Sentti venyy ja paukkuu, osa 13
Hurjaa säästöä vesilaskuun kosteuspyyhkeillä.
Seuraava
Onko työpaikallasi jo otettu käyttöön WC:n aukioloajat? Edellinen
Varastin vahingossa kaupasta ja sain rikosrekisterimerkinnän.
Onko työpaikallasi jo otettu käyttöön WC:n aukioloajat? Edellinen
Varastin vahingossa kaupasta ja sain rikosrekisterimerkinnän.
58 kommenttia
-
Veden ja sähkön säästö on tässä maailman tilanteessa hyvinkin järkevää mutta älkää hyvät ihmiset tehkö sitä terveyden kustannuksella. me eletään vain kerran,kumminkin kuollaan jossain kohtaa pois.
-
-
Leilalta yksi viesti normaalisti rentoihin Niksi-Pirkkoihin ja loput CAPS LOCKILLA. Napsahtaminen oli siis ennustettavissa ja banaaniahan siitä pukkasi.
-
Tornipöllö: Kas kun ei vessaakin saa vetää kuin kerran viikossa.
Tällästä se melkein oli maalla asuvilla isovanhemmilla. Mummu kuivatti paperit uusiokäyttöön ja huutia tuli jos pienen hädän jälkeen veti vessan.Tosin välillä se kaivo kuivuikin, joten vettä pitikin säästää, mutta kyllä nuukailu meni ylikin välillä. -
juu: Tällästä se melkein oli maalla asuvilla isovanhemmilla. Mummu kuivatti paperit uusiokäyttöön ja huutia tuli jos pienen hädän jälkeen veti vessan. Tosin välillä se kaivo kuivuikin, joten vettä pitikin säästää, mutta kyllä nuukailu meni ylikin välillä.
Mummu ei ehkä halunnut tilata imuautoa niin tiuhaan. Ja vesipumppukin vie sähköä. Sanomattakin selvä, että valoja ei polteta turhaan ;)Maalla on oltu ekologisia jo ennen cityvihreiden keksimistä. -
Leila "säästää luontoa" ja rahaa sillä että ostaa kertakäyttöisiä, muoviin pakattuja rättejä, sen sijaan että käyttäisi vettä, joka on uusiutuva luonnonvara. Jos välttämättä haluaa rypeä omissa eritteissään, pieni pyyhe täsmäpesuun olisi parempi tapa.
-
-
Pyykinpesu kerran kuukaudessa (itsellä kerran kolmen viikon välein) luonnistuu jos vaatteita on tarpeeksi. Ja yksin asuvalla ei välttämättä täysiä koneellisia pyykkiä tule lyhyemmällä jaksolla. Tosin mielessä on kerrostalon pyykkituvan pesukoneet, jotka luultavasti ovat kooltaan suurempia kuin perustason pesukoneet.
-
Ymmärrän pyykinpesun kerran kuussa vielä jotenkin, mutta miten paljon ihmisellä pitää olla astioita,jos nekin pestään vain kerran kuussa? Tai jos tarkoitti, että pesee muuten astiat käsin ja vaan kerran kuukaudessa koneella, niin eikö käsin pesu vie enemmän vettä kuin useimmat koneet? Sähköä toki säästyy.
-
Miksi näitä mielen terveyspotilaiden paskoja päästetään tänne
-
Kaikista yllättävintä oli, että Leilan napsahdus tapahtui siis ilmeisesti vasta näkyvien kommenttien jälkeen? Olisin voinut kategorisoida tuonkin jo napsahtamiseksi, mutta olenkin ilmeisesti turhan herkkä.
-
Vahva pupu: Veden ja sähkön säästö on tässä maailman tilanteessa hyvinkin järkevää mutta älkää hyvät ihmiset tehkö sitä terveyden kustannuksella. me eletään vain kerran,kumminkin kuollaan jossain kohtaa pois.
Mit nopeammin kuolee sitä enemmän säästää… -
Kiilloton mestari: Pyykinpesu kerran kuukaudessa (itsellä kerran kolmen viikon välein) luonnistuu jos vaatteita on tarpeeksi. Ja yksin asuvalla ei välttämättä täysiä koneellisia pyykkiä tule lyhyemmällä jaksolla. Tosin mielessä on kerrostalon pyykkituvan pesukoneet, jotka luultavasti ovat kooltaan suurempia kuin perustason pesukoneet.
Saa olla iso kone jos sinne mahtuu yhteen ja samaan pesukertaan kaikki kuukaudessa käytetyt vaatteet, petivaatteet ja pyyhkeet. Okei, pyyhe, yksikössä, koska kaksi suihkukertaa menee varmaan samalla pyyhkeellä. -
-
Öm: Ymmärrän pyykinpesun kerran kuussa vielä jotenkin, mutta miten paljon ihmisellä pitää olla astioita,jos nekin pestään vain kerran kuussa? Tai jos tarkoitti, että pesee muuten astiat käsin ja vaan kerran kuukaudessa koneella, niin eikö käsin pesu vie enemmän vettä kuin useimmat koneet? Sähköä toki säästyy.
