Näin saat naisia, osa 64
Apua, tämä tuli postiluukusta.
36 kommenttia
-
Siinä on poikkeuksellisen hyvin surunsa käsitellyt leskimies.
-
Sehän oli ihan positiivinen heippalappu kun ei valitettu mistään vaan pikemmin päinvastoin "äksdee" 😆
-
-
Tuo viimesin nyt ei ole mitenkään kamala jos on yksityisviesti sinkkuryhmän kautta lähetetty, ei se oo aina helppoa kirjoitella naisille.
-
Menestyksekäs huonekalu: Tuo viimesin nyt ei ole mitenkään kamala jos on yksityisviesti sinkkuryhmän kautta lähetetty, ei se oo aina helppoa kirjoitella naisille.
Jos jotain karsisin, niin hymiöitä voisi ehkä olla vähemmän. Vai koittiko leskimies useammalla että mikähän osuis oikeaan? 🤷♂️😶🙏🏻🙈 -
Menestyksekäs huonekalu: Tuo viimesin nyt ei ole mitenkään kamala jos on yksityisviesti sinkkuryhmän kautta lähetetty, ei se oo aina helppoa kirjoitella naisille.
No nuo emojit ja keuhkosyöpä kyllä ovat erikoinen yhdistelmä. Parempi kai yrittää jotain kuin katkeroitua yksikseen, ja jos kerran sinkkuryhmä niin sovelias paikkakin sille yrittämiselle, mutta silti. "Menetin puolisoni keuhkosyöpään" *huutonaurua*. (Tainojoo, jos ollaan reiluja, niin ehkä vanhempi ihminen ei niitä vain osaa käyttää). -
Menestyksekäs huonekalu: Tuo viimesin nyt ei ole mitenkään kamala jos on yksityisviesti sinkkuryhmän kautta lähetetty, ei se oo aina helppoa kirjoitella naisille.
En minäkään naisena kyllä näe tuossa mitään mokaa. Kirjoitustyyli on vähän heikko kyllä ja hieman oudot hymiöt, mutta sisältö kuitenkin ihan asiallinen ja kanavakin vielä aivan sallittu. Jo on aikoihin eletty, jos ei sinkkuryhmässäkään saa ketään lähestyä ilman naurunalaiseksi joutumista. Eri asia jos viesti olisi ollut jotenkin asiaton. -
-
Edukas mustikka: Jos jotain karsisin, niin hymiöitä voisi ehkä olla vähemmän. Vai koittiko leskimies useammalla että mikähän osuis oikeaan? 🤷♂️😶🙏🏻🙈
Hän oli varmaan lukenut kun uutisoitiin, että mitä enemmän käyttää hymiöitä, sitä enemmän saa seksiä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/05/deittisivusto-emojien-kayttajille-heruu-enemman-seksia -
Täys sirkka: Sehän oli ihan positiivinen heippalappu kun ei valitettu mistään vaan pikemmin päinvastoin "äksdee" 😆
Ja vielä sähköpostiosoitteella saa lähestyä. Yhtäkkiä 00-luku antoi vahvan tuulahduksen. -
Mä oon kyllä usein syönyt sinkkuna ja parisuhteessa muidenkin ihmisten kanssa kuin potentiaalisten sänky- ja parisuhdekumppanien kanssa. Ei kai se kiellettyä ole? Itse asiassa mukavampi tehdä hyvää ruokaa muille, kun vai itselle ja ei tarvinnut sinkkuna syödä samaa sitten useaa päivää. Kavereille kokailussa on myös rima vähemmän alhaalla kun deiteille, joten ei ollut liikoja paineita.
-
En oikein ymmärrä Tapanin tyylisiä ihmisiä joilta heti tulee täyslaidallinen solvauksia jos joku sanoo poikkipuolisen sanan. Eikö näille äiti opettanut lainkaan käytöstapoja vai jättävätkö vain nettiin mennessään kaikki estot nurkkaan?
