Kissaihmiset, osa 43
Kissojani on loukattu. Miten tästä eteenpäin?
91 kommenttia
-
Kyllä minullekin omat kissat ja muut eläimeni menee kaiken edelle. En voi sietää lapsia ja lähipiirissäni ei ole onneksi ketään joka väheksyisi elämääni eläinten kanssa, päinvastoin.
-
Ella, sun kaveri ehkä vain yritti rohkaista lähtemään reissuun. Että ikävästä kyllä selviää. Ei se tunne mitä sä tunnet, eikä tarviikaan. Ei se silti varmasti "ajattele" sun kissoista mitään sen kummempaa. Koeta jaksaa, kyllä siitä pääsee yli.
-
-
Lemmikki voi olla paras ja rakkain asia ikinä, mutta silti pitäisi tajuta että se on eläin. Fakta, ei loukkaus. Ymmärrän kyllä omasta kokemuksesta että eläinten jättäminen hoitoon hermostuttaa ja niitä myös ikävöi, mutta "se vähätteli mun lapsia sanomalla niitä vain kissoiksi, kyllä minä nyt raivostuin enkä halua nähdä" varmistaa että jatkossa saanee olla ihan keskenään kissojensa kanssa kun kaverit kaikkoaa ympäriltä... Loppupelissä lemmikkien inhimillistäminen on yleensä vain haitaksi; voi niistä pitää yhtä paljon tai enemmänkin kuin ihmisistä, mutta ei ne silti ole lapsia. Ja ihan varmasti koirakin syö omistajansa jos jää yksin ruumiin kanssa eikä kukaan tule sitä ruokkimaan. Sitä sanotaan selviytymisvaistoksi kun nälkäkuolema uhkaa eikä sitä "parhaan ystävän" status muuta vaikka inhimillistäjät muuta haluavat uskoa. Onneksi ei olla (vielä) Amerikan "paketoidaan vaikeasti vammautuneet karvavauvat kiinni pyörätuolihökötyksiin tai laitetaan ne vaipoissa makaamaan leikkikehään loppuiäksi" -tason inhimillistämisessä, vaan jo nämä löpinät on tunnistettu mokamateriaaliksi.
-
Tuli mieleen se kuva mummosta näyttämässä keskaria kissa sylissään ja siinä teksti "kun joku puhuu paskaa sun kissasta"
-
Apea mandariini: Lemmikki voi olla paras ja rakkain asia ikinä, mutta silti pitäisi tajuta että se on eläin. Fakta, ei loukkaus. Ymmärrän kyllä omasta kokemuksesta että eläinten jättäminen hoitoon hermostuttaa ja niitä myös ikävöi, mutta "se vähätteli mun lapsia sanomalla niitä vain kissoiksi, kyllä minä nyt [...]
Kovasti löytyy kyllä tarinoita, joissa omistaja kuollut ja koira löydetty hengiltä nääntyneenä vierestä. Tämäkin varmasti tapauskohtaista. Koira on kuitenkin lauma eläin hyväksyy omistajansa lauman jäseneksi. -
Ella vois vaikka silitellä ja halia niitä kissojaan pari tuntia niin saattais noi turhat aggressiot / stressitasot laskea.
-
-
Kerran sanoin kaverin koiraa koiraksi ja sain haukut siitä että sanoin niin koiran kuullen. Olen itsekin eläinrakas ja koiraihminen, mutta en ihan kaikkea ymmärrä. Ellalle voi kissat olla ihan superrakkaita ja se on hyvä asia että elämässä on jotain joka tuottaa paljon iloa. Tosiasia on se että muille ne omat maailman rakkaimmat eläimet ei mene ymmärrykseen "lapsina", etenkin jos heillä sattuu vaikkapa olemaan ihmislapsia. Kuulostaisi enemmän siltä että Ellan kaverilla on saattanut mennä hieman kuppi nurin kissakiihkon kanssa, ja on vähän toppuutellut. Usein nämä loukkaukset tapahtuu pitkään jatkuneen vaikenemisen jälkeen. Tosin en tunne juuri tätä yksittäistä tapausta. Joka tapauksessa, niin lemmikkien kuin ystävien tarkoitus on loppupeleissä tuottaa elämään iloa ja mielekkyyttä. Jos menee ahdistuksen ja raivon puolelle niin on syytä vetää syvään henkeä ja tarkastella missä mennään.
-
Tuu Ella tänne, niin mä pidän sun mirristä hyvää huolta. Slurps slurps.
-
Ellan ei kannattaisi draamailla, mutta myönnetään nyt samalla, että onhan tuo kaverilta ihan törppö kommentti. Mitä ihmeen "vain kissoja"? Tulee mieleen yksi takavuosien kaverini, joka hihhih niin hauskasti lohkaisi jostakusta naisesta, että "se nyt on vain nainen".
-
Lapsettomalle sinkulle ne lemmikit voivat olla hänen perheensä ja kaikki kaikessa. Tätä ei moni tajua, ellei ole itse ollut samassa tilanteessa. Ihan turha höpistä mistään inhimillistämisestä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että juuri se kyseinen lemmikki on lievittänyt yksinäisyyttä vuosikausia, kun kukaan muu ihminen ei sitä ole tehnyt. Ne, jotka sanovat "vain kissa" tai "vain koira" ovat niitä, joilla on valinnanvaraa, joille se lemmikki ei ole elinehto vaan pelkästään kiva lisä. Minullekin lemmikki on nyt vain "pelkkä eläin", mutta en ikimaailmassa sanoisi noin toiselle ihmiselle.
-
Minulle kissani ovat äärimmäisen tärkeitä ja kyllä, ikävöin heitä jos joudumme olemaan erossa. Mutta en ikinä inhimillistä heitä ihmisen tasolle, koska kissat nauttivat enemmän saadessaan lajikohtaista hyvää hoitoa.
-
Nimesi: Lapsettomalle sinkulle ne lemmikit voivat olla hänen perheensä ja kaikki kaikessa. Tätä ei moni tajua, ellei ole itse ollut samassa tilanteessa. Ihan turha höpistä mistään inhimillistämisestä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että juuri se kyseinen lemmikki on lievittänyt yksinäisyyttä vuosikausia, kun [...]
Näin voi nimenomaan sanoa ihmiselle, joka pähkäilee matkustamisen vaikeutta kissojen hoidon takia. Kun ne nimenomaan eivät ole ihmislapsia! Ne ihmislapset ikävöivät vanhempaansa, kissaa ei kiinnosta. Niitä ihmislapsia ei voi jättää esimerkiksi jonkun alaikäisen vastuulle useammaksi yöksi. Ihmislapsia ei voi jättää itsekseen, kissa luultavasti vain nauttii. Ihmislapset tarvitsevat vanhemman reissun ajaksi muutakin kuin ruokakupin ja avatun vessan oven, kissa pärjää niillä.On toki eri asia, jos kissa tekee jotain tuhojaan jäädessään yksin, mutta sekin lienee pikemminkin osoitus siitä, että kyse on tosiaankin eläimestä, jota ei niin ihmisten jutut kiinnosta. Joka tapauksessa se selviää hengissä ja ilman traumoja. Se, että ihmiselle tulee ikävä kissaa, on täysin ymmärrettävää, mutta aika vähäinen vaatimus kissan omistajalle on se, että ymmärtää edes hiukan kissan sielunelämää. Kissaa ei tosiaankaan kiinnosta. Jos tätä vertaa ihmislapseen, on kyllä kyse inhimillistämisestä, joka taas mokassa meni lievästi yli.Muistan kerran tavanneeni naisen, jolla oli kaksi koiraa lapsinaan. Ne nyt varmaan olivatkin kiinnostuneita emännästään, mutta kovaa vauhtia mentiin siinä vaiheessa, kun täti alkoi maksaa niille viikkorahaa. Tästä mokasta tuli vähän sama fiilis. -
-
Kyöpeli: Ellan ei kannattaisi draamailla, mutta myönnetään nyt samalla, että onhan tuo kaverilta ihan törppö kommentti. Mitä ihmeen "vain kissoja"? Tulee mieleen yksi takavuosien kaverini, joka hihhih niin hauskasti lohkaisi jostakusta naisesta, että "se nyt on vain nainen".
