lähempänä keski-ikää oleva hemaiseva rouvashenkilö"?
-
Johanna olisi mieluummin "muija" tai "akka" kuin "henkilö"?!? Jaa, itse olen todella paljon mieluummin henkilö.
-
Huoh: Henkilö on ainoa oikea termi puhuttaessa ihmisestä. Ei kukaan ulkopuolinen voi tietää toisesta esimerkiksi mitä sukupuolta se on.
Kyllä voi. Jos minua katsoo ja ei ymmärrä katsovansa miestä, niin jotain on mennyt kasvatuksessa ja ymmärryksessä sekaisin. Toisaalta, kyllähän eläimistäkin pitää sanoa "eläin" eikä vaikka "koira", koska mistä sitä tietää miksikä kukin eläin itsensä tuntee. -
King Arthur: Ei minua ainakaan haittaisi “henkilö” tuossa tilanteessa. Naisena minusta on muutenkin mukavampaa ettei sukupuolesta tehdä pointtia arkitilanteissa. Ärsytti Espanjassa asuessa se että jos on ryhmä naisia ja yksi mies niin pitää käyttää tästä joukkiosta maskuliinista muotoa. Kysyin opettajalta että millä perusteella [...]
Käsittääkseni maskuliinia käytetään espanjan kielessä aina kun porukkaa ei voi sukupuolittaa yksiselitteisesti, joten yksikin mies riittää tekemään porukasta "ellos" eikä "ellas". Maskuliini on se ns. go to -vaihtoehto myös silloin kun ei ole varma kohteen sukupuolesta tai kohteella ei ole yhtä sukupuolta, mutta maskuliini ei automaattisesti maskulinisoi kohdetta. Jos joku siis puhuttelee ihmisryhmää sanalla "ellos", kuulija ei voi olettaa sen pohjalta, että kaikki ovat miehiä. "Ellas" sen sijaan implikoisi, ettei porukassa ole yhtäkään miestä vaan kaikki kohteet ovat feminiinisiä. Varmaan sen takia kys. opettaja sanoi, ettei sitä miestä voi sanoa naiseksi, koska niin "ellas" antaisi ymmärtää. -
Miksi Johanna itse sitten käyttää sukupuolineutraaleja termejä kuten aikuinen ja lapsi? Eikä esim nainen ja tyttölapsi tai mies ja tyttölapsi jne...
-
-
Jos henkilö-sana olisi jätetty pois tai korvattu jollain muulla, Johanna olisi kumminkin voinut tuohtua vaikka suomen puhekielen esineellistämisestä: "En minä ole tuo vaan hän!" Ja ihanko varmasti "täti" olisi kuulostanut paremmalta aikuisen suusta kuin "henkilö"? Miksi Johanna muuten sanoo vain "tuo aikuinen"? Oliko hän "vain" aikuinen? Onko Johanna osa ongelmaa? Melko kasvotonta kuvailua. Blurraa ihan täysin, millainen aikuinen oli kyseessä. Äiti/isä/setä/täti/ukki/mummi olisi ollut parempi.
-
Ennenpä oli kohteliasta puhua herroista, rouvista ja neideistä. Nykyään on kaikki sukupuoleen liittyvät olettamukset kiellettyjä, niin etkiketitkin voi heivata helkkariin. Hohhoijaa. Sääliksi käy kaupan työntekijöitä, kun ei voi enää standardejen mukaan puhutella arvokkaasti. En itsekkään aina miellä itseäni 100%naiseksi, mutta koska selvästi sen näköinen olen, niin oletan että mua joko a) neiditellään tai b)rouvitellaan
-
Mitä: Lähes 100% tapauksissa kyllä. Mikä on lääketieteellinen tosiasia ja ottaa huomioon transsukupuolisuuden nimenomaan. Siksi öyhöttämistä voisi jo vähän vähentää.
