Asiakas on aina oikeassa, osa 7
Rouva Ahtisaaren seikkailut rahvaan joukossa. Edellinen
Naisten tietotoimisto selvittää tapauksen kuin tapauksen.
40 kommenttia
-
Jokainen, joka kutsuu ruokaa paskaksi, menettää kunnioitukseni heti. Paitsi tässä keississä, koska se meni jo aiemmin.
-
Juu, virhevastuu sitoo, tuotteilla lienee n. 30 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Ei vuoden takuuta, jos takuuta ei ole. Toivottavasti Erkka ei enää joudu lattialasta-asioille. Noin niinku aspan puolesta toivon. Anne puolestaan siis osti vahingossa erilaista gotleria kuin olisi ostanut, jos olisi katsonut, mitä ostaa. Jos olisi ostanut sitä "kinkun paloja sisältävää" tavallista gotleria, lihapitoisuus olisi ollut 68 %. Yli puolet, muttei ilmeisesti nimeksikään. Missähän planeetalla gotler on aiemmin ollut superstydiä lihaa pirskuvaa viipaletta? Toivottavasti ei tule katsahtaneeksi makkarapaketteja ensi kesänä.
-
-
Annen nimi pitäs käyttää tuotekehittelyssä ja muokata mielenlaatuun sopivaksi, häneltä tietysti mitään kysymättä.
-
Onkohan kyseessä sama Anne, joka teki reklamaatioita joulun jälkeen? :D
-
Pingviini (ent. Soinniton ananas): Juu, virhevastuu sitoo, tuotteilla lienee n. 30 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Ei vuoden takuuta, jos takuuta ei ole. Toivottavasti Erkka ei enää joudu lattialasta-asioille. Noin niinku aspan puolesta toivon. Anne puolestaan siis osti vahingossa erilaista gotleria kuin olisi ostanut, jos olisi [...]
Vaihto- ja palautusoikeutta ei ole, jos kuluttajalla ollut mahdollisuus tutustua tuotteeseen esim. myymälässä. Takuu voidaan myölntää, mutta se on valmistajan päätettävissä. Mikäli tuote ei kestä sen oletettua käyttöikää esimerkin tapauksessa alle 1,5 kestänyt lattialasta menisi tähän, niin kuluttaja voi reklamoida. En muista oliko tämän reklamaation kohteesta sanottu mitään.Mikäli tuotteella ei ole takuuaikaa, niin miten reklamoidaan max 2kk takuu-ajan jälkeen vuosi ja 2kk ostohetkestä? -
-
Pingviini (ent. Soinniton ananas): Juu, virhevastuu sitoo, tuotteilla lienee n. 30 päivän vaihto- ja palautusoikeus. [...]
En ole ihan varma mitä tarkoitit, mutta pakko sanoa sen verran, että virhevastuu ja vaihto-/palautusoikeus ovat kaksi _täysin_ eri asiaa. Vaihto- tai palautusoikeutta ei ole myymälämyynnissä mikään pakko antaa. Virhevastuu taas on myyjää sitova, ja sen pituus määritellään sen perusteella, kauanko asiakkaalla on syytä olettaa tuotteen kestävän. Siinä huomioidaan mm. tuotteen hintaluokka.Lisäksi, jos jollekulle oli vielä epäselvää, takuu ja virhevastuu ovat myöskin eri asioita. Takuutakaan ei ole pakko myöntää, ja jos sen myöntää, sen täytyy olla virhevastuun lisäksi ns. kattavampi, eli lisäarvoa ostajalle. Takuuehdot ei voi olla kuluttajalle heikommat kuin virhevastuu. -
Pingviini (ent. Soinniton ananas): Juu, virhevastuu sitoo, tuotteilla lienee n. 30 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Ei vuoden takuuta, jos takuuta ei ole. Toivottavasti Erkka ei enää joudu lattialasta-asioille. Noin niinku aspan puolesta toivon. Anne puolestaan siis osti vahingossa erilaista gotleria kuin olisi ostanut, jos olisi [...]