Niin mehän ei nyt tiedetä, miten se kaveri on sanansa muotoillut. Voinut olla aika paljon pehmeämpi ja varovaisempi ja vähän muutakin sisältävä lause, kuin mitä Ella tuohon tunnekuohuissaan saanut purettua mielestään. -
Vitun kissat. Ja eläimiä inhimillistävät, niitä lapsiin vertaavat fanaatikot.
-
Nimesi: Lapsettomalle sinkulle ne lemmikit voivat olla hänen perheensä ja kaikki kaikessa. Tätä ei moni tajua, ellei ole itse ollut samassa tilanteessa. Ihan turha höpistä mistään inhimillistämisestä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että juuri se kyseinen lemmikki on lievittänyt yksinäisyyttä vuosikausia, kun [...]
Ovatkohan ne lemmikit aina lapsettoman sinkkuuden seuraus vai joskus myös syy ? Joillakin lemmikit nousevat siihen asemaan että parisuhdeyrityksissäkin tärkein tavoite on saada lemmikeille tilapäinen hoitopaikka matkojen yms ajaksi. Huono tilanne miehelle joka haluaisi viettää laatuaikaa kahden kesken mutta naisella on ne koirat ja/tai kissat koko ajan mukana. Ne ei ole vuoroviikoin isällään kuten eronneen naisen lapset. Joskus yritin seurustella lemmikkiorientoituneen naisen kanssa mutta vuoden jälkeen huomasin seurustelevani koiran kanssa. Koskaan ei ollut hetkeä että nainen olisi ollut paikalla ja koira pois. Toisinpäin oli usein. Sitten hankittiin toinen koira. Perheessämme on kyllä koira tälläkin hetkellä. Sillä on koiran rooli, ei lasten korvike. Hieno eläin joka kiintyy ihmisiin. Siis ihmisiin joilta se saa ruokaa. Kun ollaan pari viikkoa etelässä ja koira naapurin hoidossa, se kotiin palatessa tarkistaa onko kupissa raksuja. Jos ei ole, se menee takaisin naapuriin. -
Nimesi: Lapsettomalle sinkulle ne lemmikit voivat olla hänen perheensä ja kaikki kaikessa. Tätä ei moni tajua, ellei ole itse ollut samassa tilanteessa. Ihan turha höpistä mistään inhimillistämisestä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että juuri se kyseinen lemmikki on lievittänyt yksinäisyyttä vuosikausia, kun [...]
Lapseton sinkku täällä, jonka koirat on pelastaneet niin yksinäisyydeltä kuin paniikkihäiriön aiheuttamasta torikammosta. Jos joku koiriani härkkii niin kammoni tuntekoon. Tässä Ellan tapauksessa vain häiritsee se että ihminen on raivoissaan eikä halua nähdä parasta ystäväänsä enää. Ja joo, voi ne eläimet olla se "lapsi" itselle, mutta suhteellisuudentajua haetaan siinä kohtaa kun menee kyky samaistua muihin ihmisiin siinä määrin että ei näe että niille se oma rakkain on tosiaan vain eläin. Mun hyvä ystävä pitää koiraa rasittavana eikä sen vuoksi vieraile usein. On kissaihminen. Näemme yleensä hänen luonaan tai muissa puitteissa. Voisin hylätä hänet kokonaan mutta vielä näinkin monen lapsettoman sinkkuvuoden jälkeen kykenen ymmärtämään että muut ihmiset eivät koe samaa rakkautta koiraani kohtaan kuin minä. Ei meitä yksinäisiä lemmikki-ihmisiä tarvitse pitää minään särkyneinä nukkeina joille sallitaan kaikkien realiteettien häviäminen. Terveeseen suhtautumiseen tulee kannustaa, niin eläinten kuin niiden omistajien hyväksi. -
Kannattamaton sakaali: Näin voi nimenomaan sanoa ihmiselle, joka pähkäilee matkustamisen vaikeutta kissojen hoidon takia. Kun ne nimenomaan eivät ole ihmislapsia! Ne ihmislapset ikävöivät vanhempaansa, kissaa ei kiinnosta. Niitä ihmislapsia ei voi jättää esimerkiksi jonkun alaikäisen vastuulle useammaksi yöksi. [...]
Itseasiassa kyllä kiinnostaa. Kissat on varsin seurallisia eläimiä, eikä niillekään riitä että omistajan matkan ajan joku käy ”ruokkimassa ja siivoamassa vadin”, vaan ne tarvitsevat myös seuraa, josta ne nauttii.Se että kissa (tai mikä tahansa eläin) tekee tuhojaan yksinollessaan, ei kerro siitä että se on vain eläin, vaan että se kärsii yksinolosta ja purkaa sen esimerkiksi tavaroiden tuhoamiseen.Yhtälailla lapset _pärjäävät_ sillä että hoitaja käy kantamassa ruokaa kaappiin ja kattoo että lapset syö. Eri asia sitten onko se hyväksi lapsille. -
Jos joku sanoisi mun koirasta et se on vaan koira, niin kyllä mä siitä suuttuisin. Koiraahan se ei hetkauttaisi suuntaan tai toiseen, mutta ei ystävän pitäisi vähätellä jotain mulle tärkeetä.
-
Keittiötön kurkku: Vitun kissat. Ja eläimiä inhimillistävät, niitä lapsiin vertaavat fanaatikot.
En ikinä vertais lemmikkejä lapseen. Lapset on oksettavia. -
Siinä kohtaa kun ihminen puhuu eläimistään lapsinaan, tulee väkisinkin mieleen missä muissa asioissa se inhimillistää niitä ja kuinka paljon laiminlyö lajityypillisiä tarpeita. Mutta osin myös ymmärrän Ellaa. Jos mä kertoisin kaverille, että matkustaminen on hankalaa kun pitää saada kissat hoitoon, ja vastaus siihen olisi, että "ne on vaan kissoja", niin tulkitsisin kyllä tuon niin, että kissoja ei tarvitsisi niin hoitaa ja niiden jättäminen hunningolle olis tämän kaverin mielestä ok. Ihan liikaa törmää siihen, että kissat jätetään viikonlopuksi tai pidemmäksikin aikaa yksinään "kyllä se pärjää, kun on ruokaa ja vettä". ei, ei, ei! ja jos mun kaveri olisi sitä mieltä, että voin hyvin hylätä vastuulleni ottamat eläimet, niin raivostuisin myös. En tosin siitä, että kissojani olisi vähätelty tai loukattu.
-
Minusta Ella kuulostaa vain melko nuorelta. Itselläkin meni teininä ihan kuppi nurin, kun kaverilta sai saman tyylisiä kommentteja siihen aikaan elämää tärkeämmästä lemmikistä. En muutenkaan ymmärrä mitä muuta kuin vähättelyä vain kissa, vain koira, vain hamsteri kommentit osoittavat, sillä useimmat omistajat lienevät tietoisia lemmikkinsä lajista, vaikka niistä lapsina puhuvatkin. Minun korvaani tuo kaverin kommentti ennemmin vähättelee Ellan huolta ja ikävää rakkaista lemmikeistä, kuin itse kissoja. Ihmisillä vain on erilaisia suhtautumistapoja lemmikkeihin ja minun mielestäni olisi parempi olla hiljaa, jos ei ajatusmaailmat kohtaa. Toivottavasti niillä, jotka kommentoivat, että kissan voi jättää reissun ajaksi yksin, kunhan on vettä, ruokaa ja hiekkalaatikko, ei ole lemmikkejä.
