Hyvällä asialla
Rasisminvastainen kampanjointi on hienoa, mutta...
58 kommenttia
-
No huh kyl sitä itekki välillä miettii että mikä meitä valkosia vaivaa :D
-
On minullakin välillä huonoja päiviä, tuntuu ettei mikään oikein onnistu ja mikään ei oo kivaa. Mutta sitten kun yrittää tajuta tota Marikan logiikkaa, ja että se ylipäätään näkee jotain logiikkaa noissa jutuissaan, niin on mulla asiat ihan hyvin. Toi Marika joutuu elämään noin joka päivä, korvien välissä liikkuu korkeintaan hento tuulenvire.
-
-
Puseroton majava: Tästäkin kommentista saa tykätä
Öö ensin te rakennatte patoja ja nyt muka pitäisi kommenteistakin tykätä, koittakaa nyt päättää! :D -
Joidenkin mielestä positiivinen diskriminaatio on yksi länsimaisen maailman merkittävimmistä ongelmista, vaikka 99% tapauksista on kyseessä nolojen kantisten tilannetajuton pokkurointi, jolla ei ole yhteiskuntaan mitään vaikutusta.
-
Nuuskis: Joidenkin mielestä positiivinen diskriminaatio on yksi länsimaisen maailman merkittävimmistä ongelmista, vaikka 99% tapauksista on kyseessä nolojen kantisten tilannetajuton pokkurointi, jolla ei ole yhteiskuntaan mitään vaikutusta.
Sanoisin olkiukkojen oleminen yksi suurimmista ongelmista. Olet ensimmäinen näkemäni ihminen kuka on ikinä esittänyt tuollaista väitettä. Ei näin. Ongelma on se, että positiivinen diskriminaatio on edelleen diskriminaatiota, mutta osa ihmisistä väittää ettei sitä olisi olemassa. Kukaan ei ole kuitenkaan väittänyt sen olevan suurin tai edes suurempi ongelma kuin negatiivinen diskriminaatio. -
Ei herranjesta, miten blm voi mennä näin ohi ihmisiltä? Tosi moni tuntuu muutenkin tekevän sellaista positiivista syrjintää, mitä tässäkin näkyy. Menee samaan kategoriaan kuin se, että pitää kertoa erikseen tummaihoisesta työkaverista ja korostaa sitä, kuinka hän on ihan mukava. "Meille tuli sellainen tummaihoinen tyttö töihin ja hän on oikein kohtelias ja mukava. Teki tehtävänsä oikein hyvin." Ok, kiitti tiedosta. Jos oikeasti haluat tukea blm-liikettä ja vähemmistöjä muutenkin, lue heidän kirjoittamiaan kirjojaan, tutustu heidän kohtaamaansa syrjintään, seuraa vähemmistöjen vaikuttajia yms. somessa jne. Anna heille puheenvuoro ja kuuntele. Ja ennen kaikkea - Kohtele heitä kuin kohtelisit muitakin. Pyörätuolissa istuvalle aikuiselle ei pidä lässyttää ja tummaihoisen jokaista kommenttia ei tarvitse tykätä.
-
-
Täytyy myöntää, että vaikka hemmetisti kirjoja luenkin, ni en todellakaan tiedä minkä kukin värinen kirjailija on.
-
Kommentistani saa tykätä, mutta ei liikaa kuitenkaan tai olette rasisteja. Ja jos tämä kommentti on miinuksella, olette rasisteja. Saisko sellaisen nollan keskiarvon.
-
V: Täytyy myöntää, että vaikka hemmetisti kirjoja luenkin, ni en todellakaan tiedä minkä kukin värinen kirjailija on.
Idea oli kai herätä pohtimaan että ovatko lukemasi kirjat pelkästään Pohjois-Eurooppalaista syntyperää (etnisyyttä) olevien kirjailijoiden kirjoittamia vai luetko/oletko lukenut myös "värillisten" kirjailijoiden teoksia.Itsellä ainoat ei-valkoiset kirjailijat jotka ylipäänsä tulivat äkkiä mieleen ovat bangladesilaissyntyinen Anu Mylläri ja nyt jo edesmennyt Velma Wallis joka oli atapaski-intiaani.Pitkän miettimisen jälkeen ainoa musta naiskirjailija jonka tiedän on "Push"in kirjoittaja, nimimerkki Sapphire(elokuva "Precious" perustuu tuohon lyhytromaaniin) -
"teitä"? Ihmisiä hekin on, ihon väristä huolimatta, ei tarvitse teititellä!
-
-
Hightower71: Idea oli kai herätä pohtimaan että ovatko lukemasi kirjat pelkästään Pohjois-Eurooppalaista syntyperää (etnisyyttä) olevien kirjailijoiden kirjoittamia vai luetko/oletko lukenut myös "värillisten" kirjailijoiden teoksia. Itsellä ainoat ei-valkoiset kirjailijat jotka ylipäänsä tulivat äkkiä [...]
Minä kun olen aina luulluut, että kirjoja valitaan sen mukaan mikä aihepiiri kiinnostaa ja haluaa lukea. Ei kai kukaan ns. Normaali ihminen tsekkaa kirjoittajan etnisyyttä ja valitse kirjaa sen perusteella? Ts. Mitä väliä kirjoittajan kansalaisuudella tai etnisyydellä? -
Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä minkä värinen kirjailija on? Eiköhän se tekstin sisältö loppujen lopuksi ole se merkittävin asia.
-
Brutaali puhveli: Ei herranjesta, miten blm voi mennä näin ohi ihmisiltä? Tosi moni tuntuu muutenkin tekevän sellaista positiivista syrjintää, mitä tässäkin näkyy. Menee samaan kategoriaan kuin se, että pitää kertoa erikseen tummaihoisesta työkaverista ja korostaa sitä, kuinka hän on ihan mukava. "Meille tuli [...]
Ja vielä sekin ois jees, että kuunnellaan kaikkia ääniä. On sopivaa kuunnella ja ymmärtää puhtaasti ajattelevia, mutta auta armias, jos joku muusta kuin kantasuomalaisesta kulttuurista nostaa esiin esim. omaan yhteisöönsä liittyviä ongelmia. Sitten ei BLM enää pidäkään kutinsa, koska ihon sävy voi asteikolla olla väärä tai puhuja liian vahvasti taipuvainen hankaliin ja vääränlaisiin näkemyksiin. Hänet sopii sitten kyllä teilata, vaikka ihon väriin perustuen juuri häntä pitäisi kuunnella. Siihen sovinismia vähän päälle. Tämmösessä ideologiasuossa tarpominen käy kyllä työstä. Tästä ilmiöstä on todisteita esim. yhdysvaltalaisissa medioissa ja ihan täällä kotimaisessakin. En ymmärrä miksei me voitais vaan kohdella toisiamme ihmisinä ja yksilöinä. Johonkin viiteryhmän kuuluminen ei ylevöitä tai alenna, sen tekee ihminen sitten itse jos niin käy. -
"Jos oikeasti haluat tukea blm-liikettä ja vähemmistöjä muutenkin, lue heidän kirjoittamiaan kirjojaan, tutustu heidän kohtaamaansa syrjintään, seuraa vähemmistöjen vaikuttajia yms. somessa jne." Eli tässä tehdään päätöksiä ihonväriin, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen, vaikka ideana olisi just ettei valintoja tehdä niiden mukaan. Jos valitsenkin valkoisen-hetero-suomalaisen tekemän teoksen(esim) niin se on väärin?