30 päivää ei sentään pidä paikkaansa. Virhevastuu on voimassa periaatteessa ikuisesti, mikä tarkoittaa siis sitä että myyjä joutuu vastaamaan aina sellaisesta virheestä, joka tuotteessa oli silloin kuin se ostettiin. Virheolettama on puoli vuotta ostosta, eli puolen vuoden aikana ilmenevien vikojen oletetaan johtuvan tuotteessa jo ostohetkellä olleista virheistä (paitsi tietenkin kuluminen, vääränlainen käyttö jne). Puolen vuoden jälkeenkin voi yrittää vedota virhevastuuseen, mutta silloin joutuu itse osoittamaan että tuotteessa oli virhe jo ostohetkellä, mikä voi olla vaikeaa.Takuu on sitä varten, että valmistaja tai maahantuoja haluaa laajentaa tätä virheolettamaa kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi, tai laajentaa sen koskemaan myös muuta kuin kuluttajille myyntiä. Siinä voi myös olla tiukemmat ehdot kuin virheolettamassa esim. sen osalta, millaisia vikoja ja virheitä se kattaa.Kuluttajansuojaan kuuluu myös perustellusti odotettavissa oleva käyttöikä, eli tuotteiden pitäisi kestää tietty aika. Jos tuote menee rikki nopeammin, vaikka sitä on käytetty oikein, kuuluisi saada vähintään hinnanalennusta.Mutta että lattialastan takia jaksaisi näistä vääntää, tai että kuitti olisi sellaisesta tallessa pidemmän aikaa? -
Kadotettu lohikääryle: En ole ihan varma mitä tarkoitit, mutta pakko sanoa sen verran, että virhevastuu ja vaihto-/palautusoikeus ovat kaksi _täysin_ eri asiaa. Vaihto- tai palautusoikeutta ei ole myymälämyynnissä mikään pakko antaa. Virhevastuu taas on myyjää sitova, ja sen pituus määritellään sen perusteella, kauanko [...]
Hyvä pointti! Täsmentäisin vielä, että myyjän tarjoama takuu voi sinänsä olla ehdoiltaan virhevastuuta huonompi, mutta se ei voi kuitenkaan rajoittaa lain mukaisen virhevastuun soveltumista.Erkan huomiot 2 ja 3 taas ovat perusteltuja, koska reklamaatioaika ("kohtuullisessa ajassa") alkaa kulua vasta virheen havaitsemisesta eikä ostohetkestä ja kuluttajalla on vapaus valita, kohdistaako hän vaatimuksensa myyjään vai aiempaan portaaseen. -
Ihmisillä on nykyään ihme käsitys takuusta ja virhevastuista, palautusoikeudesta puhumattakaan. - takuu, on myyjän myöntämä. Takuuaikana myyjällä on oikeus huoltaa tuote, ja tällöin voidaan huollon ajaksi antaa lainalaite. Lainalaitetta ei mikään laki velvoita toimittamaan, ellei huolto viivästy kohtuuttomasti. - virhevastuu on aina valmistajalla (tai maahantuojalla), ja tämä on yleensä myös pidempi kuin takuuaika. Myyjä ei ole virhevastuussa takuun loppumisen jälkeen millään lailla, vaikka takuuaika olisi loppunut vain yhden päivän aikaisemmin. - palautusoikeus on lain mukaan pakollinen vain etämyynnissä. Jotkut liikkeet (esim. Gigantti ja Power) tarjoavat ylimääräisenä palveluna palautusoikeuden myös myymälämyynnissä. Palautusoikeus edellyttää, että palautettava tuote on myyntikuntoinen. Viallisilla tuotteilla ei ole palautusoikeutta, ja se tuntuu olevan monille vaikea ymmärtää. Lähde: kuluttajansuojalaki, ja yli 10 vuoden kokemus jälkimarkkinoinnin puolelta
-
Mietin tarpeettoman pitkään että mikä/missä on Lattiala, jossa mysteerituote on valmistettu.