-
Mää: Kovasti löytyy kyllä tarinoita, joissa omistaja kuollut ja koira löydetty hengiltä nääntyneenä vierestä. Tämäkin varmasti tapauskohtaista. Koira on kuitenkin lauma eläin hyväksyy omistajansa lauman jäseneksi.
Näissä tapauksissa lienee kyse jalostuksesta, osa roduista on jalostamalla saatu sellaisiksi, etteivät ”uskalla” tappaa/syödä saalieläintä tai raatoa. Kyse ei siis ole ollenkaan siitä että koira näkisi ruumiissa rakkaan ystävän tai lauman jäsenen. Koira ei vaan kertakaikkiaan kykene syömään raatoa. -
-
Voisko myös nämä "oman elämänsä Ellat" muistaa sen, että vaikka ne elukat on teille kuinka rakkaita hyvänsä, niin ei meitä kaikkia vaan kiinnosta vitunkaan vertaa. En minäkään eläimiä vihaa mutta ei ne myöskään kiinnosta millään tavalla. Deal with it!
-
Minulla on lapsia ja kissoja. Niissä on vissi ero. Lapset on perheenjäseniä ja kissat lemmikkejä.
-
En tykkää siitä, että lemmikistä puhutaan lapsena muuten kuin läpällä. Mutta se on fakta, että lemmikki on perheenjäsen eli siinä mielessä tasavertainen lapsen kanssa, että surettaa jättää se hoitoon, jos tietää että toisella tulee eroahdistus. Ymmärrän ärsyyntymisen siitä, että toinen sanoo "vain kissa", koska mun silmissäni toinen sanoo sillä, että kissa on arvoton ja ei sitä kannata kaivata. Eläinkin on arvokas ja tunteva olento. Mutta en nyt vielä laittais välejä poikki tommoisen kommentin takia, toteaisin vain että tässä asiassa meidän arvot ei kohtaa.
-
Haluaisin tietää miten nämä Marjan tyyppiset ihmiset päätyvät näihin vääriin ryhmiin.
-
Mää: Kovasti löytyy kyllä tarinoita, joissa omistaja kuollut ja koira löydetty hengiltä nääntyneenä vierestä. Tämäkin varmasti tapauskohtaista. Koira on kuitenkin lauma eläin hyväksyy omistajansa lauman jäseneksi.
Ja näitä tarinoita löytyy kyllä kovasti myös kissoista. Jos ruumis pääsee mädäntymään, ei se ole enää syömiskelpoista muille kuin haaskaeläimille ja hajottajaeliöille. Lihansyöjäeläimistä periaatteessa mikä tahansa saattasi nälissään syödä kuollutta ihmistä. -
Kannattamaton sakaali: Näin voi nimenomaan sanoa ihmiselle, joka pähkäilee matkustamisen vaikeutta kissojen hoidon takia. Kun ne nimenomaan eivät ole ihmislapsia! Ne ihmislapset ikävöivät vanhempaansa, kissaa ei kiinnosta. Niitä ihmislapsia ei voi jättää esimerkiksi jonkun alaikäisen vastuulle useammaksi yöksi. [...]
No höpsistä. Monet kissat ovat varsin seurallisia ja kaipaavat sitä "laumaansa". Omanikin seuraavat minua ympäri kämppää, silleen ihan vahingossa ja ohimennen. Jos jätän hoitoon kun olen matkoilla, ne kuulemma venailevat oven vieressä kotiintuloaikaan (ja välillä toiveikkaana muutenkin). Palatessa tulee maukuva vastaanottokomitea ja loppupäivän ne ovat liimattu kiinni syliin. Kyllähän nämä ajan kanssa kiintyy, osoittavat vaan eri tavalla kuin koirat Tuhojaan tekevällä kissalla monesti voi olla tylsää ja keksii itselleen sitten mukavaa tekemistä. Ja toki sitten on tätä porukkaa joka ottaa kissan ja sitten just ei sitä huomioi ja luo yhteyttä. Ei niitä sitten vastavuoroisesti myöskään kiinnosta. Ei siinä, rakkaita nuo ovat, mutta kissa on kissa ja ihminen on ihminen. Tosin nuo "vain kissa" kommentit yleensä on aika lailla turhia. Kyllä, "vain" eläin mutta tarpeensa ja paikkansa silläkin. -
Mää: Kovasti löytyy kyllä tarinoita, joissa omistaja kuollut ja koira löydetty hengiltä nääntyneenä vierestä. Tämäkin varmasti tapauskohtaista. Koira on kuitenkin lauma eläin hyväksyy omistajansa lauman jäseneksi.
Löytyy ihan yhtälailla, ellei enemmän "tarinoita" koirista jotka ovat omistajansa, tai vähintään osia siitä syöneet ja jääneet eloon. Ei sillä ole laumamentaliteetin kanssa oikeastaan mitään tekemistä. Loppujen lopuksi se lauma on olemassa vain selviytymistä varten. -
Kyllä minullekin lemmikkini ovat kuin perheenjäseniä. En kuitenkaan oleta muiden ajattelevan samoin. Ellan tilanteessa olisin todennäköisesti sanonut tälle kaverille, että minulle kissani ovat yhtä tärkeitä kuin muut perheenjäsenet, joten tietysti ikävöin niitä. Asian voisi selittää asiallisesti, eikä repiä riidan aihetta sieltä missä sitä ei ole. Erityisesti somessa käydyissä keskusteluissa se korostuu. Vastapuolta solvataan ja sanotaan asioita, mitä ei ikinä sanottaisi kasvotusten.
-
Kamala mansikka: Voisko myös nämä "oman elämänsä Ellat" muistaa sen, että vaikka ne elukat on teille kuinka rakkaita hyvänsä, niin ei meitä kaikkia vaan kiinnosta vitunkaan vertaa. En minäkään eläimiä vihaa mutta ei ne myöskään kiinnosta millään tavalla. Deal with it!
Sama, itse aiheutettu ongelma. Itse voin ottaa tutun lapset hoitoon, mutta lemmikkejä en IKINÄ. -
-
Minä luin tuon niin, että kissoille on helpompi löytää hoitopaikka vaikka viikoksi kun niitä ei tarvitse kuskata mihinkään aamuisin jne. En raivostunut.
-
Olenko ainoa, jolla jutut https://www.feissarimokat.com/2021/11/sekalaisia-osa-528/ ja https://www.feissarimokat.com/2021/11/vanhempainilta-osa-59/ avatessa heittää vaan "{"message": "Internal server error"}" ? sivulla ei siis näy linkkejä klikatessa mitään muuta.
-
Pystyykö muut muuten lukemaan nuo muut uudet mokat? Mulla aukeaa vain tämä, muiden kohdalla herjaa erroria.
-
Kamala mansikka: Voisko myös nämä "oman elämänsä Ellat" muistaa sen, että vaikka ne elukat on teille kuinka rakkaita hyvänsä, niin ei meitä kaikkia vaan kiinnosta vitunkaan vertaa. En minäkään eläimiä vihaa mutta ei ne myöskään kiinnosta millään tavalla. Deal with it!
Ja tästä syystä sinulla onkin sitten oikeus haukkua muiden eläimiä ja vähätellä muita? Ok. -
Kyllä näiden kohdalla (exp. "Minna") olisi isän pitänyt miettiä että ostaako 10c maksavan kondomin, vai painaako paljaalla.
