Vanhempainilta, osa 145
Lapselle miehen sukunimi.
Seuraava
Mistä tällainen on kieleemme tuotu? Edellinen
Asiakas vs. Kallion kirjasto: "Kohdellaan kuin vajaamielistä!"
Mistä tällainen on kieleemme tuotu? Edellinen
Asiakas vs. Kallion kirjasto: "Kohdellaan kuin vajaamielistä!"
86 kommenttia
-
Raija aiheuttaa häiriötä facessa ja roskaa internettiä höpöjutuillaan. Huippu tuo "mahdollisesti varastettu" pyörä. Mitä pyörän taustoista tietäisi satunnainen ulkoilija?
-
-
Johanna kuulostaa mielipiteinensä niin äärimmäiseltä feministiltä, että oksat pois. Mies kelpaa laskuja maksamaan ja naista elättämään, mutta jos mies haluaa että yhteinen lapsi tulee hänen sukunimellään, niin mies on sovinisti, kusipää, alistaja ja mulkku. Anna mun kaikki kestää...
-
Kuteeton herukka: Raija aiheuttaa häiriötä facessa ja roskaa internettiä höpöjutuillaan. Huippu tuo "mahdollisesti varastettu" pyörä. Mitä pyörän taustoista tietäisi satunnainen ulkoilija?
Kun on ensin AI-generoinut pyörän ja sille tummaihoisen kuskin, niin onhan sen oltava varastettu. -
Johanna on malliesimerkki ihmisestä, joiden ei toivoisi lisääntyvän. Surullista, kun hän purkaa omia miesvihamielisiä traumojaan internetissä, ja vielä vetää lapsensa osaksi tätä :( En tiedä kuka häntä on satuttanut, mutta apua hän tarvitsisi.
-
Säälittävää kuinka Raija turvautuu keksimään tapahtumia omasta päästään päästäkseen levittämään rasismiaan.
-
-
Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
-
Tuollainen pieni lapsi, joka on juuri oppinut ajamaan polkupyörää onkin varmasti aiheuttanut häiriöö ja roskannut. Senhän näkee jo tuosta kuvasta.
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
voihan se mieski ottaa sun sukunimen. ja ei se suku lopeta kasvamista. sukunimi vaan vaihtuu. tai en minä tietenkään varmaksi vois sanua jatkuuko teijän suku kun en tiedä onko sulla tai siskolla lapsia tai että "siunaantuuko" niitä teille -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Ei sukuhaara siihen lopu, kun nimi vaihtuu. -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Missä nimetään automaattisesti isän mukaan, oli naimisissa tai ei? Kai tiedät, ettei naimisiinmennessäkään ole pakko vaihtaa nimiä. -
Rujo hevonen: Johanna kuulostaa mielipiteinensä niin äärimmäiseltä feministiltä, että oksat pois. Mies kelpaa laskuja maksamaan ja naista elättämään, mutta jos mies haluaa että yhteinen lapsi tulee hänen sukunimellään, niin mies on sovinisti, kusipää, alistaja ja mulkku. Anna mun kaikki kestää...
Missä kerrotaan, mikä mieheltä kelpaa? -
-
Hienon kuvan Raija on Kuusijärveltä ottanut. En oo koskaan nähnyt siellä noin pitkää tietä.
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Ei se mitenkään automaattisesti noin mene. Saatte ihan itse päättää kumman mukaan lapsi nimetään. En tosin minäkään ymmärrä miten se sukuhaara siihen kuolisi vaikka lapset eivät sinun nimeä saisikaan. -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Ei ole ollut kautta aikain perinne, vaan itseasiassa hyvinkin tuore juttu. Ja lapselle tulee äidin sukunimi ellei toisin ilmoiteta. -
"En mistään hinnasta olisi eri niminen kuin lapseni". Mitä jos se isäkään ei mistään hinnasta haluaisi olla eri sukunimellä kuin oma lapsensa?
