Sekalaisia, osa 378
Laivan hytistä löytyi ruumis.
Seuraava
Yksi sana. Monta murhetta. Edellinen
Mies osallistuu sisustamiseen omalla omituisella tavallaan.
Yksi sana. Monta murhetta. Edellinen
Mies osallistuu sisustamiseen omalla omituisella tavallaan.
43 kommenttia
-
Käärmeen omistajana kyseenalaistan miksi vitussa haluaisit käärmeen, jos etsit seuraeläintä? Herranjestas ihan sama juttu kuin että ostat parakeetin koska haluaisit hiljaisen eläimen...
-
-
Paska hiusmalli on varmaan sellainen tötterö pään päällä, aika helppo tehtävä siis leikata ei-paska.
-
Ihmiset voisivat tajuta, ettei ne käärmeet ole seuraksi vaan ahdistuvat, kun viedään terraarion ulkopuolelle.
-
-
Sanavatkuli! Siinäpä oiva uusi ilmaus käytettäväksi. Kiitos tästä.
-
...ja kuitenkin peloissasi postaat käärmeryhmään tyhmän kysymyksen, ja annat itsestäsi kuvan ettet ole harkitsemastasi lemmikistä edes ensimmäistä google-hakea viitsinyt tehdä :D
-
Satun kommentti osui syvälle nauruhermoon. Nyt vaan mietin, mikä eläin Fannylle sopisi, jos tiskiseuraa tarvitsee. Ja keksinkin: pesukarhu! Siinä olisi iloista lotrata yhdessä, ja märkä pesukarhu juoksentelisi pitkin tiskipöytää pärskytellen menemään. Kikakika.
-
Ai hyvä LUOJA että tipahdin tuolle Suvin kommentille, parhaat naurut vähään aikaan! Kuulu varmaan naapuriin asti tää mun itkukikatus :D
-
Tarjan lääkkeet alkoivat juuri toimia. Asuin itsekin vuoden kämpässä, jonka edellinen asukas oli lusikoitu säkkiin. Tuulettaa piti paljon ja kloriittia kului, mutta muuten oli edullinen kolmio merinäköalalla hyvässä kaupunginosassa.
-
Just lähetin (paskaan) kouluun yhden (paskan) teininalun jonka mielestä kaikki on paskaa... Voi paska että mä haluan äkkiä parantua tästä paskasta paskataudista että pääsen paskaan duuniini kuuntelemasta tuota teinipaskaa!
-
-
Arvostaa teinien vanhempia, vaikka ilmeisesti käytöstavat ovat jääneet opettamatta?
-
Pekka Peitsi: Arvostaa teinien vanhempia, vaikka ilmeisesti käytöstavat ovat jääneet opettamatta?
Pointti taisi olla se, että arvostaa vanhempien sietokykyä, kun ne joutuu olemaan tekemisissä vaikean teinin kanssa päivittäin. Monet teini/murrosikäiset ovat ainakin välillä sen verran vaikeita, että käytöstavat unohtuvat kun kaikki vituttaa. Kiltistäkin lapsesta voi kuoriutua vaikka kuinka ärsyttävä murrosikäinen ja sillä ei ole paljoa tekemistä vanhempien kasvatuksen kanssa. -
Virago: …ja kuitenkin peloissasi postaat käärmeryhmään tyhmän kysymyksen, ja annat itsestäsi kuvan ettet ole harkitsemastasi lemmikistä edes ensimmäistä google-hakea viitsinyt tehdä
Ei ku se toivootoivootoivoo että joku (yhtä perehtymätön) siellä sanoo et juu, viljikset on just kivoi, munkin viljis hengaa mun olalla koko ajan kotona ja kerran otin mukaan kouluunkin, ope ei tykännyt oikein mut oli kiva säikytellä toisia. Jos se ei olis yhtään googlannut, se ei kertois että pelottaa kysyä. -
Ennen internetiä en tiennyt, että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat lemmikikseen käärmeen, jonka kanssa voi tiskata. Nyt tiedän.