-
It's a deal: Minä luin tuon niin, että kissoille on helpompi löytää hoitopaikka vaikka viikoksi kun niitä ei tarvitse kuskata mihinkään aamuisin jne. En raivostunut.
Niin minäkin. -
Nimesi: Lapsettomalle sinkulle ne lemmikit voivat olla hänen perheensä ja kaikki kaikessa. Tätä ei moni tajua, ellei ole itse ollut samassa tilanteessa. Ihan turha höpistä mistään inhimillistämisestä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että juuri se kyseinen lemmikki on lievittänyt yksinäisyyttä vuosikausia, kun [...]
Ei tarvitse olla lapseton, sinkku tai yksinäinen. Toivoisin kaikkien lemmikkien omistajien rakastavan lemmikkejään (ihan eläiminä, ei lapsina). Toivoisin myös lemmikittömien ymmärtäväm tämän. -
Kamala mansikka: Voisko myös nämä "oman elämänsä Ellat" muistaa sen, että vaikka ne elukat on teille kuinka rakkaita hyvänsä, niin ei meitä kaikkia vaan kiinnosta vitunkaan vertaa. En minäkään eläimiä vihaa mutta ei ne myöskään kiinnosta millään tavalla. Deal with it!
Voin muistaa sen, ettei esim. Feissarimokia kissani pahasti kiinnosta, ei ole mitään syytä, miksi pitäisi. Mutta jos läheinen ystäväni menisi sanomaan kissojani "vain kissoiksi", niin kyllähän se nyppisi. Olet siis olevinasi ystäväni, mutta sinun mielestäsi jokin, mikä on minulle hyvin tärkeää, on ihan yhdentekevää, etkä viitsi edes peitellä mielipidettäsi? Omasta mielestäni postimerkkien keräily lähentelee mielenhäiriötä, mutta en menisi sanomaan omistautuneelle filatelistille jonka kokoelma olisi juuri kastunut että "no ne ovat vain värikkäitä paperinpalasia", en ainakaan jos aikoisin pysyä sen filatelistin kanssa väleissä.(Kissasta saa erittäin ihmisorientoituneen ja kiintyneen lemmikin kunhan sen sosialisoi kunnolla. Jos sille antaa ruokaa ja hiekkalaatikon, eikä juuri muuta, niin metsä vastaa kuten huudetaan, ja kissaakaan ei sitten kiinnosta. Maailmassa on ihan liian monta huonosti pidettyä kissaa tällaisen "vain kissa" -ajattelun takia. En toki luule kissoja lapsikseni, ne ovat kissoja, mutta ei niiden tarvitsekaan olla lapsia. Perheeni koostuu ihan luontevasti sen eri jäsenistä, joista jotkut ovat lapsia, jotkut kissoja, ja jotkut eivät kumpaakaan). -
Kai kuka tahansa harmistuu jos lapsia kutsutaan kissoiksi. Vaikka lapset maukuukin välillä, kuuluu lapsillekin ihmisarvoinen kohtelu. Kannattaa muistaa että lapset ovat vielä joskus äänioikeutettuja. Silloin he kostavat sen, että heitä on kohdeltu eläiminä
-
Varissut peruna: Kyllä minullekin omat kissat ja muut eläimeni menee kaiken edelle. En voi sietää lapsia ja lähipiirissäni ei ole onneksi ketään joka väheksyisi elämääni eläinten kanssa, päinvastoin.
Tottakai omat kissat menevät muiden kakaroiden edelle, sehän on selvä. Ei se tosin ole mikään syy inhota niitä kakaroita, kukin pitää mistä pitää. -
Kannattamaton sakaali: Näin voi nimenomaan sanoa ihmiselle, joka pähkäilee matkustamisen vaikeutta kissojen hoidon takia. Kun ne nimenomaan eivät ole ihmislapsia! Ne ihmislapset ikävöivät vanhempaansa, kissaa ei kiinnosta. Niitä ihmislapsia ei voi jättää esimerkiksi jonkun alaikäisen vastuulle useammaksi yöksi. [...]
Vai ei kissaa kiinnosta? :D No nyt oot ihan yhtä ääripää kuin lemmikkien inhimillistäjät. Tai sitten viimeisimmät tutkimustiedot eivät vain tavoita ihmisiä enää. Tiesitkö että kalakin tuntee kipua vaikka eivät olekaan vielä yhtä tutkittuja kuin lemmikit? -
Karvajalka: Näissä tapauksissa lienee kyse jalostuksesta, osa roduista on jalostamalla saatu sellaisiksi, etteivät ”uskalla” tappaa/syödä saalieläintä tai raatoa. Kyse ei siis ole ollenkaan siitä että koira näkisi ruumiissa rakkaan ystävän tai lauman jäsenen. Koira ei vaan kertakaikkiaan kykene syömään raatoa.
Milläs lailla sellaista käytöstä jalostetaan pois? Otetaan kroppa ja laitetaan samaan tilaan viisi koiraa ja mikä ei syö sitä ruumista tekee pentuja, toistetaan jollain määrällä sukupolvia ja sitten voi mainostaa uutta rotua joka ei syö omistajaansa vaikka mikä olisi. Koominen ajatus minun mielestä mutta jotkut tahtoo terveen koiran toiset ettei se syö ruumiita. Ok tietysti eivät välttämättä ole toisiaan pois sulkevia ominaisuuksia. Mutta joo kuulostaa hassulta ajatus et juuri siihen kiinnitettäisiin huomiota jalostuksessa kun se tilanne on ihan eri jos vaihtoehdot on kuolema tai isännän popsiminen. Lintukoira taas kyllä tuo saaliin ehjänä takaisin mutta sitä ei uhkaa nälkäkuolema. -
Harmaa kivi: Voin muistaa sen, ettei esim. Feissarimokia kissani pahasti kiinnosta, ei ole mitään syytä, miksi pitäisi. Mutta jos läheinen ystäväni menisi sanomaan kissojani "vain kissoiksi", niin kyllähän se nyppisi. Olet siis olevinasi ystäväni, mutta sinun mielestäsi jokin, mikä on minulle hyvin tärkeää, on [...]
Eihän se, että sanoo jonkin olevan "vain" jotakin, tarkoita sitä, että pitäisi sitä aivan yhdentekevänä. Kaikki eivät vain tiedä, mikä toiselle ihmiselle on tärkeintä ja arvokkainta maailmassa. Jos joku sanoisi filatelistille, että sentään hänen vettynyt kansionsa sisälsi vain postimerkkejä, joku voisi suivaantua. Joku puolestaan voisi itsekin ajatella, että sentään ne olivat vain postimerkkejä. Ei se silti tarkoita suoraan sitä, että kokoelman menettäminen ei harmittaisi. Ehkä yrittää vain lohduttaa tai lohduttautua sillä, että tilanne voisi olla hankalampikin. -
Varissut peruna: Kyllä minullekin omat kissat ja muut eläimeni menee kaiken edelle. En voi sietää lapsia ja lähipiirissäni ei ole onneksi ketään joka väheksyisi elämääni eläinten kanssa, päinvastoin.
Ihan samalla mentaliteetilla mennään, et ole yksin :D -
Kamala mansikka: Voisko myös nämä "oman elämänsä Ellat" muistaa sen, että vaikka ne elukat on teille kuinka rakkaita hyvänsä, niin ei meitä kaikkia vaan kiinnosta vitunkaan vertaa. En minäkään eläimiä vihaa mutta ei ne myöskään kiinnosta millään tavalla. Deal with it!
