Naistenhuoneen ovi jäi auki, osa 108
Kuka sanoi ketä?
61 kommenttia
-
Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
-
"Kuka kutsuttiin Äänekosken pikkujättiläiseksi" toimii kyllä sekin, mutta merkitys siinä on eri.
-
-
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito. -
Minä ehkä luulin avokadon siemenen olevan pyöreä joka kohdasta. En ole vissiin syönyt kovin paljon avokadoja. Ketä-keissi: (1) Tuntuu suhteellisuudentajuttomalta, että jengi julistaa ainoana totuutena, että Facebookissa olisi pitäydyttävä kirjakielessä. (2) Joka kymmenes ei ole Suomessa lukutaidoton. Suomen lukutaitoprosentti on lähteestä riippuen 99 tai 100.
-
Kyöpeli: (2) Joka kymmenes ei ole Suomessa lukutaidoton. Suomen lukutaitoprosentti on lähteestä riippuen 99 tai 100.
Luetun ymmärtäminen on sitten asia erikseen ja aiheuttaa harmittavan monelle huomattavia vaikeuksia -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
*enää -
Ketä-sanan väärinkäyttö nostattaa aina pienen puistatuksen.
-
-
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Se on "Enää" ja tämä varmaan riittää myös vastaukseksi kysymykseesi :D -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Ainahan me eletään "tätä päivää" riippumatta milloin sen sanot. -
Olin satavarma että Ida pahoittaa mielensä kun tajuaa olevansa väärässä, mutta ei. Ei tehnytkään itsestään pelleä vaan ihan kunnioitettavan ihmisen.
-
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Jos niistä ihmisten (lue: nuorten) viesteistä tulee niin paha mieli niin niitä ei ole pakko lukea. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Onko 2k+20 olevinaan "lyhennys"? Mikä on vuona? En enää kysele enempiä. -
Hurjistunut peruna: Onko 2k+20 olevinaan "lyhennys"? Mikä on vuona? En enää kysele enempiä.
Vuona on karitsa, joten "herran vuona" lienee yhtäkuin jumalan karitsa. -
-
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Suht paljon työhakemuksia lukeneena voin sanoa, että kohtuullisen suuresta osasta hakemuksia ei oikein tahdo saada selville, mitä hakija yrittää sanoa. Voi olla, että näissä hakijoissa olisi monia hyviäkin piirteitä, mutta kun kirjoitustaitoisiakin hakijoita löytyy, näitä ei ikinä kutsuta haastatteluihin.Toisaalta meillä on aina ilmoituksissa lukenut, että vaaditaan erinomaista suomen kielen taitoa, eli todennäköisesti mä en todellakaan ole nähnyt pahimpia hakemuksia. -
Irvikisu: *enää
Onpa täällä ihmisillä tänään huono sarkasmin taju. Näkee, että kirjoitusvirheisiin puuttuminen on joillekin niin tärkeä asia, että menee vitsi ohi. Mutta ehkä nämä ihmiset eivät muulla pysty pätemään, niin edes sen pienen hetken voi kuvitella olevansa jotain parempaa. -
Itsekään en ole mitenkään kieliopillisesti taitava. Mutta kyllä luetun ymmärtämisen taso on nykyään heikko, johtuen siitä, että asiaan ei keskitytä. Usein vastataan ihan eri asiaan, mitä kysytään. Kirjoitustaito on myös heikko. Lehtiartikkelit on nykyään täynnä asia- ja kielioppivirheitä eikä edes taustoja tutkita. Välillä tuntuu, että käännösjutut on tehty suoraan googlekääntäjällä tarkistamatta sen kummemmin sisältöä. Suurimmat virheet ovat kyllä käännösjuttujen lisäksi sellaisissa jutuissa, missä käsitellään jonkun instagram-vaikuttajat kynsiä tai vastaavaa. Ei kovin ammattimaista, mutta ei ole jutun aiheetkaan. Miksi luen näitä, älkää kysykö, en tiedä itsekään.
