Löytötavaratoimisto Facebook, osa 48
Tilillesi ilmestyy 200 000 euroa. Mitä teet?
Seuraava
Kuinka paljon jodia tarvitsee ottaa? Edellinen
Kaikkien aikojen heippalappu on löytynyt. Voitte lopettaa.
Kuinka paljon jodia tarvitsee ottaa? Edellinen
Kaikkien aikojen heippalappu on löytynyt. Voitte lopettaa.
61 kommenttia
-
-
Minnalle ja Kristalle molemmille rispektit yrityksestä. Ymmärrettävää se on jos kiittämättömyys harmittaa, varsinkin jos on isosta asiasta kyse. Ns. hyviä tekoja ei kuitenkaan aina tehdä kiitosten takia, ja usein niitä odottaessa voi joutua pettymään. Jos ei mitään muuta niin itse voi mennä hyvillä mielin nukkumaan tietäen että tänään tuli toimittua hyvin, ja joku tuolla sai Minnan tapauksessa mahdollisesti elämää mullistavan summan turvallisesti takaisin. Joku pessimisti voisi sanoa tähän että mikään hyvä teko ei jää rankaisematta mutta tehdään silti parhaamme. ❤️
-
Mä oon niin paljon hukannut seteleitä ja fillareita kaikkialle, että jos sellainen jostain vapaana löytyy niin vapaata riistaa on. Ja jos itseltä menee kadotukseen niin en uhraa asialle sen jälkeen enää ajatustakaan, saati että menisin etsimään tai kyselemään sen perään. Kesä kuivaa sen minkä kasteleekin ja elämä jatkuu.
-
Krista ja Minna ansaitsevat kyllä ison kannustuksen rehellisyydestä, mutta jotenkin tuo Prisman reaktio otti vähän päähän. Joku tuo hyvää hyvyyttä löydetyn setelin infolle ja Prisman reaktio on vaan "Jos kukaan ei kysele niiden perään niin me pidetään ne ilomielin." Vähän tuntuu, että ihmiset hyvää hyvyyttä antaa rahaa ja Prisma vaan ottaa ne ilomielin. Hyväntekijä ei saa mitään kun teki oikein ja Prisma rikastui tekemättä mitään.
-
Äänetön roska: Minnalle ja Kristalle molemmille rispektit yrityksestä. Ymmärrettävää se on jos kiittämättömyys harmittaa, varsinkin jos on isosta asiasta kyse. Ns. hyviä tekoja ei kuitenkaan aina tehdä kiitosten takia, ja usein niitä odottaessa voi joutua pettymään. Jos ei mitään muuta niin itse voi mennä hyvillä [...]
Eipä tuossa Minnan tapauksessa olisi ollut toisenlaista ratkaisua vaikka miten olisi toiminut. Jos joku vahingossa siirtää rahaa tilillesi, se raha ei ole sinun ja se on hyvin helposti jäljitettävissä. Se oltaisiin karhuttu Minnalta takaisin joka tapauksessa ja jos ei olisi sitä suosiolla maksanut, se olisi haettu oikeudessa perusteettoman edun palautuksena, mikä taas olisi koitunut Minnalle paljon kalliimmaksi kuin vain rahan palautus. -
-
Löydettiin kerran ison marketin pihasta lompakko, jossa oli satoja euroja rahaa ja kalliit liput isolle stadionkeikalle Helsinkiin. Tehtiin iso työ ja selvitettiin tämän henkilön yhteystiedot maksullisena ja soitettiin että lompakko löytynyt. Sovittiin vaihtokin niin, ettei tämän henkilön tarvinut ajaa pitkää matkaa. Paikalle kurvasi ~70 000€:n pränikällä maasturilla ukkeli, joka otti lompakon ja sanoi kiitti ja kurvasi pois. Joo, kiitti tosiaan, mutta vain vaivoin, itseäni jäi periaatteessa vaivaamaan, ettei kiitellyt vuolaammin tai tarjonnut löytöpalkkiona vaikka 20€ seteliä. Epärehellisempi olis tienannut tonnin, tai rehellinen mutta saita/laiska olisi toimittanut lompakon arkipäivänä poliisille, jolloin kortit olisi pitänyt kuolettaa. Lainsäädännön mukaanhan löytötavarasta tulisi antaa 10 %:n palkkio ja korvata kulut. No, luonnollisesti sinänsä hyvää hyvyyttään me alkujaankin tehtiin tämä teko eikä minkään palkkion toivossa, ja jos mies olisikin tarjonnut palkkiota niin oltaisiin sitten päästy sanomaan, että ei tarvitse antaa. Tuli vain kiittämätön olo, mutta ehkä tuollaiset tonnin pintaan menevät hukkaukset kuului tälle miehelle osastoon "pikkuhilut". Itse olen itkenyt kiitollisuudesta vastaavassa tilanteessa. Jouluruuhkassa olin laittanut lompakon lahjojen kanssa samaan muovipussiin ja unohtanut pussin sitten kaupan hyllylle. Pussi löytyi kassalta, joka osasi osoittaa minulle sen palauttajan. Sanotaanko ettei kiitollisuuteni jäänyt epäselväksi...hih!
-
Jeren juttu on vanha huijaustekniikka, jolla yritetään saada rahaa Alin kaltaisilta hyväuskoisilta. Älkää menkö noihin.
