Mitä tänään syötäisiin? Osa 21
Hurja säästövinkki. Käyttöön?
Seuraava
Uusi tuotekategoria Citymarketiin. Edellinen
Naapurin mummo kieltää synnit. "Saadaanko nyt häätö?"
Uusi tuotekategoria Citymarketiin. Edellinen
Naapurin mummo kieltää synnit. "Saadaanko nyt häätö?"
68 kommenttia
-
Minä en kyllä koskaan ymmärtänyt tuota 'en uskalla maistaa, koska mitä jos en tykkäisi' asennetta. Exän äidille olin joskus tuonut Kiinan reissusta teetä ja hän ei halunnut maistaa sitä, koska mitä jos ei tykkäisi. Olen vieläkin vähän katkera.
-
Halvimmalla pääsee kun ei juo sitä maitoa ollenkaan. Se on muutenkin täysin tarpeetonta.
-
-
Toj Karin: Halvimmalla pääsee kun ei juo sitä maitoa ollenkaan. Se on muutenkin täysin tarpeetonta.
... ja sen kyllä huomaa. -
Pex: Oikein sydän lepää kun safkajaosta haettu ruoka ei kelpaa.
Just pari viikkoa sitten todistin, kun kaks naista oli hakenu vissiin Pelastusarmeijalta safkaa. Toinen kysy, että mitä sille toiselle tuli. Vastaus oli jokin ruoka, mistä ko hlö ei tykännyt. (En enää muista oliko just joku purkkikeitto vai mikä). Niin tähän sit tää kysyjä totes, että joo, paskaa on, että menee suoraan roskiin. Olin tosi vähällä, että en kääntynyt ympäri ja sanonut jotain vähemmän nättiä. Miks ei voi sit vaan viedä takasin/olla ottamatta, jos ilmanen ruoka on niin paskaa? -
-
Karkea albatrossi: Just pari viikkoa sitten todistin, kun kaks naista oli hakenu vissiin Pelastusarmeijalta safkaa. Toinen kysy, että mitä sille toiselle tuli. Vastaus oli jokin ruoka, mistä ko hlö ei tykännyt. (En enää muista oliko just joku purkkikeitto vai mikä). Niin tähän sit tää kysyjä totes, että joo, paskaa [...]
Itsekin meinasin kerran sanoa todella nasevasti, mutta olinkin hiljaa. -
tööttäävä kilokaloriina, entinen Ville: Hilden taktiikalla söisin vain perunoja aina.
Jos on se Hilde kenet tunnen niin ei yllätä. Sellainen punavihreiden lasien läpi maailmaa katsova puunhalaaja joka ajattelee perunankin tunteita. -
70g einesruokakippo ja aikuinen ei kykene syömään vaikkei olisikaan omaan makuun?
-
Karkea albatrossi: Just pari viikkoa sitten todistin, kun kaks naista oli hakenu vissiin Pelastusarmeijalta safkaa. Toinen kysy, että mitä sille toiselle tuli. Vastaus oli jokin ruoka, mistä ko hlö ei tykännyt. (En enää muista oliko just joku purkkikeitto vai mikä). Niin tähän sit tää kysyjä totes, että joo, paskaa [...]
Tietäjät tietää, että ainakin paikallisessa ei saa jäädä paikan päälle setvimään "saalistaan", vaan kassit jaetaan lajiteltuina suoraan hakijalle. Koronavirus sotki asioita sillai, että ruoka jaetaan nykyään suoraan ulko-ovelta, eli mitään järjestelytilaa ei edes ole.Sitä ennen tilanne oli ihanteellinen. Ruoka oli jaoteltu laatikoihin, joista hyvässä järjestyksessä sai ottaa yhden tuotteen per henkilö. Jonon järjestys arvottiin numerolapuilla, jolloin elämäntapaodottajat eivät olleet muita edellä kuorimassa kermaa päältä. -
Toj Karin: Halvimmalla pääsee kun ei juo sitä maitoa ollenkaan. Se on muutenkin täysin tarpeetonta.
En oo ikinä ymmärtänyt kun aletaan muita neuvomaan minkä syöminen on tarpeellista tai tarpeetonta. Varmaan sinunkin ruokavalioon kuuluu paljon kaikkea minkä minä voin tuomita tarpeettomaksi, koska en itse niistä välitä. Ei ihminen banaanejakaan tarvitse elääkseen.Ihan samaan kategoriaan menee nämä ohjeet "älä juo limua, vesi on paras janojuoma!". Ei kai nämäkään kaksi ole toisensa pois sulkevia asioita? Minä ainakin juon vettä janoon, mutta limua maun vuoksi. -
Karoliina: Minä en kyllä koskaan ymmärtänyt tuota 'en uskalla maistaa, koska mitä jos en tykkäisi' asennetta. Exän äidille olin joskus tuonut Kiinan reissusta teetä ja hän ei halunnut maistaa sitä, koska mitä jos ei tykkäisi. Olen vieläkin vähän katkera.
Itse perehdyin aiheeseen kun kuvittelin itseäni nirsoksi kunnes tajusin sen olen ruoan koostumus, mikä aiheuttaa inhoa monia ruokia kohtaan. Siinä tutkiskellessa tuli vastaan sana ruokaneofobia, joka saattaa selittää joidenkin reaktion vältellä ihan jo maistamista. Itsellä lähti tuo "en maista, en tykkää kuitenkaan" jo ennen aikuisikää ja nykyään maistan ruokia, jotka ovat uusia, ellei kyseessä ole ihan periaatteellinen ruokavastaisuus esim tehty hyönteisistä tai jostain eläimen osista, mitkä aiheuttaa inhotusta jo ajatuksena tai voivat olla terveydelle riskinä esim. liian raa'aksi jäänyt porsaan pihvi, fugu, jne. -
-
Aivan, ehkä syystäkin tuollainen oman elämänsä looseri on ruokajonossa.
-
Kämänen omena: Jos on se Hilde kenet tunnen niin ei yllätä. Sellainen punavihreiden lasien läpi maailmaa katsova puunhalaaja joka ajattelee perunankin tunteita.
Silloinhan hän ei söisi perunoita. -
Syökö nämä tyypit sitten samoja ruokia kuin lapsuudessaan, kun mitään uutta ei voi maistaa jos ei sitten siitä tykkää? Varmaan tosi terveellinen ruokavalio...