-
Menestyksekäs huonekalu: Tuo viimesin nyt ei ole mitenkään kamala jos on yksityisviesti sinkkuryhmän kautta lähetetty, ei se oo aina helppoa kirjoitella naisille.
Riittää osa "ei se oo helppoa kirjoitella". Eihän juntti kirjoita kuin KELAn hakemuksia ja usein niissäkin auttaa äitee. -
-
Turta lihapulla: Yksin joudut syödä sen Eipä ole ihme.
Ei kenenkään kansYksin juodut syödä senEi ole ihme -
Vinkkijä niille, joiden on vaikea kirjoitella viestejä uusille ihmisille: Usein pelkkä "Vaikutat mukavalta seuralta! Kiinnostaisiko lähteä joku päivä kahville/elokuviin/teatteriin/yhteiseen-kiinnostuksen-kohteeseen?" toimii jo hyvin. Kehuessa keskittykää luonteeseen tai ulkonäköVALINTOIHIN, kuten kampaukseen tai vaatteisiin. Paitsi ettei kannata ensimmäiseksi kehaista seksikkääksi niissä vaatteissa, se tulee sitten vähän myöhemmin kun on juteltu enemmän. Avauksessa ei kannata käyttää syitä miksi on sinkku, tai puhua entisestä vaimosta. Tämä antaa helposti olon, että ollaan etsimässä seuraa seuran vuoksi, eikä siksi, että se toinen henkilö on kiinnostava itsessään. Harvemman tekee mieli lähteä suhteeseen, jos siinä suhteessa voisi olla kuka tahansa pelkän sukupuolen perusteella. Puhumattakaan siitä, että entisen vaimon kuolemasta puhuminen tai eksän mollaaminen on todella vaivaannuttavaa viestin vastaanottajalle, kun ei oikein tiedä pitäisikö surunvalitella vai mitä. Yhteisistä mielenkiinnonkohteista vielä. Erityisesti jos on itse todella innostunut jostakin harrastuksesta tai mediasta, kannattaa tiedostaen välttää monologin vetämistä ja kysyä kysymyksiä vastapuolelta, sekä aidosti vastata myös niihin vastauksiin. Esimerkki alla: Ei näin: Aloittaja: Mikä Disney-prinsessa on sun suosikki? Vastaaja: Elsa! Sen jäävoima on niin siisti! Aloittaja: Okei! Mun lemppari on Ariel, koska tykkään merenneidoista. Tiesitkö, että silloin kun he tekivät elokuvaa niin... Näin: Aloittaja: Mikä Disney-prinsessa on sun suosikki? Vastaaja: Elsa! Sen jäävoima on niin siisti! Aloittaja: Joo niin on! Tykkäsin paljon siitä kohtauksesta kun... (Vaihtoehto 2 jos et ole nähnyt elokuvaa: Mä en ole itseasiassa koskaan nähnyt Frozenia! Haluaisitko vaikka joskus pitää leffaillan niin katsotaan?") Erona näissä on toisen vastauksen huomiointi ja kiinnostuksenosoitus toisen lempiasioista. Jos hakee seuraa (oli sitten treffi- tai kaveriseuraa), kannattaa ensimmäiseksi osoittaa olevansa kiinnostunut kohdehenkilöstä muutoinkin kuin vain kuuntelijana. Usein kohdehenkilö kyselee sitten vastaavanlaisesti takaisin jos hänen mielenkiintonsa on herännyt, mutta voi myös ehdottaa oman lempparileffansa katsomista kun keskustelu luistaa. Elokuva toimii tässä myös metaforana, kyse voi olla peleistä, sarjoista, soittimista tai vaikkapa lätkäpelaajista. Tsemppiä kaikille joille viestittely on haastavaa!
-
Kokematon kettu: Riittää osa "ei se oo helppoa kirjoitella". Eihän juntti kirjoita kuin KELAn hakemuksia ja usein niissäkin auttaa äitee.
Sinun kommenttisihan ei anna sinusta ollenkaan junttia kuvaa. Ei taida edes äidin apu auttaa. -
En tiedä olenko sisäisesti kamala ihminen kun yleensä tehdessäni hyvää ruokaa ajattelen vaan "Jee, saan syödä itse tämän kaiken!"