-
Syyntakeeton mustikkamehukeitto: Löydettiin kerran ison marketin pihasta lompakko, jossa oli satoja euroja rahaa ja kalliit liput isolle stadionkeikalle Helsinkiin. Tehtiin iso työ ja selvitettiin tämän henkilön yhteystiedot maksullisena ja soitettiin että lompakko löytynyt. Sovittiin vaihtokin niin, ettei tämän henkilön tarvinut [...]
Jos et edes olisi suostunut ottamaan löytöpalkkiota vastaan niin mikä ongelma siinä on ettei sinulle sellaista tarjottu? Vähän kyseenalaistan sun auttamisen ilo-motiivin tässä, mutta en oo ihan varma mikä se oikea motiivi oli. Joku itsetuntoboostaus ja sitten harmitti kun sankarin vastaanotto jäi saamatta?Kadonneen tavaran palauttamisen pointti on saada kadonnut tavara oikealle omistajalle, ei löytäjän kadonneen minäkuvan korjaaminen. Toi on epärehellisempää kuin se että olisit pitänyt ne fyrkat itselläsi. -
Löydettiin kerran kävelykeppi siskoni kanssa. Siinä oli nimi ja puhelinnumero, joten soitin kepin omistajalle. Tyyppi vastasi ja selitin että löytyi keppi, minne voidaan tuoda. Hän vaan huusi että ei tilaa mitään ja että ei saa enää soittaa. Koitin soittaa uudelleen mutta ei vastannut. Kiikutettiin se sitten poliisilaitokselle löytötavaratiskille, hakekoot sieltä.
-
Ei kaikki ole paskoja. Löysin maasta lompakon, selvitin omistajan ja hän antoi kiitollisena viinipullon.
-
-
20e vähempiarvoisen löydön saa aina itse pitää, jos kyse on rahasta tai esineistä jolla ei tunnearvoa. Arvokas löytötavara: - vie poliisille - he kysyvät haluatko löytöpalkkion, ja tässä kohtaa ilmoitat, että vaadit asetuksen mukaisen löytöpalkkion. Saat arvosta 10% löytöpalkkion (tai vähintään 4e). Poliisi hoitaa tämän omistajalta sinulle. Esim. nuo ladatut lompakot, löydä 1000e niin saat rehelliset 100e viemällä poliisille. Antamalla tavaran jollekin löytötavararoimistolle, he ottavat tuon summan. Aina poliisille.
-
Tosin jos tililleni ilmestyisi 200,000e, saattaisin kyllä olla hiljaa asiasta. Jos sitä ei kukaan kyselisi esim. kahteen-kolmeen vuoteen, jatkaisin hiljaa olemista Teslan ratin takana.
-
traumcity: Mä oon niin paljon hukannut seteleitä ja fillareita kaikkialle, että jos sellainen jostain vapaana löytyy niin vapaata riistaa on. Ja jos itseltä menee kadotukseen niin en uhraa asialle sen jälkeen enää ajatustakaan, saati että menisin etsimään tai kyselemään sen perään. Kesä kuivaa sen minkä kasteleekin ja elämä jatkuu.
Sun täytyy olla Ari Nurmosta. -
Ei yllätä tuo Prisman vastaus. S-ketju saa perikunniltakin rahaa kuin roskaa, koska omistajajäsenyyden irtisanominen kuoleman jälkeen on tehty niin hankalaksi, että ihmiset ei surunsa keskellä enää jaksa sitä alkaa hoitamaan, vaan jättävät sen satasen sinne. Myös se pankkipuoli on Suomen kankein. Ei meinannut kelvata valtakirja, joka kelpasi muihin pankkeihin, vaan olisi pitänyt olla S-ryhmän oma, yksilöity paperi. Ja vieläpä näille kahdelle toiminnolle eli pankille ja omistajajäsenyydelle olisi pitänyt olla molemmille omat S-ryhmän yksilöimät valtakirjansa. Oikeasti sille paperille ei ollut mitään perustetta, koska kun en antanut periksi ja kerroin, kuinka toisissa pankeissa oli homma hoidettu, joutui "ihmistä lähellä" oleva S-pankkikin nöyrtymään. Hoidin noita asioita 2018. Toivottavasti nykyään sielläkin homma hoituu jouhevammin.
-
Kilokalori: Tosin jos tililleni ilmestyisi 200,000e, saattaisin kyllä olla hiljaa asiasta. Jos sitä ei kukaan kyselisi esim. kahteen-kolmeen vuoteen, jatkaisin hiljaa olemista Teslan ratin takana.
Eli mieluusti tekisit rikoksen 🙄 -
Tasokas orava: Eli mieluusti tekisit rikoksen 🙄
No tajusit jutun. Tässä on kyse siitä, että jos saisit 200 000€ eikä kukaan kaipais niitä, pitäisitkö? No pitäisin. Raha on oikeesti ihan kiva asia, toisin kun jotkut köyhät väittää. -
Kattelen tässä mun sormeani ja vertaan sitä tuohon Teemun kuvaan. Herää kysymys onko mulla ollut 8 vuotta sormessani miesten sormus ja miten se eroaa naisten sormuksista???
-
Ettei ois Prisman työntekijä pitänyt satasen itsellään 🥸
-
Kilokalori: Tosin jos tililleni ilmestyisi 200,000e, saattaisin kyllä olla hiljaa asiasta. Jos sitä ei kukaan kyselisi esim. kahteen-kolmeen vuoteen, jatkaisin hiljaa olemista Teslan ratin takana.