-
Kyllä itseäni huolettaa suomen kielen rappio. Suomi on hieno ja melkeinpä ainutlaatuinen kieli, vaalitaan sitä :)
-
-x-x-: Suht paljon työhakemuksia lukeneena voin sanoa, että kohtuullisen suuresta osasta hakemuksia ei oikein tahdo saada selville, mitä hakija yrittää sanoa. Voi olla, että näissä hakijoissa olisi monia hyviäkin piirteitä, mutta kun kirjoitustaitoisiakin hakijoita löytyy, näitä ei ikinä kutsuta [...]
Tietyillä aloilla voi äärimmäisen hyvä tekijä jäädä haastattelematta, kun katsotaan hakemuksia osaamisen sijaan. Tietysti hakemus pitäisi tarkistuttaa jollain, mutta toisaalta, toisen tekemä hakemus ei ole itse tehty ja silloinhan se ei anna kuvaa hakijan kirjoitusosaamisesta. Itse olen tehnyt viime tingassa hätäisesti hakemuksen, jossa jäi otsikkoon kirjoitusvirhe. Sain paikan, vaikka hakijoita oli lähes 50. Viime tingassa siksi, että sain vinkin paikasta, joka ei ollut kovin näkyvästi esillä - syynä se, että ei haluttu liikaa hakemuksia. -
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Ei todellakaan rajoitu nuoriin. Mitä ihmeellisempiä kirjoitusasuja ja välimerkkivirityksiä näkee lähinnä vanhuksilta ja keski-ikäisiltä. Ja huonoa tekstiä ihan kaikiltä ikäryhmiltä. Kaikista löytyy myös niitä, jotka osaavat homman ihan sujuvasti. -
Hurjistunut peruna: Onko 2k+20 olevinaan "lyhennys"? Mikä on vuona? En enää kysele enempiä.
Vuona on synonyymi karitsalle. Miten se asiaan liittyy on mysteeri. -
Tuosta Ketä-sanasta sen verran, että se on lounaismurteissa, etenkin Turun murteessa tosi yleinen kuka-sanan tilalla. Eli osittain sama jos kritisoisi karjalaista kun käyttää sanaa ”mie” eikä ”minä”. Kirjoittaessa olisi varmaan hyvä tosin käyttää oikeaa sanaa, eikä murrepuhetta
-
Idalle pisteet ettei alkanut vänkäämään vastaan, vaan myönsi virheensä. Kunpa kaikki käyttäytyisivät noin.
-
-
Numeroitu satuhahmo: Tietyillä aloilla voi äärimmäisen hyvä tekijä jäädä haastattelematta, kun katsotaan hakemuksia osaamisen sijaan. Tietysti hakemus pitäisi tarkistuttaa jollain, mutta toisaalta, toisen tekemä hakemus ei ole itse tehty ja silloinhan se ei anna kuvaa hakijan kirjoitusosaamisesta. Itse olen tehnyt [...]
Olet sitä mieltä että kirjailijan kirjan oikolukenut onkin se joka sen kirjan kirjoitti, eikä se kirjailija? Kyllä se sen hakijan hakemus on edelleen, vaikka oikoluetuttaisit sen jollain toisella. -
Uljas biisoni: Ei tuo ole vielä siemen. Tuossa on vielä kuoret päällä.
Eikä vauva ole vauva jos sillä on vaatteet. -
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Jotenkin aina nettikommentteja lukiessa ihmettelen, miten muka keski-ikäisellä jengillä olisi parempi lukutaito. Sen verran tahallisista väärinymmärryksistä vaahtoamista ja pätemistä. -
Vadelma: "Kuka kutsuttiin Äänekosken pikkujättiläiseksi" toimii kyllä sekin, mutta merkitys siinä on eri.
Siellä valitaan pikkujättiläinen elinkaudeksi. Edellisen lähdettyä paikka on vielä auki. Konklaavi ei ole saavuttanut yksimielisyyttä. -
Kuka/ketä -väännöissä voisi miettiä seuraavaa nyrkkisääntöä: Kuka pani sinua viimeksi? (Subjekti) Ketä sinä haluaisit panna? (Objekti) Varmaan tämä toimii varsinaisessa Suomessakin, jos keskittyy.