Ja mua ei kiinnosta ettei sua kiinnosta. En mä sua vihaa, mutta sun mielipiteet nyt eivät vaan kiinnosta mua yhtään. Deal with it! -
Kutsun kissaani lapsekseni ja esim. mun sukulaiset puhuvat musta äitinä mun kissalle, niin mun vanhemmat kuin sisko ja sen perhe. Jos se jotakuta haittaa, niin antaa haitata. Plutte on mulle karvainen, toisesta äidistä tullut lapsi. Ja päinvastoin kuin läpeensä kulunut vitsi kertoo, kissa ei ole tunteeton tyhjäpää- niin sanovat vain ihmiset, joilla ei ole omassa päässä kaikki palikat kohdallaan.
-
Luulisi ihmisten jo tietävän, mitä ne ihmisetkin on. Newsflash, ihmiset ei ole mitää erityisiä, toisia millään tavalla arvokkaampia olentoja. Kaikki me eläimet täällä syödään, paskotaan ja kuollaan. No paitsi ehkä jotkin merenelävät.
-
-
Itse asiassa kissat harvoin koskevat kuolleeseen omistajaansa. Koira sen sijaan aloittaa syömisen heti kun elonmerkit katoavat ja usein vieläpä kasvoista. Googlatkaa sitten vaikka jos ette usko. On myös tapauksia, joissa koirat ovat alkaneet syömään elossa olevaa, mutta halvaantunutta omistajaansa. Koira on opportunisti ja sille kelpaa ravinnoksi mikä vaan. Ei sillä ole mitään tunteita omistajaansa kohtaan. Oma selviytyminen sitä kiinnostaa. Ottakaa asioista selvää, ja lopettakaa jo tuo mielisairas koirien suitsutus.
-
Miksi pitää suivaantua toisen sanomisista, kun mitään pahaa ei ilmeisestikään haluttu tarkoittaa? Mulla on lapsettomia kavereita, jotka mieluummin tapaa mua kotini ulkopuolella ilman lapsiani, kun silloin saa keskittyä keskusteluun paremmin. Ei tulisi mieleenikään loukkaantua kun kaveri pyytää lapsetonta tapaamista kahvilassa - omg se ei ole kiinnostunut minun lapsista!! Ei minuakaan kiinnosta muiden lapset, lemmikit tai puolisot, joskaan en niitä myöskään vihaa, mutta saatan preferoida tilanteita ilman niitä. Totta hitossa kissoille on helpompi löytää hoitopaikka viikoksi kuin lapsille. Tosin lapset saa helpommin ulkomaille mukaan. Onko se sitten kivaa, riippuu varmaan lomakohteesta. Kaikella on aikansa ja paikkansa, ja voisin kertoa missä näiden hernenenujen paikka on...
-
Nimesi: Lapsettomalle sinkulle ne lemmikit voivat olla hänen perheensä ja kaikki kaikessa. Tätä ei moni tajua, ellei ole itse ollut samassa tilanteessa. Ihan turha höpistä mistään inhimillistämisestä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että juuri se kyseinen lemmikki on lievittänyt yksinäisyyttä vuosikausia, kun [...]
Eläin voi olla "perheenjäsen" tai paras ystävä, mutta ei täysikasvuinen eläin ole lapsi lainkaan. Ei se tee lemmikistä lasta, että se tarvitsee huolenpitoa. Kissa ei ole ihmisen lapsi, ei ole koirakaan. Kissa ei ole myöskään koiran lapsi, kissa on pentuna kissan lapsi. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko lemmikkieläin rakas, tai vaikka kaikista rakkain ja läheisin. -
Mullekin kissat olivat lapsenkorvikkeita aikanaan (vaikka lapsia en halunnut). Kutsuin niitä karvavauvoiksi ja laiton tolkuttomia summia rahaa. Silloinkin kohtelin kissoja kuitenkin lajityypilliseen tapaan enkä yli-inhimillistänyt. Kun ihmisvauvoja sitten myöhemmin siunaantui, ymmärsin viimeistään ettei eläinvauva ole lainkaan sama asia. Rakkaita perheenjäseniä ne lemmikitkin ovat, mutta silti "vain" lemmikkejä. On myös huomattavasti helpompi saada kissalle hoitaja viikoksi kuin lapselle päiväksi... joten ehkä kaveri vähän tähänkin viittasi
-
opelia: Itse asiassa kissat harvoin koskevat kuolleeseen omistajaansa. Koira sen sijaan aloittaa syömisen heti kun elonmerkit katoavat ja usein vieläpä kasvoista. Googlatkaa sitten vaikka jos ette usko. On myös tapauksia, joissa koirat ovat alkaneet syömään elossa olevaa, mutta halvaantunutta [...]
Toi nyt ei yksinkertaisesti vaan pidä paikkaansa että koira ei tunne mitään omistajaansa kohtaan. Puhut nyt kissoista, kaikki tietää että koirat kiintyy omistajiinsa -
Nimesi: Lapsettomalle sinkulle ne lemmikit voivat olla hänen perheensä ja kaikki kaikessa. Tätä ei moni tajua, ellei ole itse ollut samassa tilanteessa. Ihan turha höpistä mistään inhimillistämisestä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että juuri se kyseinen lemmikki on lievittänyt yksinäisyyttä vuosikausia, kun [...]
Uskopa huviksesi, mutta minä olen lapseton sinkku ja omat lemmikkini ovat todellakin olleet suurin yksinäisyyttä lievittävä seikka mm. korona-aikana ennen rokotetta kun kävin lähinnä vain kaupassa kerran viikossa ja muu hoitui neljän seinän sisältä käsin. Vaikka pidän niistä huomattavasti enemmän kuin suurimmasta osasta ihmisiä jotka tunnen, tarpeen vaatiessa syön itse pelkkää puuroa että saan niiden elintason ylläpidettyä ja eläinlääkärin maksettua ja meinaan tulla sairaaksi huolesta joka kerta kun jätän ne hoitoon, silti pystyn ylläpitämään sen realiteetin että ne on "vain" eläimiä jotka eivät ole verrannollisia ihmislapsiin jotka totta tosiaan vaativat vieläkin enemmän ja siksi ovat vaikeampia hoitoonjätettäviäkin. Inhimillistämiseen suhtaudun kielteisesti ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnin takia: kissa nyt ei vielä tajua sitä että omistaja suuttuu kavereilleen sanavalinnoista, siitä kärsii vain ihmiset, mutta mitä pitemmälle inhimillistämiskulttuurin annetaan mennä sillä varjolla että voi olla jonkun ihmisen ainoa lohtu pitää lemmikkiä vauvanaan, sitä normaalimpana aletaan myös pitää inhimillistämisen äärimmäisempiä muotoja joissa lemmikki ei saa enää elää lajityypillistä elämää ja sitä ymmärretään väärin kun käytökselle keksitään inhimillisiä syitä jotka ovat lähes aina niin monimutkaisia kuvioita ettei eläin ikinä kykenisi sellaiseen ajatusmalliin. Jatkuvasti kuulee kuinka esim. "eläin osoittaa mieltään/kostaa pissaamalla sohvalle" ja eläimen todellinen motiivi käytökseen jää inhimillistämisen varjoon. Ja kun eläimen todelliset tarpeet jätetään huomiotta, ei ole enää pitkä matka siihen että vaippa ja pyörätuoli nähdään eläimelle sopivana elämänä koska kyllähän ihminenkin pärjää pyörätuolissa ihan mukavasti. -
Mää: Kovasti löytyy kyllä tarinoita, joissa omistaja kuollut ja koira löydetty hengiltä nääntyneenä vierestä. Tämäkin varmasti tapauskohtaista. Koira on kuitenkin lauma eläin hyväksyy omistajansa lauman jäseneksi.