Todennäköisesti ei edes säästä, ellei käytä tiskaamiseen kylmää vettä, jolla puolestaan ei irtoa ainakaan rasva astioista samalla tavalla. Uudet pesukoneet käyttää tosi vähän energiaa ja meillä käytetään aina ECO-ohjelmaa, joka säästää myös vettä. -
Vaikeuksiin ajautunut siili: Saa olla iso kone jos sinne mahtuu yhteen ja samaan pesukertaan kaikki kuukaudessa käytetyt vaatteet, petivaatteet ja pyyhkeet. Okei, pyyhe, yksikössä, koska kaksi suihkukertaa menee varmaan samalla pyyhkeellä.
17 kg koneita ovat. Toki näin jälkikäteen ajateltuna pyykit tulee pestyä "kolme kertaa kuukaudessa" kun pesee petivaatteet, alusvaatteet/pyyhe ja päälivaatteet erikseen. Ajallisesti tosin kerran kuukaudessa kun samassa sessiossa menevät. -
totuuden_torvi: Todennäköisesti ei edes säästä, ellei käytä tiskaamiseen kylmää vettä, jolla puolestaan ei irtoa ainakaan rasva astioista samalla tavalla. Uudet pesukoneet käyttää tosi vähän energiaa ja meillä käytetään aina ECO-ohjelmaa, joka säästää myös vettä.
Lukenut noista "eco" ohjelmista joita laitetaan melkein kaikkiin laitteisiin. Taitaa suurin osa olla niistä vain huuhaata eikä suositella käyttämään. Varsinkaan kun kyseessä tiski- tai pyykkikone. Eco sanalla myydään nykyään kaikkea, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä tai todellista vaikutusta. Ne on vain sellaista vihreää kikkailua. Niin kuin suurin osa "fitness" tuotteista on huijausta ja jopa epäterveellisiä.Pari vuotta sitten tehtiin tutkimus, kun lentoyhtiöt myi lippuja ja osa hinnasta oli ns kompensaatiota päästöistä. Tutkimuksessa siis todettiin että nämä kompesaatio maksut oli vain huijausta. Eivät vähennä päästöjä eivät muutenkaan vaikuta positiivisesti ympäristöön. Periaatteessa yritykset vain rahasti asiakkaita vihreällä hömpällä. -
Minun paras vinkkini säästää silittämisessä on käyttää vaatteita, joita ei edes tarvitse silittää. Niitä on ihan luonnonkuituisinakin.
-
Kiilloton mestari: Pyykinpesu kerran kuukaudessa (itsellä kerran kolmen viikon välein) luonnistuu jos vaatteita on tarpeeksi. Ja yksin asuvalla ei välttämättä täysiä koneellisia pyykkiä tule lyhyemmällä jaksolla. Tosin mielessä on kerrostalon pyykkituvan pesukoneet, jotka luultavasti ovat kooltaan suurempia kuin perustason pesukoneet.
Tosin tuokaan ei oikein onnistu fiksusti, jos yhtään urheilee. Jostain olen lukenut, että se vaatteissa muhiva hiki kuluttaa urheiluvaatteita paljon pahemmin kuin säännöllinen peseminen, eli kamat pitäisi saada pyykkiin mahdollisimman nopeasti. -
Kuulostaa pieneltä tuo 16m³ kulutus, että voiko edes säästää tuosta. Viime vuonna meillä meni 60m³ kylmä+lämmin yhteensä ja kahden hengen talous. Voi toki olla että vesimittarissa on häikkää.
-
Kuumeeton peruna: Lukenut noista "eco" ohjelmista joita laitetaan melkein kaikkiin laitteisiin. Taitaa suurin osa olla niistä vain huuhaata eikä suositella käyttämään. Varsinkaan kun kyseessä tiski- tai pyykkikone. Eco sanalla myydään nykyään kaikkea, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä tai todellista vaikutusta. Ne on vain [...]
Tätä oon ihmetelly että miten se ilmastoi huomaa sen että rahaa mätetään lisää? Onko se siellä että, hei joku makso 100€ ylimääräistä ja nyt saastun vähemmän. -
Horjahtava vuohi: Tätä oon ihmetelly että miten se ilmastoi huomaa sen että rahaa mätetään lisää? Onko se siellä että, hei joku makso 100€ ylimääräistä ja nyt saastun vähemmän.
Tarkoitus on sijoittaa rahat uusien puiden kasvatukseen tms. joka vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. -
Räväkkä hamsteri: Tarkoitus on sijoittaa rahat uusien puiden kasvatukseen tms. joka vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Tarkoitus joo, mutta todellisuus taitaa olla eri. Porukka antaa rahaa hyväntekeväisyyteen odottaen rahan menevän kohteeseen. Pelkästään toimisto kulut syö 50% kerätystä rahasta. Kohteeseen pääsee perille ehkä 10%. -
Pomminvarma vesinokkaeläin: Mummu ei ehkä halunnut tilata imuautoa niin tiuhaan. Ja vesipumppukin vie sähköä. Sanomattakin selvä, että valoja ei polteta turhaan ;)Maalla on oltu ekologisia jo ennen cityvihreiden keksimistä.
