Ajan hermolla
Maailma muuttuu, eikä aina voi pysyä kärryillä.
Seuraava
Näin tienaat lomarahat näppärästi kirpputorilta. Edellinen
Mitä tehdä, kun lintu syö itsensä läskiksi?
Näin tienaat lomarahat näppärästi kirpputorilta. Edellinen
Mitä tehdä, kun lintu syö itsensä läskiksi?
44 kommenttia
-
Paperille kirjoitettiin joskus muinoin... eli vielä pari vuotta sitten kun itse kirjoitin ylioppilaaksi :D Alkaa tämä vanhuus painaa päälle... ps. Ylioppilastutkinto on vasta tämän kevään tutkinnosta lähtien kokonaan sähköinen :)
-
Harvinaisen typerän kuuloinen tuo Irenen lause "mulle kyllä ole mitään respectii noihin nuoriin", etenkin miettien asianyhteyttä.
-
-
"Siis mul ei oo mitää respectii noihin nuoriin, kun ne kirjottaa tietokoneella! Kun minä olin nuori kirjoitin ylioppilaaksi sulkakynällä kaunokirjaimin, sekä opettaja näpäytti kepillä sormille joka lauseen lopuksi" ja tähän loppuun "jotain monen kilometrin hiihtämisestä kouluun". Ei nää nykynuoret oo mitään! Mitään!
-
Taitaa olla Raijalle aikamoinen yllätys, kun selviää, että minkälaisia "paikallisruokia" siellä tinderissä vertaillaan.
-
On muuten ihan hemmetin hyvä että siirtyvät sähköisiksi. Luulisi esseiden laadunkin paranevan kun voi keskittyä sisältöön, eikä rannekramppiin ja jatkuvaan kumittamiseen.
-
-
Minun nuoruudessa vastaukset naputeltiin kivitauluihin. Mullei kyllä ole mitään respectii noihin nuoriin.
-
Pirkolle respectii, että pahoitteli virhettään eikä jatkanut mäyräkoirista vänkäämistä väärässä paikassa.
-
Jep: On muuten ihan hemmetin hyvä että siirtyvät sähköisiksi. Luulisi esseiden laadunkin paranevan kun voi keskittyä sisältöön, eikä rannekramppiin ja jatkuvaan kumittamiseen.
Toki, mutta toisaalta vanhassa mallissa korostui enemmän sisällön suunnittelu ja jäsentely päässä tai suttupaperille jo etukäteen, mikä taas auttaa sisällön syvällisemmässä ymmärtämisessä. -
Veikkaan että aika iso osa lukiolaisista olisi valinnut sen konseptipaperin, jos olisi saanut päättää. Varsinkin kun puhutaan esim. matematiikasta, fysiikasta, kemiasta.
-
shh: Toki, mutta toisaalta vanhassa mallissa korostui enemmän sisällön suunnittelu ja jäsentely päässä tai suttupaperille jo etukäteen, mikä taas auttaa sisällön syvällisemmässä ymmärtämisessä.
Kyllä sähköisessäkin voi ja kannattaa suunnitella. "Suttupaperi" vaan on halutessa se sama sähköinen sivu, jolle kirjoittaa lopullisen version. Voi olla oma sivunsakin. Voi olla, että "sutut" ovat kappaleiden välissä työstämisvaiheessa. Nyt sen voi pyyhkiä pois sen sijaan, että heittäisi suunnittelupohjan paperinkeräykseen. -
-
Älähdys: Veikkaan että aika iso osa lukiolaisista olisi valinnut sen konseptipaperin, jos olisi saanut päättää. Varsinkin kun puhutaan esim. matematiikasta, fysiikasta, kemiasta.
Itse tein konseptipaperiaikakaudella kokeet, mutta sain erityisjärjestelynä tietokoneen. Luonnontieteet tein siitä huolimatta käsin (sain lisäaikaa kokeeseen). Nyt yliopistossa teknisellä alalla en ole edes hakenut erityisjärjestelyjä, kynällä ja paperilla mennään. Koneella on ok kirjoittaa puhtaaksi, mutta ihan hanurista laskea. -
Ooon ihan mielenkiinnosta miettinyt, että jos ihan nuoresta pitäen kirjoitat kaiken koneella, niin millainen käsiala kehittyy? Esim. jos mun tarvitsee kirjoittaa nopeasti, kirjoitan kaunolla, mutta kuinka moni tämän päivän nuorista osaa kirjoittaa kaunolla? (olen siis 34-v.)
-
PäteePieremällä: Ooon ihan mielenkiinnosta miettinyt, että jos ihan nuoresta pitäen kirjoitat kaiken koneella, niin millainen käsiala kehittyy? Esim. jos mun tarvitsee kirjoittaa nopeasti, kirjoitan kaunolla, mutta kuinka moni tämän päivän nuorista osaa kirjoittaa kaunolla? (olen siis 34-v.)