Kissoista oli puhe, boomer. Kissakin on laumaeläin, kts. leijona.Mistä näitä tarinoita niin kovasti löytyy, mielikuvituksestako? Minä kun en ole törmännyt yhteenkään. -
Järkkymätön kesyhanhi: Tottakai omat kissat menevät muiden kakaroiden edelle, sehän on selvä. Ei se tosin ole mikään syy inhota niitä kakaroita, kukin pitää mistä pitää.
Jotenkin huvittavaa, että kissaa ei saa sanoa "vain kissaksi", mutta muiden lapsia saa kutsua kakaroiksi, penikoiksi, oksettaviksi ja miksi lie vielä. -
Voisiko joku lapsia vihaava tai inhoava kertoa mistä tuo tunne tulee? Itselle tuntuu hyvin vieraalta ajatukselta että vihaisi jotakin. Että onko kyse esimerkiksi pelosta tai kokemattomuudesta lapsia kohtaan? Vai siitä että lapset eivät käyttäydy niin kuin haluaa? Kuinka moni vihaaja on todella viettänyt aikaa reilusti lapsien kanssa? Minusta lapsien vihaaminen on surullista. He ovat iso, välttämätön osa yhteiskuntaa.
-
-
King Arthur: Kerran sanoin kaverin koiraa koiraksi ja sain haukut siitä että sanoin niin koiran kuullen. Olen itsekin eläinrakas ja koiraihminen, mutta en ihan kaikkea ymmärrä. Ellalle voi kissat olla ihan superrakkaita ja se on hyvä asia että elämässä on jotain joka tuottaa paljon iloa. Tosiasia on se että [...]
Tässä minua eniten ei edes ihmetytä se, että joku ylipäänsä on hyvin herkkä koirastaan, vaan se logiikka tuossa; siis koirat on ihan best mutta ne ei saa olla koiria kuitenkaan. Miksi koiruus on loukkaava nimitys jos juuri koiruus on se mahtava juttu tuossa koirassa?Yleisesti mietin, miksei eläinihmisille riitä, että he itse arvottavat eläimensä korkealle, vaan järkyttyvät jos joku muu ei ole siinä mukana. Pitäisikö joka ikisen pitää juuri samoja asioita juuri yhtä tärkeinä jottei joku järkyty? -
"Pitäisikö joka ikisen pitää juuri samoja asioita juuri yhtä tärkeinä jottei joku järkyty?" Siltä se hieman tuntuu nykyaikana.
-
Varissut peruna: Kyllä minullekin omat kissat ja muut eläimeni menee kaiken edelle. En voi sietää lapsia ja lähipiirissäni ei ole onneksi ketään joka väheksyisi elämääni eläinten kanssa, päinvastoin.
Trollaus on taitolaji ja välillä menee vähän överiksi. Suurin osa näkyy kuitenkin miinuksista päätellen nielleen syötin. -
Soppeli: Voisiko joku lapsia vihaava tai inhoava kertoa mistä tuo tunne tulee? Itselle tuntuu hyvin vieraalta ajatukselta että vihaisi jotakin. Että onko kyse esimerkiksi pelosta tai kokemattomuudesta lapsia kohtaan? Vai siitä että lapset eivät käyttäydy niin kuin haluaa? Kuinka moni vihaaja on todella [...]
Lapset ovat usein likaisia ja tahmaisia sekä leikkivät niilläkin tavaroilla millä ei saisi leikkiä. Lisäksi lapset puhuvat ja kyselevät koko ajan ja alkavat itkemään aivan järjettömistä syistä. Tiedän että kaikki tuo kuuluu lapsen kehitykseen, mutta siksi juuri en halua ikinä lapsia. Tulisin hulluksi jos joutuisin elämään lapsen kanssa (tosin minun kasvattamasta lapsestakaan tuskin tulisi aivan täysijärkistä).Vauvat ovat kivoja tiettyyn ikään saakka. Niistä tulee vain pissaa, kakkaa ja puklua, joka on helppo ja nopea siivota ja vauvat myöskin itkevät vain järkevästä syystä eli tarpeesta johonkin, oli se sitten nälkä, märkä vaippa, koliikki tms. Noin kolmesta (oma arvio) ikävuodesta eteenpäin en enää siedä lapsia, koska aikaisemmin mainittu käytös alkaa.Lapsen tahmaiset kädet/naama on mielestäni yksi ällöttävimmistä asioista mitä voi olla. Jos lapsi sotkee itsensä kakkaan, minulla ei ole ongelmaa, mutta jos lapsi sotkee itsensä vaikka suklaaseen, joku muu saa hoitaa asian. En tiedä miksi juuri noin päin, mutta mielestäni ruumiin eritteet ovat paljon miellyttävämpi siivota kuin joku epämääräinen tahma. -
Soppeli: Voisiko joku lapsia vihaava tai inhoava kertoa mistä tuo tunne tulee? Itselle tuntuu hyvin vieraalta ajatukselta että vihaisi jotakin. Että onko kyse esimerkiksi pelosta tai kokemattomuudesta lapsia kohtaan? Vai siitä että lapset eivät käyttäydy niin kuin haluaa? Kuinka moni vihaaja on todella [...]
Minusta nyt ihan turhaa hakea jotain syytä ja selitystä sille miksi joku ei pidä lapsista. Joko tykkää tai ei tykkää, hankkii lapsia tai ei hanki. Eikä täällä kukaan tainnut sanovansa vihaavansa.Itse en pidä vauvoista, enkä taaperoista, lapset on ihan ok sitten kun niistä tulee keskustelutaitoisia ja osaavat toimia itsenäisesti, sanotaanko vaikka sitten kun ovat kouluikäisiä. Lähisuvussa paljon lapsia, menettelevät, mutta olen aina tyytyväinen näkemisen jälkeen että pääsen omaan lapsettomaan kotiini.Onneksi meistä jokainen saa olla just sellainen kun haluaa ja viettää sitten aikaansa lasten tai eläinten kanssa. -
Apea mandariini: Lemmikki voi olla paras ja rakkain asia ikinä, mutta silti pitäisi tajuta että se on eläin. Fakta, ei loukkaus. Ymmärrän kyllä omasta kokemuksesta että eläinten jättäminen hoitoon hermostuttaa ja niitä myös ikävöi, mutta "se vähätteli mun lapsia sanomalla niitä vain kissoiksi, kyllä minä nyt [...]
Niin, kissa on eläin, ei _vain_ eläin. -
Rasvaton kettu: Niin, kissa on eläin, ei _vain_ eläin.
Kissa on vain kissa. Eläin on vain eläin. Näin se vaan menee, vaikka ette siitä tykkäisikään. Ihminen on evoluution huippu, vaikkei se aina siltä tunnukaan. Ja kaikki alemmat muodot ovat _vain_ niitä mitä ovat. -
Periytyvä haukka: Eläin voi olla "perheenjäsen" tai paras ystävä, mutta ei täysikasvuinen eläin ole lapsi lainkaan. Ei se tee lemmikistä lasta, että se tarvitsee huolenpitoa. Kissa ei ole ihmisen lapsi, ei ole koirakaan. Kissa ei ole myöskään koiran lapsi, kissa on pentuna kissan lapsi. Tällä ei ole mitään tekemistä [...]