Ei pidä paikkaansa. 50-70-luvuilla joka metsä oli yksityinen kaatopaikka eikä kierrätyksestä tai jätteiden oikeaoppisesta hävittämisestä tajuttu mitään. Mun faija manaa vieläkin, kunnostaessaan meidän mökkitonttia, että kun siellä joutuu varomaan iso- ja isoisovanhempien jäteansoja. Silloin kun on lasipullot yms vaan heitetty tunkiolle eli viereiseen pusikkoon. Saa varoa tontin laidoilla kävellessä, ettei satu astumaan rikkinäiseen lasiin tai johonkin satavuotiaaseen, rikkinäiseen työkaluun. Ei niin ekologista.Kompostointia sentään osattu harjoittaa biojätteillä. -
-
Kutistunut kauris: Tarkoitus joo, mutta todellisuus taitaa olla eri. Porukka antaa rahaa hyväntekeväisyyteen odottaen rahan menevän kohteeseen. Pelkästään toimisto kulut syö 50% kerätystä rahasta. Kohteeseen pääsee perille ehkä 10%.
Tuo kuulostaa epäilyttävän paljon jonkun sellaisen selostukselta, joka haluaa oikeuttaa itselleen tai muille, ettei lahjoita hyväntekeväisyyteen lainkaan. Eri hyväntekeväisyyksillä on erilaiset kulut -eikä sekään, että kulut ovat korkeat, välttämättä tarkoita ettei niiden pitäisi olla. Jos järjestö on laskenut vaikka, että jokainen tuhat euroa sijoitettuna feissaukseen tuo 1500 E takaisin, niin sitten niiden feissarien palkkakulut voivat olla suuret olematta turhat. Netissä on paljon raportteja eri hyväntekeväisyyksistä, ja siitä, mitkä parhaimmin saavat rahat perille. Kannattaa myös tutustua efektiiviseen altruismiin, jonka koko juoni on yrittää lahjoittaa mahdollisimman tehokkaasti (tässä, katsoin sivun sinulle valmiiksi: https://lahjoittaminen.fi/ ).Mitä tiskaamiseen tulee, yksin asuessani selvisin kovin vähällä, koska pöydälle jätetty astia vain kuivahtaa eikä ala kasvaa mitään outoa, jos se oli vesilasi tai kahvikuppi, tai jos lautasella oli vain muruja. Nyt kun en enää syö lämpimiä ruokiani Unicafessa, ja perheessä on muitakin, täytyy tiskata. -
Leilan muut säästövinkit ainakin omalla kohdallani olisivat toteutettavissa - ainakin jos ei tarvitse ihmisten ilmoilla hirveästi oleilla - mutta tiskiä tulee melkein pakostakin enemmän kuin se koneellinen kuussa.
-
Kutistunut kauris: Tarkoitus joo, mutta todellisuus taitaa olla eri. Porukka antaa rahaa hyväntekeväisyyteen odottaen rahan menevän kohteeseen. Pelkästään toimisto kulut syö 50% kerätystä rahasta. Kohteeseen pääsee perille ehkä 10%.
Riippuu ihan lafkasta. Osalla tuo ns. "overhead" on muutaman prosentin luokkaa, osalla taas suurin menoerä. Punaisella ristillä se taitaa olla jossain n. 30% luokkaa. -
Kivi: Tuo kuulostaa epäilyttävän paljon jonkun sellaisen selostukselta, joka haluaa oikeuttaa itselleen tai muille, ettei lahjoita hyväntekeväisyyteen lainkaan. Eri hyväntekeväisyyksillä on erilaiset kulut -eikä sekään, että kulut ovat korkeat, välttämättä tarkoita ettei niiden pitäisi olla. Jos järjestö on laskenut [...]
Ei siinä tarvi selostusta tai selitystä. En lahjoita enää hyväntekeväisyyteen mitään. Paitsi paikallisia järjestöjä/seuroja tuen. Jokainen veroja maksava maksaa "hyväntekeväisyyteen" halusi tai ei. En usko että näistä keräyksistä on paljoa hyötyä tai siis oikeaa vaikutusta. Katsoo esim Afrikkaa, vähän on muuttunut parempaan vaikka miljoonia ja miljardeja pumpattu sinne. Se on vain tekohengitystä. -
Kuumeeton peruna: Lukenut noista "eco" ohjelmista joita laitetaan melkein kaikkiin laitteisiin. Taitaa suurin osa olla niistä vain huuhaata eikä suositella käyttämään. Varsinkaan kun kyseessä tiski- tai pyykkikone. Eco sanalla myydään nykyään kaikkea, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä tai todellista vaikutusta. Ne on vain [...]
