Koiranomistajat, osa 33
Koira katoaa pusikkoon ja palaa takaisin hanska suussa...
Seuraava
Mihin tarkoitukseen on tissiteippi? Edellinen
Varastin kaupasta, mutta syy oli hyvä. Kauppa soitti vartijat.
Mihin tarkoitukseen on tissiteippi? Edellinen
Varastin kaupasta, mutta syy oli hyvä. Kauppa soitti vartijat.
43 kommenttia
-
-
Terno on hyvä vaan ja hommaa ja kasvattaa itse koiransa! Kovin moni ei taida ruveta omaa koirakaveriaan randomeille kauppaamaan ostajan aloitteesta.
-
Juuri näin se meni Mikael, ihan varmasti. Onneksi ei istukan mukana mennyt lapsikin, vai oliko Mikael kaivanut vyöltään Rambo-puukon ja katkaissut napanuoran. Vai ehkä nirhannut sen hampailla poikki.
-
-
Mikaelin tarina olisi ollut hauskempi jos koira olisi syönytkin vauvan
-
Jäi vaivaamaan marjametsään kadonneen Hilman todellinen kohtalo, jossei koiran löytämä iso luukaan ollut marjastajan.
-
On ihan ok vähän värittää tarinoita, että niistä tulis mielenkiintosempia. Mut Mikael vetelee kyl melkosen leveellä telalla väriä pintaan.
-
-
Mikael kyllä heitti melkoista legendaa. On taas käynyt mielikuvitus kovilla.
-
Mikael oot ihana! Mä tunnen ihmisiä jotka kertoo aivan hatusta heitettyjä tarinoita tosina enkä pysty ymmärtää mikä saa ihmisen tekemään niin. Onko esimerkiksi feissarimokat niin kova saavutus että tänne päästäkseen kannattaa keksiä moista tuubaa? Olispa kiva kun Mikael tulisi meille kertomaan.
-
Keijotar: On ihan ok vähän värittää tarinoita, että niistä tulis mielenkiintosempia. Mut Mikael vetelee kyl melkosen leveellä telalla väriä pintaan.
Toisaalta, onko se tarinoiden värittäminenkään ihan ok? Itteä ainaki vähän ärsyttää jos joku oma tuttu sellasta tekee, tekis mieli sanoa jotenkin ettö hei sä oot ihan ok ilman ”päivän parasta” tarinaakin. -
Loppumaton herne: Toisaalta jos se Mikaelia lohduttaa, niin minä en kyllä uskonut noitakaan "koira löysi ison luun" -tarinoita.
Mitä ihmeellistä isojen luiden löytämisessä on? Mun koira on usein löytänyt ison luun. Niin ison, että ei varmasti ole meidän lähimetsän peuralle kuulunut. Välillä vähän jo kauhistutti, mutta sitten hoksasin, että lähellä oli mökkeilijöiden epävirallinen kaatopaikka ja varmaan joku nakannut lehmän tai muun ison eläimen luut sinne. -
Voi miten ihana ja suloinen tuo valkoinen paimenkoira joka Turussa ollut karkuteillä. Toivottavasti oli sirutettu ja omistaja löytyi.
-
Viinaton hiiri: Mikaelilla vilkas mielikuvitus,köyhän ainoo huvitus.
Jep. Ei ole naisen värkkiä nähnytkään. Ja tuo horina "uskontokunnasta, jossa istukka syödään" paljastaa Mikaelin puoluekannan. -
On kyllä melkonen eläinlääkäri, kun pystyy tietämään satunnaisen luun perusteella minkä nimiseltä marjastajalta se ei ainakaan jäänyt metsään.
-
-
Oliko skientologeilla tapana syödä istukka? Oon kyllä kuullut että joillakin on tapana, jotkut eläimet tekevät niin sen vuoksi, että istukassa on paljon ravinteita ja niillä korvataan nopeasti synnytyksessä menetettyjä, kun ei pysty metsällä lähteä. Nähtävästi jotkut ihmiset ajattelevat tämän myös samalla tavalla. En sitten ole varma uskonnollisista syistä, mutta ainakin tuo pyhyys on hyvä veikkaus.
-
Seuraava mäyrä: Eikös tuo rotikka ole käytännössä "ihmissyöjä" sitten? ;)
Meniskö istukka raadosta? -
Olen sitten ainoa, joka luuli Mikaelin juttua vain monimutkaiseksi tavaksi sanoa, ettei usko edellisiä postittajia? Ie. pitkä versio aiheesta "niin varmaan joo, ja minä olen Ruotsin kruununprinsessa"?