Missähän kohtaa väitin kissan olevan lapsi?Anyway, ensimmäiset kosketukset vastasyntyneen vauvanhoitoon sain silloin, kun kissani sairastui haimatulehdukseen, ja sitä piti syöttää kahden tunnin välein ympäri vuorokauden 6 viikon ajan ennen kuin se alkoi toipumaan.Lasten saamisen jälkeen olen todennut, että ihmisvauvan hoitaminen on 100 kertaa helpompaa ja vähemmän rasittavaa kuin haimatulehdusta sairastavan kissan hoitaminen. -
Minun kissoilleni oli aina paljon vaikeampi löytää hoitajaa kuin minun lapsilleni. Yhdellä kissallani oli tapana lopettaa syöminen kun minä en ollut kotona, ja sitten se sairastui haimatulehdukseen. Tämän vuoksi sen saattoi jättää hoitoon vain sellaiseen paikkaa, jossa kumpikin kissa ruokailivat erikseen, ja jos tämä herkkiskissa lopetti syömisen, sitä piti syöttää pakolla. Ainoa löytämäni hoitola, joka tästä suostui ottamaan vastuun, oli 75 km Helsingistä, joten sittenhän ajoin autolla viedäkseni kissani sinne hoitoon. Ja maksoi mansikoita. Lapset saa ilmaiseksi hoitoon isovanhemmilleen.
-
Nimesi: Minun kissoilleni oli aina paljon vaikeampi löytää hoitajaa kuin minun lapsilleni. Yhdellä kissallani oli tapana lopettaa syöminen kun minä en ollut kotona, ja sitten se sairastui haimatulehdukseen. Tämän vuoksi sen saattoi jättää hoitoon vain sellaiseen paikkaa, jossa kumpikin kissa ruokailivat [...]
Niin? Miksi kerroit tämän? -
Voi näitä lumihiutaleita. Kaverin kissat tunnettiin yleisesti lempinimillä Hanskat ja Karvalakki, eivätkä nämä kissat selkeästi tästä loukkaantuneet. Siitä ne suuttuivat jos ruoka ei tullut ajallaan tai niitä häiriköitiin väsyneenä. Omat kissat tulivat paniikkikohtauksen jälkeen rauhoittelemaan keittiön lattialle. Arvostin. Naapurin kissat herättivät omistajansa kun keittiössä oli tulipalo, joka nopeasti levisi koko asuntoon. Naapuri selvisi, kissat valitettavasti eivät. Naapuri suri ja arvosti. Kissat saivat hienot hautajaiset, naapuri loppuelämän velat koska kotivakuutus puuttui. Arvostakaa kissoja kissoina, älkää karvalapsina. Kissalla ja lapsella on eri tarpeet (joihin valitettavasti kaikki omistajat eivät hoksaa vastata, kun kissan kokemusmaailmaa ei tunneta).
-
Armelias seuraeläin: Kissa on vain kissa. Eläin on vain eläin. Näin se vaan menee, vaikka ette siitä tykkäisikään. Ihminen on evoluution huippu, vaikkei se aina siltä tunnukaan. Ja kaikki alemmat muodot ovat _vain_ niitä mitä ovat.
Ja viime kädessä ihminenkin on vain ihminen. Eihän tuon tarvitse tarkoittaa mitään negatiivista. Sitä voi käyttää hyvin tilanteessa, jossa esimerkiksi ihmiskykyjä verrataan asioihin, joihin ihmiset eivät kykene. Kukaan meistä ei ole täydellinen, olemme vain ihmisiä. Ja se riittää.Lapseltani usein kuulen kotitöiden tekemisen yhteydessä, ettei hän jaksa niitä tehdä, koska hän on vain lapsi. Tuskin hän sillä itseään yrittää lytätä, hän yrittää vain luistaa roskien viennistä tällä kertaa.Joten kissalle on helpohkoa järjestää hoito loman ajaksi, koska kissa on vain kissa. Lapsi taas on aika huono hiiren pyydystäjä, koska lapsi on vain lapsi. -
Soppeli: Voisiko joku lapsia vihaava tai inhoava kertoa mistä tuo tunne tulee? Itselle tuntuu hyvin vieraalta ajatukselta että vihaisi jotakin. Että onko kyse esimerkiksi pelosta tai kokemattomuudesta lapsia kohtaan? Vai siitä että lapset eivät käyttäydy niin kuin haluaa? Kuinka moni vihaaja on todella [...]
Sanoisin, että tässä on kyse kollektiivisesta pahastumisesta ikiaikaisesta ilmiöstä, jossa sukulaiset ja muut painostavat tai ainakin kyselevät lasten hankinnasta, ja se ärsyttää.Mun mielestä tää on vaan kääntynyt jo toisinpäin, lapsettomat alkavat joissain tapauksissa vaikuttamaan kiihkofeministeiltä tai -vegaaneilta eli he kertovat ekana asiana, kuinka he eivät missään tapauksessa halua lapsia, miten hirveitä ne ovat jne. Ja tämä siis tehdään, vaikka kukaan ei olisi heidän valintojaan kyseenalaistanut.Usein tämä tapahtuu juuri lemmikkikeskustelujen yhteydessä, kuten nytkin. Isänä sellainen saa vähän pahan mielen, kun sellainen aggressiivinen asian esiintuominen tuntuu hyökkäävältä omia valintojani kohtaan. -
Sisin maahinen: Sanoisin, että tässä on kyse kollektiivisesta pahastumisesta ikiaikaisesta ilmiöstä, jossa sukulaiset ja muut painostavat tai ainakin kyselevät lasten hankinnasta, ja se ärsyttää. Mun mielestä tää on vaan kääntynyt jo toisinpäin, lapsettomat alkavat joissain tapauksissa vaikuttamaan [...]
Ei se kiihkokaan siinä vaiheessa niin haittaa, jos kysymys on vain henkilön itsensä päätöksestä olla hankkimatta lapsia. Asia erikseen sitten kun ruvetaan valittamaan muiden lapsista. -
Suihkunraikas alpakka: Lapset ovat usein likaisia ja tahmaisia sekä leikkivät niilläkin tavaroilla millä ei saisi leikkiä. Lisäksi lapset puhuvat ja kyselevät koko ajan ja alkavat itkemään aivan järjettömistä syistä. Tiedän että kaikki tuo kuuluu lapsen kehitykseen, mutta siksi juuri en halua ikinä lapsia. Tulisin [...]
Mulla on just toisinpäin. Vauvat on rasittavia ja ne tarttee hoitoa/ruokaa kokoajan. Sit kun ne lähtee liikkeelle ne roikkuu lahkeessa koko ajan.Isommat lapset, vaikka ne 3v, on paljon kivempia. Niitten kanssa voi jo jutella ja kertoa miksi jotain tehdään tai ei tehdä. Niillä on jo vähän tajua tästä elämäksi kutsutusta hommasta.Että jos sä hoidat ne vauvat niin mä voin hoitaa ne sit isompana. -
Kannattamaton sakaali: Näin voi nimenomaan sanoa ihmiselle, joka pähkäilee matkustamisen vaikeutta kissojen hoidon takia. Kun ne nimenomaan eivät ole ihmislapsia! Ne ihmislapset ikävöivät vanhempaansa, kissaa ei kiinnosta. Niitä ihmislapsia ei voi jättää esimerkiksi jonkun alaikäisen vastuulle useammaksi yöksi. [...]