-
-
Pulska gerbiili: Onkohan kyseessä sama Anne, joka teki reklamaatioita joulun jälkeen? :D
Jep, sama sarjavalittaja! -
Epäjalo sorsa: Jep, sama sarjavalittaja!
Ei ole sama, vaikka itsekin ensin näin epäilin. Tämän Annen valitus on edelleen luettavissa Atrian sivuilla, ihan eri sukunimi ja profiili kuin sillä sarjavalittaja-Annella. -
Erkka on tainnut käsittää vähän väärin nuo "toimivuustakuut". Kalliimmalla elektroniikalla on yleensä joko maahantuojan tai valmistajan määräämä takuuaika (yleensä noin vuosi) minkä kuluessa jos tuote menee rikki itsestään niin he ovat siitä vastuussa. Puhutaan siis televisioista tai puhelimista, jne. On kai niitä joillain vaatetusfirmoillakin mutta tuo nyt oli sellanen mistä on itselläni kokemusta. Vaikka ei ottaisikaan jotain niitä Gigantin "ostajan turva" takuuhommeleita mitkä maksaa ekstraa, niin jos sun puhelin hajoaa itsestään pari kuukautta ostamisen jälkeen niin et jää yksin sitä korvaamaan. Veikkaan että Erkka kuvittelee kaikilla valmistajilla tuotteista riippumatta olevan tällainen systeemi, vaikka hieman epäilen että jollakin lattialastalla olisi vuosien takuita.
-
Kadotettu lohikääryle: En ole ihan varma mitä tarkoitit, mutta pakko sanoa sen verran, että virhevastuu ja vaihto-/palautusoikeus ovat kaksi _täysin_ eri asiaa. Vaihto- tai palautusoikeutta ei ole myymälämyynnissä mikään pakko antaa. Virhevastuu taas on myyjää sitova, ja sen pituus määritellään sen perusteella, kauanko [...]
Ovat tietenkin, yöaivoilla tätä ei näemmä tullut eriteltyä kovin hyvin. Lisäksi Prismassa vaihto-ja palautusoikeuskin näyttää olevan vain 14 vrk. Luulin tosin virhevastuun olevan huomattavasti lyhyempi, joten tuli taas opittua jotain uutta! Itselläni takuuttomat, vialliset tuotteet ovat tavanneet kosahtaa niin nopeasti, että ei ole kuukausia tarvinnut odotella. -
63 % lihaa on kyllä ihan hyvä suoritus tollasessa leikkelemakkaratavarassa. Ja olisi muuten mielenkiintoista tietää miten Gotlerista voisi saada kevyempää poistamatta siitä rasvaista sianlihaa :D
-
Kaaleppi: 63 % lihaa on kyllä ihan hyvä suoritus tollasessa leikkelemakkaratavarassa. Ja olisi muuten mielenkiintoista tietää miten Gotlerista voisi saada kevyempää poistamatta siitä rasvaista sianlihaa :D
Samaa ihmettelin, onhan belgialaisissa oluissa (siis niissä missä on korkeampi alkoholipitoisuus kuin markettikaljassa) myös enemmän kaloreita, ja marketin light-kaljoissa yleensä vähemmän alkoholia. Kas kun alkoholissa on tolkuttomasti kaloreita, niin ei asia oikein voi mitenkään muutenkaan olla. Miten muuten kinkku-jauhomakkarasta saisi kevyempää kuin laittamalla vähemmän kinkkua, kun kinkku on kaloripommi?Eli Anna on vahingossa ostanut kevytpaketin vaikka halusi normaalin, ja Annesta se on Atrian syy. -
kevyttuotteissa onkin sitten kaikkea muuta jännää sen rasvan tilalla. Tutkikaa jajärkyttykää.
-
-
Rehvakas sonni: Ostaa jauhomakkaraa ja valittaa kun maistuu jauholle.