-
Kahvitauoton matelija: Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä minkä värinen kirjailija on? Eiköhän se tekstin sisältö loppujen lopuksi ole se merkittävin asia.
Tätä pohdin kaverin kanssa tuossa, että nyt pitää alkaa muka valitsemaan kirjoja ja muita asioita sen mukaan, mikä on ihonväri, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen jne... eikä sen mukaan onko asia itseä kiinnostava tai onko laadultaan hyvä, koska muuten sinua voidaan pitää pahan ihmisenä -
Puseroton majava: Tästäkin kommentista saa tykätä
Ja sä oot varmaan niitä Kanadan majavia. Yhet tulee tänne ja vie meidän vapaat virtaukset! -
Mua häirittee tämä valkoinen tausta. Vaadin mustan taustan näille mustille fonteille! Samalla vaadin ettei koiria saa enää nimetä Mustiksi. Lisäksi vaadin, että suomen kielestä poistetaan sana "musta". Ei nämä blm/bdsm/vihervähemmistö-jutut ole niin yksinkertaisia. Lopetan kumminkin lihan syömisen, paitsi kanamunien ja jauhelihan ja ehkä kanan. Kalaakin pitäisi syödä ainakin kerran viikossa, mutta sehän ei olekkaan lihaa, koska ei ole lihakarjaa, eikä piereksi.
-
-
Ps. Tykkään kyllä naapurin Mustista, mutta en sillä tavalla. Ja tämä ei tarkoita sitä, että omalla toiminnallani jotenkin arvostelisin mitään rutsailua tms. joiden puolesta marssitaan. Lehmien kanssa touhuaminenhan on ollut sallitua rikoslain puitteissa jo pitkän aikaa. Rasisti se on maatalon isäntä, joka moisesta kimpaantuu ja vetää auton perässä pitkin hiekkateitä.
-
Tormakka katkarapu: Tätä pohdin kaverin kanssa tuossa, että nyt pitää alkaa muka valitsemaan kirjoja ja muita asioita sen mukaan, mikä on ihonväri, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen jne... eikä sen mukaan onko asia itseä kiinnostava tai onko laadultaan hyvä, koska muuten sinua voidaan pitää pahan ihmisenä
Teitä oli kaksi ihmistä "pohtimassa" ja näin paljon saitte aikaan?Mä voin tässä nyt paljastaa ammattisalaisuuden, mutta kyllä saa lukea valkoisten heterokristittyjen kirjoja, ketään ei kiinnosta mitä kirjoja sä luet. Jos sun päässä taas kummittelee perusajatus että "ei noin saa sanoa koska..." niin kyllä saat sanoa. Joku voi olla eri mieltä sun kanssa mutta ehkä sä opit elämään sen asian kanssa.Mä olen aina lukenut kirjoja jotka tuntuu mielenkiintoisilta, sanonut mitä olen tahtonut, ja kukaan ei ole tullut mua kieltämään. -
Tämähän on mainio esimerkki siitä, ettei pöljä käytös katso ihonväriä. Toivottavasti tämä toimii myös voimakkaana opetuksena siitä, ettei minkään värisiä ihmisiä pidä asettaa millään tavalla erilaiseen asemaan, eli joutavat kotkotukset, joissa tummaihoisille on löysempi arvostelu koulussa (amerikan meininkiä!).
-
Täällä kommentoijilta menee hieman myös ohi ajatus. "Jos haluat tukea vähemmistöjä" ei suoraa tarkoita, ettei saisi valita valkoisten heteromiesten tuotteita, vaan aktiivisesti pyrkiä valitsemaan niitä vaihtoehtoja, jotka usein karsitaan jo alkumetreillä pois. Monet kirjailijat ja sisällöntuottajat eivät saa näkyvyyttä rakenteellisen syrjinnän johdosta. Miettikääpä, kuinka monesti valitsette elokuvan, kirjan tai muun kulttuurituotteen siksi, että "moni muukin on sen katsonut ja se on juuri nyt suuressa suosiossa"? Koska moni kiinnostava teos joutuu menemään itsekustannuksen kautta, eikä niihin vain törmää ellei yritä aktiivisesti etsiä. Tämä on yksi syy, miksi monet naiskirjailijat aloittivat taannoin ennen tasa-arvon aikakautta miehisellä salanimellä. Ongelmiahan ei olisi, jos kaikki teokset olisivat anonyymejä ja vain sisältö ratkaisisi mahdollisen suosion ja kritiikin. Silloin vasta voisi sanoa, ettei yhteiskunnan rakenteet ole vaikuttaneet teoksen vastaanottoon. Mutta eihän tämä mikään pakko ole. Itsekin tykkään valtavirran teoksista, ei niissä ole mitään vikaa. Kyse on siitä, että vähemmistötuottajien auttaminen vaatii joskus aktiivista ja tietoista valitsemista "valtavirran ohi".
-
Nuuskis: Joidenkin mielestä positiivinen diskriminaatio on yksi länsimaisen maailman merkittävimmistä ongelmista, vaikka 99% tapauksista on kyseessä nolojen kantisten tilannetajuton pokkurointi, jolla ei ole yhteiskuntaan mitään vaikutusta.
Laitas muutama nimi, joiden mielestä asia on näin. Ts. sinulla on varmaan jokunen lähde heittää näkyviin. Muutenhan antaisit itsestäsi täysin idiootin vaikutelman. -
Kätevä poro: "Jos oikeasti haluat tukea blm-liikettä ja vähemmistöjä muutenkin, lue heidän kirjoittamiaan kirjojaan, tutustu heidän kohtaamaansa syrjintään, seuraa vähemmistöjen vaikuttajia yms. somessa jne." Eli tässä tehdään päätöksiä ihonväriin, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen, vaikka [...]