Minäkin olisin hiljaa. En siksi, että kuvittelisin pieniäkään mahdollisuuksia saada pitää sen summan, vaan koska ihan varmasti ei mene kauaa, kunnes joku sitä kyselee. En viitsi nähdä yhteydenoton vaivaa, nähköön sen joku muu, joka on mokannutkin.Jos taas löytäisin maasta 200 000, niin tietysti näkisin palauttamisen vaivan, kun silloin se mokannut osapuoli ei ehkä osaisi kysyä summaa minulta. -
traumcity: Jos et edes olisi suostunut ottamaan löytöpalkkiota vastaan niin mikä ongelma siinä on ettei sinulle sellaista tarjottu? Vähän kyseenalaistan sun auttamisen ilo-motiivin tässä, mutta en oo ihan varma mikä se oikea motiivi oli. Joku itsetuntoboostaus ja sitten harmitti kun sankarin vastaanotto jäi [...]
Näin juuri. Huomaa miinusäänistä miten aivokuollutta jengiä täällä on kun ei tuota ymmärrä. -
-
Peruuttamaton riikinkukko: Ei yllätä tuo Prisman vastaus. S-ketju saa perikunniltakin rahaa kuin roskaa, koska omistajajäsenyyden irtisanominen kuoleman jälkeen on tehty niin hankalaksi, että ihmiset ei surunsa keskellä enää jaksa sitä alkaa hoitamaan, vaan jättävät sen satasen sinne. Myös se pankkipuoli on Suomen kankein. Ei [...]
Tunsin itseni idiootiksi, kun hankin S-etukortin ("koska täytyyhän aikuisella ihmisellä sellainen olla"), mutten jostain syystä ottanut verkkopankkitunnuksia. Sähköpostiin tuli ajoittain ilmoituksia, kuinka paljon bonusta oli laitettu tilille ja yksi päivä aloin miettiä, miten edes voin käyttää noita bonuksia, kun kortissakaan ei ole maksuominaisuutta.Toisaalta olen ihmetellyt, miksei tiliä perustaessa kukaan ei kehottanut tekemään verkkopankkitunnuksia -
Jossain toimii ilmeisesti rinnakkaistodellisuus, jossa ihmiset kantelee seteleitä ja makselee niillä asioita?
-
Syyntakeeton mustikkamehukeitto: Löydettiin kerran ison marketin pihasta lompakko, jossa oli satoja euroja rahaa ja kalliit liput isolle stadionkeikalle Helsinkiin. Tehtiin iso työ ja selvitettiin tämän henkilön yhteystiedot maksullisena ja soitettiin että lompakko löytynyt. Sovittiin vaihtokin niin, ettei tämän henkilön tarvinut [...]
”Lainsäädännön mukaanhan löytötavarasta tulisi antaa 10 %:n palkkio ja korvata kulut.”Ei, vaan löytäjällä on oikeus vaatia 10% löytötavaran arvosta, jos hän on toimittanut sen poliisiasemalle. Jos löytäjä vain omatoimisesti ojentaa tavaran sen oikealle omistajalle, ei omistajalla ole velvollisuutta korvata siitä yhtään mitään. -
Minnalle ja kaikille muillekin tiedoksi että vaikka olisit nostanut ne 200,000€ (tai vähemmänkin) niin sen verran olisi peritty takaisin. Pankki kyllä huomaa ja reagoi noihin virheisiin hyvin äkkiä. Ei tarvitse asiakkaan pelätä että ne jäisi sinun ja vastaanottajan välisiksi asioiksi selvittää. Joskus teininä mulle tuli 200e tilille ja luulin että ne oli omia rahoja, nostin viisi kymppiä automaatilta ja kun seuraavan kerran katsoin niin tili oli 50e miinuksella. Sitä jouduttiin selvittelemään pankin kanssa vähän, mutta asiaa tosiaan auttoi jonkin verran että olin alaikäinen ja vain satuin automaatille "väärään" aikaan.
-
Väärälle tilille maksetut palautetaan kyllä pankin toimesta, vaikka tilin omistaja ei hiiskuisikaan. Tili menee miinukselle, jos niitä ehtii tarpeeksi käyttää, eikä omalla ole tuhlatun rahan vertaa katetta.
-
Pittoreski kultakala: Ei kaikki ole paskoja. Löysin maasta lompakon, selvitin omistajan ja hän antoi kiitollisena viinipullon.
Löysin myös lompsan jossa oli 700 E ja kaikki mahdolliset kortit. Koska oli perjantai-ilta, arvelin, että hukkaajan viikonloppu oli nyt pahasti pilalla. Joten laitoin FB-viestiä -ei ollut vaikeaa löytää oikeaa tyyppiä kun lompsassa oli myös ajokortti -tyyppi tuli hakemaan omansa pois, ja sain satasen löytöpalkkiota. Prisma jonka läheltä sen löysin ei aikonut ottaa tyyppiin yhteyttä -kävin infotiskiltä kyselemässä -ja jotenkin ei vaikuttanut siltä, että lompsa olisi palautunut rahoineen. Teki toki itsenikin mieli rullata käteinen, ja väittää että löysinkin lompakon tyhjänä, mutta omatunto voitti. -
traumcity: Jos et edes olisi suostunut ottamaan löytöpalkkiota vastaan niin mikä ongelma siinä on ettei sinulle sellaista tarjottu? Vähän kyseenalaistan sun auttamisen ilo-motiivin tässä, mutta en oo ihan varma mikä se oikea motiivi oli. Joku itsetuntoboostaus ja sitten harmitti kun sankarin vastaanotto jäi [...]