-
bleb: Vinkkijä niille, joiden on vaikea kirjoitella viestejä uusille ihmisille: Usein pelkkä "Vaikutat mukavalta seuralta! Kiinnostaisiko lähteä joku päivä kahville/elokuviin/teatteriin/yhteiseen-kiinnostuksen-kohteeseen?" toimii jo hyvin. Kehuessa keskittykää luonteeseen tai ulkonäköVALINTOIHIN, kuten kampaukseen tai [...]
Sitten ollaan me, joihin ei naistenlehtien höpötykset toimi. -
bleb: Vinkkijä niille, joiden on vaikea kirjoitella viestejä uusille ihmisille: Usein pelkkä "Vaikutat mukavalta seuralta! Kiinnostaisiko lähteä joku päivä kahville/elokuviin/teatteriin/yhteiseen-kiinnostuksen-kohteeseen?" toimii jo hyvin. Kehuessa keskittykää luonteeseen tai ulkonäköVALINTOIHIN, kuten kampaukseen tai [...]
Kokeilin tuota kerran jääkiekkopelaajalla. Heila ei ollut ikinä nähnyt Saku Koivua joten vein hänet katsomaan. Soittivat vaan perhana poliisit kun terassilla kurkittiin ikkunoista sisälle. -
bleb: Vinkkijä niille, joiden on vaikea kirjoitella viestejä uusille ihmisille: Usein pelkkä "Vaikutat mukavalta seuralta! Kiinnostaisiko lähteä joku päivä kahville/elokuviin/teatteriin/yhteiseen-kiinnostuksen-kohteeseen?" toimii jo hyvin. Kehuessa keskittykää luonteeseen tai ulkonäköVALINTOIHIN, kuten kampaukseen tai [...]
Apua, analysoitteko te muut noin syvällisesti tuollaisia rentoja keskusteluita ja yritätte löytää piilomerkityksiä joka sanamuodossa? Minusta noista keskusteluista kummassakaan vaihtoehdossa ei ole yhtään mitään vikaa. Miten se että toinen kertoo sen jälkeen oman mielipiteensä ja jatkaa rentoa keskustelua yllä kertoo yhtään mitään siitä, että hän ei halua huomioida tai välitä sinun mielipiteistäsi? Ja ennen kaikkea miksi pitäisi olla samaa mieltä kuten tuossa esimerkissäsi tuossa "oikeassa" lähestymistavassa? Enkä kyllä ymmärrä miksei voi sanoa syytä sinkkuudelle tai mainita entistä vaimoa tuossa. Hieman erikoista, mutta ei nyt missään nimessä mikään deal breaker. Olen aina pyöritellyt silmiä kun miehet valittaa miten naisia ei uskalla lähestyä ollenkaan tai että pariutuminen on hankalaa, mutta jos plussista voi mitään päätellä niin kaikki sympatia kyllä teille miehet näissä pariutumisyrityksissä. Todella outoa, että hieman kömpelö lähestymistapa olisi heti välitön feissarimokiin lähettäminen ja sille nauraminen, vaikka kerrankin ei oltu heti ehdottamassa seksiä tai huutelemassa jotain törkeyksiä. -
Ryhmätön kärpänen: Sitten ollaan me, joihin ei naistenlehtien höpötykset toimi.
Naistenlehtien höpötykset? Olen mies, joten ei ole tullut hirveästi naistenlehtiä luettua kun en ole kohdeyleisöä tai lehdistä noin hirveästi välitä muutenkaan. Sen sijaan juttelen paljon erilaisten ihmisten kanssa, ja ollut useasti seuraamassa vierestä kun yksinäiset nörttimiehet yrittävät keskustella naisten kanssa. Erityisesti heillä on tapana dominoida keskustelua luennoimalla jostain mistä saisi helposti antoisankin keskustelun aikaan jos he huomioisivat ja kunnioittaisivat keskustelukumppanin ajatuksia aiheesta. Eipä siinä mitään, voit jatkossakin puhua vain itsestäsi ja eksistäsi jos niin haluat, mutta kovin antoisaa keskustelua sillä ei saa aikaan.Pluri: Kokeilin tuota kerran jääkiekkopelaajalla. Heila ei ollut ikinä nähnyt Saku Koivua joten vein hänet katsomaan. Soittivat vaan perhana poliisit kun terassilla kurkittiin ikkunoista sisälle.