-
Joissain tilanteessa ruoka on vain kaloreita ja keino pysyä hengissä. Ihmeajattelua että aina pitäisi olla jotain tiettyä ja vaikka supermaukasta. Ei olis ihmiskuntaa edes olemassa jos nykynirsoilijat olisi yrittäneet pysyä hengissä Afrikan savanneilla ja aroilla.
-
Inertti käärme: Itse perehdyin aiheeseen kun kuvittelin itseäni nirsoksi kunnes tajusin sen olen ruoan koostumus, mikä aiheuttaa inhoa monia ruokia kohtaan. Siinä tutkiskellessa tuli vastaan sana ruokaneofobia, joka saattaa selittää joidenkin reaktion vältellä ihan jo maistamista. Itsellä lähti tuo "en maista, en [...]
Googletin ihan mielenkiinnosta asian. Fobiahan se on varmaankin samalla tavalla kuin muut fobiat. Tää auttaa ymmärtää muiden pelkoja uusia ruokia kohtaan ja toivottavasti jonain päivänä pääsen yli jopa siitä ex-anopin kieltäytymisestä maistaa kiinalaista teetä.Kiitos kun vinkkasit tän :) -
Karoliina: Googletin ihan mielenkiinnosta asian. Fobiahan se on varmaankin samalla tavalla kuin muut fobiat. Tää auttaa ymmärtää muiden pelkoja uusia ruokia kohtaan ja toivottavasti jonain päivänä pääsen yli jopa siitä ex-anopin kieltäytymisestä maistaa kiinalaista teetä.Kiitos kun vinkkasit tän :)
Peukutin ylös kun on ihan ymmärrettävää että tuollaisesta pahoittaa mielensä.Itseä hankaloittaa uusien asioiden maistaminen myös erityisesti tuosta mainitusta tekstuurisyystä. Jos esimerkiksi löllöksi olettama ruoka onkin rouskuvaa tai toisin päin, inhotus on niin valtava ettei tee mieli syödä mitään moneen tuntiin.Minulle aiheuttaa ahdistuneisuutta myös se, etten tiedä miltä suuhuni laittama ruoka maistuu etukäteen. Pahalta maistuvien asioiden maistaminen ei tunnu niin kauhealta, jos sitä osaa olettaa, mutta kamalinta on tosiaan maistaa makua, josta ei ole mitään käsitystä etukäteen. Siinä vaiheessa kun maku alkaa maistumaan, siihen ei voi enää valmistautua ja siinä vaiheessa on jo liian myöhäistä perääntyä "makuelämyksestä", joka on käynnissä parhaillaan.Joten ymmärrän ex-anoppiasi kyllä, mutta en sitä miten kurjasti hän asian sinulle ilmaisi. Ehkä jos tulevaisuudessa löytyy toinen läheinen jota jännittää uusien makujen maistaminen, minua henkilökohtaisesti auttaa se että maistetaan yhdessä tai että toinen maistaa ensin ja kuvailee makua ja että ei haittaa jos ei tykkää. :) Lapsuuden kodissani piti syödä lautanen tyhjäksi ennenkuin sai nousta pöydästä, joten vieläkin jännittää kokeilla uusia ruokia kun pelkää loukkaavansa ruuanlaittajan tunteita ja tuntuu väärältä jättää kesken ruoka.Vastaavanlainen ahdistuneisuus koskee myös esimerkiksi puhelinsoittoja, kun ei tiedä minkälainen ääni sieltä vastaa ja aikooko se olla ilkeä, mutta se nyt on aihe kokonaan erikseen. :D Ja on minulla niitä elämän "oikeitakin" ongelmia vaikka tällainen hallitseekin kovasti sitä mitä tulee syötyä. -
Pitoemäntien vanhanajan ohje: Maito laimennetaan maidolla ja kerma vedellä, niin ei maku kärsi. Rasvattomassa maidossa ei ole vettä, vaan se on maitoa, josta on otettu rasva pois.
-
bleb: Peukutin ylös kun on ihan ymmärrettävää että tuollaisesta pahoittaa mielensä. Itseä hankaloittaa uusien asioiden maistaminen myös erityisesti tuosta mainitusta tekstuurisyystä. Jos esimerkiksi löllöksi olettama ruoka onkin rouskuvaa tai toisin päin, inhotus on niin valtava ettei tee mieli syödä [...]
Kuulostat todella ahdistuneelta ja paniikkiherkälle ihmiselle kuten kerroitkin. Ymmärrän, että masentuneelle/ahdistuneelle/maaniselle ihmiselle elämä on kuvailemasi kaltaista, mutta keskustelussa oletettiin kyseessä olevan ns. "normaali" ihminen, eikä hoidon alla oleva tapaus. -
Mä en ymmärrä tota maitohommaa :D Jos joku haluaa säästää tavalla tai toisella niin siitä vaan, kyllä tossa varmaan jonkun 10-15e kuussa voi säästää, jos on kovasti maitoa juova perhe. Itse en näe järkeä, koska en välittäisi juoda jotain maitovesilitkua. Mutta ei toi silti kovin älyttömältä vaikuta. Vai onko se moka, ettei Pia tiedä mitä on rasvaton maito. Se ei tosiaan ole "vedellä laimennettua maitoa". Ajattelin että pääidea oli kuitenkin rahan säästäminen ja onnistuuhan se noin.
-
Inertti käärme: Itse perehdyin aiheeseen kun kuvittelin itseäni nirsoksi kunnes tajusin sen olen ruoan koostumus, mikä aiheuttaa inhoa monia ruokia kohtaan. Siinä tutkiskellessa tuli vastaan sana ruokaneofobia, joka saattaa selittää joidenkin reaktion vältellä ihan jo maistamista. Itsellä lähti tuo "en maista, en [...]