Jos luulet ettei kissa kärsi viikon yksinäisyydestä ilman mitään seuraa, et todella ymmärrä kissan sielunelämää. Ei ne eläimetkään yksinolosta pidä, ja ihan yhtälailla ne kärsivät sterssistä kuin koiratkin. Kyllä, eläin on eläin, mutta se on kuitenkin elävä ja sosiaalinen olento, joka tarvitsee elämäänsä muutakin kuin vain ruokaa. -
Apea mandariini: Ja ihan varmasti koirakin syö omistajansa jos jää yksin ruumiin kanssa eikä kukaan tule sitä ruokkimaan
Caitlin Doughtylta opin muistaakseni, ettei koirat yleensä syö omistajiaan. Joissain tapauksissa suu ja/tai nenä on pureskeltu, mutta ilmeisesti siksi, että koira on yrittänyt epätoivoisesti herättää ihmistä. Ensin nuolemalla, mutta kun ihminen ei ole reagoinut, on otteet pikkuhiljaa koventuneet.Tieto on peräisin joko Doughtyn kirjasta Will My Cat Eat My Eyeballs? Big Question from Tiny Mortals about Death tai hänen podcastistaan Death in the Afternoon, en muista kummasta. (Doughtyn ammatin voisi tässä lyhyesti tiiviistää "kuolemaekspertiksi".)Kissat sitten muistaakseni kyllä syövät hmisensä. Mutta jos nyt ihan vakavasti otetaan, niin varmaankin huoli on kuitenkin todellinen syy, miksi kissa tulee kyttäämään maassa makaavaa ihmistään, eikä suinkaan odotus pian avautuvasta buffetista. :D -
Lemmikit, niin kissat kuin koiratkin, ovat mulle olleet aina rakkaita peheenjäseniä. En kuitenkaan vertaa niitä lapsiin. Loman ajaksi on aina löytynyt hoitaja, jos ei mukaan ole voinut ottaa. .... Ja kyllä koira saattaa syödä kuolleen emäntänsä/isäntänsä. Kun siskoni exä löytyi kuolleena, oli koira selviytynyt syömällä osan ruumiista.
-
Lisään tähäm, että mun edesmenneet koirat oli jopa sielunkumppaneita, ne ymmärsi mun tunteet. Ne oli läsnä aina kun tarvitsin kuulijaa ja vaikka ne ei sanoja juttuja muuten ois ymmärtänyt, ne ymmärsi, että "hei, tuo ihminen tarvii nyt mut lähelleen" ❤️🙏🏻
-
-
Zippo: Minulle kissani ovat äärimmäisen tärkeitä ja kyllä, ikävöin heitä jos joudumme olemaan erossa. Mutta en ikinä inhimillistä heitä ihmisen tasolle, koska kissat nauttivat enemmän saadessaan lajikohtaista hyvää hoitoa.
Paitsi että juuri inhimillistit viittaamalla niihin ihmistä tarkoittavalla pronominilla. -
Mä koin tuon "Vain kissoja" kommentin niin, että onneksi eivät ole lapsia, jotka on vaikea saada hoitoon, vaan kivoja eläimiä, joita moni mielellään vahtimaan tai hakevat hoidettavaksi.
-
Kannattamaton sakaali: Näin voi nimenomaan sanoa ihmiselle, joka pähkäilee matkustamisen vaikeutta kissojen hoidon takia. Kun ne nimenomaan eivät ole ihmislapsia! Ne ihmislapset ikävöivät vanhempaansa, kissaa ei kiinnosta. Niitä ihmislapsia ei voi jättää esimerkiksi jonkun alaikäisen vastuulle useammaksi yöksi. [...]
Sääli homma jos luulet, ettei kissaa kiinnosta. Et taida tietää kissoista mitään.Kissa rakastaa omaa ihmistään todella syvästi, ja ikävöi kovasti. Harmi että olet jäänyt vaille kissan rakkautta. Se on nimittäin ehdotonta ja upeaa. -
Nimesi: Missähän kohtaa väitin kissan olevan lapsi?Anyway, ensimmäiset kosketukset vastasyntyneen vauvanhoitoon sain silloin, kun kissani sairastui haimatulehdukseen, ja sitä piti syöttää kahden tunnin välein ympäri vuorokauden 6 viikon ajan ennen kuin se alkoi toipumaan. Lasten saamisen jälkeen olen [...]
Et tosiaan väittänytkään, mun moka! Siltikään kissan hoito ei ole vauvan hoitoa, jollei se kissa ole vauva. Se on kissanhoitoa. Oon myös hoitanut kissoja ja vauvoja. Ja vaikka se homma olis aivan samanlaista joskus, niin se ei tee siitä hoidon kohteesta vastaavaa. Kyllähän vanhuksiakin hoidetaan joskus niinkuin vauvoja, mut kuka sanoo vaikka omaa äitiään vauvaksi tai lapseksi? Tai jos sanoo, niin en oikein ymmärrä sitäkään. Samalla logiikalla en tajua miksi sitä kissaakaan sanoisin vauvaksi tai lapseksi, tai sen hoitamista vauvanhoidoksi. -
Ei muuten pidä paikkaansa, koirat ovat niitä jotka syövät ensin. Monet kissat löydetty aliravittuina/kuolleina jos omistajakin on kuollut.
-
Sienisoppa: Lisään tähäm, että mun edesmenneet koirat oli jopa sielunkumppaneita, ne ymmärsi mun tunteet. Ne oli läsnä aina kun tarvitsin kuulijaa ja vaikka ne ei sanoja juttuja muuten ois ymmärtänyt, ne ymmärsi, että "hei, tuo ihminen tarvii nyt mut lähelleen" ❤️🙏🏻
Kissat tekevät ihan samaa, ei mitään uutta. -
Rottanpää: Caitlin Doughtylta opin muistaakseni, ettei koirat yleensä syö omistajiaan. Joissain tapauksissa suu ja/tai nenä on pureskeltu, mutta ilmeisesti siksi, että koira on yrittänyt epätoivoisesti herättää ihmistä. Ensin nuolemalla, mutta kun ihminen ei ole reagoinut, on otteet pikkuhiljaa [...]
Se oli toisin päin. Koira alkaa ensin järsiä omistajaansa, todennäköisemmin ennen kissaa. Kuvauksesi mukaisesti yrittäessään herättää sitä kokoajan kovenevilla otteilla ahdistuksen kasvaessa. Ei niinkään nälän takia. Ainakaan aluksi. Kissa antaa todennäköisemmin vainajan olla rauhassa kauemmin. Ja alkaa sitten nakertaa, kun on niin nälissään, ettei enää muuta keksi.Omia pähkäilyjäni:Varmasti niin kissalla kuin koirallakin vaikuttaa omistajan pureskelemisen aloittamiskynnykseen myös eläimen nirsous/kaikkiruokaisuus, ja onko se tottunut syömään raakaa lihaa, varsinkaan isosta kimpaleesta jauhetun sijaan. 😀 Jos eläin on tosi nihkeä kokeilemaan mitään uutta ja syönyt ikänsä vain raksuja/purkkiruokaa, niin varmasti sillä kestää kauemmin juolahtaa mieleenkään ravita itseään ihmisellä, kuin jos vertaa normaalistikin vaikka hirven sorkkia nahkoineen päivineen syövään eläimeen, jonka mielestä ruoka vaan paranee, kun se ehtii vähän ruveta "tuoksahtaa"... -
Apea mandariini: Ymmärrän kyllä omasta kokemuksesta että eläinten jättäminen hoitoon hermostuttaa ja niitä myös ikävöi, mutta "se vähätteli mun lapsia sanomalla niitä vain kissoiksi, kyllä minä nyt [...]
Meiltä hävisi luottamus muihin ihmisiin kissanhoidossa sen jälkeen kun jätimme ensimmäisen kissamme isosiskolleni hoitoon. Siskoni oli eläinrakas, mutta hänen kaveripiirinsä oli hyvin epämääräistä porukkaa.Kissa tuli loman jälkeen kotiin tupakantumpin jättämä reikä niskassa. -
En häpeä sanoa että kuka hyvänsä tumppasi tupakan kissaani ansaitsee saada ilotulitusraketista nuppiin.
Kommentti