Sakua kannattaa käydä katsomassa lätkämatsissa tai telkkarin ruudulta niin ei tuu poliisit turhaan häiritsemään treffejä. ; ) -
Kokematon kettu: Riittää osa "ei se oo helppoa kirjoitella". Eihän juntti kirjoita kuin KELAn hakemuksia ja usein niissäkin auttaa äitee.
Nyt jotain rotia kuitenkin!Kyseessä on todennäköisesti iäkkäämpi henkilö, jolle kirjoittaminen ei ole se ihan kaikkein omin itseilmaisun tapa. Kyseessä saattaa olla tekevä työihminen, ja on ihan varmasti tullut toimeen ilman äitiään, onhan hän tullut jo seitsemän vuotta toimeen myös ilman vaimoaan.Me ei olla kaikki samanlaisia. Vähän armollisempi voisi olla, ja ymmärtää sukupolvien välisiä eroja. Nykyajan eläkeläisissä, ja ihan työikäisissäkin, on paljon ihmisiä, jotka eivät ole kirjallisen ilmaisun pilkunviilaajia. Nykynuorissahan ei paljoa muita enää olekaan, on menossa erinomainen luku- ja kirjoitustaito jo uudelleen harvinaisuudeksi.Jos tuo olisi osa pidempää treffi-ilmoitusta, niin tuossahan ei olisi mitään moitteen sanaa. Nyt, kun asia on tiivistetty tosi lyhyeen, siinä menee nyt rinta rinnan vaimon kuolema (aika lailla loppuelämää määrittävä tragedia) ja potentiaaliselle treffikumppanille hymyily.Ei olla niin kauhean julmia toisillemme pikkuasioista. Sellainen kolahtaa jossain vaiheessa omaan nilkkaankin. -
-
Tapanin ulosantiin enempää puuttumatta, Lennin Pattaya-kommentti ei jättänyt kovin hyvää kuvaa tästäkään sankarista
-
Tuo viimenen vois olla mun iskä. En ymmärrä miks se on internetissä nii juntti, mut oikeesti iha kiva ihminen.
-
Itserakas haltija: Apua, analysoitteko te muut noin syvällisesti tuollaisia rentoja keskusteluita ja yritätte löytää piilomerkityksiä joka sanamuodossa? Minusta noista keskusteluista kummassakaan vaihtoehdossa ei ole yhtään mitään vikaa. Miten se että toinen kertoo sen jälkeen oman mielipiteensä ja jatkaa rentoa keskustelua yllä kertoo [...]