En sanois "jauhomakkaraksi" jos siinä on lähes 70% lihaa. Eikä niissä "jauhomakkaroissakaan" mitään jauhoa oikeasti ole, perunatärkkelystä vain. -
Kaulapannaton katkarapu: 63% lihaa = ei lihaa nimeksikään? Anteeksi nyt, mutta mitä pirua?
Niin. Melkein 40% jotain muuta kuin lihaa. Kyseessä kuitenkin olevinaan lihatuote. -
Lukuisa kurkku: Niin. Melkein 40% jotain muuta kuin lihaa. Kyseessä kuitenkin olevinaan lihatuote.
Jauhelihakastikekin on lihatuote, vaikka siinä on helposti yli 50 % lihaa. Ja vieläpä usein sitä kuuluisaa vehnäjauhoakin. -
Kaulapannaton katkarapu: 63% lihaa = ei lihaa nimeksikään? Anteeksi nyt, mutta mitä pirua?
Ne on vaikeita joillekin, prosenttilaskut. Viime aikoina useampi kuin yksi on minulle väittänyt, että 21% kannatus gallupissa tarkoittaa yli 50% eduskuntapaikoista. -
Tuhoisa ankerias: Mietin tarpeettoman pitkään että mikä/missä on Lattiala, jossa mysteerituote on valmistettu.
Sama. Rupesin myös pohtimaan, olisiko kyseessä Iattiala (i-alkukirjaimella) ja olisiko se jotenkin kummallisesti kirjoitettu Italia tai jotain. Vasta Helin kommentti hoksautti. -
Olen vain pahainen rivimyyjä, en edes merkonomi/tradenomi, vaan ihan pystymetsästä kaupan alalla ollut töissä. Kuitenkin reklamaatioita joutunut töissä hoitamaan niin paljon, että olen omaksi ilokseni lukenut kuluttajansuojalakia, koska olen käytännössä huomannut, että aspoilla itsellään ja jopa yrityksen ylemmillä toimihenkilöillä on paljon puutteita tiedoissaan reklamoinnista. Kuten täällä onkin jo selitetty, takuu on myyjän/valmistajan/maahantuojan tarjoama vapaaehtoinen lisäpalvelu. Se voi olla elinikäinen tai määräaikainen. Mutta mikään laki ei vaadi myytävälle tuotteelle takuuta. Virhevastuu onkin sitten se, joka on lakiperusteinen. Sille ei kuitenkaan ole määrätty mitään kiinteää aikaa vaan se on riippuvainen tuotteen oletettavasta käyttöiästä. Eli mikäli tuote hajoaa oletetun käyttöiän sisällä ja se on säilytetty oikein ja sitä on käytetty ohjeiden mukaisesti, myyjällä/valmistajalla/maahantuojalla on velvollisuus joko hyvittää, korjata tai korvata tuote. Se, mitä valtaosa kuluttajista ei tiedä, on se, että myyjällä on vastuu korvata tai korjata tuote, vaikka ostajalla ei olisi kuittia, eikä ostaja voi todistaa, että tuote on juuri siitä myymälästä ostettu. Riittää, että tuote on ollut arvioituna ostoajankohtana myynnissä ko. myymälässä. Kuluttajat eivät toisaalta ymmärrä sitäkään, että rahallista hyvitystä ei voi saada ilman kuittia. Koska imureita ja potkulautoja myydään milloin mihinkin kampanjahintaan, homma ei toimi niin, että ostetaan Dysoni poistomyynnistä uloskantohintaan ja käydään puolen vuoden perästä reklamoimassa se ja karjumassa rahoja takaisin tuotteen täyteen jälleenmyyntihintaan. Ostaja saa reklamoida tuotteen mille tahansa jälleenmyyntiketjun portaalle: myyjälle, maahantuojalle tai valmistajalle. Mutta vain yhdelle näistä. Mikään taho ei voi kieltäytyä ottamasta reklamaatiota vastaan, mutta jälleenmyyjä voi usein suositella reklamoimista suoraan maahantuojalle/valmistajalle, koska heiltä saa välillä paremmat hyvitykset (eli jos sen imurin reklamoi, niin siihen lisäksi bonussuuttimia, pölypusseja, yms.). Kauppa harvemmin tarjoaa mitään bonareita, koska laki ei tällaista vaadi. Erkka on siis oikeassa. Makuasia jaksaako jokaista hajonnutta laturia ja taskulamppua monikaan käydä reklamoimassa, mutta oikeus siihen kuluttajalla on virhevastuun puitteissa.