Samaa täälläkin mietin. Onkohan sitten vain tikkukirjaimet? Nopeaan kirjoittamiseen käytän kaunon ja tekstauksen sekoitusta, jota olen käyttänyt jo 3. lk. lähtien. -
Itse olen lukiota yrittäessäni kirjoittanut sähköisesti, ja pakko sanoa, että olisi ollut aivan kamalaa kirjoittaa paperille. Kumittaminen, rannekrampit, ja sitten vielä vasenkätisyys siihen päälle. En tosiaankaan ymmärrä ihmisiä jotka sanovat, että jos nykynuoret saisivat valita, he ottaisivat paperikokeen. En tunne ketään, joka tekisi niin. Ainoana poikkeuksena ehkä matemaattiset aineet, joissa pitää merkitä laskukaavoja. Itse en ole niitä kirjoittanut, mutta kuulemma ne om vaikea merkitä tämänhetkiseen tietokonesysteemiin.
-
PäteePieremällä: Ooon ihan mielenkiinnosta miettinyt, että jos ihan nuoresta pitäen kirjoitat kaiken koneella, niin millainen käsiala kehittyy? Esim. jos mun tarvitsee kirjoittaa nopeasti, kirjoitan kaunolla, mutta kuinka moni tämän päivän nuorista osaa kirjoittaa kaunolla? (olen siis 34-v.)
Tulevaisuudessa kirjoitetaan hymiöillä ja muilla emojilla, aivan kuten muinaisessa Egyptissäkin kirjoitettiin hieroglyfeillä. -
Anskuli: Samaa täälläkin mietin. Onkohan sitten vain tikkukirjaimet? Nopeaan kirjoittamiseen käytän kaunon ja tekstauksen sekoitusta, jota olen käyttänyt jo 3. lk. lähtien.
Kauno, jota lapsille koulussa opetetaan, on jo lähtökohtaisesti "kaunon ja tekstauksen sekoitusta" nykyään :D -
PäteePieremällä: Ooon ihan mielenkiinnosta miettinyt, että jos ihan nuoresta pitäen kirjoitat kaiken koneella, niin millainen käsiala kehittyy? Esim. jos mun tarvitsee kirjoittaa nopeasti, kirjoitan kaunolla, mutta kuinka moni tämän päivän nuorista osaa kirjoittaa kaunolla? (olen siis 34-v.)
Varmaan aika moni kun käsittääkseni sitä vieläkin opetetaan alakoulussa. Onhan se vähän turha kyllä. -
Ilari: Tulevaisuudessa kirjoitetaan hymiöillä ja muilla emojilla, aivan kuten muinaisessa Egyptissäkin kirjoitettiin hieroglyfeillä.
Jo nyt sitä harrastetaan. Satuin vahingossa johonkin millennialeille tarkoitetulle postituslistalle ja koko teksti oli kirjoitettu hymiöillä. Ymmärrän, että niitä käytetään tehosteina osoittamaan kirjoituksen mielialaa, mutta että sana koira tai mekko tulisi korvata kuvalla on jo aburdia. Fahrenheit 451 dystopiaa odotellessa. -
-
Oon 36v ja käynyt siis lukion aikana, jolloin "kaikki" kirjoitettiin käsin. Käsin kirjoittaminen oli niin normaalia, ja ylppäreihin mennessä sitä oli tehty jo niin paljon, ettei siinä mitään käsikramppeja useamman sivunkaan jälkeen vielä tullut. Eikä kauheasti myöskään virheitä, joten muistiinpanot jengi kirjoitti pääasiassa kuulakärkikynällä. Tai ehkä jopa geelikynillä, jotka oli sen ajan hitti.
-
Aeto kansakoulun suomalaisnaine: “Siis mul ei oo mitää respectii noihin nuoriin, kun ne kirjottaa tietokoneella! Kun minä olin nuori kirjoitin ylioppilaaksi sulkakynällä kaunokirjaimin, sekä opettaja näpäytti kepillä sormille joka lauseen lopuksi” ja tähän loppuun “jotain monen kilometrin hiihtämisestä kouluun”. Ei nää nykynuoret oo mitään! Mitään!
Minun nuoruudessani piti hiihtää 20 km umpihangessa, että pääsi nettiin! -
Vaikka tiedän, mikä on Tinder, en siltikään ymmärrä lausetta "Onko Tinder loppu Thaimaassa?".