-
Lukekaa Tarjan kommentti kuin lausuisitte runoa. Oisko Tabermannia?
-
Uskon, että Siljalla ollaan hyvin kiitollisia Tarjan siivousohjeista.
-
Riiberi: Lukekaa Tarjan kommentti kuin lausuisitte runoa. Oisko Tabermannia?
Haha, totta :D Ei tosin Tabermannin tuotanto tullut mieleen... ehkä varhaisempi Kari Aronpuron tuotanto? -
Koskeeko Tarjan ohjeet vaan tilannetta, jossa hytistä on löytynyt ruumis?
-
-
Kauhea homma oli opettaa seurakäärme noutamaan esineitä pyynnöstä. Kahdella jalan polkaisulla lattiaan se osasi tuoda kondomin yöpöydän laatikosta. Valitettavasti tulin ajatelleeksi sen hampaita vähän liian myöhään.
-
Siis. Hirveää lauseiden pätkimistä. Häh? Onko yli viisi sanaa liian pitkä? Huh! Väliin turhia täytesanoja. Siinä. Näyttää tyhmältä. Hah!
-
Tossa kuolemantapauksessahan suurin murhe ja kauhu olikin se miten siivota. Mä olen ainaki helpottunu nyt ku on ohjeet.
-
Kilokalori: Satun kommentti osui syvälle nauruhermoon. Nyt vaan mietin, mikä eläin Fannylle sopisi, jos tiskiseuraa tarvitsee. Ja keksinkin: pesukarhu! Siinä olisi iloista lotrata yhdessä, ja märkä pesukarhu juoksentelisi pitkin tiskipöytää pärskytellen menemään. Kikakika.
Ei näy Satua. -
Lohikäärme: Käärmeen omistajana kyseenalaistan miksi vitussa haluaisit käärmeen, jos etsit seuraeläintä? Herranjestas ihan sama juttu kuin että ostat parakeetin koska haluaisit hiljaisen eläimen…
Näin kolmen käärmeen omistajana voin sanoa, että kyllä käärmeistäkin on seuraeläimeksi. Omista tuo burman python on kaikkein seurallisin, nukkuu kainalossa ihan vapaasta tahdostaan, 'auttaa' koulutehtävissä ja tulee 'pussailemaan' välillä, eli toisin sanoen haistelemaan korvaa/nenää/silmää tai mitä milloinkin. Nuo kuningaspythonit eivät ihan niin paljon viihdy vieressä, mutta olen sellainen kainalossa herännyt myös muutamaan otteeseen. Kuningaspythonit tuntuvat kyllä muuten olevan vauhdikkaampia ja keksivät vaikka minkä näköisiä reittejä kiipeillä kaappien päälle katonrajaan ja muuta vastaavaa. Tietenkin jos niitä oikeasti pitää vain terraariossa, niin ei niillä kovinkaan suuria saumoja ole seurallisuuteen. Viljakäärmeistä ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta jos ujo ja arka kuningaspyhtonkin kykenee seurallisuuteen ja oppii elämään läheisesti ihmisen kanssa, niin en ymmrrä, miksi vilkkaampi viljakäärme ei siihgen oppisi myös. Totuttaminen täytyy kuitenkin suorittaa käärmeen ehdoilla, eli ei väkisin. -
Purnau: Ihmiset voisivat tajuta, ettei ne käärmeet ole seuraksi vaan ahdistuvat, kun viedään terraarion ulkopuolelle.