-
Rujo hevonen: Johanna kuulostaa mielipiteinensä niin äärimmäiseltä feministiltä, että oksat pois. Mies kelpaa laskuja maksamaan ja naista elättämään, mutta jos mies haluaa että yhteinen lapsi tulee hänen sukunimellään, niin mies on sovinisti, kusipää, alistaja ja mulkku. Anna mun kaikki kestää...
Onneksi et yhtään kuulosta katkeralta. Ehkä kannattaa kehittää itseään niin on muutakin tarjottavaa kuin raha, ei tarvitse olla vihainen siitä miten ainoa mihin kelpaa on taloudellisen turvan antaminen? -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Höpsis. Siinä mielessä kommentti on oikeassa, ettei tämä nyt erityisen ikiaikaista ole. Varsinkin kun meillä sukunimetkin on tullut vähän kautta rantain. Avioliitossa pakko oli sillon joskus 30-luvulta 80-luvulle, eli melko lyhyen pätkän. Automaattisesti menee äidin nimelle, jos ei muuta tehdä. -
Huvittaa mielikuvat nuorisosta PAKENEMASSA kun Raija-täti pelmahtaa paikalle kesken roskaamisen. "Ilmoittakaa näköhavainnoista" = a. kertokaa missä päin Vantaata näette tummaihoisia nuoria vai b. tulkaa täyttämään tämä ketju tarinoista kun olette ikinä milloinkaan nähneet tummaihoisia käyttäytymässä huonosti (myös tarinat muualta Suomesta käy)?
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Lapseni isällä on harvinaisempi sukunimi kuin itsellä, vaikkei sekää tusinaluokkaa.Emme ole isän kanssa yhdessä, en halunnut oveenk kahtasukunimeä.Isälle sopi kumpi vain nimi lapselle, kunhan saa tavata lastaan.Tavallaan harmittaa et halusin itsekkäästi oman nimeni lapdelle, mutta voihan tuon vaihtaa (minut kastettiin isäni nimelle, kunnes äitini vaihtoi erossa omalleen).Odotan toista lastani, eri isät. Kuopuksestakin tulee sukunimeni kantaja, isänsä nimi liian yleinen.Emme ole tämänkään kanssa enää yhdessä 😅 -
Mulla on tunne, että Johannan ei tarvi tuolla asenteella kauheasti miettiä miehiä saati omia lapsiakaan ja näiden nimiä ihan lähiaikoina.
-
Eläimetön näätä: "En mistään hinnasta olisi eri niminen kuin lapseni". Mitä jos se isäkään ei mistään hinnasta haluaisi olla eri sukunimellä kuin oma lapsensa?
Sitten kun se isä kantaa sitä lasta ensin sisällään ja pullauttaa ulos, niin sitten painakoon hänen sukunimitoiveensa vaakakupissa enemmän. -
-
Säädin: Sitten kun se isä kantaa sitä lasta ensin sisällään ja pullauttaa ulos, niin sitten painakoon hänen sukunimitoiveensa vaakakupissa enemmän.
Nykypäivän logiikallahan näin jo tapahtuu vaikka samaan aikaan ei osata edes määritellä mikä nainen on. Johanna silti tarpeetonta miesvihaa öyhöttää, jota monet somessa jopa kannattavat ja kehuvat, sairasta. -
Johanna näitä hihhuleita kenen takia feminismillä on useiden korvaan paha kaiku vuonna 2024.
-
Etsinyt sitten halvimman tekoälyn (ilmaisen) suoltamaan tuota rasistista kakkaa.. Onneksi nämä vääräntiedonlevittäjät usein eivät ole terävimpiä kyniä. Hyvällä tekoälyllä saattaisi oikeasti jo saa äda vahinkoa aikaan.