Lopettakaa nyt se uhriutuminen ...ei ole väärin lukea valkoisten heteroiden kirjoittamia kirjoja. Minkä ihan hyvin tiedätte. Katsotaan sitten uudestaan kun saan kirjastosta ilmoituksen "et voi varata tätä kirjaa; kuukausittainen valkoinenheterokirjakiintiösi on täynnä".Itse pidin haastetta mielenkiintoisena; luen tietysti edelleenkin mitä haluan, mutta en ollut tiennyt joidenkin suosikkiscifikirjailijoideni olevan mustia (esim. Octavia Butler). Jotenkin ihmisten väriin törmää vain tilanteissa joissa jotakuta ollaan rodullistamassa tai vastustamassa rodullistamista, eli rotu on jotenkin se asia. Kun olen itse valkoinen, jotenkin oletan että muutkin ovat ellei erikseen ole muuta mainittu; on hyvä muistaa että ihmisiä on kaikenvärisiä myös silloin kun ei erikseen puhuta rotuun liittyvistä asioista. Joskin haasteen suuntaaminen vain valkoisille on tietysti aivan uusi aste mielipuolisuutta -jos rodullistettu tyttö luulee ettei hänestä tule scifikirjailijaa koska kaikki scifikirjailijat ovat valkoisia miehiä, niin sehän on vielä pahempaa kuin jos valkoinen sellaista luulee! -
Mä luen ihan valtavasti e-kirjoja. Dekkareita, kauhua ja jonkun verran hömppää. Täytyy sanoa ettei ole mitään hajua minkä näköisiä tai värisiä nuo kirjailijat ovat. Itse asiassa, en edes kaikista tiedä ovatko naisia vai miehiä. Useimmiten en edes kiinnitä huomiota kirjailijan nimeen, vain kirjan nimeen ja kuvaukseen. Sitten jos luen kirjasarjan, kirjailin nimi saattaa jäädä paremmin mieleen. Eniten taidan kyllä lukea eurooppalaista kirjaa, saksa/puola/tanska/norja/ruotsi ja britti. Ainakin tapahtumapaikkojen perusteella arvelen näin.
-
-
Toj Karin: Sanoisin olkiukkojen oleminen yksi suurimmista ongelmista. Olet ensimmäinen näkemäni ihminen kuka on ikinä esittänyt tuollaista väitettä. Ei näin. Ongelma on se, että positiivinen diskriminaatio on edelleen diskriminaatiota, mutta osa ihmisistä väittää ettei sitä olisi olemassa. Kukaan ei ole [...]
Minusta on virheellistä ja haitallista nimittää diskriminaatiota kahdella eri tavalla; se positiivinenhan on ihan samaa negatiivista, mutta vain enemmistöä kohtaan. Negatiivinen taas ei ilman positiivista järkevää vastaparia tarkoita mitään. Eli posia tai negaa ei tarvitsisi nimetä erikseen mitenkään.Tuollaiset ajatus-kieli-rakenteet vain vaikeuttavat asioiden ymmärtämistä ja pilkkovat pääasioita pieniksi paloiksi pitkin poikin asiasisällön sekaan, ja asiaan liittyvistä väittelyistä (lue: rakentavista keskusteluista) suurin osa kuluu sanojen pyörittelemiseen.Ps. Vähemmistöjen suosiminen kompensoimistarkoituksissa on päättymätön tie, jolla rajut erilielisyydet ja sitä myötä konfliktit eivät ikinä pääty. Aina pitäisi olla vain uudelleen ja uudelleen kompensoimassa johonkin suuntaan. Ja aina jossain uudessa asiassa. Ilman vähemmistöjen suosimista mahdollisuuksien tasa-arvo saavutettaisiin pitkällä tähtäimellä todennäköisemmin. Sitä kun ei voida koskaan samaan aikaan sekä vertailla eri ihmisryhmiä, jotta voitaisiin kompensoida heikommin pärjääviä eduilla, ja kohdella kaikkia samanarvoisesti, ilman eri ihmisryhmien välisiä sisäisiä eroja.Lopputuloksen tasa-arvo ei toteudu ikinä, missään, sillä eri taustoista peräisin olevat ja eri tavalla kasvaneet ihmiset tulevat jatkossakin tekemään tilastollisesti katsoen erilaisia valintoja elämässään. Samaan tapaan esimerkiksi suomalaisten miesten ja naisten palkat eivät tule koskaan tasoittumaan sillä, että etsitään työelämästä miesten harjoittamaa syrjintää tai naisten harjoittamaa alistumista ja kompensoidaan naisten palkkaa rahallisesti yhteiskunnan tasolla; naiset kun tekevät keskimäärin pienempään palkkaan johtavia elämänvalintoja myös ihan vapaaehtoisesti. -
Oman elämäsi Sulo Vilén: Aivojen käyttämättömyys. Ei kaikkia, vain petsinalleja.
Kyllä seki kortti vedettiin taas. On vissiin lompakossa valmiina :) -
Kauhtana: Minusta on virheellistä ja haitallista nimittää diskriminaatiota kahdella eri tavalla; se positiivinenhan on ihan samaa negatiivista, mutta vain enemmistöä kohtaan. Negatiivinen taas ei ilman positiivista järkevää vastaparia tarkoita mitään. Eli posia tai negaa ei tarvitsisi nimetä erikseen [...]
Nyt on kyllä menneet kirjoittajalla käsitteet ja konseptit niin pahasti sekaisin että en tiedä mistä aloittaa...Jos nyt tuosta positiivisesta diskriminaatiosta ja käsitteen tärkeydestä.Kyllä, positiivinen diskriminaatio on diskriminaatiota. Positiivinen diskriminaatio on kuitenkin ongelmallinen ja monimutkainen asia, ei tuollainen mustavalkoinen jokotai-asetelma kuten esität.Yllä joku jo puhuukin rakenteellisesta sorrosta vähän. Ihmiset saavat syntyperän, ulkonäön ja taustan perusteella erilaista kohtelua kaikkialla. Kun kyseessä on niin merkittävä vinouma kohtelussa, että se koskettaa kokonaisia ihmisryhmiä, kyse on rakenteellisesta sorrosta.Ei, tässä ei nyt puhuta jostain sellaisesta seikasta, joka selittyy yksinkertaisesti synnynnäisten piirteiden perusteella (tälläinen väite on rasismia, btw). Kyse on esimerkiksi siitä, kuinka paljon useammin suomalaisen nimen omaava henkilö kutsutaan työhaastatteluun, vaikka CV olisi sama (tutkittu juttu!) Näin tapahtuu haastattelijan (usein tiedostamattomien) asenteiden takia.Positiivisessa diskriminaatiosta haastattelija (oli tämä sitten valkoinen, musta tai violetti) ottaa huomioon sen, että hänellä luultavasti on tälläinen vinouma, vaikka hän ei sitä huomaakaan, ja kutsuu haastatteluun myös jonkun ulkomaalaiselta kuulostavan henkilön, jotta saisi tasapainotettua vinoutunutta ajatteluaan.Siitä voidaan toki keskustella, tämä toimi riittävän iso, liian iso, vai juuri sopiva vastaamaan tähän tutkitusti olemassa olevaan ongelmaan. Se kuitenkin on varsin selvää että jonkinlaista positiivista diskriminaatiota tarvitaan, sillä muuten olemme ikuisesti yhteiskunta, jossa maahanmuuttaja-lääkärit toimivat siivoojina. -
Huomionkipeä ankerias: Nyt on kyllä menneet kirjoittajalla käsitteet ja konseptit niin pahasti sekaisin että en tiedä mistä aloittaa... Jos nyt tuosta positiivisesta diskriminaatiosta ja käsitteen tärkeydestä. Kyllä, positiivinen diskriminaatio on diskriminaatiota. Positiivinen diskriminaatio on kuitenkin ongelmallinen [...]