-
Hurjistunut peruna: Onko 2k+20 olevinaan "lyhennys"? Mikä on vuona? En enää kysele enempiä.
Toi 2k-lyhennehän toimi vuosituhannen ekat yheksän vuotta. Esim. nyt 15 -vuotias voi lyhentää syntymävuotensa muotoon 2k5. Sen sijaan idiotismia on lyhentää vaikkapa nyt kuluva vuosi muotoon 2k20 (puhumattakaan yhteenlaskumuotoon 2k+20). Kertoo tietty kirjoittajastaan jotain. Antaa oletettavasti isoa osviittaa ko. henkilön äo-lukemasta jos neljän merkin selkeän ilmaisun lyhentää epäselväksi viiden merkin sotkuksi. -
Pee: Kuka/ketä -väännöissä voisi miettiä seuraavaa nyrkkisääntöä: Kuka pani sinua viimeksi? (Subjekti) Ketä sinä haluaisit panna? (Objekti) Varmaan tämä toimii varsinaisessa Suomessakin, jos keskittyy.
Pari vuotta Varsinaisessa asuneena on pakko todeta, että ei, ei se toimi - siellä on ihan omat sanamuotonsa. Mm. konditionaali aiheutti kovasti huumoria kun muiden ihmisten ehdollinen muoto tarkoittaa niille imperfektia. Eli lause "tulisin jos vaan saan kyydin" aiheutti aina ihmettelevän kysymyksen tyyliin "ai ketä tulis ja millo jo?". -
Ei tosiaan ole mikään "nuorten ongelma" tuo suomenkielen osaamattomuus. Ihan on kaikissa ikäluokissa, mutta eniten olen itse nähnyt keski-ikäisillä "yhdys sana virheitä" ja "kieli oppi virheitä", tai sitten kirjoitetaan sanoja ihan väärällä tavalla. Esim. "kaiuttimista" tulee "kaijjuttimet".
-
Kömpelö kettu: Tuosta Ketä-sanasta sen verran, että se on lounaismurteissa, etenkin Turun murteessa tosi yleinen kuka-sanan tilalla. Eli osittain sama jos kritisoisi karjalaista kun käyttää sanaa ”mie” eikä ”minä”. Kirjoittaessa olisi varmaan hyvä tosin käyttää oikeaa sanaa, eikä murrepuhetta
Vaikka tämän voisi kokea murresortona, mielestäni kritisointi ketä-sanan on ymmärrettävää ja aiheellista. Mie-sana ei tarkoita muualla maassa mitään, joten se ei juurikaan aiheuta väärinymmärtämistä. Ketä-sana taas tarkoittaa jo jotain ihan muuta kuin kuka-sanaa, joten lukija/kuulija joutuu miettimään, mitä toinen on oikeasti yritti sanoa. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Kuka enää vuonna 2020 käyttää sanontaa "herran vuonna"? 🧐 -
-
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Aina nuorilla on ollut huonohko äidinkieli, mutta esimerkiksi 90-luvulla ei paljoa somessa huudeltu. -
Hurjistunut peruna: Onko 2k+20 olevinaan "lyhennys"? Mikä on vuona? En enää kysele enempiä.
Hieno lyhennys tämä 2k+20 kun se on yhden merkin pidempi kuin alkuperäinen ilmaus. -
foo: Hieno lyhennys tämä 2k+20 kun se on yhden merkin pidempi kuin alkuperäinen ilmaus.
Ja huomattavasti rasittavampi lukea. -
Numeroitu satuhahmo: Tietyillä aloilla voi äärimmäisen hyvä tekijä jäädä haastattelematta, kun katsotaan hakemuksia osaamisen sijaan. Tietysti hakemus pitäisi tarkistuttaa jollain, mutta toisaalta, toisen tekemä hakemus ei ole itse tehty ja silloinhan se ei anna kuvaa hakijan kirjoitusosaamisesta. Itse olen tehnyt [...]