-
Hauska tuo "annan lapselle oman sukunimeni, en mieheni sukunimeä". Oikeasti antaa siis isänsä sukunimen, ei äitinsä sukunimeä :D semmoista feminismiä siellä xD
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Mun vauvalle tuli kyllä automaattisesti mun (eli äidin) sukunimi 🤔 -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Siis, nimilaki on kyllä ainakin viimeiset parikymmentä vuotta ollut sellainen, että joko vanhemmat valitsevat sukunimen, tai muussa tapauksessa, jos esimerkiksi eivät pääse sopuun asiasta, sitten lapsi saa äidin sukunimen. -
Hallituksen gerbiili: Lapseni isällä on harvinaisempi sukunimi kuin itsellä, vaikkei sekää tusinaluokkaa.Emme ole isän kanssa yhdessä, en halunnut oveenk kahtasukunimeä.Isälle sopi kumpi vain nimi lapselle, kunhan saa tavata lastaan.Tavallaan harmittaa et halusin itsekkäästi oman nimeni lapdelle, mutta voihan tuon vaihtaa (minut [...]
Elämän saavutuksia: mahdollisimman harvinainen sukunimi.Eihän siinä. -
Jännää, miten päivän kyselyn perusteella Suomessa on lähes yhtä vähän ihmisiä, joiden sukunimi tulee äidin puolelta (10 %) kuin ei kummankaan puolelta (6 %). Patriarkia elää ja voi hyvin. 😞
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei.
En ymmärrä miksi näin luulet, sillä lapselle tulee automaattisesti äidin sukunimi, ja se pitää erikseen vaihtaa isän sukunimeksi jos sen haluaa.Oli naimisissa tai ei. -
Hattu: Jännää, miten päivän kyselyn perusteella Suomessa on lähes yhtä vähän ihmisiä, joiden sukunimi tulee äidin puolelta (10 %) kuin ei kummankaan puolelta (6 %). Patriarkia elää ja voi hyvin. 😞
Oletan vanhempien avioliiton ja vastaajien iän vaikuttavan jakaumaan, otanta ei vastaa Suomen väestöä. -
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Ei se sinänsä ole mikään lukkoon lyöty perinne. Se, milloin sukunimet on otettu käyttöön, vaihtelee suuresti ja Euroopassa melko myöhään, noin suhteellisesti katsoen. Ja se, että miten sukunimi toimii on myös vaihdellut. Monissa Aasian maissa esimerkiksi morsian ei ota miehensä sukunimeä, käytännössä ikinä. Lapsi taas usein saa isänsä sukunimen, mutta äidin kautta periytyviä sukunimiä on olemassa, joskin se on harvinaisempaa. Mutta esimerkiksi Espanjassa & Portugalissa lapsi saa tyypillisesti tuplasukunimen, joka koostuu äidin ja isän nimistä. Perinteet muuttuvat myös. En siis ole mikään militantti näissä asioissa, jos/kun haluaa mennä isännimiperinteen mukaan, ei mulla ole siitä valittamista. Mutta jos haluaa luoda uutta perinnettä, sen voi myöskin tehdä. -
Vahvistettu fretti: Kun on ensin AI-generoinut pyörän ja sille tummaihoisen kuskin, niin onhan sen oltava varastettu.
AI:lle annettu käsky piirtää tummaihoinen poikalapsi pakenemassa varastetulla pyörällä metsätietä. -
Hallituksen gerbiili: Lapseni isällä on harvinaisempi sukunimi kuin itsellä, vaikkei sekää tusinaluokkaa.Emme ole isän kanssa yhdessä, en halunnut oveenk kahtasukunimeä.Isälle sopi kumpi vain nimi lapselle, kunhan saa tavata lastaan.Tavallaan harmittaa et halusin itsekkäästi oman nimeni lapdelle, mutta voihan tuon vaihtaa (minut [...]