Nää on ihan perus sosiaalisten taitojen asioita. Vähän sama kuin että ei meillä kellään ole lainsäädännöllistä velvollisuutta esim. Tervehtiä ja kiittää kaupan kassaa, olla etuilematta jonossa tai muuta vastaavaa, ne kuuluu normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen ja on ihan ymmärrettävää kyseenalaistaa tällaisia sosiaalisia tapoja noudattamattomia siitä että onko joku tosiaan noin itsekeskeinen ja tunnevammainen kusipää. Kyllä, kyllä niitä on ja ilmeisesti sinäkin olet sellainen. Eikä siinä tosiaan mitään laitonta ole, se vain kertoo että olet aivokapasiteetiltasi aika vajavainen. -
Lapseton lörtsy: Nää on ihan perus sosiaalisten taitojen asioita. Vähän sama kuin että ei meillä kellään ole lainsäädännöllistä velvollisuutta esim. Tervehtiä ja kiittää kaupan kassaa, olla etuilematta jonossa tai muuta vastaavaa, ne kuuluu normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen ja on ihan ymmärrettävää [...]
Se on nimenomaan sosiaalisten taitojen puutetta jos löydetyn tavaran palauttamisen motiivi on joku muu kuin löydetyn tavaran palauttaminen sille kenelle se kuuluu.Löytöpalkkio on ihan OK juttu näissä, mutta että mieli pahoittuu siitä että ei pääse sanomaan ettei tarvitse löytöpalkkiota kun sitä ei tarjottu. Se on vähän käärmemäistä ja nurinkurista ajattelua. -
Kilokalori: Tosin jos tililleni ilmestyisi 200,000e, saattaisin kyllä olla hiljaa asiasta. Jos sitä ei kukaan kyselisi esim. kahteen-kolmeen vuoteen, jatkaisin hiljaa olemista Teslan ratin takana.
Kyllä niitä rahoja joku jossain vaiheessa alkaa kysellä takaisin.Itselläni kävi joskus niin, että verkkopankissa asioidessani huomasin, että tilille oli tehty yli 120000€ siirto ja saman suuruinen siirto pois. Olis varmaan kuumottanut hetken aikaa, jos olisin ehtinyt näkemään tilin saldon ennen rahojen pois siirtoa.Ensimmänen ajatus oli, että siirretty väärään paikkaan, mutta mistäpä tun tietää, vaikka tiliäni olisi käytetty rahanpesuun jonkun pankkilaisen toimesta. -
Kilokalori: 20e vähempiarvoisen löydön saa aina itse pitää, jos kyse on rahasta tai esineistä jolla ei tunnearvoa. Arvokas löytötavara: - vie poliisille - he kysyvät haluatko löytöpalkkion, ja tässä kohtaa ilmoitat, että vaadit asetuksen mukaisen löytöpalkkion. Saat arvosta 10% löytöpalkkion (tai vähintään 4e). [...]
Oikein yleensä, muttei pidä paikkaansa jos kyse on laitoslöydöstä (esim. myymälät, liikennevälineet sun muut). Löydös, arvosta riippumatta, luovutetaan henkilökunnalle tai sen omalle löytötavaratoimistolle. Oikeutta löytöpalkkioon ei ole. Jos löytötavaran pitää oikeudetta, voi syyllistyä kavallukseen. -
-
Pittoreski kultakala: Ei kaikki ole paskoja. Löysin maasta lompakon, selvitin omistajan ja hän antoi kiitollisena viinipullon.
Joskus 2000-luvun alussa opiskeluaikoina naapurissa asui gubbe, joka oli vasta päässyt linnasta ja hankkinut elämänsä ensimmäisen kännykän. Ei osannu, joten kolkutteli oveen ja kyseli että "miten tää saatana oikein toimii?" Löin sille sen Sim-kortin sisään ja virrat päälle. Gubbe antoi 300mk kiitokseksi. Kieltäydyin, mutta pakotti ottamaan. Ihan kiva lisä opiskelijan budjettiin. -
Se kun on mafia tai helkutin enkelit vahingossa siirtäny 200000€ väärälle tilille, niin mieluusti toivoo, että pankki ois korjannut virheen, ennen kuin perintä on ovella. Saati että ois törsänny rahat.
-
Syyntakeeton mustikkamehukeitto: Löydettiin kerran ison marketin pihasta lompakko, jossa oli satoja euroja rahaa ja kalliit liput isolle stadionkeikalle Helsinkiin. Tehtiin iso työ ja selvitettiin tämän henkilön yhteystiedot maksullisena ja soitettiin että lompakko löytynyt. Sovittiin vaihtokin niin, ettei tämän henkilön tarvinut [...]
Tuo se on kyllä kumma että selvästi paalua on, mutta kitsastellaan tuossa. Kuitenkin saatto olla loppuunmyydyn konsertin liput ja harmittanu jos ei pääse ja kortteja mitkä ois pitäny kuollettaa ja sitä kautta ikävää vaivaa. Ja rahaa tuntui olevan hukattavaksikin asti. Tossa tapauksessa ois voinu kiittää vaikka satasilla että löytyi. Kuitenkin pikkurahaa tommoselle porholle. Rahalle ihan sama mutta korttien uusiminen ja keikan väliin jääminen ois luullu harmittavan enempi. Eli aina poliisille kaikki mitä löytyy mistään. Ja vaatimus palkkiosta. Se on kuitenkin vähintä. -
Brutaali harakka: Krista ja Minna ansaitsevat kyllä ison kannustuksen rehellisyydestä, mutta jotenkin tuo Prisman reaktio otti vähän päähän. Joku tuo hyvää hyvyyttä löydetyn setelin infolle ja Prisman reaktio on vaan "Jos kukaan ei kysele niiden perään niin me pidetään ne ilomielin." Vähän tuntuu, että ihmiset hyvää [...]