Nokun sitten on koko tämä sex vs gender -juttu erikseen... että voit sukupuoli-identiteetiltäsi olla mitä vain välillä 100% mies ja 100% nainen tai ilmeisesti 0% kumpikaan... missä siis on kyse vain henkilön omasta kokemuksesta. Mitä koet olevasi, täysin irrallaan siitä mitä fyysisesti olet. Tämähän se vallitsevan tilanteen epäselvyys on. Itse en ala arvailemaan mitä ihminen jossain sisällään kokee, jos tämä ei sitä itse minun tietooni tuo, joten jos henkilö näyttää sekä fyysisesti vaikkapa naiselta ja myös noudattelee edes joitain naiseuteen yleensä yhdistettyjä normeja niin puhun naisesta. En kyseenalaista naisen kokemusta itsestään vaan viittaan termillä siihen mitä näen. Mielestäni tämä on linjassa sen kanssa, miten me kaikki täällä eletään muutenkin; me tunnistetaan asiat, kategorisoidaan, nimetään, sen mukaan mitä aistit meille kertovat. Henk koht en kyseenalaista kenenkään identiteettiä, mutta sen kylläkin, että minun pitäisi leikkiä identiteetin vaikuttavan fyysiseen todellisuuteen mitenkään. Biologisesti on kaksi sukupuolta; mitä lisääntymiseen tulee, olet huimalla todennäköisyydellä selkeästi niistä jompaa kumpaa. Tässä ei edes tarvitse olla kaikkia ”oman sukupuolen” fyysisiä ominaisuuksia. Biologiseen jaotteluun ei välttämättä tarvita voimakkaasti toiseen sukupuoleen viittaavaa ulkonäköä. Se, että kaikki eivät ole stereotyyppisesti toisen sukupuolen näköisiä TAI edes se, että joillain harvoilla on kumpaankin sukupuoleen viittaavia sukupuolielimistön osia, ei ole sukupuoli-IDENTITEETILTÄÄN ”muille” mikään hevonen jolla ratsastaa kohti maailmaa jossa kukaan ei saisi olettaa kenenkään sukupuolta. Sukupuoli-identiteetiltään ”muut” kun eivät useimmiten ole lainkaan epäselviä tapauksia biologiselta sukupuoleltaan. Jos kutsun sinua naiseksi, jota et sisäisesti koe olevasi, muista, että puhuin siitä mitä sukupuolta oletan sinun biologisesti edustavan. Muista, että en ole kyseenalaistanut sitä mitä koet sisäisesti, kokonaan fyysisestä maailmasta irrallaan. Jos olet peräti biologisestikin jotain muuta kuin vain mies tai nainen, ja kutsuin sinua naiseksi, muista, että luotin silti aisteihini ja niiden avulla nopeasti analysoituun tietoon, enkä pyrkinyt loukkaamaan. Toisin sanoen, erehdyin. Se ei ole syy josta minun mielestäni sinun tulisi loukkaantua. Ihmiset erehtyvät, eivätkä muissakaan elämän osa-alueissa ole varautuneita siihen, että totutut olettamukset eivät pädekään. Tottumukset ovat silti hyödyllisiä useimmiten ja ovat siksi olemassa. Tulevat siksi myös jatkossa olemaan. Jos mistä tahansa syystä erehdyin kutsuessani sinua naiseksi, voit itse korjata. En minä sinua kiusallani kutsuisi toiste naiseksi jos et haluaisi. Mutta jos kyse olisi silti pelkästä identiteetistä eikä biologisesta sukupuolesta, ajattelisin silti omassa mielessäni sinun edelleenkin olevan nainen, juuri siltä biologiselta pohjalta, en vain enää hieroisi sitä naamaasi koska en ole kiusaaja. Sinun on mielestäni kuitenkin itsesi säästämisenkin vuoksi ymmärrettävä, että ihmiset eivät sukupuolijaottelulla pyri - ainakaan yleensä - pakottamaan sinua tiettyyn identiteettiin tai muutenkaan kahlitsemaan sisäistä maailmaasi. Se kun voi olla mitä vain fyysisestä riippumatta joka tapauksessa. Mutta juuri samasta syystä ihmiset eivät - ainakaan yleensä - anna sinunkaan muuttaa heidän sisäistä maailmaansa juuri sinun mukaiseksesi. Yhteiskunnan ja lain tasolla toivon mahdollisimman sukupuolineutraaleja linjauksia, jotta vähemmistöjen täytyy mahdollisimman harvoin arpoa, saavatko mennä siitä ovesta jossa on se pelkistetty tytön kuva, ja niin edelleen. Sitä, että valtaosa ei saisi edelleen ajatella ihmisiä kahtena fyysisenä sukupuolena, en toivo, sillä siinä on kyse niin paljon muustakin kuin laillisista oikeuksista. Lain tasolla asiat tullaan voimaan ratkaista 100% ilman, että kaikkien muidenkin, kuin vähemmistön, olisi luovuttava sukupuoliajattelusta. Sille, että aina joku loukkaantuu, ei jatkossakaan voi mitään. -
Hämmentävää, miten näinkin turha teksti somessa kirvoittaa rivitolkulla vihaista tekstiä siitä, miten "maailma on pilalla, sukupuoliöyhötys on mennyt liian pitkälle, enää ei saa olla mitään sukupuolta!" ja muuta vastaava. Hengittäkää ja rauhoittukaa.
-
Eikö muka muita tyttöjä jurpi ainainen tädittely?? Mä olisin tosi tyytyväinen, jos muhun viitattaisiin henkilönä. Niin monta kertaa tehny mieli sanoa, etten vittu oo sun siskos.
-
Janni: Hämmentävää, miten näinkin turha teksti somessa kirvoittaa rivitolkulla vihaista tekstiä siitä, miten “maailma on pilalla, sukupuoliöyhötys on mennyt liian pitkälle, enää ei saa olla mitään sukupuolta!” ja muuta vastaava. Hengittäkää ja rauhoittukaa.
Johanna ei ole niin tärkeä että tuntemattomien ihmisten tulisi Johannan sattumalta kohdatessaan miettiä tuleeko Johannaa kutsua muijaksi tai ämmäksi tai miksi tahansa. Johanna on nimenomaan "vain" henkilö, kasvoton blurrattu ihminen, kuten kaikki muutkin tuntemattomat. Pallo ei pyöri Johannan navan ympärillä. -
Jos "aikuinen" olisi viitannut Johannaan vaikka sanalla "nainen", ja kyseessä olisi ollut tiedostaja, niin olisi kuultu sanat "anteeksi, oletitko juuri sukupuoleni?" Mun mielestä aivan karseaa, ettei tuollaisissa tilanteissa muka voisi sanoa lapselle, että istu tuon naisen viereen.