Mikä homma tehdä lapsia miehille, joiden kanssa ei ole vakiintuneessa parisuhteessa? -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Kuten tuolla jo mainittiin, niin sekä vaimo että lapset joutuivat ottamaan miehen nimen 1930-80-luvuilla. Ei siis todella mikään ikiaikainen perinne, kun Suomessa sukunimipakkokin on ollut vähän päälle 100 vuotta. Sitä ennen sukunimiä oli jollain rikkailla ja talollisilla, muut olivat niitä Matinpoikia ja Johanneksen tyttäriä. Josta muuten kantautuu ruotsinkieliset sukunimet Janssonit, Mattson jne.Me ollaan miehen kanssa naimisissa eri sukunimillä, mutta saadaan ihan keskenämme päättää lapsen sukunimi. Saa miehen nimen, kun hänelle asia on tärkeämpi ja hänellä on harvinainen sukunimi toisin kuin mulla. Jos haluaa varmistaa, että ei tarvitse asiasta keskustella, niin hankkii lapsen täysin yksin. Yksinäisille naisille tarjotaan nykyään hedelmöityshoitojakin. -
Vastarannan kiiski: Mulla on tunne, että Johannan ei tarvi tuolla asenteella kauheasti miettiä miehiä saati omia lapsiakaan ja näiden nimiä ihan lähiaikoina.
Kyllä se näyttää olevan tuolla tämän vuo vauvaryhmässä, joten varmaankin se on jo tulossa. Tai sitten Johannalla on todella kiire sen hankkimisessa, ei taida keretä ihan pikkukeskoseksi. -
Kuteeton herukka: Raija aiheuttaa häiriötä facessa ja roskaa internettiä höpöjutuillaan. Huippu tuo "mahdollisesti varastettu" pyörä. Mitä pyörän taustoista tietäisi satunnainen ulkoilija?
Raija huutelee facesssa "mahdollisesti varastetulla" puhelimellaan/tietokoneellaan. Lähes kaikki on mahdollista, mutta harva asia niin todennäköistä että sillä kannattaisi edes spekuloida. -
teppola: Hauska tuo "annan lapselle oman sukunimeni, en mieheni sukunimeä". Oikeasti antaa siis isänsä sukunimen, ei äitinsä sukunimeä 😁 semmoista feminismiä siellä xD
Jos mun lapsi sais mun nimen, niin se sais kyllä mun äidin nimen. Joka tulee isoisältä, joka on saanut sen taas äidiltään. Joten ketjussa neljässä sukupolvessa 3 naista ja 1 mies. -
Kuumeeton metsämarja: Elämän saavutuksia: mahdollisimman harvinainen sukunimi. Eihän siinä.
Joskus luin artikkelin tyypistä, joka oli ottanut itselleen ihan uuden sukunimen Ilosaari. Hän oli ainoa sen kantaja ja varmaan tulee olemaan, kun ei aukonut saada ikinä lapsia. -
Uhkea sorsa: Mikä homma tehdä lapsia miehille, joiden kanssa ei ole vakiintuneessa parisuhteessa?
Vahinkoja sattuu. Tiedän ainakin yhden 3 lapsen äidin, jonka kaikki lapset ovat eri isien. Kahden ekan kanssa on ollut suhteessa ja kolmas oli yhden yön juttu, pitivät kuitenkin lapsen. -
Rujo hevonen: Johanna kuulostaa mielipiteinensä niin äärimmäiseltä feministiltä, että oksat pois. Mies kelpaa laskuja maksamaan ja naista elättämään, mutta jos mies haluaa että yhteinen lapsi tulee hänen sukunimellään, niin mies on sovinisti, kusipää, alistaja ja mulkku. Anna mun kaikki kestää...
Vaikutat valheinesi niin äärimmäiseltä persulta, että oksat pois. -
Itseasiassa: Kuten tuolla jo mainittiin, niin sekä vaimo että lapset joutuivat ottamaan miehen nimen 1930-80-luvuilla. Ei siis todella mikään ikiaikainen perinne, kun Suomessa sukunimipakkokin on ollut vähän päälle 100 vuotta. Sitä ennen sukunimiä oli jollain rikkailla ja talollisilla, muut olivat niitä Matinpoikia ja Johanneksen [...]