Sekin on mahdollista. Toisaalta, jos se Eco-ohjelma ei eroa tavallisesti vaikkapa vedenkulutukseltaan niin ei sinänsä merkitystä vaan pääasia, että pesee kunnolla sekä vaatteet että tiskit. Miksi ei suositella käyttämään? Mitä haittaa niistä olisi?Omalla kohdallani tarkoitin tiskikonetta. Aidot kulutukset sähkössä ja vedessä pitäisi itse mitata, jos oikeat lukemat haluaa. Lentoyhtiöt ja muut yritykset saattaa toki huijata kotiin päin. -
Öm: Ymmärrän pyykinpesun kerran kuussa vielä jotenkin, mutta miten paljon ihmisellä pitää olla astioita,jos nekin pestään vain kerran kuussa? Tai jos tarkoitti, että pesee muuten astiat käsin ja vaan kerran kuukaudessa koneella, niin eikö käsin pesu vie enemmän vettä kuin useimmat koneet? Sähköä toki säästyy.
Jos se säästää luontoa käyttämällä kertakäyttöastioita. Ihan yhtä loogista kuin ne kosteuspyyhkeet. -
Kiilloton mestari: Pyykinpesu kerran kuukaudessa (itsellä kerran kolmen viikon välein) luonnistuu jos vaatteita on tarpeeksi. Ja yksin asuvalla ei välttämättä täysiä koneellisia pyykkiä tule lyhyemmällä jaksolla. Tosin mielessä on kerrostalon pyykkituvan pesukoneet, jotka luultavasti ovat kooltaan suurempia kuin perustason pesukoneet.
Ammattijärjestäjä Ilana Aalto on kirjoittanut siitä, että ihminen pesee vaatteita harvemmin kun niitä on vähemmän. Tämä ainakin siitä syystä, että silloin aletaan keksiä keinoja pidentää pesuvälejä, esim. poistamaan käsin pieniä tahroja ja tuulettamaan. Vaikka pelkään Leilan olevan niitä ihmisiä, jotka haisevat ihan hirveälle, eivätkä itse sitä tajua. -
Öm: Ymmärrän pyykinpesun kerran kuussa vielä jotenkin, mutta miten paljon ihmisellä pitää olla astioita,jos nekin pestään vain kerran kuussa? Tai jos tarkoitti, että pesee muuten astiat käsin ja vaan kerran kuukaudessa koneella, niin eikö käsin pesu vie enemmän vettä kuin useimmat koneet? Sähköä toki säästyy.
Ehkä hän ei vain tiskaa ollenkaan kovin usein. Puoliso teki sinkkuna ollessaan niin, että söi viikon samalta lautaselta ja samoilla välineillä, joi vain yhdestä lasista jne, ei siis pessyt niitä välillä, kahvikupinkin vain huuhtaisi pikaisesti. -
Vahva pupu: Veden ja sähkön säästö on tässä maailman tilanteessa hyvinkin järkevää mutta älkää hyvät ihmiset tehkö sitä terveyden kustannuksella. me eletään vain kerran,kumminkin kuollaan jossain kohtaa pois.
Ihmisen terveys ei siitä mihinkään vaarannu ettei lutraa vedellä joka päivä, kunhan intiimialueita pesee tarpeeksi. -
-
Jamppanen: Ihmisen terveys ei siitä mihinkään vaarannu ettei lutraa vedellä joka päivä, kunhan intiimialueita pesee tarpeeksi.
Ja koska ainoat vaihtoehdot ovat pesu kahden viikon välein tai jokapäiväinen "lutraaminen" niin pulassahan tässä oltaisiin ilman puhdistuspyyhkeitä ;) -
Saletti neuvonantaja: Ei siinä tarvi selostusta tai selitystä. En lahjoita enää hyväntekeväisyyteen mitään. Paitsi paikallisia järjestöjä/seuroja tuen. Jokainen veroja maksava maksaa "hyväntekeväisyyteen" halusi tai ei. En usko että näistä keräyksistä on paljoa hyötyä tai siis oikeaa vaikutusta. Katsoo esim Afrikkaa, vähän on muuttunut [...]