Työpaikkoja nyt vaan useimmiten haetaan kirjallisilla hakemuksilla ja aika useasti niitä hakemuksia tulee enemmän, kuin pystyy haastattelemaan. Haastattelurumba vie nimittäin ihan älyttömän paljon aikaa ja resursseja. Hakemukset ovat käytännössä ainut tapa erotella hakijoita toisistaan.Yksittäiset kirjoitusvirheet eivät nyt vielä niin isosti haittaa ainakaan minua, mutta jos teksti koko rakenne on sellainen, että siitä ei oikeen osaa arvata yhtään mitään, niin hylkyyn menee. Jos tiedostaa, että ei pysty kirjoittamaan järkevää hakemusta, niin aina voi toki soittaa työnantajan yhteyshenkilölle ja yrittää suullisesti perustella keissinsä.Voi olla, että esim. käsityöaloilla voi huipputekijöitä jäädä rannalle kirjoitustaidon avulla, mutta esim. toimisto-, asiakaspalvelu- yms. hommissa on hyvin vaikea pärjätä, jos ei pysty tuottamaan ymmärrettävää tekstiä. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
En oo ikinä tajunnu tätä 2k20. Miksei vaan voi kirjottaa 2020? -
Kömpelö kettu: Tuosta Ketä-sanasta sen verran, että se on lounaismurteissa, etenkin Turun murteessa tosi yleinen kuka-sanan tilalla. Eli osittain sama jos kritisoisi karjalaista kun käyttää sanaa ”mie” eikä ”minä”. Kirjoittaessa olisi varmaan hyvä tosin käyttää oikeaa sanaa, eikä murrepuhetta
Karjalaista sanaa "mie" on kritisoitu jo pitkän aikaa, Lapissakin sanovat monesti "mie" mutteivat kuitenkaan taivuta sitä "miun" ja sekös etenkin heissä huvitusta herättää. Mutta en mie kyllä väitä kenellekään, että "mie" on legittiä Suomen kieltä "minä" -sanan sijasta, toisin kun nää "kyllä se on oikeesti ketä eikä kuka" -ihmiset. -
Armoton gorilla: Ei tosiaan ole mikään "nuorten ongelma" tuo suomenkielen osaamattomuus. Ihan on kaikissa ikäluokissa, mutta eniten olen itse nähnyt keski-ikäisillä "yhdys sana virheitä" ja "kieli oppi virheitä", tai sitten kirjoitetaan sanoja ihan väärällä tavalla. Esim. "kaiuttimista" tulee "kaijjuttimet".
Juu. ja lisäksi kaikki kirjoitetaan pienellä ja lauseet yhteen,,,kas näin ja pisteen sijaan käytetään pilkkua ja mielellään aina kolme kerralla,,, -
Kahen Kilo Kalori: Ei todellakaan rajoitu nuoriin. Mitä ihmeellisempiä kirjoitusasuja ja välimerkkivirityksiä näkee lähinnä vanhuksilta ja keski-ikäisiltä. Ja huonoa tekstiä ihan kaikiltä ikäryhmiltä. Kaikista löytyy myös niitä, jotka osaavat homman ihan sujuvasti.
Siis,,, puhut aivan,,,, totta.. Moni aikuinen,,,, tekee jostain syystä tätä,,,,,, eix niin??,,,, -
Lounaismurteet tuntuu kyl olevan vihattu murre. Sitä ei saa vissii puhua.
-
Pisteet kotiin: Olin satavarma että Ida pahoittaa mielensä kun tajuaa olevansa väärässä, mutta ei. Ei tehnytkään itsestään pelleä vaan ihan kunnioitettavan ihmisen.