Et tuonut minusta juurikaan esiin yhtäkään käyttämiini käsitteisiin liittyvää virhettä. Jos haluat yrittää uudestaan, niin käväisen varalta katsomassa lähipäivinä.Kuvauksesi pos. diskriminaatiosta vastaa minunkin käsitystäni. Se, että ongelma, joka sillä yritetään ratkaista, on monimutkainen, ei tarkoita sitä, etteikö itse konseptia voisi esitellä yksinkertaisestikin. Mielestäni on lukijan vastuulla ymmärtää, ettei mikään ole käytännössä niin yksinkertaista, kuin teoriassa, ainakin, jos yläasteikä on ylitetty.”Vinoutuneet” asenteet ovat ongelma, ja uskon, että haluaisin ratkaista ne siinä missä sinäkin, jos osaisin.Esiin nostamasi esimerkki ulkomaisesta nimestä cv:ssä koskee minua, jolla on ulkomainen etu- ja sukunimi. En sano sen takia olevani yhtään sen pätevämpi muodostamaan asiasta mielipidettä, kuin kukaan muukaan, mutta oma kantani joka tapauksessa on, että enpä haluaisi työhaastattelussa kuulla tulleeni valituksi nimeni (tai hieman ulkomaalaisen ulkonäköni) takia, vaikka lopputulos sinänsä olisikin minulle suotuisa. Minulla ei sellaisessa tilanteessa olisi sellainen olo, että minua yritetään kohdella kuten muitakin, vaan, että minut nimenomaan profiloimalla yritetään täyttää osaksi paremman näköistä tilastoa. Ehkä vika on siinä kohtaa omassa asenteessani, mutta en tuollaisessa tilanteessa tuntisi, että yhteiskunta on muuttumassa paikaksi, jossa taustalla ei ole merkitystä. Positiivinen diskriminaatio saa tilaston näyttämään paremmalta, mutta ei poista mihinkään alkuperäisiä syitä diskriminaation takana.Sitä paitsi, en edes sanonut, etteikö ns. positiivista diskriminaatiota pitäisi harjoittaa joissain tilanteissa. Sanoin vain, että termi on mielestäni höhlä, ja siihen liittymättä, että se ei ratkaise todellisia ongelmia muutoin, kuin pintatasolla. Mutta onhan pintatasokin tyhjää parempi.Pintatason alla taas on sellaisia asioita, jotka liittyvät siihen, miksi laitoin aiemmin sanan ”vinoutuneet” lainausmerkkeihin; vaikka eriarvoistavat asenteet eivät ole yleisten kulttuuristen arvojemme mukaisen yhteiskuntajärjestyksen ja ihmisoikeudellisten ihanteiden kannalta toivottavia, niille on kuitenkin luonnolliset syyt. Niiden kutsuminen ”vinoutumiksi” on mielestäni virheellistä. Se on yritys pelkistää asenteet hyviksi ja pahoiksi, vaikka hyvää tai pahaa ei ole konkreettisesti olemassa muualla, kuin ihmisten ajattelussa. Tarvitaan subjektiivinen arvo, jotta sitä vasten peilaten voidaan sanoa asennetta vinoutuneeksi. Vaikka subjektiivinen arvo olisi suotuisa ja toivottava ja hyvinvointia luova, sitä vasten ei voida oikeasti nähdä minkään luonnossa esiintyvän asian (mukaan lukien ihmisen ja yhteiskunnan käyttäytyminen) oikeellisuutta tai vääreellisyyttä. Hyvää ja pahaa paremmin kuvaavat termit ovat mielestäni ”hyödyllinen” ja ”haitallinen”. Esimerkiksi diskriminaatio on haitallista monienkin asioiden kannalta, mutta tämä ei takoita, etteivätkö taustalla olevat syyt olisi täysin normaaleja ja luonnollisia. Arvomme eivät jaa todellista maailmaa asioihin, jotka siihen kuuluvat, ja niihin, jotka eivät, vaikka kuinka haluaisimme.Miksi on tärkeää myöntää, että eriarvoistaminen on luonnollista? Siksi, että kun tuon termin ”luonnollista” ymmärtää, huomaa senkin, että esimerkiksi niitä inhoamiamme asenteita on kaikkein tärkeintä tutkia ja lähestyä avoimesti ja vastaanottavaisesti ja hyväksyä niiden osa todellisuudessamme nyt ja ennen, sen sijaan, että ne tuomittaisiin ratkaisemattomina helvettiin, josta ne jatkaisivat kummitteluaan samalla tavalla, kuin kaikki muutkin koskaan kielletyiksi tai sairaiksi tuomitut ihmismielen kautta esiin tulleet ilmiöt ovat tehneet.Tämä nyt meni vastauksesi ohi pitkälle ajatusvirran puolelle, mutta kun nyt tavallaan tuli puheeksi. -
Hightower71: Idea oli kai herätä pohtimaan että ovatko lukemasi kirjat pelkästään Pohjois-Eurooppalaista syntyperää (etnisyyttä) olevien kirjailijoiden kirjoittamia vai luetko/oletko lukenut myös "värillisten" kirjailijoiden teoksia. Itsellä ainoat ei-valkoiset kirjailijat jotka ylipäänsä tulivat äkkiä [...]
Luen vain suomennettua kaunokirjallisuutta ja historiasta kertovia tietokirjoja. Tiedostan lukevani paljon valkoisten miesten kirjoittamaa materiaalia. Jos samasta aiheesta löytyy myös naisen kirjoittama tietokirja luen sen ensin, ihan vain avartaakseni itseä enemmän. Tietokirjoissakin sillä on iso merkitys kuka sen on kirjoittanut.Omalla kohdallani ongelma on tarjonnassa, monista minua kiinnostavista aiheista löytyy enemmän miesten kirjoittamia kirjoja. -
Pelkäämätön soturi: Lopettakaa nyt se uhriutuminen ...ei ole väärin lukea valkoisten heteroiden kirjoittamia kirjoja. Minkä ihan hyvin tiedätte. Katsotaan sitten uudestaan kun saan kirjastosta ilmoituksen "et voi varata tätä kirjaa; kuukausittainen valkoinenheterokirjakiintiösi on täynnä". Itse pidin haastetta [...]
BTW, biologit ovat todenneet ettei ihmisillä ole rotuja. -
Kauhtana: Minusta on virheellistä ja haitallista nimittää diskriminaatiota kahdella eri tavalla; se positiivinenhan on ihan samaa negatiivista, mutta vain enemmistöä kohtaan. Negatiivinen taas ei ilman positiivista järkevää vastaparia tarkoita mitään. Eli posia tai negaa ei tarvitsisi nimetä erikseen [...]