No niin no.. Yksikään hyväntekeväisyysjärjestö ei yritä muuttaa hallituksia tai hallitsijoita. Ne auttavat vain kansalaisia. Eli ei voi olettaa että lahjoitusvaroilla voisi muuttaa korruptoituneita virkahenkilöitä vähemmän korruptoituneiksi ja näinollen muuttaa ihmisten elintasoa. Yleensä ne lahjoitusrahat menevät lähinnä ruokaan tai ruoan valmistukseen, ehkä jopa kaivojen kaivamiseen, jotta vähemmän ihmisiä (lapsia) kuolisi nälkään tai janoon.Tietysti voisi miettiä että jos kukaan ei lahjoittaisi erinäisille Afrikan maille rahaa, kaikki lahjoitukset loppuisivat, niin auttaisiko se paikallisia ihmisiä enemmän siinä mielessä että alkaisivatko ihmiset helpommin vaatimaan muutosta kotimaissaan? Vai tarkoittaisiko se sitten pelkästään sitä että miljoonat kuolisivat janoon ja/tai nälkään ja mikään ei silti muuttuisi? Mistäpä sen tietää. Ainoa asia mikä on varmaa, on se että lahjoitusrahoilla diktatuurit eivät muutu miksikään. Ehkä niillä rahoilla joku lapsi kasvaa aikuiseksi ja siitä tulee muutaman kymmenen vuoden kuluttua johtaja joka muuttaa koko valtion valtarakenteet. Tai sitten ei. -
Satulaton lepakko: Leila "säästää luontoa" ja rahaa sillä että ostaa kertakäyttöisiä, muoviin pakattuja rättejä, sen sijaan että käyttäisi vettä, joka on uusiutuva luonnonvara. Jos välttämättä haluaa rypeä omissa eritteissään, pieni pyyhe täsmäpesuun olisi parempi tapa.
Vesi ei ole uusiutuva luonnonvara. Sitä määrä X tällä pallolla. Me juomme vettä minne T Rex on pissinyt. Se, miten vesi kulloinkin jakautuu on asia erikseen. -
totuuden_torvi: Sekin on mahdollista. Toisaalta, jos se Eco-ohjelma ei eroa tavallisesti vaikkapa vedenkulutukseltaan niin ei sinänsä merkitystä vaan pääasia, että pesee kunnolla sekä vaatteet että tiskit. Miksi ei suositella käyttämään? Mitä haittaa niistä olisi? Omalla kohdallani tarkoitin tiskikonetta. Aidot kulutukset sähkössä [...]
Meillä toistaiseksi kokemus, että Eco-ohjelma kestää puolet pidempään kuin ns. tavallinen ohjelma, ei pese yhtä hyvin ja jättää lisäksi astiat niin märiksi, että vielä tuntien päästä ohjelman loppumisesta tarvitaan astiapyyhettä että astiat saa kaappeihin. Kokemusta ainakin kolmesta eri merkistä, eikä koneet oo ollu kaikkein halvimpia. -
Räväkkä hamsteri: Tarkoitus on sijoittaa rahat uusien puiden kasvatukseen tms. joka vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Tässä vaan on se, kun niitä istutetaan muutenkin, niin onko tuosta jossain faktaa näkyvissä että niitä istutetaan. Täytyypä tarttua googleen. -
Saletti neuvonantaja: Ei siinä tarvi selostusta tai selitystä. En lahjoita enää hyväntekeväisyyteen mitään. Paitsi paikallisia järjestöjä/seuroja tuen. Jokainen veroja maksava maksaa "hyväntekeväisyyteen" halusi tai ei. En usko että näistä keräyksistä on paljoa hyötyä tai siis oikeaa vaikutusta. Katsoo esim Afrikkaa, vähän on muuttunut [...]
Älä nyt puhu puutaheinää. En edes tiedä, mistä pitäisi alkaa korjata..."Afrikka" ei ole monoliitti. Siellä on paljonkin hyvinvoivia valtioita. Toki he aloittivat jäljessä, siitä mielenkiintoisesta syystä, että kolonialismin puitteissa rakenteet tuhottiin ja luonnonvarat nyysittiin. "Mutta ei Suomi ole syyllinen kolonialismiin!" voit huomauttaa, ja ei, siihen 1800-luvun versioon eipä juuri. Koko läntinen maailma on kuitenkin syyllinen siihen, että globaali talousjärjestelmä sortaa kehittyviä valtioita. Luuletko, että Bangladeshilainen tekstiilityöläinen (joo tiedän ettei Bangladesh ole Afrikassa, mutta se on aina helpoin esimerkki) huvikseen ompelee kerran käytettäviä bilerättejä nälkäpalkalla? Tai että lähettää sinne joku kana kananen Kirkon ulkomaanavusta paljonkaan asiaa parantaa?Kiina on jo huomannut, että nämäkin mestat mielellään kehittyisivät, ja syytää puuhaan rahaa. Olen Laosissa ollessani matkustanut todella mukavalla luotijunalla, palvelu a+, Kiinan infraa tietenkin. Onko mielestäsi kiva, että ihmisoikeuksista viispiittaava Kiina pystyy hyvinkin lahjomaan puolet maailmasta puolelleen, koska he haluaisivat, ymmärrettävästi, kunnon junia eikä paskoja 8 hengen busseja joissa on 16 matkustajaa? Eikö