K I I T O S ❤️Oon jo vuosia kuvitellut olevani harvinaisen nirso, joka eskaloitunut pahaksi lapsena ja nuorena koettujen tapahtumien vuoksi, mutta tää selitys käy enemmän järkeen. Koskaan en oo kieltäytynyt juuri mistään sen takia etten jostain tykkää maun vuoksi, tiukoissa tilanteissa kykenen syömään ns. tuttua ruokaa, jonka mausta en pidä. Mutta uudet ruoat juuri koostumuksen kannalta on se epämieluisin.Pelkästään mandariinin syömisen ajattelu saa samantien (jopa nyt) syljen erityksen vilkastumaan, pulssin kohoamaan, yökkäilyn alkamaan ja ahdistuksen aikaseksi. Se on ehkä kaikista vastenmielisin ruoka mitä ikinä suuhun joutunut laittamaan. Itse kun olin vielä päiväkodissa, oli täysin normaalia istuttaa pöydässä niin kauan kunnes ne ”inhokkiruoat” oli myös syöty, koska kaikkea piti maistaa, joka ikinen kerta. Ei riitä yhden, eikä varmaan kahden käden sormet siihen kun mut on istutettu lounaalta päiväunien yli ruokapöydässä mandariinin kanssa, niin että muut tarhalaiset on jo heränneet ja leikkineet vieressä. Vasta kun iltapäivän välipala on alkanut, on syömätöb mandariinini heitetty roskiin ja tuotu välipala jonka jälkeen minullakin ollut lupa nousta pöydästä. Ellei ole käynyt niin huono tuuri, että välipalallakin on ollut mandariinia. -
-
Kilokalori: Kuulostat todella ahdistuneelta ja paniikkiherkälle ihmiselle kuten kerroitkin. Ymmärrän, että masentuneelle/ahdistuneelle/maaniselle ihmiselle elämä on kuvailemasi kaltaista, mutta keskustelussa oletettiin kyseessä olevan ns. "normaali" ihminen, eikä hoidon alla oleva tapaus.
Jos tapaisit minut, voisit myös olettaa minun olevan kuvailemasi "normaali" ihminen. En ole hoidon alla oleva tapaus, eikä minulla ole vaikeuksia elää elämääni kun saan valita mitä syön (ja soitella mahdollisimman vähän puhelimilla). Olen viittä vaille valmistumassa mm. insinööriksi ja olen toiminut myös esimerkiksi asiakaspalvelijana työelämässä. Sitä kun ei ikinä tiedä, millainen asia saattaa ihmistä vaivata pinnan alla.Emme tiedä nimimerkki Karoliinan ex-anopista mitään muuta kuin sen, ettei hän halunnut maistaa kiinalaista teetä. Voimme olettaa, että hän oli vain töykeä, mutta emme todellisuudessa tiedä tästä henkilöstä yhtään mitään. Aivan kuten sinäkään et tiedä, olenko ahdistunut ja paniikkiherkkä, vaiko ahdistaako minua vain yksi tai kaksi asiaa.Todellisuudessa hyvin harva tietää, etten pidä uusien asioiden maistamisesta. Tuttavat eivät kiinnitä huomiota, että ravintoloissa mukaudun ottamaan sellaisia ruokia, joiden koostumuksen ja yleisen maun tiedän jo etukäteen. Ystävät taas tietävät, että jokin listan aterioista on suosikkini ja myös he usein valitsevat lempparinsa listalta. Asia tulee esille vasta kun joku asettaa minut tilanteeseen, jossa pitäisi maistaa jotakin uutta. Tilanteista voi yleensä luikerrella jollakin verukkeella pois (yleensä pelkkä "ei kiitos" riittää), tai sitten kohdata tilanne vaikka se tuntuu itsestä ahdistavalta.TLDR; Emme oikeasti tiedä pohjimmaista syytä sille, miksi ex-anoppi ei teetä suostunut juomaan. Eikä pelkkä syömisestä johtuva ahdistuneisuus tee minusta ahdistunutta ihmistä kaikilla elämäni osa-alueilla. -
Karkea albatrossi: Just pari viikkoa sitten todistin, kun kaks naista oli hakenu vissiin Pelastusarmeijalta safkaa. Toinen kysy, että mitä sille toiselle tuli. Vastaus oli jokin ruoka, mistä ko hlö ei tykännyt. (En enää muista oliko just joku purkkikeitto vai mikä). Niin tähän sit tää kysyjä totes, että joo, paskaa [...]
Tulee mieleen yksi Aku Ankka -sarjakuva jossa Roope Ankka väen vängällä kinusi puistossa ilmaista jäätelöä kun lapsillekin niitä jaettiin. Kun Roope sitten sen sai, hän heitti sen suoraan roskiin koska ei kuulemma välittänyt makeasta. Eli tärkeintä oli vain saada se ilmaiseksi, vaikkei edes tarvinnut tai sen enempää halunnut. -
Säädytön lehmä: K I I T O S ❤️Oon jo vuosia kuvitellut olevani harvinaisen nirso, joka eskaloitunut pahaksi lapsena ja nuorena koettujen tapahtumien vuoksi, mutta tää selitys käy enemmän järkeen. Koskaan en oo kieltäytynyt juuri mistään sen takia etten jostain tykkää maun vuoksi, tiukoissa tilanteissa kykenen [...]
Onkohan tämä ollut yleistäkin vielä 90-luvun päiväkodeissa? Itse muistan myös, että kaikki ruoka oli pakko syödä ja mikäli lapsi ei sitä syönyt, hänet laitettiin rangaistukseksi toiseen huoneeseen syömään niin pitkäksi aikaa, kunnes ruoka oli syötä. Ruuan määrääkään ei saanut itse päättää ja sitä oli minun mielestäni aina aivan liikaa. Itselle oli vaikeaa erityisesti tee ja vispipuuro. Nyt aikuisena ihmisenä en ole varsinaisesti nirso, mutta suhteeni ruokaan ei ole koskaan ollut terve. Inhoan syömistä ja pelkään ähkyä. Jännä sinänsä, että teestä olen kuitenkin oppinut nauttimaan, vaikka se silloin olikin "se pahin". -
Särkemätön nektariini: Mä en ymmärrä tota maitohommaa 😁 Jos joku haluaa säästää tavalla tai toisella niin siitä vaan, kyllä tossa varmaan jonkun 10-15e kuussa voi säästää, jos on kovasti maitoa juova perhe. Itse en näe järkeä, koska en välittäisi juoda jotain maitovesilitkua. Mutta ei toi silti kovin älyttömältä vaikuta. [...]