Norb: Ettei ois Prisman työntekijä pitänyt satasen itsellään 🥸
Siis missä kerrottiin että se oli prisma eikä cittari?T:mielensä pahoittanut äs-omistaja :( -
Brutaali harakka: Krista ja Minna ansaitsevat kyllä ison kannustuksen rehellisyydestä, mutta jotenkin tuo Prisman reaktio otti vähän päähän. Joku tuo hyvää hyvyyttä löydetyn setelin infolle ja Prisman reaktio on vaan "Jos kukaan ei kysele niiden perään niin me pidetään ne ilomielin." Vähän tuntuu, että ihmiset hyvää [...]
Missään ei mainittu että kyseessä on Prisma, Onko siellä K-kauppias itse hoitamassa hommaa? -
Siis mitä muutakaan kauppa voisi löytörahalle tehdä kuin pitää sen jos kukaan ei kysele? Eri asia esim lompakko jossa olisi kortteja tms minkä perusteella voisi omistajan jäljittää. Irtosetelillä ei kauheasti voi tehdä.
-
traumcity: Se on nimenomaan sosiaalisten taitojen puutetta jos löydetyn tavaran palauttamisen motiivi on joku muu kuin löydetyn tavaran palauttaminen sille kenelle se kuuluu. Löytöpalkkio on ihan OK juttu näissä, mutta että mieli pahoittuu siitä että ei pääse sanomaan ettei tarvitse löytöpalkkiota kun sitä ei tarjottu. Se on vähän käärmemäistä ja nurinkurista ajattelua.
Jaa, traumcityn trollauspalvelu pelaa kyllä ihan ilman rahallista korvausta, kiitos siitä...Tiesin totta kai, että olisin hyötynyt palauttamalla lompakon poliisille ja vaatimalla löytöpalkkion. En ajatellut edes sekuntia, että olisin ottanut rahoja. Lähtökohtaisesti halusin siis tehdä toisen ilahtuneeksi, helpottuneeksi ja ilman korvausta. Osasin asettua sen lompakkonsa hukanneen hätään. Mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä olisi pienemmässäkin omaisuudessa ollut tarjoamassa kiitollisena jotain vaivanpalkkaa, joten se yllätti, että tällainen ihminen jolla siihen parikymppiseen olisi ollut varaa, ei sitä "yleisesti hyväksyttyä elettä" hoksannut tai halunnut tehdä.Liput oli muistaakseni Iron Maidenin olympiastadionkeikalle, olikohan lippujen arvo ollut 400€ (voi olla ylä- tai alakanttiin, ei mitään hajua mitä hintoja pyydetään tuommoisista, jäänyt jonkinlainen mielikuva). Sinänsähän koko pyyteettömän auttamisen konseptia voisi kyseenalaistaa, kun siitä tulee hyvä mieli eli siten se on itsekäs teko. Silti se on lähtökohtaisesti hyvä juttu, kun se toinen osapuoli hyötynee siitä kuitenkin enemmän. -
Mielisairas guava: Siis missä kerrottiin että se oli prisma eikä cittari?T:mielensä pahoittanut äs-omistaja :(
Näin siinä käy kun lukee ensin jokaisen mokan puoliunessa ja sitten loikkaa tänne takaisin kommentoimaan, kun viimeisin asia minkä luki oli S-ryhmän joulutervehdykset. :'D Aivot yhdistivät S-ryhmän ja ison marketin Prismaksi. Oma moka tuli tähän nyt kyllä. -
traumcity: Jos et edes olisi suostunut ottamaan löytöpalkkiota vastaan niin mikä ongelma siinä on ettei sinulle sellaista tarjottu? Vähän kyseenalaistan sun auttamisen ilo-motiivin tässä, mutta en oo ihan varma mikä se oikea motiivi oli. Joku itsetuntoboostaus ja sitten harmitti kun sankarin vastaanotto jäi [...]
Sellaista keittiöpsykologiaa siellä tarjolla. -
Syyntakeeton mustikkamehukeitto: Jaa, traumcityn trollauspalvelu pelaa kyllä ihan ilman rahallista korvausta, kiitos siitä... Tiesin totta kai, että olisin hyötynyt palauttamalla lompakon poliisille ja vaatimalla löytöpalkkion. En ajatellut edes sekuntia, että olisin ottanut rahoja. Lähtökohtaisesti halusin siis tehdä toisen [...]
Mutsis trollasi kun sua teki, pahoittelut siitä...Mua kiinnosti sun tapauksessa enemmänkin että miksi edes ihmettelemään tai vähän jopa mieltä pahoittamaan ettei löytöpalkkiota tarjottu, kun et sitä palkkiota olisi edes suostunut ottamaan vastaan.Lompakko omistajalle, ja vältyit vielä ylimääräiseltä tilanteelta kun ei tarvinnut vääntää siitä että löytöpalkkio ei tule kysymykseen. Kaikki meni siis sekä sun että lompakon omistajan puolelta juuri niin hienosti kuin vain voi mennä, mutta siitä huolimatta sait tästä jonkun pienen dilemman kehitettyä ihan turhaan.Pyytteettömän auttamisen konseptia minäkin tässä vähän kyseenalaistin, ollaan siis samoja psykologian kirjoja luettu (tai katsottu Frendejä)Mutta sillä lisäyksellä vielä että lähtötilanne viestissäsi ei ollut pelkkä hyvä mieli->hyvä teko vaan loit siihen vielä yhden kerroksen lisää siinä kun jäi hampaankoloon se että palkkiota ei tarjottu, palkkiota josta olisit kieltäytynyt.Minulle se on melenkiintoisempaa tälläisiä asioita poht.. siis trollata, kun voisi vaan keskittyä siihen onko Ali ihana tai että mikä on Prisman kanta kadonneeseen seteliin. -
Wisegyu: Jossain toimii ilmeisesti rinnakkaistodellisuus, jossa ihmiset kantelee seteleitä ja makselee niillä asioita?