Minäkin menetin mokan alussa uskoni ihmiskuntaan, mutta viimeinen lause palautti uskoni takaisin. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Ketä enään herran vuona 2k+20 kirjoittaa väärin? Eletään kuitenkin ilmaisen koulutuksen maassa. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Mua huvittaa lähinnä se, että usein ne samat, jotka valittavat pilkunrakastelijoista sekä kielioppipoliiseista, ovat itse ensimmäisinä kantamassa roviolle niitä, jotka keksivät termejä kuten ”masuasukki” tai ”meikämandoliini”.Antaa kielen elää, mä sanon. Kunhan sitä nyt kirjoitettaisiin sentään oikein.(Olen kyllä 100% varma, että kielitoimisto tulee hyväksymään kirjoitusasut ”enään” ja ”niimpä”, yms. ennen pitkää jahka ne ovat yleisemmin vakiintuneet. Mutta sitä ennen katson kielioppivelvollisuudekseni nillittää niistä.) -
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Ei rajotu nuoriin. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Ei ole enääN vaa enää. -
Ettei vaan tuossa ”ketä enään” -kommentissa olisi kirjoitusvirheet ihan tahallaan tehtyjä? Teille muutamille korjailijoille.
-
-
Jos joku nyt miettii tota avokadon istuttamista (tai vaikka mokailijat sattuisivat itse lukemaan kommentteja), niin ei niitä siemeniä tartte vedessä juurruttaa. Tai oon ainakin ite kasvatellut monet avokadot ihan vaan hautaamalla siemenet suoraan multaan.
-
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Kyllä tätä huonoa äidinkielen taitoa näkee ihan kaikissa ikäryhmissä, ei ole pelkästään nuorten juttu. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Sarkasmi on vaikea laji, näköjään ainakin ymmärrettäväksi. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Jos olisit kirjoittanut *kirjoitus tapaa, ehkä useampi olisi tajunnut, että vitsailet. -
Tyyni tonttu: Ketä enään herran vuona 2k+20 korjailee toisen kirjoitustapaa? Eletään kuitenkin tätä päivää.
Olen mieluummin kielioppinatsi kuin kielioppijuutalainen. -
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Valitettavasti myös vanhemmalla väellä, varsinkin somessa, näyttäisi olevan huono äidinkielen taito. -
Dipoli: Luetun ymmärtäminen on sitten asia erikseen ja aiheuttaa harmittavan monelle huomattavia vaikeuksia
Ja murteellisen kielen käyttäminen sosiaalisessa mediassa ei kerro kummastakaan. Ei edes virheiden tekeminen kirjakielen kieliopissa. -
bob: Pari vuotta Varsinaisessa asuneena on pakko todeta, että ei, ei se toimi - siellä on ihan omat sanamuotonsa. Mm. konditionaali aiheutti kovasti huumoria kun muiden ihmisten ehdollinen muoto tarkoittaa niille imperfektia. Eli lause "tulisin jos vaan saan kyydin" aiheutti aina ihmettelevän kysymyksen tyyliin "ai ketä tulis ja millo jo?".
Ei ei ja ei, nyt meni täysin metsään "hauska" anekdoottisi. Tulla-verbiin ei koskaan lounaismurteessakaan laiteta s-imperfektiä. Eli sielläkin "tulisin" ymmärretään kyllä aivan oikein konditionaaliksi. S-imperfekti - siis sama joka yleiskielessäkin tulee esim. mitata-verbiin - laitetaan lounaassa vain niihin verbeihin joiden vartalo päättyy pyöreään vokaaliin (u, y, o, ö) tai i:hin. Tulla-verbin vartalo päättyy e:hen (tule-). -
Jepjoo: Onneksi sentään joku. Yksi surkeimmista asioista ”tätä päivää” eläessä on ihmisten (lue: nuorten) huono äidinkielen taito.
Ei rajoitu nuoriin. -
Kyöpeli: Minä ehkä luulin avokadon siemenen olevan pyöreä joka kohdasta. En ole vissiin syönyt kovin paljon avokadoja. Ketä-keissi: (1) Tuntuu suhteellisuudentajuttomalta, että jengi julistaa ainoana totuutena, että Facebookissa olisi pitäydyttävä kirjakielessä. (2) Joka kymmenes ei ole Suomessa [...]
Väki saattaa osata mekaanisen sisäluvun noin hyvin. Luetun ymmärtäminen on sitten heikompaa. -
Kommentoi
Kommentti