-
Suomen kielessähän on täysin sukupuolineutraali persoonapronomini "hän". Saa käyttää.
-
-
"Voit istua tuon uniikin lumihiutaleen viereen." Olisiko ollut näin parempi?
-
NipaMan: Kyllä voi. Jos minua katsoo ja ei ymmärrä katsovansa miestä, niin jotain on mennyt kasvatuksessa ja ymmärryksessä sekaisin. Toisaalta, kyllähän eläimistäkin pitää sanoa “eläin” eikä vaikka “koira”, koska mistä sitä tietää miksikä kukin eläin itsensä tuntee.
Ärsyttää ihmiset jotka ajattelevat, että kun joku on totta hänen itsensä kohdalla, sen täytyy olla totta jokaikisen ihmisen kohdalla. Vaikka sinä näyttäisit selkeästi mieheltä, ei tarkoita että kaikkien sukupuoli näkyisi kilometrien päähän. Esimerkkinä eräs ystäväni. Hän on nainen, on syntynyt naisen ruumiiseen sekä mieltää itsensä naiseksi. Silti jatkuvasti ihmiset luulee häntä mieheksi. Pääosin, koska hän ei meikkaa ja hän käyttää löysiä vaatteita. -
Itse kuulin bussissa kahden teinin keskustelun kaikista kavereista nais-oletettuina ja mies-oletettuina. Joko heillä on todella sukupuolineutraali kaveripiiri tai sitten hommat alkaa lähtemään jo lapasesta. Kannatan kaikenlaista ja mitä tuo minulle oikeastaan edes kuuluu, mutta nytjumalautasitten...
-
Ai ei tunnu kivalta kun kutsutaan henkilöksi eikä naiseksi tai mieheksi? Ironia Johannan ja häntä puolustavien puheissa on se, että JUURI TUOLTA tuntuu, kun on vaikka sukupuoleton ja kaikki kutsuu kumminkin naiseksi, tai transnainen ja muut kutsuu mieheksi/transvestiitiksi jne. Mutta kappas, silloinhan asialla ei taas ole väliä ja se on pelkkää turhaa loukkaantumista :)
-
Jep: Toisaalta olisi voinut sanoa myös että: “voit istua tuohon vapaalle paikalle”, viittaamatta millään tavalla muihin kyydissä oleviin.
Silloinhan olisi häivytetty koko Johannan persoona ja ihmisyys! Ei edes blurrattu vaan kokonaan kadotettu, kumitettu hänet pois kuvasta aivan kuin paikalla ei muijaa olisikaan. Tähänkö on menty? -
Täditelly on mun mielestä kaikkein kauheinta niin mieluusti olen ”vain pelkkä henkilö” kuin ”täti”.
-
Ehdotan, että nykyisessä sosiaalisen median maailmassa korvataan kaikki ihmistä tarkoittavat sanat sanalla "hahmo". Istu tuon hahmon viereen.
-
totuuden_torvi: Että miten oli?! “ei voi tietää” -_-
Hyvän arvauksen ja oletuksen voi heittää mutta kieltämättä tietää ei voi. -
Asdfg: Ei aina
> "Yleensä" > "eI aInA!" Suosittelen tutustumaan suomen kielen sanastoon. Ja kommenttien pisteistä päätellen tätä sivustoa käyttävät ovat sitä mieltä että joko transsukupuoliset ovat yli 1% populaatiosta, tai sitten yli 99% tapauksista todella voi olettaa henkilön sukupuolen ulkonäön perusteella, mutta niin ei kuitenkaan saa tehdä koska tämä alle 1% (oikeasti alle jopa 0,01%) voisi siitä irrationaalisesti loukkaantua. Tämän erittäin pienen vähemmistön vuoksi koko kansan tulisi luopua sukupuoliin liittyvistä termeistä ja varoa jokaista sanaansa? Sama "logiikka" kuin pakkoruotsilla, paitsi sata kertaa älyttömämpi. Ja ei, en puolusta Johannan typeryyttä. -
Apina: Ärsyttää ihmiset jotka ajattelevat, että kun joku on totta hänen itsensä kohdalla, sen täytyy olla totta jokaikisen ihmisen kohdalla. Vaikka sinä näyttäisit selkeästi mieheltä, ei tarkoita että kaikkien sukupuoli näkyisi kilometrien päähän. Esimerkkinä eräs ystäväni. Hän on nainen, on syntynyt naisen ruumiiseen sekä [...]