Elävätkö käärmeet luonnossakin pienessä kopperossa poistumatta sieltä koskaan? Ahdistaako niitä lähteä pois kolostaan? Kokemuksesta sanon, että omat käärmeet ahdistuvat ennemmin siitä, jos pidän niitä liian kauan terraariossa yhteen putkeen. He haluavat seikkailla ja päästä tutkimaan isompaa aluetta, toisinaan tuo aktiivisempi kuningaspython saattaa muutaman tunnin sisällä käydä koko asunnon jokeisen nurkan läpi viiteen otteeseen. Ehkä pitäisi muuttaa isompaan asuntoon, jotta 1,5m pitkällä käärmeellä olisi riittävästi tilaa. Tuo 3m pitkä burma on hieman rauhallisempi, eikä tunnu tarvitsevan kuin yhden huoneen verran tilaa. Ja mitä käsittelyyn tulee, käärmeet on eläimiä niin kuin me muutkin, ne stressaavat asioita, joihin eivät ole tottuneet. Totuttelu on hyvä aloittaa erittäin nuorena ja pikkuhiljaa käärmeen ehdoilla, jotta vältytään liian suurilta harppauksilta, jotka saattavat aiheuttaa pieniä traumoja käsittelyyn liittyen. -
Mä todellakin suosittelen viljakäärmettä seurakäärmeeksi. Meidän viljis tykkää kokata. Ei oo matriarkan taloon saapumisen jälkeen yhtään ateriaa kokattu etteikö ois paikalla kyttäämässä ja varmistamassa et tuloo laatutavaraa. Keittiö oli muuton jälkeen sille väliaikaispaikka kunnes oltais saatu tavarat purettuu jne. mutta tyyppi tykkäs niin paljo hengata siel et sinne hää sai jäädä. :D
-
Thunder: Elävätkö käärmeet luonnossakin pienessä kopperossa poistumatta sieltä koskaan? Ahdistaako niitä lähteä pois kolostaan? Kokemuksesta sanon, että omat käärmeet ahdistuvat ennemmin siitä, jos pidän niitä liian kauan terraariossa yhteen putkeen. He haluavat seikkailla ja päästä tutkimaan isompaa aluetta, toisinaan tuo [...]
Aa jumalauta just sun kaltaiset ihmiset... Ne käärmeet ei hae sulta hellyyttä tai seuraa. Ne etsii kämpästä ruokaa ja vaihtolämpöisinä eläiminä, kun niiden ruumiinlämpö laskee ja meno alkaa kangistua, ne hakeutuu suhun kiinni koska sä olet lämmin. Koska sitä lämpöä ettei ne vaivu horrokseen. Ei just sun lämpöä, koska sä et kiinnosta niitä pätkääkään, vaan mikä tahansa tarpeeksi suuri lämmönlähde käy. Ja kyllä, jos sä olet hommannut sun elukoille sopivan asumuksen joka on myös sisustettu niiden lajinmukaisten tarpeiden mukaan, niin ne ei kaipaa mitään muuta hengailupaikkaa, eikä osaa nauttia siitä "seikkailuna" vaan etsii piilopaikkaa tai ruokaa. Terraarion ulkopuolella hyvin harvoin on oikeat lämmöt, kosteudet, tarpeeksi piiloja ja käärmeen suomuille sopivat pintamateriaalit. Sun kaltaset ääliöt altistaa lemmikkinsä tarpeettomille taudeille, bakteereille, ja hitonmoiselle loukkantumisriskille jos ne putoaa jostain, raapii itsensä johonkin, joku astuu päälle, avaa oven niitä päin, pudottaa jotain päälle tai ne livahtaa johonkin rakoon mistä niitä ei saa enää pois... Sä väsytät mua. -
-
Woosh: Aa jumalauta just sun kaltaiset ihmiset… Ne käärmeet ei hae sulta hellyyttä tai seuraa. Ne etsii kämpästä ruokaa ja vaihtolämpöisinä eläiminä, kun niiden ruumiinlämpö laskee ja meno alkaa kangistua, ne hakeutuu suhun kiinni koska sä olet lämmin. Koska sitä lämpöä ettei ne vaivu horrokseen. Ei just sun lämpöä, koska [...]