Moka lie, että kaikki tietävät ettei kova rasva ole terveellistä (se, onko se hyvää ja siksi tulee syötyä tai juotua on sitten toinen juttu). Joten jos haluaa juoda maitoa terveyssyistä, eli on kalsiumia ja d-vitamiinia hakemassa, niin kannattaisi valita rasvatonta. Jos haluaa juoda sametinpehmeän rasvaisen maun takia, niin sitten täysmaitoa. Hinnan ollessa janojuoman kynnyskysymys, hanassa on vettä. Tekemällä maitorasvalitkua ottaa kaikki huonot puolet ja jättää kaikki hyvät rannalle. -
Karoliina: Minä en kyllä koskaan ymmärtänyt tuota 'en uskalla maistaa, koska mitä jos en tykkäisi' asennetta. Exän äidille olin joskus tuonut Kiinan reissusta teetä ja hän ei halunnut maistaa sitä, koska mitä jos ei tykkäisi. Olen vieläkin vähän katkera.
Tiedän tapauksen "entä jos tykkäisin ja sen myynti lopetettas". Mihin junaan meitä mikin vie, eiku Mikki olikin veneessä? -
Inertti käärme: Itse perehdyin aiheeseen kun kuvittelin itseäni nirsoksi kunnes tajusin sen olen ruoan koostumus, mikä aiheuttaa inhoa monia ruokia kohtaan. Siinä tutkiskellessa tuli vastaan sana ruokaneofobia, joka saattaa selittää joidenkin reaktion vältellä ihan jo maistamista. Itsellä lähti tuo "en maista, en [...]
Itse taas mielelläni maistan kaikkea. Tarantelasta krokotiileihin on tullut kokeiltua. -
tööttäävä kilokaloriina, entinen Ville: Hilden taktiikalla söisin vain perunoja aina.
Tulviva raataja: Joissain tilanteessa ruoka on vain kaloreita ja keino pysyä hengissä. Ihmeajattelua että aina pitäisi olla jotain tiettyä ja vaikka supermaukasta. Ei olis ihmiskuntaa edes olemassa jos nykynirsoilijat olisi yrittäneet pysyä hengissä Afrikan savanneilla ja aroilla.
Etkö ollenkaan ajattele hyttysiä? Jos silloin (ja nykyään) eivät metsästäisi hyttysiä (vaan kuolisivat aliravitsemukseen) eläimet eivät joutuisi kärsimään. Etkö yhtään ajatte ihmisiä (jotka on eläimiä)? -
Kuriositeettina: olin hyvin nirso lapsi ja vasta aikuisena oppinut syömään useimpia ruokia. Kaikesta en edelleenkään pidä. Silti yksi harvoista asioista, joita en edes suostu maistamaan on pekoni. Näin lähes 40-vuotiaana voisin toki sitä maistaa, mutta pelkään, että se olisikin niin syntisen hyvää ettei jäisi siihen yhteen kertaan. Ja koska kyseinen ruoka ei ole varsinaisesti terveellistä tai ekologista (en ole kasvissyöjä saati vegaani), olen järkeillyt että lienee parempi jättää pekonit syömättä jatkossakin. Sen sijaan pinaattikeittoa saatan vielä vanhoilla päivilläni oppia syömään, aika näyttää.
-
bleb: Peukutin ylös kun on ihan ymmärrettävää että tuollaisesta pahoittaa mielensä. Itseä hankaloittaa uusien asioiden maistaminen myös erityisesti tuosta mainitusta tekstuurisyystä. Jos esimerkiksi löllöksi olettama ruoka onkin rouskuvaa tai toisin päin, inhotus on niin valtava ettei tee mieli syödä [...]
Hei te ruokayliherkkyydestä kärsivät! Onko teillä muita aistiyliherkkyyksiä (valot, äänet) tai oletteko kenties autismi-/adhd -kirjolla? En piruile, kysyn ihan mielenkiinnosta! -
Justjoo: En oo ikinä ymmärtänyt kun aletaan muita neuvomaan minkä syöminen on tarpeellista tai tarpeetonta. Varmaan sinunkin ruokavalioon kuuluu paljon kaikkea minkä minä voin tuomita tarpeettomaksi, koska en itse niistä välitä. Ei ihminen banaanejakaan tarvitse elääkseen. Ihan samaan kategoriaan menee nämä [...]
En ole neuvonut ketään olemaan juomatta maitoa. Esitin kaksi toisistaan riippumatonta objektiivista faktaa. 1) Maidon ostaminen on kalliimpaa kuin ostamatta jättäminen. 2) Nisäkkäät eivät tarvitse maitoa imetysajan jälkeen. En oo ikinä ymmärtänyt jotka tuntevat tarpeelliseksi kitistä sellaisista asioista joita he eivät ymmärrä pätkääkään. Koko sinun kitinä perustui siihen ettet ymmärrä suomea, sitä mitä minä sanoin. -
-
Miekin olen vähän "arka" maistamaan uusia ruokia joista en tiä tykkäänkö :D Yleensä pystyn ne kuitenkin syömään, mutta siltä varalta että en, oon ratkaissut tilanteen kokeilemalla uusia herkkuja jonkun sellaisen kaverin kanssa, jolle kelpaa varmasti. Viimeksi eilen oma tytär sai kunnian syödä puolikkaan sitruunapullan. Sisko taas on saanut vuosien saatossa muutamat ilmaiset sushit. Tavallaan win-win :D
-
Näitä kun lukee, voi olla tyytyväinen, ettei oikein mikään ruoka ole aiheuttanut koskaan ongelmia. Joka päivä koulussakin oli hyvä ruokapäivä, kun tykkäsin kaikesta. Mutta hyvä on ymmärtää, ettei kaikilla ole mennyt yhtä helposti.
-
Toj Karin: Halvimmalla pääsee kun ei juo sitä maitoa ollenkaan. Se on muutenkin täysin tarpeetonta.