Juurikin näin. Osaan erottaa kissan koirasta, mutta jos näen jonkun hiton echidnan niin se on "eläin" koska mistä minä tietäisin. Useimmista näkyy päälle, monista ei. Olen siksi vanha että muistan ajan kun käsite "muunsukupuolinen" ei ollut esillä lainkaan ja "trans" oli aika kyseenalainen, mutta silti näki porukkaa josta ei vain osannut ihan heti sanoa. Saati sitten että tietäisi onko joku rouva vai neiti, tai siksi nuori että loukkaantuu tädiksi kutsumisesta. "Hän" on ihana sana, ei tarvitse arvailla muuta kuin että tuo näyttäisi kuuluvan lajiin Homo Sapiens. Tai, no, siitä "viisas" osasta voi olla joskus kysymysmerkkejä => -
Rath: > . . Ja kommenttien pisteistä päätellen tätä sivustoa käyttävät ovat sitä mieltä että joko transsukupuoliset ovat yli 1% populaatiosta, tai sitten yli 99% tapauksista todella voi olettaa henkilön sukupuolen ulkonäön perusteella, mutta niin ei kuitenkaan saa tehdä koska tämä alle 1% (oikeasti alle jopa 0,01%) voisi siitä irrationaalisesti loukkaantua. Tämän erittäin pienen vähemmistön vuoksi koko kansan tulisi luopua sukupuoliin liittyvistä termeistä ja varoa jokaista sanaansa? . .
Kun ei ole edes kyse pelkästään transsukupuolisista. Kaikista ei vain näe sitä sukupuolta niin selkeästi ulospäin. On tosiaan myös naisia jotka näyttävät hyvinkin maskuliinisilta, ja miehiä jotka näyttävät enemmän feminiinisiltä. Mieti, jos sinun sukupuoli oletettaisiin väärin päivittäin, kauanko kestäisi ennenkuin menisi hermot? -
Asdfg: Ei aina
Mitä: Lähes 100% tapauksissa kyllä. Mikä on lääketieteellinen tosiasia ja ottaa huomioon transsukupuolisuuden nimenomaan. Siksi öyhöttämistä voisi jo vähän vähentää.
Jos voit kurkata housujen sisään. Bussissa tuskin voit, joten analyysi voi olla huomattavasti hankalampi näinä aikoina kun naiset eivät välttämät käytä meikkiä ja leikkaavat hiukset lyhyiksi ja miehet puolestaan toisinpäin. Sanoisin että prosenttiosuus epäselvistä tapauksista on jopa muutama %-yksikkö Suomalaisista. -
Mitä: Lähes 100% tapauksissa kyllä. Mikä on lääketieteellinen tosiasia ja ottaa huomioon transsukupuolisuuden nimenomaan. Siksi öyhöttämistä voisi jo vähän vähentää.
Toisinaan se on vaan ihan sama mitä sieltä vaatteiden alta löytyy. Siltikään ei vaan ole varma millasesta setupista on kyse, kun kaikki nyt vaan ei ole yksiselitteisesti maskuliinisen tai feminiinisen näköisiä. Silloin lienee ihan kohteliasta olla lähtemättä arvailuun? -
"Istu tuohon, siinä on vapaa paikka." Tarviiko sitä vieressä istujaa edes mainita. Ihan hyvä pointti, en mäkään haluais olla "henkilö". Luuli varmaan olevansa korrekti ja muita ylempänä, mutta ittelle tulis paska fiilis tollasesta.
-
Ihan noille "ei voi tietää mitä kuka on" ja "ihan varmaan voi tietää onko joku setä vai täti"... minä ja paras kaveri istuttiin jossain leikkikentän penkillä joskus vuonna nakki, kun pikkupoika juoksi päin - ja pikkupojan äiti sanoi jotain, että anna sedälle tietä. Pikkupoika totteli. Oltiin kumpikin 11-vuotiaita tyttöjä verkkapuvuissa, kaverilla lyhyt tukka ja minulla persiiseen asti mutta letillä ja lippis päässä. Hieman se "setä" särähti omituiselle. Ei se aina ole niin helppoa. Voisko Johannaa tyypitellä - "mene vaan tuon tyypin viereen"?
-
Johanna se vaan istui naama peruslukemilla ja silmät selällään, sanaakaan sanomatta, kun vanhempi ja lapsi astuivat vaunuun, mutta alkoi heti mielessään rekisteröidä kriittisesti näiden jokaisen sanan. Minusta Johanna oli töykeä. Kuuluu sanoa päivää tai edes nyökätä ja osoittaa ystävällisyyttä katsomalla viereen istuvaa lasta silmiin, hymyillä ja sanoa: Juu, istu siihen vaan, siirtyen samalla hieman kauemmas, että lapsen on mukava tulla istumaan. Merkillinen kyräilevä hapannaama tuo Johanna, ikävä ihminen.
-
-
Nyt v***u.. Pitääköhän tässä perustaa joku mielensäpahoittaneiden mielikorjaamo?
-
"Siis mä mielummin ajaisin vaik akka-autolla tai muija-autolla ku jollai sukupuolineutraalilla henkilöautol.."
-
"Henkilö synnytti terveet kaksi henkilöä. Yhdessä he muodostavat lisähenkilön kanssa henkilöstön."