On edelleen ihmisiä, jotka käyttävät käteistä. Osa esim. vanhoja ihmisiä jotka eivät osaa tai halua käyttää muita maksuvälineitä. Toinen ryhmä on ihmiset jotka ovat huonoja rahankäytössä ja nostavat ruokarahat käteisenä aina rahojen tultua tilille jotta ne eivät kulu esim. verkkokauppoihin tai uhkapeleihin. -
traumcity: Mutsis trollasi kun sua teki, pahoittelut siitä... Mua kiinnosti sun tapauksessa enemmänkin että miksi edes ihmettelemään tai vähän jopa mieltä pahoittamaan ettei löytöpalkkiota tarjottu, kun et sitä palkkiota olisi edes suostunut ottamaan vastaan. Lompakko omistajalle, ja vältyit vielä [...]
Nooh, täytyy myöntää että joku käsittelemätön trauma näköjään pyrkii pintaan, kun näinkin tuoretta tapausta vuodelta 2008 piti edes alkaa laittaa tänne. Muuten en isommin ole asiaa pohtinut sentään, jospa minullakin jotain toivoa olisi vielä... -
Itseasiassa: On edelleen ihmisiä, jotka käyttävät käteistä. Osa esim. vanhoja ihmisiä jotka eivät osaa tai halua käyttää muita maksuvälineitä. Toinen ryhmä on ihmiset jotka ovat huonoja rahankäytössä ja nostavat ruokarahat käteisenä aina rahojen tultua tilille jotta ne eivät kulu esim. verkkokauppoihin tai uhkapeleihin.
On olemassa kolmaskin porukka, joka kantaa käteistä ns. pahan päivän varalta kuten itse. Saatan pitää mukana sen 20-50e käteistä jos joskus tulee tilanne, että kortilla ei pysty maksamaan (pankissa ongelmia) tai meilläpäin bussilippua ei voi maksaa maksukortilla vaan maksutapana toimii vain käteinen, kännykkämaksu ja bussikortti. Bussikortin ostaminen maksaa erikseen ja jos sen haluaa ladata bussissa, joutuu siitä maksamaan 3€ latausmaksun. Itsellä ei ole palvelupisteitä lähellä, missä sen voisi ladata ja käytän bussia muutenkin vain noin kerran kuukaudessa, joten mieluummin maksan kännykällä kuin ostan kortin. Mutta joskus on tilanne, että kännykästä loppuu akku yks kaks ja pitäisi jotenkin saada bussikyyti maksettua ilman bussikorttia ja kännykkää, joten ainoa vaihtoehto silloin on käteinen. Myöskin joskus erilaisiin hyväntekeväisyyksiin on helpompaa antaa muutama kolikko kuin kaivella jotain kännyköitä tai kortteja ja kysellä, miten rahaa voi siirtää katuartisteille tai työntekijöille, joille haluaa tipata. Näitä skenaarioita ei tapahdu edes kerran vuodessa, mutta itsellä on myöskin henkivakuutus ja kotivakuutus vaikkei kumpaakaan ole koskaan tarvittu. Miksei siis käteistä siltä varalta, jos joskus vaikka tarvitsisi? -
Tunteeton raadonsyöjä (pluri): Sun täytyy olla Ari Nurmosta.
Palaan kommenttiini vielä sen verran että luettuani lisää totean että Ari ei ole noin lahjakas kirjoittaja. Lisäksi ihmettelin plussia... peräti neljä. Näkeekö osa porukasta saman henkilön kirjoittajana mitä minä? -
Syyntakeeton mustikkamehukeitto: Nooh, täytyy myöntää että joku käsittelemätön trauma näköjään pyrkii pintaan, kun näinkin tuoretta tapausta vuodelta 2008 piti edes alkaa laittaa tänne. Muuten en isommin ole asiaa pohtinut sentään, jospa minullakin jotain toivoa olisi vielä...
Alitajuntaa ei niin vaan huijata. Tiedä vaikka suurin osa sun huonoista fiiliksistä ja vitutuksista viimeisen 15-vuoden ajalta johtuukin tästä tapauksesta, tukahdetut raivon tunteet jotka olet mielesi sopukoihin teljennyt etsii ulospääsyä. Myöskään Iron Maiden ei varmaan maistu vieläkään? -
Löysin viime kesänä töissä roskia kerätessäni ojasta kaks 50 euron seteliä. Ei aavistustakaan kauanko ne on sielä ollu eikä mitään mahdollisuutta löytää alkuperäistä omistajaa, joten sujautin sitten omaan lompsaani. Jälkeenpäin kuulin työkaverilta, että oli muutki työntekijät löytäny pitkin kaupunkia yksinäisiä seteleitä. Tiedä sitte mikä eksentrinen miljonääri sielä on huidellu.