Niin on moni muukin ruoka. Ei ihminen tarvitse pastaa elääkseen. Tai tomaatteja. Tai... En ymmärrä tuota pointtia. Maito kuitenkin on terveellistä, jos mahalle sopii. -
Itsellä oli myös jonkinasteinen syömisongelma, oikeastaan kärsin siitä vielä ainakin 5 vuotta sitten (olen yli 30). Kaikki lähti siitä, että olin todella pieniruokainen ja nirso. Kun siihen alettiin kiinnittää negatiivista huomiota, minun oli vaikea enää syödä muiden seurassa. Tuntui kuin minua aina vahdittaisiin. Tuli sellainen tunne, että vatsa on aivan täynnä, vaikken ollut syönyt mitään ja jos söisin palankin, oksentaisin. Hassua sinänsä, tajusin että kärsin tästä viimeksi ollessani parisuhteessa, jossa toinen osapuoli yritti muuttaa minua toisenlaiseksi, mutta nykyisessä parisuhteessa niin ei ole kertaakaan käynyt. :)
-
Heh, mäkin ennen laimensin täysmaitoa vedellä, mutta lähinnä siksi kun olin mennyt uskomaan Antti Heikkilän juttuja, ja kuvittelin rasvattoman maidon olevan jotenkin pilattua ja terveydelle haitallista. Ei se laimea maito mitenkään pahaa tai ihmeellistä kyllä ollut. Tuntuu, että tyypit ihan kavahtaa koko ajatusta.
-
tööttäävä kilokaloriina, entinen Ville: Hilden taktiikalla söisin vain perunoja aina.
*perunia -
Pisteet siitä, että on valmis antamaan ruuan naapurille, jos ei itselle maistu. Ikävä kyllä tiedän ruokajonon tapauksia, jotka heittää osan ruuvista pois heti hakemisen jälkeen, koska ne ei maistu itselle tai kuivatuotteen päiväys on kuukauden päästä tulossa. Muille ruokia ei voi antaa, koska uskotellaan itselle, että estetään ruokamyrkytyksen aiheuttaminen heittämällä ruuat suoraan sekajätteeseen. Ymmärrän, jos aina ei maistu, mutta en voi ymmärtää kunnossa olevan ruuan heittämistä pois.
-
Surkuhupaisa persikka: Onkohan tämä ollut yleistäkin vielä 90-luvun päiväkodeissa? Itse muistan myös, että kaikki ruoka oli pakko syödä ja mikäli lapsi ei sitä syönyt, hänet laitettiin rangaistukseksi toiseen huoneeseen syömään niin pitkäksi aikaa, kunnes ruoka oli syötä. Ruuan määrääkään ei saanut itse päättää ja sitä [...]
Siis toi pakkosyöttö, tai tässä tapauksessa ruuan ääressä istuttaminen, kuulostaa ihan kauhealta kiusaamiselta, joka on vain naamioitu kasvatukseksi. Meillä piti myös syödä kaikki, en ole ruuan kanssa nirsoillut, mutta muistan niistä harvoista kerroista, kuinka se pahalta maistuva ruoka ei ainakaan parantunut jäähtyneenä.Mielenkiintoista tuo tee lapsille. Hyvä juottaa kofeiinia päiväkoti-ikäisille, mutta eipä nykyäänkään moni tiedä että teessä on kofeiinia. Vihreässä ja valkoisessa jopa enemmän kuin mustassa. Tuskin ne 90-luvulla juottivat kuitenkaan mitään yrttiteetä tai rooibosta. -
Surkuhupaisa persikka: Onkohan tämä ollut yleistäkin vielä 90-luvun päiväkodeissa? Itse muistan myös, että kaikki ruoka oli pakko syödä ja mikäli lapsi ei sitä syönyt, hänet laitettiin rangaistukseksi toiseen huoneeseen syömään niin pitkäksi aikaa, kunnes ruoka oli syötä. Ruuan määrääkään ei saanut itse päättää ja sitä [...]
Sanoisin että on ollut. Olin itse 90-luvun loppupuolella päiväkodissa, ’01 aloittanut peruskoulun ja meitä oli suunilleen yks per ryhmä joita istutettiin. Muutaman kaverin kanssa jutellut asiasta, jotka ovat vuoden pari nuorempia ja heille myös täysin tuttua touhua, eli on jatkunut ainakin vuosituhannen vaihteen yli. 😒 Nuorimpien pikkusisarusten kanssa ei oo koskaan tullu puheeks, että onko vielä heillä tätä harrastettu.Täh: Hei te ruokayliherkkyydestä kärsivät! Onko teillä muita aistiyliherkkyyksiä (valot, äänet) tai oletteko kenties autismi-/adhd -kirjolla? En piruile, kysyn ihan mielenkiinnosta!
Adhd ja aistiyliherkkyyttä, mutta jälkimmäinen ”puhjennut” mielestäni vasta tapaturman jälkeen, josta jäi pysyviä vammoja, vaikeita kroonisia kipuja jne.Itseasiassa: Siis toi pakkosyöttö, tai tässä tapauksessa ruuan ääressä istuttaminen, kuulostaa ihan kauhealta kiusaamiselta, joka on vain naamioitu kasvatukseksi. Meillä piti myös syödä kaikki, en ole ruuan kanssa nirsoillut, mutta muistan niistä harvoista kerroista, kuinka se pahalta maistuva ruoka ei ainakaan [...]
Kiusaamista ja nöyryyttämistä se olikin. Muulle ryhmälle saatettiin sanoa, ennen kuin heidät vietiin päiväunille, että ”Kattokaa, nyt ei lehmä pääse lepäämään, kun lehmä ei syö kiltisti ruokaansa loppuun.” Muiden ryhmien hoitajat saattoi tulla ihmettelemään ja katsomaan, et eikö se tosiaan meinaa syödä. Päiväkodin lopulla hoitajat päätti koota meidät kaikki huonosti käyttäytyvät nirsot aina yhden ja saman pöydän ääreen (suklaapuuro oli meidän kaikkien ”nirsojen” yhteinen inhokki), en tiedä oliko hoitajien idean taustalla se että jostain kumman syystä tällöin syötäis viimeistään vai mikä, mutta itsellä se toimi ainakin päinvastoin. Kun huomasi että ei olekaan yksin :D -
Maksukyvytön alpakka: Niin on moni muukin ruoka. Ei ihminen tarvitse pastaa elääkseen. Tai tomaatteja. Tai... En ymmärrä tuota pointtia. Maito kuitenkin on terveellistä, jos mahalle sopii.