-
Pingviini (ent. Soinniton ananas): Jauhelihakastikekin on lihatuote, vaikka siinä on helposti yli 50 % lihaa. Ja vieläpä usein sitä kuuluisaa vehnäjauhoakin.
Mitä sitten? -
Rikkoontumaton vesinokkaeläin: Mitä sitten?
Piti sanoa, että yli 50 % jotain muuta kuin lihaa. Vastasin Lukuisalle kurkulle, jonka mielestä tällaisissa prosenteissa liikuttaessa ollaan ilmeisesti vain olevinaan lihatuotteita. Ei se kasviseuuaksi muutu ja voi maistua oikein maukkaalta, vaikka siinä olisi vain 40 % lihaa. -
Sprikles: Olen vain pahainen rivimyyjä, en edes merkonomi/tradenomi, vaan ihan pystymetsästä kaupan alalla ollut töissä. Kuitenkin reklamaatioita joutunut töissä hoitamaan niin paljon, että olen omaksi ilokseni lukenut kuluttajansuojalakia, koska olen käytännössä huomannut, että aspoilla itsellään ja jopa [...]
Erkan oikeassaolemisesta voi olla kyllä ihan perustellusti eri mieltä sillä, kuten itsekin kirjoitit, myyjällä on tuotevirhevastuu, mutta se ei tarkoita että olisi väärin sanoa "tuotteella ei ole takuuta" kun kerran tuotteella ei sitä takuuta ole. Myyjällä ei ole myöskään mitään velvollisuutta mainostaa kuluttajansuojalakia vaikka sitä noudattaa täytyykin. -
Yöpyvä leopardi: Erkan oikeassaolemisesta voi olla kyllä ihan perustellusti eri mieltä sillä, kuten itsekin kirjoitit, myyjällä on tuotevirhevastuu, mutta se ei tarkoita että olisi väärin sanoa "tuotteella ei ole takuuta" kun kerran tuotteella ei sitä takuuta ole. Myyjällä ei ole myöskään mitään velvollisuutta mainostaa kuluttajansuojalakia vaikka sitä noudattaa täytyykin.
Erkka tässä ymmärtääkseni tarkoittikin sitä, että vaikka tuotteella ei olisi alunperinkään ollut takuuta, tai se olisi mennyt jo umpeen, virhevastuuaika saattaa silti olla voimassa.
Esim. Pärnäsen Kodinkone Oy voi tarjota jääkaapilleen vuoden takuun, mutta jos jääkaappi hajoaa 1,5-vuoden iässä, se on virhevastuuajan puitteissa silti korvattavissa.
En kyllä väitä, että minä olisin paras ekspretti kuluttajansuojalaissa.
Täällä on kuitenkin moni antanut puutteellista tai jopa virheellistä tietoa. Esim. Pingviini sanoo, että tuotteilla on 30 päivän palautusaika. 30 päivää ei ole lain mukainen sääntöaika ja sekään ei päde lähimyyntiin. Myyjä voi lähimyynnissä sen _vapaahehtoisesti_ tarjota, mutta laki ei sitä vaadi, koska ostajalla on lähimyynnissä mahdollisuus tarkastaa tuotteen kunto ja ominaisuudet. (Tämä ei kuitenkaan mitätöi myöhemminkään virhevastuuaikaa.)
Etämyynnissä on taas vähintään 2 viikon vaihto- ja palautusaika, mutta tämäkin koskee pääasiassa ehjiä/käyttämättömiä tuotteita. Jos tuote on vastaanotettu rikkinäisenä, siihen pätee reklamointioikeus eli virhevastuuaika, ei palautusoikeus.