Joillekin rennot keskustelut tulevat luonnostaan, toisille taas ei ollenkaan. Itse olen suunnilleen siltä väliltä, joten olen joutunut harjoittelemaan muiden huomioimista ja keskusteluiden rakentamista yksinäisen lapsuuden jälkeen. Vinkkini olivat suunnattu niille, jotka kokevat muiden ihmisten lähestymisen vaikeaksi, tai on hankala ylläpitää keskustelua muutamaa viestiä pidempään. Selitin ehkä huonosti, mutta tuon ensimmäisen vaihtoehdon kolme pistettä on tarkoitus kuvastaa monologia aiheesta jonka keskustelun aloittaja itse valitsi. Ei ole väärin kertoa omaa lempparia (tai edes olla eri mieltä), mutta jos toisen henkilön asiaan vastaa yhdellä sanalla ja sen jälkeen pitää minuuttien puheenvuoron omasta asiasta antamatta suunvuoroa toiselle, se keskustelukumppani helposti kyllästyy. Siksi ehdotukseni sisältää positiivisen vastauksen ja keskustelun jatkosuunnan joko puhumalla lisää keskustelukumppanin vastauksesta tai esittämällä lisäkysymyksen. Keskustelu helposti kuolee, jos aloittaja jättää keskustelun jatkamisen sen toisen harteille. Se luonnollinen jatkaminen kun ei tule kaikille luonnostaan. Minulle ainakin tulisi outo olo viestistä "Mennäänkö kahville? Mun vaimo/mies on kuollut." tai "Mennäänkö kahville? Mun eksä petti niin oon sinkku.", ja todennäköisesti pitäisin tätä lähestymistapaa deal breakerina jos se tulee ihan puskista. Ihmisiä on tietysti erilaisia, kaikkia ei haittaa, mutta voin silti neuvoa välttämään tuota keskustelunaloituksena jos tuntuu epävarmalta. Paljon todennäköisemmin vastaisin viestiin "Mennäänkö kahville? Sulla on kivat hiukset." Toki niitäkin miehiä on, jotka valittaa ihan syyttä naisten hankaluudesta kun nykyään ei mene läpi rivoudet, mutta tosiaan on niitäkin joita aidosti vain pelottaa tai keskustelun ylläpitäminen on ihan ylivoimaisen haastavaa. Valitettavasti ne seksinvonkaajat ja törkeyksien huutelijat ovat myös tehneet naisten lähestymisestä haastavampaa, sillä yhtään yleisesti nätimpi nainen on varmaan saanut vaikka kuinka monta turhauttavaa kokemusta jo ja ovat enemmän varuillaan. Tosiaan, ei tarvitse ohjekirjaa tuoda tapaamiseen mukaan, mutta jos uudelle ihmiselle jutteleminen tuntuu ihan ufolta, niin on parempi miettiä jonkinlaisia raameja omille puheenvuoroilleen sellaisen trial and error -hakuammunnan sijaan. Olen usein kuullut myös ihan näissä feissarimokissakin, että jos ei osaa olla ihmisten kanssa niin pitää opetella ensin. Mutta missä ja miten opetella? Sitä ei kerrota koskaan. PS. Ja joo haha, mulla on taipumusta analysointiin ja pohtimiseen kun adhd:n takia pään sisällä ei ole koskaan hiljaista. Tänne foorumille on hauskaa joskus työntää sitten tajunnanvirtaa enempikin. -
Itserakas haltija: Apua, analysoitteko te muut noin syvällisesti tuollaisia rentoja keskusteluita ja yritätte löytää piilomerkityksiä joka sanamuodossa? Minusta noista keskusteluista kummassakaan vaihtoehdossa ei ole yhtään mitään vikaa. Miten se että toinen kertoo sen jälkeen oman mielipiteensä ja jatkaa rentoa keskustelua yllä kertoo [...]
Ei se ole tietoista analysointia, vaan siitä vain että mimmoinen fiilis siitä keskustelusta tulee, ja haluaako jatkaa toisen kanssa juttelua. Totta kai sen oman mielipiteen ja lempparin saa myös kertoa, mutta olennaista on että yrittää edes ohjata keskustelua semmoiseen suuntaan että molemmat saa jotain mielekästä irti siitä kohtaamisesta. Eräs heilani lähestyi minua deittisivulla heittämällä läppää jostain kotikaupungissani tapahtuneesta typerästä jutusta joka oli päätynyt valtakunnan uutisiin asti. Aloin oikein tuohtuneen rantin asiasta, minkä jälkeen jatkettiin ihan muihin aiheisiin. Se oli aika riski mutta toimiessaan tosi tehokas keskustelunavaus, unohtui kaikki ujostelu ja kliseiset tietojenkalastelut. Mutta jos olisin itse alkanut kysymättä jauhaa tuosta aiheesta tuntemattomalle ihmiselle, niin eipä olisi varmaan juttu jatkunut. -
Itserakas haltija: Apua, analysoitteko te muut noin syvällisesti tuollaisia rentoja keskusteluita ja yritätte löytää piilomerkityksiä joka sanamuodossa? Minusta noista keskusteluista kummassakaan vaihtoehdossa ei ole yhtään mitään vikaa. Miten se että toinen kertoo sen jälkeen oman mielipiteensä ja jatkaa rentoa keskustelua yllä kertoo [...]