Tämä kumpuaa oletettavasti männä vuosien Valion propagandasta, jonka mukaan suunnilleen hampaat tippuu, jossei juo maitoa monta lasillista päivässä. -
Minulla on lapsesta asti ollut erittäin vaikeaa syödä ruokaa, josta en tykkää. Nyt myöhemmin olen ymmärtänyt, että kyse ei ole pelkästään mausta vaan myös koostumuksesta. Jos siis yritän niellä jotain tarpeeksi pahaa, se tulee ylös ennen kuin on ehtinyt kunnolla edes alas. Ja samalla tulee toki ylös kaikki muukin, mitä mahaan on edellisiltä aterioilta jäänyt. En kutsu sitä nirsoiluksi, koska se ei ole valintakysymys, oksennusta ei pysty pidättämään. Arvatkaa vaan, haluanko maistaa kylässä jotain, mistä ehkä en tykkää? Mitä mieltä olette, onko se tarjoaja enemmän loukkaantunut siitä, että en maista vai siitä, että oksennan sen pöydälle? Entä millä perusteella minä olen epäkohtelias, jos en syö jotain, mistä en tykkää, mutta se tarjoaja ei ole epäkohtelias, jos vaatii minua syömään jotain, mitä en halua? Mikä oikeus kenelläkään on saada päättää siitä, mitä toinen ihminen kehoonsa tunkee? Tähän ikään mennessä (yli puolen välin normipituista elämää olen jo päässyt) olen ehtinyt kuitenkin maistaa (ja oksentaa) jo niin monia ruokia, että alan vähitellen jo tietämään, mistä saatan tykätä ja mistä todennäköisesti en tykkää. En siis näe mitään syytä maistaa esimerkiksi aurajuusto-sienipaistosta, jollaista en ole koskaan ennen maistanut, vaikka se olisi sinusta älyttömän hyvää, koska tiedän, että sekä aurajuustosta että sienistä oksennusrefleksi yleensä puhkeaa. Ja sille jollekin uteliaalle, kaikki autismikirjon häiriöni tai muut mahdolliset häiriöni ovat ainakin toistaiseksi diagnosoimattomia. Muilta osin mahdun varsin hyvin "normaalin" ihmisen määritelmään. Olen työelämässä, korkeasti koulutettu, monen lapsen äiti ja kaikilla muillakin mittareilla yhteiskuntakelpoinen. Mitä tulee ruokajonoon, niin minustakin, jos sieltä tulee jotain, mikä ei kelpaa, se pitäisi antaa jollekin muulle tarvitsevalle. Jos itse päätyisin ruokajonoon ja saisin sieltä sellaista, mitä en pysty syömään, niin en tietenkään söisi, koska sen ravintovaikutus olisi negatiivinen oksentamisen takia. Noin yleisesti en lainkaan kannata koko ruokajakeluajatusta. Apua tarvitseville pitäisi ennemmin jakaa jokin ruokakuponki, millä saa haettua kaupasta sitä ruokaa, mitä haluaa, eikä pakottaa heitä syömään sitä mitä määrätään. Ja se olisi tasapuolisempaakin, sillä kaikki nälkiintyneet eivät välttämättä asu kaupungeissa ja ruokajakelupisteiden vieressä, joten kaikilla ei ole mahdollisuutta saada sitä apua. Mutta tuo onkin sitten jo eri asia.
-
Eipä ole oppinut perusasiaa, että kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta voi silti syödä. Tollasta pientä pottia nyt muutenkaan ei tarvi kauaa lusikoida.
-
Karoliina: Minä en kyllä koskaan ymmärtänyt tuota 'en uskalla maistaa, koska mitä jos en tykkäisi' asennetta. Exän äidille olin joskus tuonut Kiinan reissusta teetä ja hän ei halunnut maistaa sitä, koska mitä jos ei tykkäisi. Olen vieläkin vähän katkera.
aasialaisia lomia, teetä miehen äidille, vaimo matskuu selvästi, nyt treffeille ja heti ⏳😁 -
Täh: Hei te ruokayliherkkyydestä kärsivät! Onko teillä muita aistiyliherkkyyksiä (valot, äänet) tai oletteko kenties autismi-/adhd -kirjolla? En piruile, kysyn ihan mielenkiinnosta!
Meinasin juuri kommentoida, että tuo kuulostaa nimenomaan aistiyliherkkyydeltä eikä fobialta. Itsellä ruokien tekstuurin lisäksi häiritsee äänet (esim. rouskutus/maiskutus, jatkuva niistäminen ja kovat yhtäkkiset äänet). Myös tuntoaisti herkillä. Minulla on todettu asbergerisiä piirteitä, mutta ei itse oireyhtymää. Itse luulen tämän johtuvan siitä, että tyttöjen asbergeriä ei edelleenkään tunnisteta... Blep:lle suosittelen psykiatrin arviota sekä terapiaa, koska kyseisiin oireisiin on mahdollista saada apua :) -
Köyhä hauki: Moka lie, että kaikki tietävät ettei kova rasva ole terveellistä (se, onko se hyvää ja siksi tulee syötyä tai juotua on sitten toinen juttu). Joten jos haluaa juoda maitoa terveyssyistä, eli on kalsiumia ja d-vitamiinia hakemassa, niin kannattaisi valita rasvatonta. Jos haluaa juoda sametinpehmeän [...]
Ei todellakaan ole maitorasva automaattisesti epäterveellistä, vaan auttaa painonhallinnassa. Englannissa suositellaan lapsille täysmaitotuotteita koska tutkimusten mukaan lapsena täysmaitoa juoneet o vat aikuisina hoikempia kuin rasvattoman maidon juojat. Todennäköisesti koska rasvainen maito on täyttävämpää ja siksi ei tule syötyä niin paljon muuta. -
Surkuhupaisa persikka: Onkohan tämä ollut yleistäkin vielä 90-luvun päiväkodeissa? Itse muistan myös, että kaikki ruoka oli pakko syödä ja mikäli lapsi ei sitä syönyt, hänet laitettiin rangaistukseksi toiseen huoneeseen syömään niin pitkäksi aikaa, kunnes ruoka oli syötä. Ruuan määrääkään ei saanut itse päättää ja sitä [...]