-
Hämmentävää kyllä, Irene ei tarkoittanut tuossa varsinaisesti sähköisiä ylioppilaskokeita, vaan tuota (hänen mielestään) mautonta abi-julistetta. Sieltä tuli vielä perään pitkä ulosanti ihmisten narsismista ja siitä, miten kukakin opettaja voi hyväksyä noin matalatasoisen ihmisten lokaamisen ja ja ja... Kaikkea semmosta enemmän tai vähemmän "filosofista" hyvin sekavalla ulosannilla. :D Hämmentävää että mokan lähettäjä ei välittänyt niin pitkälle laittaa tarinaa.
-
Jep: On muuten ihan hemmetin hyvä että siirtyvät sähköisiksi. Luulisi esseiden laadunkin paranevan kun voi keskittyä sisältöön, eikä rannekramppiin ja jatkuvaan kumittamiseen.
Ei niitä mitään kumitettu. Puhtaaks kirjotus tehtiin kuulakärkikynällä ja jos sillä teit virheen alotit saman uudelle paperille. :D -
Kanerva: Oon 36v ja käynyt siis lukion aikana, jolloin “kaikki” kirjoitettiin käsin. Käsin kirjoittaminen oli niin normaalia, ja ylppäreihin mennessä sitä oli tehty jo niin paljon, ettei siinä mitään käsikramppeja useamman sivunkaan jälkeen vielä tullut. Eikä kauheasti myöskään virheitä, joten muistiinpanot jengi kirjoitti [...]
Kyllä muistan että itsellä alkoi käteen sattua reaalia kirjoittaessa. -
shh: Toki, mutta toisaalta vanhassa mallissa korostui enemmän sisällön suunnittelu ja jäsentely päässä tai suttupaperille jo etukäteen, mikä taas auttaa sisällön syvällisemmässä ymmärtämisessä.
Tämä nyt on ihan täyttä tuubaa. Joillakin etukäteen suunnittelu ja jäsentely voi auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, mutta kaikilla ei. Kirjoitan päivittäin asiantuntijatekstejä aiheesta, josta minulla on akateeminen tutkinto ja hyvin syvällinen ymmärrys. Tekstit kirjoitan silti sekalaisessa järjestyksessä palan sieltä, palan tuolta koko ajan uudelleen jäsentäen ja muokaten. Ja näin yleensä kaikki akateemiset ja muut vaativammat tekstit kirjoitetaan - jos halutaan laadukasta tekstiä. Onneksi oman yliopisto-opiskelujen loppupuolella sentään sai tehdä sähköisiä tenttejä. On aivan absurdia väittää, että tekstin kirjoittaminen suoraan vaadittun järjestykseen ja täydentämättä tekisi siitä jotenkin laadukkaampaa tai kertoisi kirjoittajan ymmärryksestä jotain. Vaativia tekstejä kun hiotaan aina paremmiksi jälkikäteen. Alusta uudestaan, jos tulee virhe, ei kyllä motivoi ketään eikä siten paranna laatua. Tämä kuvitelma voi olla enintään niillä, jotka eivät työssään/elämässään kirjoita mitään vaativaa. -
Nykynuoret eivät tule koskaan ymmärtämään, millaista helvettiä oli derivoida nuolenpääkirjoituksella.
-
Avaruusleijona: Kauno, jota lapsille koulussa opetetaan, on jo lähtökohtaisesti “kaunon ja tekstauksen sekoitusta” nykyään
"Kaunokirjoitus" on tuntematon käsite nyky-peruskoulussa. Termi on: käsiala. -
-
Mä sain best of both worlds ja kirjotin osan aineista konseptille ja osan koneelle.
-
Nykynuoret kyllä ihan pilalle lellittyjä, eivät edes piirrä hiilellä luolan seinään mammutteja ja käden jälkiä niinkun meidän aikaan tehtiin
-
PäteePieremällä: Ooon ihan mielenkiinnosta miettinyt, että jos ihan nuoresta pitäen kirjoitat kaiken koneella, niin millainen käsiala kehittyy? Esim. jos mun tarvitsee kirjoittaa nopeasti, kirjoitan kaunolla, mutta kuinka moni tämän päivän nuorista osaa kirjoittaa kaunolla? (olen siis 34-v.)
Voin kertoa; Pääsääntöisesti olen kirjoittanut koneella jo 80-luvulta ja hyvin harvoin käytän kynää ja paperia, ellei työtehtävissä ole sitten niin likainen paikka ettei konetta voi ottaa esille, ja käsialani on hyvin vaikeaselkoinen. Joskus tuntuu että tarvitsisin apteekkaria suomentamaan muistiinpanojani. Kaunokirjoituksen olen unohtanut vuosikymmeniä sitten. Koneella (näppäimistö, tabletti) kirjoittaminen on myös nopeampaa. Puheentunnistuksella varustettu tablettikone duunissa on vielä nopeampi dokumentointiin. Niin, ja en ole enää nuori. -
Anskuli: Jo nyt sitä harrastetaan. Satuin vahingossa johonkin millennialeille tarkoitetulle postituslistalle ja koko teksti oli kirjoitettu hymiöillä. Ymmärrän, että niitä käytetään tehosteina osoittamaan kirjoituksen mielialaa, mutta että sana koira tai mekko tulisi korvata kuvalla on jo aburdia. Fahrenheit 451 dystopiaa odotellessa.