-
traumcity: Mun mielestä surkea pointti. Jos kävisin vastaavan keskustelun, niin kävisin sen keskustelun ainoastaan kyseisen lapsen kanssa ja en erittelisi noinkaan paljon vaan “mene tuon viereen istumaan” riittäisi hyvin. Sen vapaan paikan havainnollistaminen on homman pihvi, ei kuka siinä vieressä istuu. Ts joku random-Johanna dösässä ei just nyt kiinnosta.
Tai sitten ihan vain "mene tuohon vapaalle paikalle istumaan". Jos nyt aletaan oikeen pilkkua viilailemaan, niin mielummin olisin henkilö/poika/mies/setä tai kokonaan pois keskustelusta kuin "tuo". -
Homo sabiens: Tai sitten ihan vain “mene tuohon vapaalle paikalle istumaan”. Jos nyt aletaan oikeen pilkkua viilailemaan, niin mielummin olisin henkilö/poika/mies/setä tai kokonaan pois keskustelusta kuin “tuo”.
Mitä väliä sillä on mitä mieltä sinä olisit? Ei ihmisiä keskimäärin kiinnosta tuntemattomien mielipiteet. -
Huoh: Henkilö on ainoa oikea termi puhuttaessa ihmisestä. Ei kukaan ulkopuolinen voi tietää toisesta esimerkiksi mitä sukupuolta se on.
Sukupuolineutraaliuden idea ei ole se, ettei kenenkään saisi olettaa olevan sitä sukupuolta, jolta hän näyttää. Jos näet kadulla ihmisen, joka näyttää perinteisen käsityksen mukaan naiselta, voit turvallisesti olettaa, että hän myös mieltää itsensä naiseksi. Ja samoin miesten kohdalla. Näin siksi, että olisi käsittämättömän typerää kysyä jokaiselta tapaamaltasi ihmiseltä, mitä sukupuolta hän kokee olevansa. Sukupuolineutraaliutta on se, että kun joku kertoo, että oletit hänen sukupuolensa väärin, et tee siitä numeroa, vaan pahoittelet erehdystä ja kumpikin voi jatkaa elämäänsä normaalisti. Tuo käsitys, että sukupuolta ei saisi olettaa ulkonäön perusteella, oli alunperin sukupuolineutraaliutta tahallaan väärin ymmärrävien ajatus, jonka jostain käsittämättömästä syystä sukupuolineutraaliuden kannattajat omivat itselleen. Ystävällisin terveisin: Sukupuolineutraaliuden kannattaja -
Hihi: Käsittääkseni maskuliinia käytetään espanjan kielessä aina kun porukkaa ei voi sukupuolittaa yksiselitteisesti, joten yksikin mies riittää tekemään porukasta “ellos” eikä “ellas”. Maskuliini on se ns. go to -vaihtoehto myös silloin kun ei ole varma kohteen sukupuolesta tai kohteella ei ole yhtä sukupuolta, mutta [...]
Joo hän varmasti ymmärsi asian, mutta nosti vaan esille, että kuinka se kumpuaa siitä kielen seksistisestä latauksesta, että mies on oletusarvo ihmisestä ts. kyllähän kylkiluut on luita, mutta myös osa ihmistä (joka on tietysti mies) -
Voi herrinen aika! Siis pitääkö mun, väsyneenä, aina ja jokaikisessä paikassa varoa, etten vaan vahingossa sano "rouva" tai muuta potentiaalisesti mielensäpahoittajaa loukkaavaa? Täällä on tusinan verran kommentteja miten olisi ollut paremmin sanottu, vaikka alkuperäisessä ei ole yhtän mitään väärää! Ei mitään loukkaavaa, ei mitään ilkeää, ei *yhtään mitään*.
-
Miu: Joo hän varmasti ymmärsi asian, mutta nosti vaan esille, että kuinka se kumpuaa siitä kielen seksistisestä latauksesta, että mies on oletusarvo ihmisestä ts. kyllähän kylkiluut on luita, mutta myös osa ihmistä (joka on tietysti mies)
Espanjan kielessä maskuliini pääte ei tarkoita, että termi tai sen kohde miellettäisiin maskuliiniseksi. (Espanjassa esim. rintaliivit on maskuliininen ja solmio on feminiininen.) Espanjankieliset eivät tietääkseni näe sanan suvussa mitään seksuaalista latausta, vaan merkityksellä on väliä. Se, että monien sukupuolten ihmisryhmään viitataan maskuliinilla sanalla, ei siis anna kyseiselle ihmisryhmälle maskuliinista latausta. En usko että tilanne olisi eri, jos espanjan kieli olisi muodostunut siten, että maskuliinin sijaan feminiinillä olisi myös sukupuolineutraali konnotaatio. -
-
Väsynyt: Voi herrinen aika! Siis pitääkö mun, väsyneenä, aina ja jokaikisessä paikassa varoa, etten vaan vahingossa sano “rouva” tai muuta potentiaalisesti mielensäpahoittajaa loukkaavaa? Täällä on tusinan verran kommentteja miten olisi ollut paremmin sanottu, vaikka alkuperäisessä ei ole yhtän mitään väärää! Ei mitään loukkaavaa, ei mitään ilkeää, ei *yhtään mitään*.