No, mulle on pakkosyötetty päiväkodissa viiliä (josta en lapsena tykännyt, kuten en piimästäkään, vaikka muuten olin kaikkiruokainen enkä nirsoillut) :( Istuin hoitotädin sylissä, joka lappasi viiliä lusikalla suuhun. Tämä tapahtui juurikin 90-luvulla. Vähän eri meininki päiväkodissa silloin.. -
Mulla on myös vaikea syödä mitään keittoja niiden koostumuksen takia. Ennen tähystystä oli pakko olla keittolinjalla pari päivää, ja ne tuli vain ylös. Voisin syödä ne sattumat, mutta liemen lusikoiminen on liikaa. Ruoka ruokana ja juomat sitten erikseen. Tiedän, että ruokia olis paljon helpompi ja halvempi keksiä, jos söisin keittoja. Päiväkotitarinoihin samaistun. Olen ollut päiväkodissa vuoteen 2001 asti. Meillä sai sentään valita, ottaako hiiren, ihmisen vai jättiläisen annoksen. Otin aina hiiren ja aina sitä jäi. Meillä sai muuten juoda vasta, kun lautanen on tyhjä! Se on jäänyt mulle tavaksi edelleen. Meillä oli päiväkodissa taulu, johon laitettiin punainen tarra, jos ruokaa jäi, ja vihreä, jos lautanen tuli tyhjäksi. Sitten yhdessä kauhisteltiin, miksi Kärkkään sepän rivi on ihan punainen.
-
Onpa hirveitä päiväkotikokemuksia täällä :( kasvatuspsykologian tutkimukset ovat tässä maailman vaiheessa osoittaneet, että ruoan pakkosyöttäminen johtaa negatiiviseen suhteeseen ruokaan eikä suinkaan terveeseen uteliaisuuteen uutta syötävää kohtaan. Jos haluaa opettaa lapsen syömään terveellisesti niin syömisestä kannattaa tehdä hauskaa ja houkuttelevaa (esim. askartelee lautaselle naaman parsakaaleista tai ottaa lapsen mukaan kokkausprosessiin, ja kokeilee riittävästi erilaisia terveellisiä ruokia ja vihanneksia kunnes löytyy sellaisia mistä lapsi tykkää), eikä pakottaa syömään jotain mikä ei maistu. Eivät aikuisetkaan väen vängällä pakerra itselleen pahaa ruokaa.
-
-
Ette te perhanat kanssa mitään ymmärrä. Jääkaappikylmänä rasvaton maito on paras ruokajuoma! Asiakaspalvelualalla todella pitkään työskennelleenä on saanut kuulla ties mitä skeidaa, alkaen värjätystä vedestä ties mihin tulehdustarinoihin. Maito jyrääää! Sellaisenaan en kuitenkaan sitä joisi, vaan aina syötävän kera. Silloin se on parasta. Senkus laitatte alapeukkuja, osoitatte vain oman tyhmyytenne.
-
Tinka: Aika monikaan ei pysty syömään ruokia, joista ei pidä. Niitä ei vaan saa kurkusta alas vaikka kuinka yrittää, koska makuaisti pistää vastaan.
Aika monikin pystyy kun vaan syö eikä niuhota. Kummasti se makuaisti sitten antaakin periksi, kun on oikein nälkä. Noinhan se ei oikeasti toimisi, jos se siitä olisi kiinni. -
En ollut päiväkodissa enkä 90-luvulla edes en ikäinen. Menin ekalle vuonna 89. Ja koko ala-asteen mua syyllistettiin nälkään kuolevista mustista lapsista ja istutettiin ruokasalissa lautasen ääressä. Myös kotona ruokailu oli riitelyä ja painostusta. Teininä mulle tuli syömishäiriö. Nykyään oon ylipainoinen, mutta nirso. Ja niistä ruokajakelupaketeista nirsoiluun. Ainakaan täällä ei voi jättää ottamatta EU-paketista sellaista, mitä ei pysty käyttää. Meillä oli ennen ongelmana maitojauheet, niissä kun oli laktoosia, eli niistä tulee kipeäksi... Muuten kyllä ruokapaketit tuli hyödynnettyä, mutta niitä maitojauheita kertyi kaappiin kymmeniä. En tiedä, onko niiden hamstraaminen yhtään parempi. Mutta sentään edes yritettiin löytää joku, joka ne huolisi. Huonolla menetyksellä. Nykyään ne on onneksi laktoosittomia. Mutta gluteenittomalla ruokavaliolla oleville paketissa ei olisi juuri mitään. 💁
-
ellimelli: Ei todellakaan ole maitorasva automaattisesti epäterveellistä, vaan auttaa painonhallinnassa. Englannissa suositellaan lapsille täysmaitotuotteita koska tutkimusten mukaan lapsena täysmaitoa juoneet o vat aikuisina hoikempia kuin rasvattoman maidon juojat. Todennäköisesti koska rasvainen maito on täyttävämpää ja siksi ei tule syötyä niin paljon muuta.
Toisaalta voi olla niin, että pulskille lapsille on ruvettu antamaan painonhallintamielessä rasvatonta maitoa, ja se näkyy sitten tutkimuksissa näin. Ja aikuisilla maitorasva ei näytä auttavan painonhallinnassa millään lailla. -
Tinka: Aika monikaan ei pysty syömään ruokia, joista ei pidä. Niitä ei vaan saa kurkusta alas vaikka kuinka yrittää, koska makuaisti pistää vastaan.
Jos teoriasi pitäisi paikkansa niin ihminen kuolisi nälkään jos tarjolla olisi vain ruokaa josta ei pidä. Lukitsetko siis vastauksesi vai mietitkö vielä hetken? -
Inertti käärme: Itse perehdyin aiheeseen kun kuvittelin itseäni nirsoksi kunnes tajusin sen olen ruoan koostumus, mikä aiheuttaa inhoa monia ruokia kohtaan. Siinä tutkiskellessa tuli vastaan sana ruokaneofobia, joka saattaa selittää joidenkin reaktion vältellä ihan jo maistamista. Itsellä lähti tuo "en maista, en [...]