Todellakin tiedän, että kainaloon tullessaan ne ei osoita kiintymystä, vaan hakee juuri sitä lämmintä paikkaa jossa hengailla. Mutta samalla osoittavat, etteivät ne stressaa läsnäoloani. Samassa tilassa jossa ne tulee viereen, on 4 muutakin ruumiinlämpöistä paikka, joihin voivat vaihtoehtoisesti myös mennä lepäilemään (ja kuningaspythonit suosii ensisijaisesti näitä, eivät aina). Huoneessa, jossa käärmeet suurimmaksi osaksi hengailee, on huoneilmankostutin, joka pitää ilmankosteuden yli 70%. Miten niin ei ole piiloja? En ole vielä ikinä nähnyt asuntoa, jossa ei olisi reilusti käärmeelle sopivia piiloja, mikäli kosteudet ja lämpötilat ovat kohdillaan. Suomuille sopivat pintamateriaalit? Eli käsiteltyä puuta, josta tehdään niin lattiat, huonekalut, kuin isommat terraariot? Ja siihen lisättynä pohjamateriaali, johon sopii puuvillasta tehty kangas, tai moni käyttää jopa sanomalehtipaperia. Itse pidän kangasta kätevimpänä ratkaisuna. Loukkaantumisia ei ole vuosien varrella tullut, kun meilläpäin osataan ottaa käärmeet huomioon ja tarkistetaan mihin astutaan/istutaan, ovet avataan varovasti, eikä auki lämäyttämällä. Mitä sairasteluun tulee, vain yksi kolmesta on sairastellut, ja syytä etsitään. Mitä olen noiden matelijoihinkin perehtyneiden eläinlääkäreidenkin kanssa jutellut kärmeideni asuinolosuhteista, heillä ei ole ollut moitittavaa. Ainoastaan ovat kehottaneet tarkkailemaan burman olosuhteita paremmin, kun hän on sairastanut muutamaan otteeseen toisin kuin muut, jotka kuitenkin jakavat samat olosuhteet. Eli burma on vain hieman herkempi jollekin. Mitä olen puhunut käärmeiden irtipidosta lääkäreiden kanssa, he ovat vain kysyneet huoneilman lämpötilasta, kosteudesta, mahdollisista lämmittelypaikoista ja kun olen kertonut, ovat olleet ihan ok asian kanssa. Ovat itsekin sanoneet, että huoneessa irti pidettäessä huonetta pitää vain ajatella isona terraariona, niin kuin olen tehnytkin. Tässäkin tapauksessa on hyvä muistaa, että käärmeetkin on yksilöitä, saman lajinkin sisältä löytyy jakaumaa siitä, mistä ne tykkää. Muunmuassa itsellä kun on 2 kuningaspythonia, jakavat saman tilan, eli samat olosuhteet. Toinen tykkää viettää pidempiä aikoja, joskus monta viikkoa piilossa nukkuen, välillä jostain raosta kurkistellen. Toinen taas on aloillaan ehkä muutaman päivän jonka jälkeen lähtee kierrokselle, joka saattaa kestää 1-6h ennen kuin menee taas johonkin piiloon lepäilemään. Onko vielä jotain kysyttävää? Auot meinaan päätä vähän väärälle puulle, ja voin jatkaa selostusta vielä vaikka ja miten kauan. Eli jos tarvitset tarkennusta johonkin, niin anna tulla. Ymmärrän hyvin lähtökohtaisen hyökkäyksen käärmeiden irti pitämistä vastaan, sillä kaikki eivät todellakaan osaa ottaa tarvittavia asioita huomioon. Kysymys olikin, onko käärmeistä seuraeläimeksi? Vastaus: On. Kunhan ottaa muutaman asian huomioon. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin niiden annetaan ymmärtää olevan. -
Niin, ja käärmeen seurallisuuteen liittyen. Alueilla joilla käärmeille syötetään elävää ravintoa, on havaittu joidenkin yksilöiden ystävystyvän 'ruokansa' kanssa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, ettenkö olettaisi omieni tulevan lähelle pääasiassa lämmön takia. Mutta oletuksia matelijoiden sosiaalisesta elämästä, tunteista ja älykkyydestä on turha tehdä. Niitä on tutkittu kuitenkin verrattain vähän puutteellisten tutkimusmetodien takia. https://www.mirror.co.uk/news/world-news/tree-frog-clings-huge-python-6310952 Tämän lisäksi olen törmännyt moneen muuhunkin vastaavaan stooriin, mut en nyt tähän hätään löytänyt muita...