Et voi koeajaa Tokmannin kalsareita kahta viikkoa ja sitten palauttaa niitä. Jos kalsarit hajoavat normaalissa ensimmäisessä pesussa palautusajan ollessa voimassa tai umpeuduttua, ne voi silti reklamoida.
Konkaavi hampurilainen, joka on omien sanojensa mukaan tehnyt yli 10 vuotta jälkimarkkinointia, on jälleen esimerkki siitä, että kuluttajansuojalaki on epäselvä alan ammattilaisillekin. Hän väittää, että takuu on vain (?) myyjän myöntämä. Mutta takuu voi olla myös maahantuojan tai valmistajan myöntämä. Esim. Crockseilla muistaakseni oli aikoinaan elinikäinen valmistajan takuu. Kuten todella monella luksusmerkilläkin.
Virhevastuu ei ole vain valmistajalla vaan kellä tahansa jälleenmyyntilogistiikkaketjua. Eli myös myyjällä ja maahantuojalla. Jos asiakas ei halua reklamoida kalsareita valmistajalle, hänellä on virhevastuuajan puitteissa oikeus reklamoida ne myös myyjälle. Vaikka myyjän myöntämä takuu olisi umpeutunut. (Myyjä ottaa rekliksen vastaan ja hakee myöhemmin itse hyvityksen maahantuojalta.)
Hän sanoo myös, että viallisilla tuotteilla ei ole palautusoikeutta, ja kuten aiemmin kirjoitin, tämä on teoriassa paikkaansa pitävä väite, mutta hämäävästi kirjoitettu. Viallisella tuotteella on _aina_ virhevastuuaikana reklamointioikeus. Eli tuotteen saa ”palauttaa” myyjälle viallisenakin (jos vika on valmistusvika, ei käyttäjän aiheuttama). Mutta se ei semanttisesti ole palautus vaan reklamaatio.
Kadotettu lohikääryle kirjoittaa, että takuun täytyy aina olla kattavampi kuin virhevastuuajan. En tiedä, mitä laki sanoo, mutta käytännössä asia ei kyllä mene näin. Yleensä esim. myyjän takuu saattaa kalliille elektroniikalle olla 1-2 vuotta, mutta virhevastuuaika (KSL:n ennakkotapauksissa) ulottuu jopa neljään vuoteen. Mutta riippuu tuotteesta.
Ja sitten ihan oma lusikkansa tässä sopassa on vielä koti/irtaimisto- ja matkavakuutus. Ne ovat erillinen eläimensä kuluttajansuojalaista. Mutta jos takuu vaikkapa puhelimesta on umpeutunut, vakuutusyhtiö SAATTAA jossain määrin korvata esim. puhelimen viat huolimatta onko vika ollut käyttäjästä riippumaton vai käyttäjän aiheuttama.
Mutta omalla kokemuksellani joka tapauksessa suosittelisin, että jos vaikkapa se puhelin/jääkaappi hajoaa 2 vuoden ikäisenä, niin hakee korvauksia suunnilleen järjestyksessä: maahantuoja —> valmistaja —> myyjä —> vakuutusyhtiö.
-
-
Ole hiljaa ja syö jauhomakkarasi. E250 vitamiinit kaupan päälle ja eurot mulle!
-
Mutta onhan Anne myös oikeassa. Täyttä paskaa sellaiset lihatuotteet, joissa lihan määrä on pienentynyt häviävään määrään.
-
Malttamaton hyönteinen: Mutta onhan Anne myös oikeassa. Täyttä paskaa sellaiset lihatuotteet, joissa lihan määrä on pienentynyt häviävään määrään.