Positiivisessa ja negatiivisessa diskriminaatiossa ei ole mitään epäselvää. Positiivinen tarkoittaa kohderyhmän suosimista ja negatiivinen tarkoittaa kohderyhmän syrjimistä. Nämä konseptit eivät tarvitse minkäänlaista kuvailemaasi vertailukohtaa. Ensimmäisestä esimerkki on vaikkapa sukupuoli- tai etnisyyskiintiöt työpaikoilla, jolloin useasta yhtä pätevästä hakijasta valitaan nainen tai ulkomaalainen pelkästään sukupuolen tai etnisen taustan takia. Tässä voidaan myös päästä tilanteeseen, jossa näiden työhön liittymättömien asioiden takia suositaan vähemmän pätevää hakijaa. Negatiivisesta diskriminaatiosta ei tarvinne selittää enempää, kuin mainita rasismi. -
Toj Karin: Positiivisessa ja negatiivisessa diskriminaatiossa ei ole mitään epäselvää. Positiivinen tarkoittaa kohderyhmän suosimista ja negatiivinen tarkoittaa kohderyhmän syrjimistä. Nämä konseptit eivät tarvitse minkäänlaista kuvailemaasi vertailukohtaa. Ensimmäisestä esimerkki on vaikkapa sukupuoli- [...]
Niin, kyllä ymmärrän, mitä termeillä tarkoitetaan. Yritän sanoa toisin: negatiivinen ja positiivinen diskriminaatio ovat pohjimmiltaan samaa: toisten suosimista ja samalla toisten syrjimistä. Näen termeissä sen vaaran, että tuo perusasia unohtuu sen alle, että toisessa sentään edes tarkoitus on hyvä. En tiedä mitä tarkoitat ”vertailukohdalla”, jota ei tarvita.Myönnyn mielipiteeni kanssa siihen, että jos nuo termit todella parantavat edellytyksiä keskustella ongelman todellisesta luonteesta ja niiden ratkaisesta, niin varmaan ne sitten ovat hyviä termejä. Näen noissa vain aikamoisia tekopyhyysriskejä: hyvä tarkoitus oikeuttaa vetämään mutkia suoraksi pintatasolla, jolloin sen alla olevat asetelmat uhkaavat jäädä maton alle.Voi olla, etten nyt osaa ihan tuoda esiin, mitä tarkoitan. Toivottavasti kuitenkin syrjintä vähenee, joka suuntaan. -
Kauhtanalla on hienoja kommentteja asiasta. Sääli, etten itse jaksa/ehdi nyt panostaa kirjoittamiseen enempää mutta ihana lukea samansuuntaisia ja kuitenkin osin itsellekin uutta näkökulmaa tuovia ajatuksia. Tällaisia tarvittaisiin julkisuuteen enemmän! Puutun itse asiaan nyt vain den verran, että viimeaikoina käytössä yleistynyt termi "rodullistettu" on aivan hirveä. En käsitä miten moinen voi olla nykyaikana hyväksyttäväksi mielletty. Se, jos mikä, on todella rasistinen ilmaus, joka antaa olettaman että "valkoinen" olisi joku normaali ja kaikki muut jotenkin epänormaaleja. Jos ylipäänsä käytetään ihmisistä sanaa rotu, niin pitäisi sitten ajatella että valkoinenkin on yksi rotu siinä kuin muutkin eli kaikki ihmiset ovat "rodullistettuja" jollain rodulla tai niiden sekoituksella. Toivon että tuo sana putoaisi käytöstä pian.
-
Kauhtana: Niin, kyllä ymmärrän, mitä termeillä tarkoitetaan. Yritän sanoa toisin: negatiivinen ja positiivinen diskriminaatio ovat pohjimmiltaan samaa: toisten suosimista ja samalla toisten syrjimistä. Näen termeissä sen vaaran, että tuo perusasia unohtuu sen alle, että toisessa sentään edes tarkoitus on [...]
Vertailukohdalla viittasin kohtaan jossa sanoit positiivisen tarvitsevan negatiivisen vastapariksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Syrjiminen on itseisarvoisen negatiivista. Siihen ei tarvitse minkäänlaista vertailukohtaa ollakseen negatiivista. Sama juttu suosimisessa. En usko kyseisien määritelmien olevan itsessään tärkeitä asiasta puhuttaessa ja ongelmia ratkoessa, mutta niin pitkään kun on ihmisiä jotka eivät ymmärrä tietyn ihmisryhmän eriarvoistavan suosimisenkin olevan ongelmallista, on heille taottava asiaa päähän asianmukaisia termejä käyttäen. Jos lopulta kaikki ymmärtäisi ongelman olevan eriarvoistamisessa, ei siinä onko kyse suosimisesta vai syrjinnästä, vasta silloin asian tarkempi määrittely muuttuu turhaksi. -
Ei-valkoisten kirjailijoiden kirjoja lukemalla voi avautua erilaisia näkökulmia ja parempaa ymmärrystä tilanteesta ja historiastakin. Näkymiä oman kuplan ulkopuolelle. Ei kukaan ole kieltämässä valkoisten kirjailijoiden tuotoksien lukemista, oletus on että tällä hetkellä tehdään juuri niin, mutta kirja tai pari siellä seassa voisi avata silmiä. Eikä tosiaan tarvitse valita sellaista joka ei kiinnosta pätkääkään. Kiintiöt työnhakutilanteessa ovat sitä varten, että kyvykkäät naisetkin pääsevät taitojaan vastaaviin töihin. Miksi oletetaan, että on vaan pakko valita joku nainen vaikkei se osaa mitään kuitenkaan? Vastustuksessa näkyy juuri se asenne, jonka takia kiintiöitä on luotu. Sukupuolet on kasvatettu eri lailla ja miehissä on enemmän niitä, jotka estotta kehuvat itseään. Naisten taas odotetaan olevan hillittyjä eikä itsensä esiintuomista arvosteta. Tämä näkyi muun muassa oman opiskelualani harjoittelijoiden palkoissa selvästi vuosi sitten: miehillä oli selvästi paremmat palkat jo siinä vaiheessa. Sukupuolijakauma on tasainen ja työ on toimistoissa, joten fyysisillä eroillakaan ei pitäisi olla väliä. Asenteet palkkaajilla ja hakijoilla ovat edelleen tällä tasolla.
-
Toj Karin: Vertailukohdalla viittasin kohtaan jossa sanoit positiivisen tarvitsevan negatiivisen vastapariksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Syrjiminen on itseisarvoisen negatiivista. Siihen ei tarvitse minkäänlaista vertailukohtaa ollakseen negatiivista. Sama juttu suosimisessa. En usko kyseisien määritelmien [...]