meidän kannattaisi mennä ensin, jos haluamme länsimaiselle arvomaailmalle jotain tulevaisuutta?On myös virheellistä ajatella, ettei hyväntekeväisyys voi muuttaa rakenteita. Amnesty ja muut samankaltaiset ovat saaneet ihmisoikeusvankeja vapaiksi, ja osa näistä ihmisoikeusvangeista ei ole ollut vain köyhiä ihmisiä jotka haluaisivat olla tulematta hirtetyksi, vaan ihan vaikutusvaltaisia poliitikkoja. Tällä hetkellä tietysti eniten mieleen tulee Venäjän toisinajattelijoiden tukeminen: sotahullut ovat tuossa rajan takana. Haluammeko tukea vastustusta siellä, vai vasta kun on oma henkiriepu pelissä? Kannattaisiko tukea toisinajattelijoita ja Ukrainaa?Tästä tulee nyt pitkä, mutta pahin asia vastustaa: Tyttöjen koulutus, ja siihen lahjoitettava raha. Tutkitusti koulutetut tytöt eivät hanki kahtatoista lasta, koska heillä on parempaakin tekemistä ja mahdollisuus kieltäytyä. Toki on tytölle kiva saada ammatti ja itsemääräämisoikeus, mutta on planeetan kannalta kiva, että ihmiset eivät lisäänny hallitsemattomasti -eli emme me heille palvelusta tee, joskin se näyttää siltä, itsellemme vain. Luulevatko Persut et al, että ihmiset, joilla ei ole omassa maassaan ruokaa ja tilaa, kiltisti nääntyvät nälkään tai käyvät hukkumassa Välimereen? Eivät, tai eivät kaikki ainakaan. Saamme veroissa maksaa satakertaisesti sen, jos rajoja pitää vartioida armeijan toimesta kaiken aikaa (inhimillisestä laskusta nyt puhumattakaan).Siihen liittyen meillä on myös luontokadon vastustaminen. Ei tarvitse olla ihme hippi ymmärtääkseen, että ihmisen pitää syödä.Niin, ja tietysti jos et halua heittäytyä poliittiseksi, "hyväntekeväisyys" on myös käydä laittamassa kahvi naapurin mummolle, ja juttelemassa vähän.TL:DR: "Hyväntekeväisyys" ei ole maissin lähettämistä suurisilmäisille lapsille (voi se sitäkin olla, mutta lähinnä ei). Ei oikeastaan kannata puhua hyväntekeväisyydestä ollenkaan, koska se on oman selustamme varmistamista. Me emme voi elää tuhoutuneessa ekosysteemissä. Me emme voi elää, ainakaan tavalliseen tapaan, jos muuttoaaltojen paine kasvaa liian suureksi. Ihan oman perseemme takia pitäisi varmistella, että ihmiset voivat elää ei-aggressiivisesti ja kotonaan. Jos hallitus on liian idiootti sitä tehdäkseen, yksilön täytyy tehdä, mitä voi.Hoitaa maailmaa kuin kvartaalitason yritystä ei ole myötätunnotonta (sitäkin toki) -se on vain... niin... vitun... tyhmää.(Nappasin juuri kirjastosta Mannisen kirjan "Hyvät aikeet", jossa neuvotaan yksityiskohtaisesti, miten olisi parasta välttää lankeamasta "söpö eläinpoikanen" -ansaan, ja jyvittää rahansa hyvään kylmän rationaalisesti. Kiltti ihminen voi toki olla ihan lähimmäisilleen, vaikka sille naapurin mummolle). -
Kovin paljon on näissä tuoreissa mokissa näitä joilla menee caps lock päälle heti kun kukaan sanoo yhdenkin poikkipuolisen sanan.
-
Vahva pupu: Veden ja sähkön säästö on tässä maailman tilanteessa hyvinkin järkevää mutta älkää hyvät ihmiset tehkö sitä terveyden kustannuksella. me eletään vain kerran,kumminkin kuollaan jossain kohtaa pois.
No Suomessa veden säästäminen on melko lailla yhtä tyhjän kanssa. Täällä on niin paljon makeaa vettä joka uusiutuu jatkuvasti että aktiivinen säästämisen yrittäminen ei oikeasti ole sen arvoista.Tietysti on turhaa tuhlata vettä, mutta säästämisen ideointi kannattaa suunnata sinne missä se oikeasti vaikuttaa. Ja jos kulutus tuntuu suurelta, kannattaa ensin varmistaa ettei ole vuotoja. -
Jännä, että mummon luona maalla on äksyilty vessanvedosta. Ratkaisu: puucee. Sitä pelkästään täällä maalla käytän. Kroppa pestään saunalla ämpärimenetelmällä, vettä kuluu murto-osa suihkuun verrattuna. Ja vesi on ilmaista sadevettä. Kaikkeen on vaihtoehtoja.
-
Silitystä ei tarvi kun laittaa vaatteen roikkumaan hengarissa kosteaan kylppäriin suihkun jälkeen.
-
Näkinkenkiä keräilevä alligaattori: Jännä, että mummon luona maalla on äksyilty vessanvedosta. Ratkaisu: puucee. Sitä pelkästään täällä maalla käytän. Kroppa pestään saunalla ämpärimenetelmällä, vettä kuluu murto-osa suihkuun verrattuna. Ja vesi on ilmaista sadevettä. Kaikkeen on vaihtoehtoja.