Yhdentekevää ovatko ne sinun tai Annen mielestä "täyttä paskaa", moka on siinä että itse menee ostamaan ko. tuotteen ja sitten riehumaan alakouluikäisen ilmaisuvoimalla valmistajalle. Se lukee siinä pakkauksessa mitä se tuote sisältää, ihan jokainen täysivaltainen ihminen on itse vastuussa siitä mitä ostaa. Täysin eri asia jos pakkauksessa olisi annettu väärät tai harhaanjohtavat tuotetiedot tai itse tuote olisi viallinen.On paljon tuotteita, joista minä en pidä tai joiden olemassaoloa en ymmärrä, ei tulisi mieleenkään ostaa niitä ja mennä sitten keuhkoamaan kuinka tuotteen valmistajat ovat idiootteja, koska minä en pidä siitä. Nämä annet on niitä jotka kuvittelevat koko maailman pyörivän heidän ympärillään. -
Rikkoontumaton vesinokkaeläin: Mitä sitten?
Onko sulla jotain vaikeuksia seurata keskustelua? Eiköhän jokainen sinua lukuun ottamatta tajunnut "mitä sitten", se oli vasta-argumentti siihen kuinka samanlaisia prosentteja sisältävä tuote ei olisi lihatuote. Ylipäätään te lihajankkaajat olette pakkomielteisiä urpoja - jos ette tykkää tuotteista joissa on alle x-määrä lihaa niin ostakaa kokolihaa tai muita tuotteita jotka miellyttää ja maksakaa niistä se hinta mitä niistä pyydetään! Ei kellään ole velvollisuutta tuottaa teille atria-hinnoilla juuri teidän makunne mukaisia tuotteita vaikka miten kitisette. Jos minä en tykkää juomista joissa on alle 37% alkoholia niin ostan vodkaa enkä vingu viinintuottajille, feissarimokille ja naapurin Jormalle kuinka keskikalja on liian laimeaa. -
Sprikles: Erkka tässä ymmärtääkseni tarkoittikin sitä, että vaikka tuotteella ei olisi alunperinkään ollut takuuta, tai se olisi mennyt jo umpeen, virhevastuuaika saattaa silti olla voimassa.Esim. Pärnäsen Kodinkone Oy voi tarjota jääkaapilleen vuoden takuun, mutta jos jääkaappi hajoaa 1,5-vuoden iässä, se on [...]
Hyvä tiivistelmä, mutta pariin juttuun ottaisin kantaa:Vaihto- ja palautusoikeuden kohdalla pitää muistaa, että siinä on kyse yleensä ehjän ja toimivan tuotteen palauttamisesta. Tämä on muussa kuin koti- ja etämyynnissä ehdottomasti aina myyjän, maahantuojan tms. antama lisäetu. Koti- ja etämyynnissä palautusoikeus on 14 vuorokautta, ellei kyse ole muutamista tietyistä poikkeustapauksista (esim. asiakkaan tilauksesta valmistettava tai asiakkaan toivomusten mukaisesti kustomoitava tuote). Palautusoikeus ei rinnastu, eikä siitä kannattaisi puhua samaan aikaan takuun tai virhevastuun kanssa, koska se ei koske samaa tilannetta. Virhevastuu ja takuu liittyvät aina virheelliseen tuotteeseen."Mutta omalla kokemuksellani joka tapauksessa suosittelisin, että jos vaikkapa se puhelin/jääkaappi hajoaa 2 vuoden ikäisenä, niin hakee korvauksia suunnilleen järjestyksessä: maahantuoja —> valmistaja —> myyjä —> vakuutusyhtiö."Aina ja joka ikinen kerta, ota yhteyttä myyjään. Ensimäinen syy on, että maahantuojan tai valmistajan tavoittaminen voi olla hankalaa. Toinen ja tärkeämpi syy on, että myyjä on se taho, jonka kanssa olet sopimuksen eli kaupan tehnyt. Myyjä on silloin se taho, joka on tehnyt lupauksen tuotteen laadusta. Myyjä vastaa siitä että lupaus pitää paikkansa. Jos myyjän lupaus perustui maahantuojan tai valmistajan lupaukseen, hän kyllä välittää casen eteenpäin. -
Jos se lattialasta maksaa 10€ ja puolet kalliimpi on 15€ niin ei se sen parempi ole.
Kommentti