Itse mokassa tosin loukaannuttiin henkilö-sanan käytöstä. -
En tiedä, kummasta itse pahoittaisin mieleni pahemmin, tädittelystä vai tytöttelystä. :'D Mutta jos nyt ajatellaan, että Johanna olisikin ollut alunperin mies, mutta tuntee itsensä naiseksi ja on ulkoiselta olemukseltaan saanut itsensä näyttämään naiselta, niin oikeastiko tällainen ihminen loukkaantuisi, että häntä myös erehdytään pitämään naisena ja kutsumaan naiseksi/tädiksi tms? Eikö hän olisi vain iloinen? En itse ole trans, mutta jotenkin oon kuvitellut, että se toiseksi sukupuoleksi leimautuminen olisi se koko homman idea. Huvikseenko ne muka jopa käy sukupuolenkorjausleikkauksissa, vaihtaa nimensä ja ajokortin yms? Kyllä minusta on aika turvallista puhua ihmisestä sen sukupuolen edustajana, jollaisena hän näyttäytyy ulospäin. Eri juttu on, jos ei ole varma, jolloin sekaannus olisi kiusallinen. Jos kyseessä olisikin syntymäsukupuoleltaan joku ihan muu, niin tuskin kohde sitä toivoo esille tuotavan, kun kerran kokee itsensä siksi, jollaiseksi pukeutuu. Mutta kyllä se "henkilökin" on ihan ok.
-
NipaMan:. Toisaalta, kyllähän eläimistäkin pitää sanoa “eläin” eikä vaikka “koira”, koska mistä sitä tietää miksikä kukin eläin itsensä tuntee.
Niin, pieni terrierini kokee itsensä suureksi ja hurjaksi verikoiraksi. Revinkin pelihousut joka kerta hänen puolestaan, kun joku kysyy koirani rotua. Onhan se nyt kauhea loukkaus! Olemme jo jonossa rodunkorjausleikkaukseen. -
Jos olisi kutsuttu tytöksi niin olisi varmaan loukkaantunu siittäkin.. Vitun mielensäpahoittajakulttuuri :D
-
Mitä jos mä haluan että mua neiditellään? Millä perusteella se on oikeus viedä multa kun joku loukkaantuu omalla kohalla siitä vaikka muistuttaakin ulkoisesti naista? Mä loukkaannun siitä jos mua ei eroteta miehestä tai sukupuolettomasta. Tai jos mulla on lapsia niin niitä ei kyllä päiväkodissa sanota henkilöiksi, vois samantien kutsuu vaikkapa numeroilla.
-
Varpu: En tiedä, kummasta itse pahoittaisin mieleni pahemmin, tädittelystä vai tytöttelystä. :’D Mutta jos nyt ajatellaan, että Johanna olisikin ollut alunperin mies, mutta tuntee itsensä naiseksi ja on ulkoiselta olemukseltaan saanut itsensä näyttämään naiselta, niin oikeastiko tällainen ihminen loukkaantuisi, että häntä [...]
Joo, siis ns. läpimeneminen tuolla tavoin on transihmisten toive. Mutta mieti kuinka paljon on transsukupuolisia, jotka eivät vielä ole päässeet hoitoihin (tai eivät niitä saa tai voi terveydellisistä syistä ottaa), ja joita tahattomasti loukkaat käyttämällä väärää termiä :/ Nainen ei pidä kun häntä kutsutaan mieheksi, ja toisin päin. Pätee ihan cissukupuolisiinkin. Suurin osa transsukupuolisista on ihan tolkun ihmisiä eikä vouhkaa skpneutraaliudesta millään supertasolla - mutta jos voi helposti käyttää neutraalia termiä (henkilö, aikuinen, hän...), niin miksei sitä tekisi? :) Naisoletettu ja miesoletettu on muuten käsittääkseni tarkoitettu alunperin vakavaan keskusteluun vaikkapa sosiaalisesta asemasta, ei siihen, että jos kadulla näkee randomin naisen näköisen ihmisen, häntä pitäisi kuvailla naisoletetuksi eikä naiseksi... Toki tän on jotkut ryhmät myös sisältä omineet kyseenalaiseen käyttöön -
Pakkokommentoida: Mitä jos mä haluan että mua neiditellään? Millä perusteella se on oikeus viedä multa kun joku loukkaantuu omalla kohalla siitä vaikka muistuttaakin ulkoisesti naista?
Kaikilla mahdollisilla perusteilla, ootko sä hiukan hölmö henkilö? Mitäs aiot tehdä asialle? Mua tulee puhutella rehtorina. -
Kielletään kokonaan sanojen "nainen" ja "mies" käyttö, ettei kukaan vaan loukkaannu. Käytetään vain termiä "toveri".
-
Turun murre: Persoonapronominia “hän” ei voi käyttää kuin ennen mainitusta henkilöstä (sic). Tässä tapauksessa vaikkapa “Tuossa on henkilö, istu hänen viereensä.”
"istu hänen viereensä" ja samalla osoita kädellä henkilöä jonka vieressä tyhjä paikka. -
Minä olen henkilö, minulla ei ole sukupuolielimiä, olen siis sukupuoleton henkilö.