Väärä dystopia. -
Anskuli: Samaa täälläkin mietin. Onkohan sitten vain tikkukirjaimet? Nopeaan kirjoittamiseen käytän kaunon ja tekstauksen sekoitusta, jota olen käyttänyt jo 3. lk. lähtien.
No luulis et se nuoriso osaa kirjoittaa samankaltaisia fontteja kuin tietokoneen näytöllekin, eli varmaan ihan isoja ja pieniä kirjaimia. Itsekin opettelin koulussa kaunon, mutta harvoin sitä käytän ja tekstaamista on paljon helpompaa lukeakin kuin jonkun tuntemattoman ihmisen kaunokoukeroita -
Api: Minun nuoruudessa vastaukset naputeltiin kivitauluihin. Mullei kyllä ole mitään respectii noihin nuoriin.
Hiton hienostelija kaupunkilainen kivitauluineen. Meillä päin ne taulut oli savea, tosi pieniä, köyhimmät vuoli vielä styluksetkin itse ruo'osta. Piti kirjoittaa tosi pienellä, ja lukeminenkin oli todella työlästä hommaa niiden pikku savitaulujen kanssa. -
Kirjautuminen epäonnistui: Minun nuoruudessani piti hiihtää 20 km umpihangessa, että pääsi nettiin!
Siihen aikan sitä nettiä kutsuttiin kirjastoksi. -
Anskuli: Samaa täälläkin mietin. Onkohan sitten vain tikkukirjaimet? Nopeaan kirjoittamiseen käytän kaunon ja tekstauksen sekoitusta, jota olen käyttänyt jo 3. lk. lähtien.
Olen nyt 28, ja osasin kirjoittaa kaunoa ennen kouluun menoa. Silti käsialani on aivan hirveä. Ei sillä välttämättä ole niin suurta korrelaatiota. -
Anskuli: Samaa täälläkin mietin. Onkohan sitten vain tikkukirjaimet? Nopeaan kirjoittamiseen käytän kaunon ja tekstauksen sekoitusta, jota olen käyttänyt jo 3. lk. lähtien.
PäteePieremällä: Ooon ihan mielenkiinnosta miettinyt, että jos ihan nuoresta pitäen kirjoitat kaiken koneella, niin millainen käsiala kehittyy? Esim. jos mun tarvitsee kirjoittaa nopeasti, kirjoitan kaunolla, mutta kuinka moni tämän päivän nuorista osaa kirjoittaa kaunolla? (olen siis 34-v.)
Omasta puolestani sanon että vanhemmalla sukupolvella on yleisesti ihan kamala käsiala, varsinkin näillä kaunokirjottajilla. -
Niina: Hämmentävää kyllä, Irene ei tarkoittanut tuossa varsinaisesti sähköisiä ylioppilaskokeita, vaan tuota (hänen mielestään) mautonta abi-julistetta. Sieltä tuli vielä perään pitkä ulosanti ihmisten narsismista ja siitä, miten kukakin opettaja voi hyväksyä noin matalatasoisen ihmisten lokaamisen ja ja [...]
Ehkä hän ajatteli että persujen uhriutumista näkee ihan tarpeeksi muutenkin. Ja oli siinä täysin oikeassa. -
Popopop: Tämä nyt on ihan täyttä tuubaa. Joillakin etukäteen suunnittelu ja jäsentely voi auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, mutta kaikilla ei. Kirjoitan päivittäin asiantuntijatekstejä aiheesta, josta minulla on akateeminen tutkinto ja hyvin syvällinen ymmärrys. Tekstit kirjoitan silti sekalaisessa järjestyksessä palan [...]
Samoin minulla asiantuntijatehtävä, akateeminen tutkinto ja syvällinen ymmärrys. En edes avaa konetta ennen kuin olen hahmotellut olennaisimmat pointit, kappalejaon ja vähän muutakin paperille. Kynällä kirjoitan myös ylimalkaiset version. Kumia en käytä, haluan pitää näkyvillä myös hylkäämäni ajatukset ja lauserakenteet. Absurdia väittää, että käsin kirjoitettua tekstiä ei hiottaisi paremmaksi.
Kommentti