Joo täällä on yksi jolle tietyt koostumukset ja tekstuurit aiheuttaa reaktioita... Esim banaani on hyvää banaanina, mutta jossain smoothiessa ei mene. -
Harva manaatti: Jos teoriasi pitäisi paikkansa niin ihminen kuolisi nälkään jos tarjolla olisi vain ruokaa josta ei pidä. Lukitsetko siis vastauksesi vai mietitkö vielä hetken?
Hieman hölmöä verrata noin äärimmäiseen tilanteeseen. Jos nälkäkuolema on vaihtoehto niin luontainen inho kyllä joustaa, ja sitä syö vaikka pilaantunutta ihmisenlihaa jos muuta ei ole, mitä perusnälkäisenä sinäkään tuskin saisit alas. -
Piparjuuri: Hieman hölmöä verrata noin äärimmäiseen tilanteeseen. Jos nälkäkuolema on vaihtoehto niin luontainen inho kyllä joustaa, ja sitä syö vaikka pilaantunutta ihmisenlihaa jos muuta ei ole, mitä perusnälkäisenä sinäkään tuskin saisit alas.
Kärjistämällä asioita on usein helpompi ymmärtää niiden paikkaansapitävyys. Alkuperäinen väite oli: "Aika monikaan ei pysty syömään ruokia, joista ei pidä. Niitä ei vaan saa kurkusta alas vaikka kuinka yrittää, koska makuaisti pistää vastaan." Huomaa kohdat "vaikka kuinka yrittää" ja "makuaisti pistää vastaan" -
-
Haiseva persikka: Kärjistämällä asioita on usein helpompi ymmärtää niiden paikkaansapitävyys. Alkuperäinen väite oli: "Aika monikaan ei pysty syömään ruokia, joista ei pidä. Niitä ei vaan saa kurkusta alas vaikka kuinka yrittää, koska makuaisti pistää vastaan." Huomaa kohdat "vaikka kuinka yrittää" ja "makuaisti pistää vastaan"
Niin? Edelleen, tuskin sinäkään saisit normipäivänä väkisin yrittämällä alas jotain ihan hirveää (esim. sitä pilaantunutta ihmisenlihaa tai edes umpihomeista leipää), koska 'makuaisti pistää vastaan', mutta jos nälkäkuolema häämöttää eikä muuta ole päivä- tai viikkokausiin niin luontainen inho hiipuu ja alkavat nuokin maistua. -
Piparjuuri: Niin? Edelleen, tuskin sinäkään saisit normipäivänä väkisin yrittämällä alas jotain ihan hirveää (esim. sitä pilaantunutta ihmisenlihaa tai edes umpihomeista leipää), koska 'makuaisti pistää vastaan', mutta jos nälkäkuolema häämöttää eikä muuta ole päivä- tai viikkokausiin niin luontainen inho hiipuu ja alkavat nuokin maistua.
Jos ei saa jotain alas "vaikka kuinka yrittää" niin silloin ei saa jotain alas vaikka kuinka yrittää. Aika helppoa, vai mitä? Siinä ei jää mitään "paitsi jos kuitenkin ehkäpä tilanne on se että..." - vaihtoehtoa. Ei tämä suomi niin vaikeaa ole. Vai onko? -
Harva manaatti: Jos teoriasi pitäisi paikkansa niin ihminen kuolisi nälkään jos tarjolla olisi vain ruokaa josta ei pidä. Lukitsetko siis vastauksesi vai mietitkö vielä hetken?
Yksilö ehkä kuolisi nälkään. Ihminen lajina ei kuole. -
Harmittava hamsteri: Yksilö ehkä kuolisi nälkään. Ihminen lajina ei kuole.
Esimerkin yksilö on ihminen, joka kuolisi nälkään. Lajista ei ollut mitään puhetta. Kannattaa vielä harjoitella näsäviisastelua. -
Säädytön lehmä: K I I T O S ❤️Oon jo vuosia kuvitellut olevani harvinaisen nirso, joka eskaloitunut pahaksi lapsena ja nuorena koettujen tapahtumien vuoksi, mutta tää selitys käy enemmän järkeen. Koskaan en oo kieltäytynyt juuri mistään sen takia etten jostain tykkää maun vuoksi, tiukoissa tilanteissa kykenen [...]
Näitä ruokatraumoja on varmasti todella monilla ihmisillä juuri sen takia, että on pakotettu syömään lautanen tyhjäksi jotain, josta ei pidä. Minulla tämä oli mysli, jota jouduin syömään noin 9-vuotiaana. Siinä tuntui kestävän ikuisuus, että sain sen lautasen tyhjäksi. Oli erittäin epämiellyttävä kokemus. Seuraavan kerran suosuin maistamamaan mysliä joskus 35-vuotiaana, jolloin se maistui todella hyvälle ja jäi samantien osaksi omaa ruokavaliota. -
Murkkuli: Näitä ruokatraumoja on varmasti todella monilla ihmisillä juuri sen takia, että on pakotettu syömään lautanen tyhjäksi jotain, josta ei pidä.
Samasta syystä varmasti vielä useampi ihminen on vähemmän nirso kuin he, joiden ei ole tarvinnut syödä jos on vaan sanonut ettei tykkää. -
Näin nirson lapsen äitinä voin olla todella iloinen, ettei eletä 90-lukua! Itsekin muistan, kuinka en saanut lähteä kouluun ruokalasta ennen kuin maksalaatikko oli syöty. Ei se kyllä opettanut mua syömään maksalaatikkoa eikä arvostamaan ruokaa, vaan lähinnä ajoittamaan poistuminen niin, ettei kukaan näe. Enkä kyllä usko, että minkään ruoan tunkeminen suuhun pakolla tekisi mun kolmevuotiaasta sen innokkaampaa syöjää. Nuo kommentit, että ilmainen ruoka ei taas kelpaa, ovat taas jäänne jostain 50-luvulta. Jos saa jotain, mille ei itselle ole käyttöä, eikö se ole toivottua antaa pois? Jos ruokajonosta olisi saanut makaronivelliä, pitäisikö siitäkin jokaisen kiittää kunnon suutelemalla maata meidän veronmaksajien jalkojen alla ja syödä se kiitollisuutta hehkuen viimeistä piirtoa myöten? Jos itse joutuisin ruokajonon asiakkaaksi, niin totta hitossa antaisin roskalavalla pois ne, mitä en halua syödä.
Kommentti