-
Minulle tuli näistä mieleen kun löysin koiran, hätäkeskuksen kautta saatiin omistajan puhelinnumero ja soitettiin ja hän tuli koiran hakemaan. Aivan ensimmäisenä autosta noustuaan sanoo :" haluatko sää tästä rahaa nyt sitten?". Ei mitään "hei" tms.. sanoin hämillään että en en ja hän otti koiran ja häipyi sanomatta edes kiitos. Se oli outoa.
-
Syyntakeeton mustikkamehukeitto: Löydettiin kerran ison marketin pihasta lompakko, jossa oli satoja euroja rahaa ja kalliit liput isolle stadionkeikalle Helsinkiin. Tehtiin iso työ ja selvitettiin tämän henkilön yhteystiedot maksullisena ja soitettiin että lompakko löytynyt. Sovittiin vaihtokin niin, ettei tämän henkilön tarvinut [...]
Jos olisit vienyt poliisiasemalle ja ukkeli ei olisi sieltä tullut tietyn ajan sisällä etsimään, olisit saanut rahat itsellesi. Näin kävi minulle, kun löysin 500e maasta 😅 -
-
Itse asiassa kävin nyt lukemassa pankin ohjeet. Jos sinun tilille vahingossa laitetaan 200,000e, pankin täytyy kysyä LUPAA sinulta, jos joku haluaakin ne rahat takaisin. Pankki ei voi yksin siirtää. Voit kieltäytyä ja tällöin pankki ei rahoja siirrä takaisin. Tässä tilanteessa rahan lähettäjän täytyy oikeusteitse ryhtyä perimään omiaan sinulta. Tuo luvan kysyminen täytyy varmaan liittyä esim. siihen, ettet voi vaan asuntokaupoilla pettyessäsi soittaa pankille että laittakaapa se 200,000 takasin mun tilille, perunkin kaupat. Jos joku laittaa tilillesi 200,000 etkä sano siitä mitään, ei se ole vielä rikos. Vasta jos pidät rahat pyydettäessä niitä pois, teet rikoksen. Joten edelleen odottelisin sitä pankin soittoa. Ohjeet löytyy vaikkapa OPn sivuilta googlella "Maksoitko rahat väärälle tilille? Toimi näin"
-
Löysä lokki: Minulle tuli näistä mieleen kun löysin koiran, hätäkeskuksen kautta saatiin omistajan puhelinnumero ja soitettiin ja hän tuli koiran hakemaan. Aivan ensimmäisenä autosta noustuaan sanoo :" haluatko sää tästä rahaa nyt sitten?". Ei mitään "hei" tms.. sanoin hämillään että en en ja hän otti koiran ja häipyi sanomatta edes kiitos. Se oli outoa.
Kun me asuimme maalla, siis täysin keskellä ei mitään, meille tuli kerran kissa, joka oli hirvittävän laiha (siis luut näkyivät ihon läpi selvästi pitkästä turkista huolimatta!) ja sen pitkä turkki oli koko selän alueelta huopunut yhdeksi tiiviiksi levyksi.Se näytti olevan kuolemaisillaan nälkään ja janoon joten tietenkin annoin sille hieman ruokaa ja vettä. Varoin antamasta liikaa ruokaa kerralla, koska tiedän että se saattaisi koitua nälkiintyneen eläimen kohtaloksi.Tämä tapahtui aikaan ennen sosiaalista mediaa ja yritettiin toki ensin soitella naapureihin ja kysellä heiltä tietäisivätkö he keneltä olisi tuon näköinen kissa kateissa, mutta heiltä ei löytynyt tietoa joten veimme kissan paikalliselle löytöeläintalolle.Myöhemmin omistaja löytyi ja hän ensitöikseen haukkui meidät pystyyn siksi että annoimme kissalle ruokaa, koska "nyt se sit karkaa aina teille!" ja kirosi sitäkin että he joutuivat maksamaan löytöeläintalolle kissan hoidosta. Ainuttakaan ilahtumiseen tai kiitokseen viittaavaa sanaa ei kuulunut. Kummeksun tuota sikäli että kun oma kissamme oli puolitoista viikkoa kateissa, itkin ilosta kun se palasi vaikken todellakaan ole itkijätyyppiä.Omistajat asuivat meiltä monen kilometrin päässä ja he väittivät kissan kadonneen heiltä kahta päivää aiemmin siitä kun se ilmestyi meille. Jos niin on, niin he eivät ole ruokkineet sitä kunnolla kuukausiin eivätkä myöskään hoitaneet sen turkkia lainkaan, koska olen täysin varma ettei turkki huovu täydeksi levyksi parissa päivässä.Noh, tästä meni aikaa tovi ja kissa tuli kuin tulikin meille uudelleen, tällä kertaa "selkäpanssari" pois ajeltuna. Nyt pystyimme ilmoittamaan siitä omistajille suoraan ja he eivät tälläkään kertaa olleet kovinkaan kiitollisia joutuessaan hakemaan kissan.Jos ei olis ollut neljää kissaa jo omasta takaa ni olisin kyllä saattanut vaivihkaa pitää sen kissan ja jättää omistajan siihen luuloon että se katosi kokonaan. Tuntui pahalta antaa kissaparka takaisin paikkaan jossa sitä ilmiselvästi ei hoideta lainkaan.Kaduttaa sekin etten edes yrittänyt tehdä eläinsuojeluilmoitusta... Mutta eihän sitä nuorena tajua. Ikävä maku jäi suuhun koko tapauksesta. -
Kilokalori: 20e vähempiarvoisen löydön saa aina itse pitää, jos kyse on rahasta tai esineistä jolla ei tunnearvoa. Arvokas löytötavara: - vie poliisille - he kysyvät haluatko löytöpalkkion, ja tässä kohtaa ilmoitat, että vaadit asetuksen mukaisen löytöpalkkion. Saat arvosta 10% löytöpalkkion (tai vähintään 4e). [...]