Siitä, mikä on suotavin tavoite, eli tasa-arvo, lienen ihan samaa mieltä kanssasi, ja se kai on tärkeintä.Mutta, ihan väittelyn ilosta (:D), positiivinen ja negatiivinen ovat toistensa parit niin, että ei kumpaakaan voi olla olemassa ilman toista. Havainnollistan tätä vaikka numeerisen arvon muutoksella; jos luvun suureneminen on positiivista, niin sen pieneneminen on sen vastakohta, eli negatiivista. Suuntaa ei ole ilman janaa, ja janalla on aina myös päinvastainen suunta. Se taas, kumpi muutoksen suunta missäkin asiassa on positiivista ja kumpi negatiivista, riippuu näkökulmasta. Pankkiryöstön onnistuminen on varkaalle positiivinen ja pankille negatiivinen asia. Mutta ei postiviisesta ja negatiivisesta voi vain toinen olla olemassa, vaikka havaitut tapahtumat olisivatkin vain esimerkiksi niitä negatiivisia. Sitä tarkoitin sillä, että sana ”negatiivinen” on merkityksetön, mikäli sille ei ole positiivista vastaparia. Tuossa diskriminaation tapauksessahan negatiivista on diskriminaation vaikutukset (tasa-arvoihanteisiin peilaten), ei diskriminaatio itse. Niin puoli-turhaa, kuin tällainen sanakikkailu täällä kommenttiosiossa onkin, niin siinä on selvä ja - ainakin minusta - myös mielenkiintoinen ero.Mainitset sanan itseisarvo. Itseisarvoisen negatiivista. Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta mitä itseisarvot ovat?Kaikki ihmiset ovat aina pitäneet omaa kollektiivista arvomaailmaansa itseisarvoisena. Tämä koskee kirkkoja, valtiojärjestyksiä, orjuuttajia, valloittajia, antiikin Rooman sotilaita ja 12 000 vuotta sitten eläneitä metsästäjä-keräilijöitä. Olemmeko juuri me nyt sitten ne, jotka ovat viimein keksineet ne oikeat itseisarvot? Pidän todennäköisyyttä pienenä.Jos kuitenkin oletetaan, että olemme, niin missä nuo itseisarvot ovat? Onko niillä substanssi? Entä missä muodossa ne olisivat olemassa, mikäli ihmisiä ei olisi? Miten ne ilmenisivät? Voiko niitä havaita? Haen näillä takaa sitä, että uskoakseni niin sanottuja itseisarvoja ei ole koskaan havaittu muualla kuin ihmisten mielissä, ihmisten tekeminä linjanvetoina, mielipiteinä ja tunteina.Kaikki ihmisten mielipiteet ja käsitykset ja tunnereaktiot kuitenkin ovat subjektiivisia, ja yleisimmilläänkin intersubjektiivisia. Eivät meidän kokemukset ole mikään koko universumin peili, sen enempää kuin kärpästenkään, joiden mielestä ulosteessa dallailu on hyvä juttu. Jos niiltä voitaisiin kysyä, niin mehevien kakkojen etsiminen olisi niistä varmaankin itseisarvoisen toivottavaa.Jos sinä ja minä väittäisimme kahta täysin päinvastaista arvoa itseisarvoksi, niin mitä muuta kenelläkään olisi käytettävissä oikean vastauksen toteamiseksi ja todistamiseksi, kuin sana sanaa vastaan? Mitä perusteluja kenelläkään on koskaan ollut? Perustelu on aina sama: parempi tulevaisuus. Tästä tullaan hyvyyteen, jonka komparatiivimuoto tuo ”parempi” on. Jos olisi yhdenlaista universaalia hyvyyttä, niin itseiarvon kysymys olisi paljon helpompi. Mutta koska hyvyys on täysin subjektiivista ja erittäin vaihtelevaa, niin et tule koskaan olemaan samaa mieltä kärpäsen kanssa.Suurimman osan mielestä kaiken tavoite lienee pelkistettävissä pitkäkestoisen hyvinvoinnin maksimoinnin ihanteeksi. Ihmisten hyvinvointi on kuitenkin vain ja ainoastaan (uskonnolliset käsitykset pois luettuna) ihmisten oma toive ja tahtotila. Se on meidän sisäänrakennettu ominaisuutemme, eikä sijaitse universumissa muissa muodoissa. Itseisarvoon uskominen ilman havaintoja ja logiikkaa on juuri sitä: uskomista. Ja ei kai siitä ole haittaa tässä yhteydessä, sillä lopputulos on joka tapauksessa melko laaja yhteisymmärrys siitä, mikä on toivottavaa, ja mikä ei-toivottavaa muutosta. Kyllä esimerkiksi minäkin kannatan yleisiä hyvinvoinnin ihanteita siinä missä muutkin, vaikken perustele arvojani sillä, että ne olisivat ns. itsestään automaattisesti olemassa ja/tai oikeita. Arvot kyllä kestävät sen, että hyväksytään niiden ehdollisuus, kunhan niillä on riittävät käytännön tason perusteet.Mutta, jos jaaritteluni on epäselvää, niin millään tästä väittelystä en pyri vastustamaan tasa-arvoon tähtääviä kannanottoja. Tämä on vain metatason pohdintaa huvinpäiten, ei todellakaan eriarvoisuuden tukemista. -
Kahvitauoton matelija: Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä minkä värinen kirjailija on? Eiköhän se tekstin sisältö loppujen lopuksi ole se merkittävin asia.
Sinänsä olet oikeassa, mutta jos kuitenkin tulee luettua edes kohtuullisen paljon, kyllähän siinä voi yrittää kiinitää huomiota siihen, että ei _joka ainoa_ kirja olisi valkoisen äijän kirjoittama.Varsinkin jos mietityttää ihmisten kokemukset laajemmalla skaalalla, ei niissä voi antaa kertojien olla kaikkien samanlaisia.Plus niitä valkoisten äijien kirjoja markkinoidaan niin hiton paljon enemmän, että jos ilman kritiikkiä lähtee kirjoja etsimään (niinkuin mä teininä), ei sitä oikeastaan muiden olemassaolosta ees tiedä. -
Kauhtana: Siitä, mikä on suotavin tavoite, eli tasa-arvo, lienen ihan samaa mieltä kanssasi, ja se kai on tärkeintä. Mutta, ihan väittelyn ilosta (:D), positiivinen ja negatiivinen ovat toistensa parit niin, että ei kumpaakaan voi olla olemassa ilman toista. Havainnollistan tätä vaikka numeerisen arvon [...]