Eikö tosiaan vois enemmän miettiä sitä tarkoitusta sen viestin takana, kuin takertua sen lillukanvarsiin?Leskimies halusi kertoa, että on varsin vapaa, ja että vaimon kuolemasta on jo aikaa, joten ei etsi siihen enää laastaria.Joo, ois tietysti ollut tyylikkäämpää kertoa se ehkä myöhemmin, mutta mitä se muuttaa kokonaisuudessa, että se kerrottiin jo nyt?Eiköhän se kokonaisuus selviä myöhemmin tutustumisen myötä. -
bleb: Vinkkijä niille, joiden on vaikea kirjoitella viestejä uusille ihmisille: Usein pelkkä "Vaikutat mukavalta seuralta! Kiinnostaisiko lähteä joku päivä kahville/elokuviin/teatteriin/yhteiseen-kiinnostuksen-kohteeseen?" toimii jo hyvin. Kehuessa keskittykää luonteeseen tai ulkonäköVALINTOIHIN, kuten kampaukseen tai [...]
Mua ei henkilökohtaisesti imartele se, että kehutaan vaatteita tai kampausta juuri siksi, että ne ovat muuttuvia asioita. On kivempaa saada kehuja esimerkiksi silmistä. Ne on samat silmät myös silloin sunnuntaiaamuna vastaheränneenä. -
Ei helvetti alkaisin kyl miettiä kaikkia elämänvalintojani jos saisin tommosen lapun luukusta ku Milla
-
Vuohi: En oikein ymmärrä Tapanin tyylisiä ihmisiä joilta heti tulee täyslaidallinen solvauksia jos joku sanoo poikkipuolisen sanan. Eikö näille äiti opettanut lainkaan käytöstapoja vai jättävätkö vain nettiin mennessään kaikki estot nurkkaan?
Hieman häiriintyneeltä vaikuttaa myös tuo, että se nainen haetaan viereen vaikka menemällä työkalujen kanssa seinistä läpi. Joillakin miehillä taitaa olla edelleen käsitys, että heillä on oikeus naiseen, vaikka väkisin. -
Leskimies aloittaa lauseensa pilkuilla. Kamala näky lukutaitoiselle.
-
Takimmaisempi bataatti tässä taas: Eikö tosiaan vois enemmän miettiä sitä tarkoitusta sen viestin takana, kuin takertua sen lillukanvarsiin? Leskimies halusi kertoa, että on varsin vapaa, ja että vaimon kuolemasta on jo aikaa, joten ei etsi siihen enää laastaria. Joo, ois tietysti ollut tyylikkäämpää kertoa se ehkä myöhemmin, mutta mitä se muuttaa [...]
Ainakin omasta mielestäni vaimon kuolemasta puhuminen heti ekassa viestissä kertoo päinvastoin että ei ole päässyt asiasta yli ja on etsimässä sitä laastaria. -
-
Esteetön maito: Ainakin omasta mielestäni vaimon kuolemasta puhuminen heti ekassa viestissä kertoo päinvastoin että ei ole päässyt asiasta yli ja on etsimässä sitä laastaria.