Pakko sanoa että itse säästän parhaiten mökkiolosuhteissa vettä mökkisuihkulla. Kun on pitkät hiukset niin saa monta ämpärillistä/saavillista vettä kuluttaa jos ne haluaa kunnolla pessä. Suihkulla saa omasta mielestä tehokkaammin pestyä -
Vaikeuksiin ajautunut siili: Saa olla iso kone jos sinne mahtuu yhteen ja samaan pesukertaan kaikki kuukaudessa käytetyt vaatteet, petivaatteet ja pyyhkeet. Okei, pyyhe, yksikössä, koska kaksi suihkukertaa menee varmaan samalla pyyhkeellä.
Meen varmaan trolliin, mutta voit kyllä käyttää suihkun jälkeen pyyhettä useammankin kerran. -
Hyökkäävä liitu: Pakko sanoa että itse säästän parhaiten mökkiolosuhteissa vettä mökkisuihkulla. Kun on pitkät hiukset niin saa monta ämpärillistä/saavillista vettä kuluttaa jos ne haluaa kunnolla pessä. Suihkulla saa omasta mielestä tehokkaammin pestyä
Voit myös opetella käyttämään kauhaa säästäväisemmin ja pestä sekä kroppasi saippualla että pitkät hiukset shampoolla huuhteluineen 5 litralla vettä. Ei tarvitse paljoa kantaa. Retkisuihku on tosi tuhlaavainen. Kaadat vain pienen lirun kerrallaan päällesi ja toisella kädellä autat vettä huuhlemaan hiuksiasi. -
Blaablaa: Ei pidä paikkaansa. 50-70-luvuilla joka metsä oli yksityinen kaatopaikka eikä kierrätyksestä tai jätteiden oikeaoppisesta hävittämisestä tajuttu mitään. Mun faija manaa vieläkin, kunnostaessaan meidän mökkitonttia, että kun siellä joutuu varomaan iso- ja isoisovanhempien jäteansoja. Silloin kun on lasipullot yms vaan [...]
Ei kaikki ole olleet tuollaisia. Vanhaa tavaraa on toki ollut aitat pullollaan, mutta sitä on paljon hyödynnetty materiaalina taas eteenpäin. Vaikka tuohon aikaan kulutustavaraa on tullut enemmän, ei ole kaikilla ollut siihen varaa vaan hankinnat ovat olleet niin niukat, ettei jätettä ole kertynyt yli oman säilytystilan. Ja suurimman osan jätteistään on voinut polttaa saunanpesässä, jos sen ensin leikkaa pienemmäksi. Suurin osa on korjattu uudelleen käyttöön.Sillehän ei voida mitään, että idiootteja mahtuu joka aikakauteen, niin tähän kuin aiempiinkin. Yhtään jäteansaa en ole nähnyt sukuni tonteilla. Kaikki on osattu pitää. Pariin muiden ihmisten jäteansaan muualla olen kyllä törmännyt. -
Hyökkäävä liitu: Pakko sanoa että itse säästän parhaiten mökkiolosuhteissa vettä mökkisuihkulla. Kun on pitkät hiukset niin saa monta ämpärillistä/saavillista vettä kuluttaa jos ne haluaa kunnolla pessä. Suihkulla saa omasta mielestä tehokkaammin pestyä
Eli parhaiten säästäisi olemalla kalju tai siilitukkainen? Olisi helppo pestä. -
Avoin aprikoosi: Meen varmaan trolliin, mutta voit kyllä käyttää suihkun jälkeen pyyhettä useammankin kerran.
Jos noudattaa näitä kommenteissa nähtyjä vinkkejä, pese harvemmin ja pese järvivedellä + säästä huuhteluvedessä ym... niin ehkä parempi että edes pyyhe on sitten puhdas. -
Tornipöllö: Kas kun ei vessaakin saa vetää kuin kerran viikossa.
Jos siltä ei tuu paskakaan ku 2 kertaa kuussa. kun ei kuulemma hikoilekkaan.. -
-
Toki riippuu ihmisen elämäntilanteesta, jos on vaikkapa työttömänä ja kulkee sängyn ja jääkaapin väliä ettei tule niin paljon peseydyttyä. Mutta jos kay raskaissa töissä niin ei tulis mieleenkään olla peseytymättä päivittäin jo oman hyvinvoinninkin kannalta. Eräs tuttavani joka on työttömänä ja mt ongelmista kärsivä ihmetteli miks hänen asuuntoon tulee paskan hajua, kävin kurkkaamassa että suihkun viemäri kuivunut, eli vettä ei ollut kulkeutunut suihkun viemäriin viikkokausiin..
-
Kiilloton mestari: Pyykinpesu kerran kuukaudessa (itsellä kerran kolmen viikon välein) luonnistuu jos vaatteita on tarpeeksi. Ja yksin asuvalla ei välttämättä täysiä koneellisia pyykkiä tule lyhyemmällä jaksolla. Tosin mielessä on kerrostalon pyykkituvan pesukoneet, jotka luultavasti ovat kooltaan suurempia kuin perustason pesukoneet.