Olet väärässä positiivisesta ja negatiivisesta, ainakin jos ymmärsin sinut oikein. Sinä tunnut puhuvan suunnasta jota pitkin janaa kuljetaan. Se on täysin väärä analogia. Oikea analogia on tarkastella absoluuttisia lukuja janalla. Origo tai nolla on paikka, tasapaino, johon kaikkien tulisi pyrkiä. Se on kohta, jossa tasa-arvo toteutuu. Plussan puolella on ihmisten positiivinen eriarvoistaminen eli epäreilu aseman nostaminen kun verrataan origoon tai tasa-arvoon. Negatiivisella puolella on rasismi ja muu vastaava paska. Rasismin olemassaolo ei millään tavalla vaadi positiivisen diskriminaation olemassaoloa ja sama toisinpäin. Nämä asiat ovat olemassa täysin itsenäisesti, niiden välillä ei ole yhteyttä. Itseisarvo on arvo joka on synnynnäinen arvotettavalle asialle tai jonka arvotettava asia luo itselleen itsenäisesti. Rasismi on negatiivista riippumatta siitä mihin sitä vertaa. Se on itseisarvoisen negatiivista. Vastakohtana esim. verot eivät ole itseisarvoisen negatiivisia tai positiivisia. Verot rokottavat sinun lompakkoa, mutta antavat takaisin esim. terveydenhuollossa. Verojen negatiivisuus tai positiivisuus tulee puhtaasti ulkopuolisista asioista. -
Tuo diskriminaatio saattaa olla (?) hieman sotkeva esimerkki positiivisuudesta ja negatiivisuudesta itsessään puhuttaessa, koska siinä saattaa sekoittua toisiinsa itse termiin liitetty kuvaus (”positiivinen” ja ”negatiivinen”) ja sen varsinainen positiivnen tai negatiivinen käytännön vaikutus. Joten käytän eri käytännön esimerkkiä. Jos mietitään sitä janaa vielä, niin onhan mikä tahansa negatiivinen tai positiivinen arvo samalla myös negatiivinen tai positiivinen muutos. Eli vaikka se keskikohta, nolla; kaikki muut arvot ovat siihen verrattuna joko positiivisia tai negatiivisia, ja jos verrataan vaikka nollaa ja kakkosta, niin onhan muutos nollasta kakkoseen positiivinen, siinä missä luku kaksi on positiivinen lukuun nolla verrattuna ilman että kuvitellaan siihen mitään muutostakaan. Puhuin alunperin ”muutoksesta” janalla siksi, että jos mikään asia maailmassa on vaikkapa positiivinen, niin sehän tarkoittaa aina samaa, kuin positiivinen vaikutus, ja siten, positiivinen muutos johonkin nähden. Esimerkiksi pankkiryöstön onnistuminen on varkaalle positiivinen muutos verrattuna tilanteeseen ennen ryöstöä, ja pankille puolestaan negatiivinen muutos ja siten negatiivinen asia. Vielä yksinkertaisempi vertaus on raha: absoluuttinen luku, vaikkapa 1000 euroa, on toki positiivinen, jos sitä vertaa nimenomaan nollaan euroon, ja jollon negatiivisella puolella olisi velkaa, mutta eihän esimerkiksi rahan merkitystä yksilölle voida mitata nimenomaan nollaan vertaamalla, vaan mieluummin tavoitteisiin ja tavoitteiden suuntaisesn kehitykseen vertaamalla. Eli emme yleensä tiedä, onko 1000 euroa positiivinen vai negatiivinen asia, ennen kuin tiedämme sen tonnin kontekstin, eli sen, mihin tuo tonni tässä tapauksessa mitenkin vaikuttaa. Tonni on matikassa positiivinen luku, mutta eihän elämässä sitä tarkoiteta, kun puhutaan positiivisuudesta tai negatiivisuudesta, vaan elämässähän sillä yleensä tarkoitetaan sitä, kuinka suotuisaa jokin asia on. Jos kuukauden kokonaistulo on tuhat euroa, se on negatiivinen asia, mikäli menot ovat 2000 e. Puhut mielestäni samasta verratessasi veroihin, jotka ovat henkilökohtaisen lyhyen tähtäimen talouteni kannalta negatiivinen asia, mutta taasen yhteiskunnan palvelujen turvaamisen kannalta lopulta minullekin hyvä asia. Eli verot sijoittuvat silloin kahdelle eri akselille, joissa nollakohta on eri, ja joissa tavoite on eri jonka vuoksi aivan eri luvut asettuvat niiden välillä positiiviselle ja negatiiviselle puolelle. Uskoisin, että käytännön elämässä on melkein aina mahdotonta saada mitään kokonaista ilmiötä yhdelle janalle. Vain yksi näkökulma saadaan yhdelle janalle. Tasa-arvon tapauksessa, jos sanot, että tasa-arvon toteutuminen olisi janalla se nollakohta, ja haluttu tila, niin mitä positiivisella puolella mielestäsi silloin olisi? Käsitin, että siellä olisi silloin mielestäsi se vähemmistön suosiminen enemmistön yli (”positiivinen diskriminaatio”). No, sehän on eri x -akseli, kuin se, jolla tasa-arvo on ”hyvä” asia ja sen toteutumattomuus ”huono”. Eli nyt ehkä vasta päästään puhumaan samasta janasta. Jos akselilla on tosiaan negatiivisella puolella vähemmistön syrjiminen ja positiivisella vähemmistön suosiminen, niin tasa-arvohan tosiaan toteutuu keskellä. Mutta tasa-arvon haluttuusakselilla tasa-arvo on siellä akselin positiivisuuspäässä. Haluttuusakselilla kaikki diskriminaatio siis tosiaan on negatiivista, siis, positiiviseen ääripäähän eli tasa-arvoon verrattuna, mutta ei nollakohtaan verrattuna. Enemmistön ja vähemmistön suosimista vertaavalla akselilla taasen se tasa-arvo onkin nollakohdassa. Kuitenkin, molemmilla akseleilla sekä positiivinen että negatiivinen ovat molemmat olemassa, ja matka kohti tasa-arvoa sisältää myös teoriassa jonkin puolivälin, nollakohdan, mutta emme vain voi määritellä sitä tarkasti, koska meillä ei ole keinoa mitata, millainen yhteiskunta nyt sitten olisi juuri ”täysin srjivän” ja ”täysin tasa-arvoisen” puolivälissä. Jos edellä mainittu menee ohi siksi, että kattava itseilmaisu ei välttämättä ole aina kovin helppoa tällaisessa keskustelufoorumissa, niin pointtini yrittää olla, että kahta lukua toisiinsa vertaamalla toinen on aina negatiivinen, ja se toinen aina positiivinen, toisiinsa vertaamalla, joten toista ei voi olla ilman toista. Jos taas on vain se yksi arvo, vaikka se 1000 euroa, niin se ei vertaamatta mihinkään ole positiivista tai negatiivista, mutta eihän meillä silloin ole akseliakaan. Sitten tuo itseisarvo: olen siinä asiassa vähemmistöä, joka ei ymmärrä, miksi suurin osa ihmisistä tuntuu näkevän arvoissa jotain synnynnäistä, ja yritän vilpittömästi ymmärtää enemmistöä paremmin tässä asiassa aina, kun kysymys tulee esiin. En kuitenkaan ole vielä - sitten teini-ikäni - siinä onnistunut. Esimerkiksi: mistä päätellään, että vaikkapa tasa-arvo olisi nyt sitten sellainen itsesyntyinen arvo? Mistä se ensinnäkin syntyy? Miten sen syntymä havaitaan? Millä sitä mitataan? Peräti todistetaan? Entä, miten ihmeessä vaikkapa ihmisajattelua tuntematon älykäs alien voisi maahan saapuessaan todeta tasa-arvon olevan itsesyntyinen arvo, kun se ei näytä sen silmin ikinä toteutuneen yhtään missään? (Siis olettaen että tämä alien on maahan saapuessaan seurannut teleskoopilla maan menoa viimeiset 50 000 vuotta tarkasti.) Jos itseisarvo on arvotettavan asian itse itselleen synnyttämä, niin silloinhan se juuri nimenomaan ei ole itsestään olemassa, vaan tarveperustainen. Jos tasa-arvo on tarve, tahtotila, toivetila, haave, oikeus, tai mikä tahansa muu sellainen mikä kuvaa suotuisuutta, niin silloinhan arvo syntyy tuon halutun asian tavoittelusta. Silloinhan jokainen tarve, toive, jne. synnyttää itselleen omat arvonsa. Silloinhan ne juuri ovat ehdollisia. Jos maapallo olisi kylmä ja eloton, ei tasa-arvolla olisi minkäänlaista arvoa, koska sellaista tarvetta ei olisi olemassa. Jokaisen lajin tarpeet perustuvat siihen, mitkä ovat kyseisen lajin keinot menestyä. Siksi voidaan sanoa, että tavallaan yksinkertaisimmallakin eläimellä on ikään kui
-
Kauhtana: Et tuonut minusta juurikaan esiin yhtäkään käyttämiini käsitteisiin liittyvää virhettä. Jos haluat yrittää uudestaan, niin käväisen varalta katsomassa lähipäivinä. Kuvauksesi pos. diskriminaatiosta vastaa minunkin käsitystäni. Se, että ongelma, joka sillä yritetään ratkaista, on monimutkainen, ei [...]