Pakko kommentoida tätä lesken näkökulmasta. Tuskin kenenkään kuolema on hyvä asia mainita heti ensimmäisessä viestissä, mutta noin muuten aiheen esille ottaminen ei automaattisesti tarkoita etteikö asiasta olisi päästy yli. Ja siis itseasiassa puolison kuolema ei yleensä ole asia josta päästään yli, siitä mennään vain jotenkin eteenpäin. Jos joskus päädyn vielä parisuhteeseen (ja oishan se ihan kiva, olen vasta kolmikymppinen), niin se tulee olemaan ihmisen kanssa, jolla on tarpeeksi itsetuntoa ja maalaisjärkeä kestää se, että minulla on kuollut mies, jota tulen aina rakastamaan. Se ei tarkoita, ettenkö voisi rakastaa aivan yhtä paljon ja ainutlaatuisesti myös sitä uutta, elävää ihmistä. Kuollut puoliso ei ole uhka suhteelle, vaan valtava osa ihmisen menneisyyttä. (Nyt kun tähän kuitenkin tulee joku kommentoimaan että onhan eksätkin osa menneisyyttä, niin se on täysin eri asia.) Hoidin sairasta miestäni loppuun asti kotona ja olin vierellä kun hän kuoli. Se ei ole asia, josta päästään yli, vaan se on iso osa minun inhimillistä kokemustani. Se on muokannut minua ihmisenä. Se ei todellakaan tarkoita, että eläisin menneisyydessä ja kykenisin keskustelemaan vain kuolleesta miehestäni, mutta kyllä hänen muistonsa tulee elämään minussa aina. Vähän ehkä lähti laukalle tämä kommentti, mutta tämä status on itselle tuore, ja tuntuu tärkeältä yrittää avata aihetta ihmisille, joita se ei välttämättä ole läheisesti koskettanut. -
Suomalainen: Leskimies aloittaa lauseensa pilkuilla. Kamala näky lukutaitoiselle.
Miten se lukutaito juuri aiheuttaa tuollaista? Mulla on erinomainen lukutaito, mutta on myös kykyä empatiaan ja kokonaisuuden arviointiin. Eikä oma itsetunto rakennu pelkän lukutaidon varaan. Näistä syistä en näe tarvetta ilkkua, jos on käytetty väärässä paikassa pilkkua.Leskimies saattaa osata paljon sellaista, jota mitä en osaa. Joillakin miehillä on isot kädet ja vähän mielenkiintoa näprätä mobiililaitteiden kanssa, ja siitä saattaa johtuaEsteetön maito: Ainakin omasta mielestäni vaimon kuolemasta puhuminen heti ekassa viestissä kertoo päinvastoin että ei ole päässyt asiasta yli ja on etsimässä sitä laastaria.
Oma mielipide ei kai kuitenkaan voi varmaksi määritellä, miten se asia tosiasiassa toisen ihmisen tunne-elämässä ja psyykessä todellisuudessa on. Olemme niin erilaisia viestijöitä. Tarkoitusperät kannattaa selvittää vähän avoimemmin mielin.Joku kirjoitti tuossa ylempänä jo hyvin kuvaavasti asiasta. Ero on niin toisentyyppinen suhteen päättyminen kuin kuolema. Leski on siviilisäätymääritelmäkin. Leskeys kuuluu pakettiin, on osa kokonaisuutta, ei tilapäinen tauti, josta parannutaan. Mutta ei huolta, ei se yleensä määrittele ihmistä loputtomasti.Itse vain ottaisin isomman otannan viestintää ennen lopullista johtopäätöstä toisen tilanteesta. Pakko ei tietysti ole, sitäkään en sano. Mutta ehkä kannattaa pitää mieli avoimena. -
bleb: Joillekin rennot keskustelut tulevat luonnostaan, toisille taas ei ollenkaan. Itse olen suunnilleen siltä väliltä, joten olen joutunut harjoittelemaan muiden huomioimista ja keskusteluiden rakentamista yksinäisen lapsuuden jälkeen. Vinkkini olivat suunnattu niille, jotka kokevat muiden ihmisten lähestymisen [...]
Kiitos vastauksesta. Vaikken ehkä ihan näe kaikilta osin asioita samanlaisina, niin vastauksesi ainakin auttoi heti ymmärtää paremmin sinun näkökantaasi (joka on kyllä ihan järkevä) eli selvästi harjoituksesi on tuottanut tulosta. Mahtavaa! Ihanan symppikseltä vaikutat, kaikkea hyvää elämääsi!
Kommentoi
Kommentti