-
Semmoinen kalajuttu Mikaelilta sieltä. Lopuksi kaikki sai jätskiä, kunhan aplodimyrsky laantui ja vanha mummo tuli ääni väristen kyynel silmässä kädestää pitäen kiittämään.
-
Kun olin lapsi, meillä tehtiin yhtenä kesänä rosvopaistia maakusopassa. Seuraavana talvena meidän polvenkorkuinen koiramme meni kaivelemaan samasta paikasta lumikinosta. Isäni katsoi ikkunasta ja naureskeli: "Kuvitteleeko koirparka, että sieltä vielä jotain löytyis." Kyllä isän virne venähti hölmistyneeksi ku koira kaivuu jälkeen raahasi pihalle ittensä kokoista luuta. 🤣
-
Banaani: Toisaalta, onko se tarinoiden värittäminenkään ihan ok? Itteä ainaki vähän ärsyttää jos joku oma tuttu sellasta tekee, tekis mieli sanoa jotenkin ettö hei sä oot ihan ok ilman ”päivän parasta” tarinaakin.
Se on sellainen kirjoittamaton sääntö että "tarinankertojat" lisäävät juttuihinsa 5-15% ekstraa jonka kuulija osaa ottaa kyllä pois ja tarina pysyy siten tositarinana. Jos joku tykkää kertoa tarinoita eikä lisää siihen mitään mutta kuulijat vähentää silti siitä 10% pois niin häntä kutsutaan huonoksi tarinankerojaksi. Eli tapauksessasi on kaksi eri vaihtoehtoa. 1. Tarinankertoja värittää yli 15% jolloin hän ei ole hyvä tarinankertoja vaan paskanpuhuja. 2. Sinä et osaa vähentää sitä 10% vaan otat kaiken liian kirjaimellisesti etkä pysty täten nauttimaan hyvistä jutuista.T: Tarinankertoja +8,75% -
Vai semmonen istukkatarina. Istukka ei tule samaan aikaan vauvan kanssa, se vauveli on kääritty jo siihen mennessä kun istukkaa aletaan synnyttää. Toki viimeistään uskontokuntahöpötys tuhosi tarinalta kärjen.
-
-
Kraniaaliluiden pienentäjä: Suosittelen olantsapiinia jos tapetissa näkyy elefantteja. Lattialla sen sijaan tuo neljäs näyttää loikoilevan.
Suosittelen olantsapiinia, jos näet verhot tapettina, etkä erota ikkunaa seinästä. -
Rypistynyt makkara: Paskapuhetta, mutta uskon.
Uskopuhetta, mutta paskon. -
Meneekö multa tän kommenttiosion ihmisten vitsit vaan kovaa ja korkeelta yli vai eikö ihmiset oikeesti tajua et tuo Mikaelin homma on ihan selvästi läppänä kirjotettu. Samaan tyyliin ku mitä on nää tarinat missä lopussa kaikki taputtaa.
-
Päivi: Mikael oot ihana! Mä tunnen ihmisiä jotka kertoo aivan hatusta heitettyjä tarinoita tosina enkä pysty ymmärtää mikä saa ihmisen tekemään niin. Onko esimerkiksi feissarimokat niin kova saavutus että tänne päästäkseen kannattaa keksiä moista tuubaa? Olispa kiva kun Mikael tulisi meille kertomaan.
Tää on mun isä. Se ei pysty edes kaupassa käymään ilman, että tekee matkalla jotain urotekoja... -
Kärkäs seppä: Tää on mun isä. Se ei pysty edes kaupassa käymään ilman, että tekee matkalla jotain urotekoja...
Ihana Mikael! Haluan kuulla lisää sankaritarinoita 😍 -
Ei ollenkaan feikki toi Mikaelin tarina. Miten epätoivoisesti voikaan haluta huomiota...
-
Kaikista Internetissä tapahtuneista asioista Mikaelin tapahtuma ei ole tapahtunut eniten.
-
Mun veikkaus on, että ollaan puolivälissä Mikaelin tarinankerronnallista maksimia. Ensi alkuun tarina on mennyt näin: nainen alkoi synnyttää puistossa. Tilasin ambulanssin. Lopulta tarinaan kuuluu tämän tarinan päälle vielä naisen mustasukkainen rakastaja, mediheli ja kätilönä toimiva koira, joka puraisee varmoin ottein napanuoran rikki, annostelee oksitosiinin suoneen ja kiskaisee hampaillaan emättimestä vilkkuvan istukan suoraan kitaansa.
Kommentti