Mutta kun eriarvoistaminen voi olla lohduttoman typerää, tavalla joka on meille kaikille vahingollista. Olen kantasuomalainen varustettuna kantasuomalaisella nimellä, mutta tummatukkainen. Suomessa olen jo aksenttini puolesta ilman muuta suomalainen kuten muutkin, mutta ulkomailla asuessani tilanne olisi ollut huvittava, ellei se olisi ollut niin järjetön. Jos tulin tilanteessa esiteltynä ulkomaisena yliopisto-opiskelijana joka puhuu sujuvaa englantia, olin tervetullut ja asiantuntemustani esim. kääntämisessä usein haettiin.Jos tulin hiusvärini tai murteellisen hollantini takia ymmärretyksi "sellaiseksi" siirtolaiseksi, ihmiset käyttäytyivät usein hyvin epäystävällisesti, tai suorastaan vihamielisesti, ja avoimesti kieltäytyivät kaikesta toimenkuvaani kuuluvasta avusta "noi allochtone (=vääränvärinen siirtolainen) naiset ei osaa edes lukea varmaan". Heillä jäi saamatta apu ja asiantuntemus koska he eivät viitsineet kyseenalaistaa käsityksiään.Tältä pohjalta väitän, että "positiivinen diskriminaatio" voisi olla yhteiskunnalle hyödyllistä, koska on ihan naurettavaa ettemme kysy itseltämme hyödynnämmekö todella syyrialaista kirurgia parhaiten laittamalla hänet siivoamaan, ja olisi aina hyvä katsoa "hei, menikö tämä nyt oikein" kun toimimme ennakkoluulojemme pohjalta. Jos meni oikein niin ei sitten mitään, mutta kun niin kovin usein ei mene, pitäisi katsoa kahdesti. -
-
Itseasiassa: Mulla on hyvä veikkaus että valkosten. Yleensä muiden kirjailijoiden etninen tausta näkyy jostain.
Tällä on peukkuja alas mutta jos lukee esim. kirjaa jossa kannessa lukee Chinua Achebe ja joka sijoittuu Nigeriaan niin kyseessä on todennäköisimmin afrikkalainen kirja. Vaikea olis pysyä täysin tietämättömänä kirjailijoiden taustoista googlettamattakin kun miljöö usein paljastaa. -
Itseasiassa: BTW, biologit ovat todenneet ettei ihmisillä ole rotuja.
Niin, tiedetään, mikä ei millään tavalla estä ihmisiä tulemasta "rodullistetuiksi". Itse asiassa se taitaa auttaa sitä; jos teen meniaalista työtä jossa täytyy puhua hollantia, vaikka sitten paksulla aksentilla ja suoraan sanoen huonosti, olen "sellainen tummatukkainen, tuskin niiden naiset osaavat edes lukea". Yliopistokontekstissa jossa vaivautuvat esim. oppimaan nimeni, olen sujuvaa englantia puhuva valkoinen. Eli siis tulen käsitetyksi kognitiivisilta kyvyiltäni, koulutukseltani ja lailliseltakin statukseltani ihan eri ihmiseksi, riippuen siitä tulenko rodullistetuksi vaiko en, siitä huolimatta että en tietenkään olentona ole muuttunut mitenkään, vain tulkinta muuttuu. -
Myötätunnoton hilleri: Minä kun olen aina luulluut, että kirjoja valitaan sen mukaan mikä aihepiiri kiinnostaa ja haluaa lukea. Ei kai kukaan ns. Normaali ihminen tsekkaa kirjoittajan etnisyyttä ja valitse kirjaa sen perusteella? Ts. Mitä väliä kirjoittajan kansalaisuudella tai etnisyydellä?
Vihreille piireille Ihonväri on noussut suuremmaksi ongelmaksi kuin NykyPersuille. -
Urtte: No huh kyl sitä itekki välillä miettii että mikä meitä valkosia vaivaa :D
Ei ole "meitä valkoisia" tai mitään muutakaan erillistä ihonväriryhmää joka implikoisi mitään päänsisäistä toimintamallia. On vain "meitä ihmisiä". Tietty tämäkin tuntuu joistain pahalta kun ei pääse oleen erilainen kuin muut. Kulttuuri ja tavat on sit asia erikseen. -
Tuli tuosta viimeisestä vähän mieleen eräs Kirkkonummella toimiva setävalokuvaaja joka tykkäilee todella paljon ihan kaikesta :D
-
Jämä: Sinänsä olet oikeassa, mutta jos kuitenkin tulee luettua edes kohtuullisen paljon, kyllähän siinä voi yrittää kiinitää huomiota siihen, että ei _joka ainoa_ kirja olisi valkoisen äijän kirjoittama.Varsinkin jos mietityttää ihmisten kokemukset laajemmalla skaalalla, ei niissä voi antaa kertojien [...]
Olenko siis rasisti ja vieläpä seksistinen sellainen kun minua ei kiinnosta pätkän vertaa kirjailijan väri, sukupuoli eikä äidinkieli, vaan ainoastaan teoksen sisältö? Vielä tässä ottamaan selvää minkä näköinen kirjailija on, ei voisi vähempää kiinnostaa. Esimerkiksi Viisikkojen kirjoittajan etnisyys ja sukupuoli selvisivät minulle aivan sattumalta vasta aikuisiällä.. -
mitästätähän: Olenko siis rasisti ja vieläpä seksistinen sellainen kun minua ei kiinnosta pätkän vertaa kirjailijan väri, sukupuoli eikä äidinkieli, vaan ainoastaan teoksen sisältö? Vielä tässä ottamaan selvää minkä näköinen kirjailija on, ei voisi vähempää kiinnostaa. Esimerkiksi Viisikkojen kirjoittajan [...]
Et ole.Teininä (ja osittain edelleen) mun suosikkikirjailija oli A.C. Clarke ja no se oli valkonen äijä ja vielä pedobearikin mokoma.Siinä sitten yrittää päättää, että voiko sen kirjoista pitää kirjottajasta huolimatta. (kyllä)Ite luen aika paljon myös muuta kuin mainstreamia, mutta monet kuuluisat kirjailijat, jotka saa hyllymetrejä ja ständejä on just ne stereotyyppipyypit.Ja tietysti suomeksi ei suurinta osaa maailman kirjoista edes saa.
Kommentti