-
Itse ajattelin ennen että parempi käyttää sanaa henkilö niin ei tule vahingossa loukanneeksi ketään. Uskomatonta kyllä, olin väärässä. Joku voi siis oikeasti loukkaantua sanasta "henkilö". Tähänkö tämä ammattiloukkaantuminen on mennyt?
-
Rath: > “Yleensä” > “eI aInA!” Suosittelen tutustumaan suomen kielen sanastoon. Ja kommenttien pisteistä päätellen tätä sivustoa käyttävät ovat sitä mieltä että joko transsukupuoliset ovat yli 1% populaatiosta, tai sitten yli 99% tapauksista todella voi olettaa henkilön sukupuolen ulkonäön perusteella, mutta niin [...]
Ei kuule tarvitse olla transsukupuolinen siihen, että sukupuoli oletetaan väärin. Riittää että miehellä on pitkät hiukset eikä partaa, niin johan etenkin vanhempi väki olettaa naiseksi. Tai jos nainen on lyhythiuksinen eikä meikkaa, niin ihmiset puhuvat hänestä miehenä. -
Gaius: ... muutama %-yksikkö Suomalaisista.
Siis muutama prosentti suomalaisista. Prosenttiyksikkö on eri asia. Sitä käytetään vertailtaessa prosentteina ilmaistuja suureita (esim. osuuksia, korkoja tai pitoisuuksia). Prosentit ovat aina prosentteja jostakin (mahdollisesti erikseen mainitsemattomasta asiasta), prosenttiyksiköt eivät. Netistä löytyy rautalankaselityksiä. -
-
Henkilö: Ai ei tunnu kivalta kun kutsutaan henkilöksi eikä naiseksi tai mieheksi? Ironia Johannan ja häntä puolustavien puheissa on se, että JUURI TUOLTA tuntuu, kun on vaikka sukupuoleton ja kaikki kutsuu kumminkin naiseksi, tai transnainen ja muut kutsuu mieheksi/transvestiitiksi jne. Mutta kappas, silloinhan asialla ei taas ole väliä ja se on pelkkää turhaa loukkaantumista
Siinä mielessä vähän kehno vertaus, että transsukupuolisille tota sattuu huomattavasti useammin ja huomattavasti vähemmän kohteliailla ilmaisuilla/äänensävyillä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että ihmisiä sanotaan henkilöiksi, ja ennen kuin joku ehtii älähtää, ei, se ei tarkoita ettei kukaan saa olla enää mies tai nainen. Mutta kun puhutaan ventovieraille, en nää siinä mitään väärää että sanotaan henkilöksi enkä tajua miten joku voi siitä loukkaantua. Oikeesti toi Johannan "Olen kasvoton, blurrattu ihminen, yhyy yhyy", kuulostaa ihan joltain dramaattiselta angstiteiniltä. -
……: Ei kuule tarvitse olla transsukupuolinen siihen, että sukupuoli oletetaan väärin. Riittää että miehellä on pitkät hiukset eikä partaa, niin johan etenkin vanhempi väki olettaa naiseksi. Tai jos nainen on lyhythiuksinen eikä meikkaa, niin ihmiset puhuvat hänestä miehenä.
Ihan hemmetin totta, ja toi kumoaa täysin sen väitteen että "99% ihmisistä näkyy sukupuoli heti päällepäin". Tota ihan aikuisten oikeesti tapahtuu lähes jatkuvasti. Mun lyhyttukkaista naisystävää on sanottu monta kertaa mieheksi vaikka hänellä on E-kupit. -
Tykkään ihan sikana, jos mua käsitellään neutrina, vaikka kroppani näyttää naiselta. Pää on muunsukupuolinen. Vihaan neidittelyä yms.
-
Kyllä! Joka ikinen tilanne, jossa ei erityisesti mainita sukupuolta, on sukupuolineutraalius-ideologian pakkosyöttöä ja tarkoituksenmukaista syrjintää!
-
Jep: Ennenpä oli kohteliasta puhua herroista, rouvista ja neideistä. Nykyään on kaikki sukupuoleen liittyvät olettamukset kiellettyjä, niin etkiketitkin voi heivata helkkariin. Hohhoijaa. Sääliksi käy kaupan työntekijöitä, kun ei voi enää standardejen mukaan puhutella arvokkaasti. En itsekkään aina miellä itseäni [...]
No olisiko kuitenkin kivempaa, jos esim. sun tilanteessa sukupuolta ei oletettaisi? Ei se oikeesti ole loukkaus, jos susta käytetään sukupuolineutraalia nimitystä :D -
Kauhtana: Nokun sitten on koko tämä sex vs gender -juttu erikseen… että voit sukupuoli-identiteetiltäsi olla mitä vain välillä 100% mies ja 100% nainen tai ilmeisesti 0% kumpikaan… missä siis on kyse vain henkilön omasta kokemuksesta. Mitä koet olevasi, täysin irrallaan siitä mitä fyysisesti olet. Tämähän se vallitsevan [...]