-
Inu: Mä todellakin suosittelen viljakäärmettä seurakäärmeeksi. Meidän viljis tykkää kokata. Ei oo matriarkan taloon saapumisen jälkeen yhtään ateriaa kokattu etteikö ois paikalla kyttäämässä ja varmistamassa et tuloo laatutavaraa. Keittiö oli muuton jälkeen sille väliaikaispaikka kunnes oltais saatu tavarat purettuu jne. mutta tyyppi tykkäs niin paljo hengata siel et sinne hää sai jäädä.
Äh, miksi minä oon käyny vaan sellasen ihmisten luona kellä on käärme terrassa? Olisi niin hauska nähdä tuollainen seurakäärme! <3 -
Riiberi: Lukekaa Tarjan kommentti kuin lausuisitte runoa. Oisko Tabermannia?
Ehkä… luulisin että runoilija on kuitenkin kuollut. Voisin vielä ottaa yhden samanlaisen oluen kuin mitä Tarja otti. -
Lohikäärme: Käärmeen omistajana kyseenalaistan miksi vitussa haluaisit käärmeen, jos etsit seuraeläintä? Herranjestas ihan sama juttu kuin että ostat parakeetin koska haluaisit hiljaisen eläimen…
Mutsis sai käärmettä ku sua teki -
Mulla on ehkä melko huono huumorintaju, mut repesin totaalisesti tuolle otsikolle, että kuolemantapaus selvisi su (risteilyn jälkeen) :D
-
Lohikäärme: Käärmeen omistajana kyseenalaistan miksi vitussa haluaisit käärmeen, jos etsit seuraeläintä? Herranjestas ihan sama juttu kuin että ostat parakeetin koska haluaisit hiljaisen eläimen…
Tai että ottaa vaimon kun haluaa rauhallisen parisuhteen. -
Woosh: Aa jumalauta just sun kaltaiset ihmiset... Ne käärmeet ei hae sulta hellyyttä tai seuraa. Ne etsii kämpästä ruokaa ja vaihtolämpöisinä eläiminä, kun niiden ruumiinlämpö laskee ja meno alkaa kangistua, ne hakeutuu suhun kiinni koska sä olet lämmin. Koska sitä lämpöä ettei ne vaivu horrokseen. Ei [...]
Suomessa, jossa terraarion ulkopuolella on kylmempää, tuo on ymmärrettävää. Mutta tuo sama, melkeinpä ulkoa opeteltu "ei niitä kiinnosta seura" kumoaa itsensä maissa, jossa on lämmin terraarion ulkopuolellakin ja silti käärme, lisko ym. vaihtolämpöinen viihtyy omistajansa seurassa ja tulee luokse. Ehkä on opetettu ruoalla, ehkä ei, mutta eipä voi silloin väittää että kylmyyden vuoksi tulisivat lähelle. Myös jokainen eläin on oma persoonansa, joissa on suuria eroja. Mitään lemmikkiä ei saa turhaan stressata tai väkisin pitää lähellä jos se ei viihdy, mutta käsittelyyn voi totuttaa. Eri asia on se, mikä lemmikille on tarpeellista ja hyödyllistä. Turvallisuus aina tärkeintä lemmikkiä ajatellen. -
Teinipoika taisi juuri kuvailla omia vanhempiaan ja kuinka laadukkaan kasvatuksen on saanut. Nice parenting!
Kommentoi
Kommentti