Mä yksinasuvana pesen pyykkiä n. 2 vk välein, ja taloyhtiön molemmat koneet (joista toinen on SUURI) menevät kuitenkin lähes aina täytteen. Vaatteethan ei toki niin paljoa täytäkään, vaan lakanat ja pyyhkeet. Kun toinen koneista jää vajaaksi, se on aina se pienempi, jossa pesen paidat ja housut.Veikkaan, että pyykkäys kerran kuussa kotikoneella selittyy joko sillä, että Leila pitää lakanansa yhtä puhtaana kuin itsensäkin, tai sillä, että Leila pyykkää kerran kuussa n. 5 koneellista peräjälkeen. Koska Leila puhuu kerran kuussa pyykkäämisestä veden säästötapana, pelkään ensimmäistä. -
Jamppanen: Ihmisen terveys ei siitä mihinkään vaarannu ettei lutraa vedellä joka päivä, kunhan intiimialueita pesee tarpeeksi.
Ongelmana ei itse asiassa ole yleensä päivittäinen vesipesu, vaan ihmisten pakkomielle pestä koko keho saippualla parikin kertaa päivässä. Usein toistuva vesipesu saattaa olla itse asiassa hyvästä esim. atoopikoille, kunhan käyttää saippuaa kohtuudella ja vain ns. strategisiin kohteisiin.Atoopikkona voisin käydä kolmekin kertaa päivässä suihkussa, jotta iho olisi ideaalikunnossa. Heti huomaa ihon kunnosta jos ei "lutraa" riittävästi. -
Esiintyvä käärme: Meillä toistaiseksi kokemus, että Eco-ohjelma kestää puolet pidempään kuin ns. tavallinen ohjelma, ei pese yhtä hyvin ja jättää lisäksi astiat niin märiksi, että vielä tuntien päästä ohjelman loppumisesta tarvitaan astiapyyhettä että astiat saa kaappeihin. Kokemusta ainakin kolmesta eri merkistä, eikä koneet oo ollu kaikkein halvimpia.
Okei! Meillä ei ole vastaavaa kokemusta Boschin kanssa. Kestää siis kyllä 3,5 tuntia, mutta sen jälkeen avaan luukun, kuivaan sen ja jätän hetkeksi auki, niin esim. vartin jälkeen voi laittaa kuivana kaappiin. Poikkeus tietysti, jos astia on sen mallinen tai niin kääntyny, että siihen on kerääntynyt vettä niin huuhtelen kunnolla tiskiharjan kanssa ja laitan erikseen kuivumaan. Puhdasta on ollut aina, mutta kauhean likaisena ei koneeseen yleensä laiteta tiskejä - varsinkaan, jos jäämät ehtisi kuivua kunnolla ennen seuraavaa pesua.Ennen minulla taisi olla Electrolux, mutta olikohan siinä edes Ecoa, koska siitä on jo aikaa. Joka tapauksessa pesukokemus oli hyvä. -
Jamppanen: Ihmisen terveys ei siitä mihinkään vaarannu ettei lutraa vedellä joka päivä, kunhan intiimialueita pesee tarpeeksi.
Ihmisen terveys ei vaarannu, vaikka kävisi pesulla vain kerran kuukaudessa. Siinä onkin muutamia muitakin syitä, miksi toiset huolehtivat puhtaudestaan paremmin kuin toiset. -
juu: Tällästä se melkein oli maalla asuvilla isovanhemmilla. Mummu kuivatti paperit uusiokäyttöön ja huutia tuli jos pienen hädän jälkeen veti vessan. Tosin välillä se kaivo kuivuikin, joten vettä pitikin säästää, mutta kyllä nuukailu meni ylikin välillä.
Meillä ei kesämökillä ollut edes vedettävää vessaa, vaan ulkokäymälä... kunnon "puinen laveri, missä reikä keskellä ja muovitynnyri alla" -tyyliin. Siinä sitten istut ja heität jotain sahanpuruja päälle että hajut peittyy. Oli vuokramökki, joten sisävessaakaan ei voinut rakentaa.Mummon syntymäkodissa (eli isovanhempien mökillä) oli samanlainen heinäladon pimeimmässä nurkassa. Oli pelottavaa käydä siellä kun päivälläkään ei nähnyt edes kämmentään naaman edessä... ja katostakin roikkui muistaakseni viikate, kiva väistellä. -
Julian vedenkulutus on alle puolet Suomen keskiarvosta yhdellä ihmisellä. Normaali kulutus on 4.7 kuutiota kuukaudessa ja tuntuu omituiselta että lämmin vesi maksaa enemmän, koska meillä on lämminvesivaraaja jonka kulut menee sähkölaskuun. Ilmeisesti on olemassa kerrostaloasuntoja joissa vedestä maksetaan erikseen kulutuksen mukaan eikä vuokraan tai yhtiövastikkeeseen kuulu kiinteä vesimaksu.
Kommentoi
Kommentti