Ihan asiaahan tässä oli. Jos vähän saa niuhottaa, niin tähän liittyen: "Jos kutsun sinua naiseksi, jota et sisäisesti koe olevasi, muista, että puhuin siitä mitä sukupuolta oletan sinun biologisesti edustavan. Muista, että en ole kyseenalaistanut sitä mitä koet sisäisesti, kokonaan fyysisestä maailmasta irrallaan." Itse asiassa lääketieteellinen näkemys on kääntymässä siihen suuntaan, että myös sukupuoli-identiteetillä on biologinen (ts. neurologinen) perusta. Eli kyse ei ole "pelkästä" identiteetistä ("kuvittelusta"), vaan siitä, miten aivomme toteuttavat osuuttaan kokonaisuudessa nimeltä _sukupuoli_. Mutta se on totta kai ymmärrettävää, ettei kukaan näe ventovieraasta päällepäin, minkä sukupuolen taajuudelle kenenkin aivot ovat virittäytyneet - eli erehdyksiä sattuu ja ne ymmärrettäköön :) Toki se väärin oletus on meille sukupuolivähemmistöille itsellemme rankkaa, koska siihen ei tule taukoa IKINÄ, vaan aina ihmiset näkevät sut eri henkilönä kuin olet. Mutta onneksi hoitokeinot kehittyy koko ajan, kuten myös ihmisten tietämys aiheesta lisääntyy, jolloin yhä useampi voi ja uskaltaa olla avoimemmin se kuka on - eli myös korjata väärin oletetun sukupuolen. Tulevaisuus näyttää valoisammalta. -
Noudatin pitkään työssäni ja muussakin vuorovaikutuksessa moderneja suosituksia sukupuolineutraaleista ilmaisuista. Työkaverini eivät olleet miehiä ja naisia vaan työkavereita. Asiakkaat eivät olleet miehiä ja naisia vaan asiakkaita. Lapset eivät olleet tyttöjä ja poikia vaan lapsia. Sitten tapasin... naisen. Ja hänen seurassaan minusta tuli... mies. Miten upeaa onkaan heittäytyä perinteisiin sukupuolirooleihin ja asetelmaan, joka tuntuu oikeasti luonnolliselta, jonka eteen ei tarvitse tehdä jatkuvaa aivotyötä. Miten upeaa onkaan vuorovaikuttaa toisen ihmisen kanssa intuitiivisesti sen sijaan, että joutuu koko ajan hillitsemään sanomisiaan. Tuntuu hyvältä olla mies ja nainen. Näin siis meillä kotona. Muiden ihmisten kanssa vuorovaikutan edelleen sukupuolineutraalisti, koska en ole mulkku.
-
rude: Noudatin pitkään työssäni ja muussakin vuorovaikutuksessa moderneja suosituksia sukupuolineutraaleista ilmaisuista. Työkaverini eivät olleet miehiä ja naisia vaan työkavereita. Asiakkaat eivät olleet miehiä ja naisia vaan asiakkaita. Lapset eivät olleet tyttöjä ja poikia vaan lapsia.
Tämä ei kai ollut se sukupuolineutraaliuden alkuperäinen tarkoitus? Että kaikki roolit "häivytettäisiin"? Vaan että JOS on henkilö, joka ei koe olevansa kumpaakaan sukupuolta, niin häntä ei pakoteta valitsemaan (tai peräti hänen puolestaan valita) kumpaan kategriaan hänet missäkin tilanteessa työnnetään? Ja lapsille annetaan mahdollisuus ilmaista sukupuolisuuden tuntemuksia "binäärin ulkopuolelta", tuputtamatta poikuutta/ tyttöyttä "parannuskeinona" - jos LAPSI ITSE kokee sen hyväksi. Vai onko multa mennyt jotain ohi? Eli: älkää nyt hyvät ihmiset pyrkikö omia sukupuoli-identiteettejänne piilottamaan sen vuoksi, että me kaikki emme lukeudu binäärisiin kategorioihin :D (Viranomaistahoista vielä. Mies/-nainen-loppuliitteen käyttöä ammattinimikkeissä on kyseenalaistettu sen vuoksi, että näihin työntekijäryhmiin nyt kumminkin kuuluu useamman sukupuolen edustajia nykypäivänä, jolloin ei ole loogista käyttää tällä tavoin rajaavia nimikkeitä. Eli tarkoitus ei alunperinkään ole ollut sukupuolineutraalius vaan tilannetta paremmin kuvaavien sanojen kehittäminen. "Synnyttävä henkilö" taas ottaa transvähemmistöt huomioon... joskin "äiti" on edelleen valtaosassa tapauksista korrekti nimitys, ja tämän transhenkilöt varmasti ymmärtävät kun puhutaan asioista tilastollisella tasolla. Kuten myös yksittäisen synnyttävän transhenkilön lähimmäisten ja hoitohenkilökunnan olettaisi olevan niin huomaavaisia, että näkevät vaivaa oikeaa nimitystä käyttääkseen. Jonkinnäköistä joustavuutta pitäisi olla suuntaan ja toiseen.) -
Mustalaisnaamio: Ihan kaikesta voi loukkaantua jos haluaa...
Niin. Jopa feissarimokasta näemmä.
Kommentti