Miten voi tietää, ettei esineellä ole tunnearvoa hukkaajalle? -
Häikäilemätön hyönteinen: Tunsin itseni idiootiksi, kun hankin S-etukortin ("koska täytyyhän aikuisella ihmisellä sellainen olla"), mutten jostain syystä ottanut verkkopankkitunnuksia. Sähköpostiin tuli ajoittain ilmoituksia, kuinka paljon bonusta oli laitettu tilille ja yksi päivä aloin miettiä, miten edes voin käyttää [...]
Pääkortissa on aina maksuominaisuus. Sivukorteissa ei ole. Uudemmissa (pää)korteissa on siru. Ei mullakaan ole verkkopankkitunnuksia. -
Menee kauppiaalle? mitä vittua? kyllähän niiden nyt löytäjälle pitäs antaa jos omistajaa ei löydy. tommosen imagotappion ottaa päivittäistavarakauppa noin pienestä hinnasta, naurettavaa. Kyllä oisin tiskillä sanonut että jos ei löytäjälle palaudu niin en luovuta tiskille, jättäis vaikka sitte tiskille yhteystiedot mistä kysyjä saa satasensa. Ja on kyllä pankin asiakaspalvelijalta tilannetajun puutetta ettei oma-aloitteisesti sitten lähetä pientä kiitos/arvostusviestiä tuommoisesta toiminnasta siirtäessään rahoja takaisin vaikka asia ei sinänsä hänelle kuulukaan.
-
Älkää ainakaan pikku kauppojen kassoille niitä löytötavaroita roudatko, kukaan ei niitä sieltä osaa kysellä, eikä niitä kukaan sieltä poliisillekaan vie. Nurkat vaan pursuaa ties mitä hanskaa ja kukkaroa, kunnes joku kyllästyy ja heittää kaikki kerralla roskiin.
-
Kaveri sai kerran vahingossa tuplapalkan tililleen. Selitti innoissaan miten mahtavaa tää on ja mitä kaikkea nyt aikoo ostaa. Sanoin että eikö hän aio heti ilmoittaa töihin, että on käynyt virhe. Ei kuulemma todellakaan aikonut kertoa siitä. Mä sanoin että ne ottaa sen rahan kuitenkin takaisin kun huomaavat asian. Kaveri katsoi silmät suurina järkytyksestä "ei kai ne voi MUN PANKKITILILTÄ mitään rahoja ottaa!". Sitten vielä sanoin et toinen vaihtoehto on, ettei ne maksa sulle ensi kuussa kun olet jo saanut kaksi palkkaa. Siihenkin Kaveri vaan totesi järkyttyneenä miten olisi laitonta olla maksamatta palkkaa palkkapäivänä tms. Ei siis yhtään mitenkään voinut käsittää, ettei se raha ole oikeasti hänen.
-
Puuton alpakka: Minäkin olisin hiljaa. En siksi, että kuvittelisin pieniäkään mahdollisuuksia saada pitää sen summan, vaan koska ihan varmasti ei mene kauaa, kunnes joku sitä kyselee. En viitsi nähdä yhteydenoton vaivaa, nähköön sen joku muu, joka on mokannutkin. Jos taas löytäisin maasta 200 000, niin tietysti [...]
Niin. Sen parisataa tonnia olis voinut pudottaa vaikka joku köyhä. -
Itse kerran vuosia sitten siivosin vaatekaappia ja laitoin jonkun kuvan instagramiin siitä. Eräs toisessa maassa asuva tuttu kommentoi että hän haluaisi nähdä kuvia vaatteista, joista aion luopua. (Tämänkin ilmaisi lähinnä tyyliin: "mulle!") Otin sitten kaikista kierrätykseen lähtevistä vaatteista kuvat ja lähetin hänelle. Tuttava halusi yhden vaatteen, josta en pyytänyt edes mitään maksua, mutta hän pyysi vielä että voisinko itse maksaa postikulut, koska hänellä ei ole varaa. Okei, eihän se iso summa ollut, koska vaate oli aika pieni ja kevyt, ja kiva vaan jos voin ilahduttaa toista. Mutta sitten kun lähetys oli mennyt perille, ainoa kommentti jonka häneltä sain oli ihmettely että: "ai, se olikin tällainen". Ei minkäänlaista kiitosta edes vaivannäöstä. Harmitti ettei se vaate ilmeisesti sitten ollutkaan hänen mielestään kiva, ja tuli jotenkin typerä olo, vaikken tuota kiitosten perässä tehnytkään. En ikinä itse kehtaisi käyttäytyä noin.
-
Tosikko kiivi: Siis mitä muutakaan kauppa voisi löytörahalle tehdä kuin pitää sen jos kukaan ei kysele? Eri asia esim lompakko jossa olisi kortteja tms minkä perusteella voisi omistajan jäljittää. Irtosetelillä ei kauheasti voi tehdä.
No lain mukaan se pitää viedä poliisille jos ei omistaja käy kahden viikon sisään sitä kyselemässä -
Kommentoi
Kommentti