Itä-Suomessa on ollut sukunimet käytössä ihan taviksillakin jo satoja vuosia. Monet savolaistyyppiset nen-päätteiset on 1400-luvulta.Nykyisin voi muuten antaa lapsellekin yhdistelmän vanhempien sukunimistä, ei tarvitse valita toista. -
Vauvapalstalla riehuva sukunimihullu on siis jalkautunut myös Faceen. Tietäjät tietää!
-
Itse ainakin sain kultaisella ysärillä isäni sukunimen vaikka vanhempani eivät olleet naimissa. Äiti päätyi yksinhuoltajaksi joten meilläpäs oli sitten tyhmästi eri sukunimet. Ja viimeistään naimisiin mennessä on perinteisempää ottaa miehen nimi. Aikaansa elänyt tapa ja usein saa ihmettelyjä jos mies onkin päätynyt ottamaan vaimonsa sukunimen. Pitäisi ottaa se joka on siistein!
-
Epäilemättä tämä huligaani jäi muista jälkeen siksi, että varastetussa pyörässä on etulamppu satulan paikalla.
-
Synkkä eläin: Itä-Suomessa on ollut sukunimet käytössä ihan taviksillakin jo satoja vuosia. Monet savolaistyyppiset nen-päätteiset on 1400-luvulta. Nykyisin voi muuten antaa lapsellekin yhdistelmän vanhempien sukunimistä, ei tarvitse valita toista.
Ei voi, ellei vanhemmilla ole lapsen syntyessä jo yhdistelmänimi. Eli jos vanhemmat on vaikka Karhu ja Petkele, ei pelkkä lapsi voi olla Karhu-Petkele. Mutta jos vanhemmat tai vanhempi sisarus on jo Karhu-Petkele, niin sitten syntyvä lapsi voi olla saman niminen. -
Sen verran vanhemman sukupolven vanhemmat, ettei äidilläni ollut naimisiinmennessä muuta mahdollisuutta kuin ottaa isäni sukunimi, joka sitten tietysti annettiin myös meille lapsille. Totta puhuen en edes tiedä/muista kuulleeni äidin tyttönimeä, ehti vaihtua jo kertaalleen aiemmassa avioliitossaan ja siitä sitten vielä isäni sukunimeksi, kuolemastakin on jo yli 20 vuotta…
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
En näistä sinun perinteistäsi tiedä, mutta ei ole olemassa mitään lakia mikä toimisi kuten luulet. Ei se puolisonkaan nimi automaattisesti muutu aviomiehen sukunimeksi vaikka naimisiin menisi. Toki jos sulla on sama sukunimi kuin puolisolla ja sitten tulee lapsia niin en usko että voit alkaa heidän sukunimeään muuksi muuttamaan, eikä siinä olisi järjen hiventä muutenkaan. Mutta vanhemmat saavat päättää kumman sukunimi otetaan, pitää vaan käsittääkseni olla molempien suostumus. -
Mun vanhemmat erosivat kun olin pieni. Mulla on ollut koko elämän ajan isän sukunimi, vaikka äiti kerran ehdottikin että vaihtaisin hänen sukunimeen. Pidin silti isän sukunimen koska sitä kautta tunnen pitäväni yhteyden mun isänpuoleiseen sukuun vaikka asun lähempänä äitiä. En ymmärrä mitä "patriarkaalista" siinä on että lapsella oliskin isän sukunimi äidin sijaan, ei se ole niin valtava asia.
-
-
It's a deal: Oletan vanhempien avioliiton ja vastaajien iän vaikuttavan jakaumaan, otanta ei vastaa Suomen väestöä.
Trendi on ollut huonompaan suuntaan 90-lukuun verrattuna: "Lapset saavat yhä harvemmin sukunimensä äidin puolelta. Vaikka viidennes naisista säilyttää nykyisin sukunimensä avioituessaan, annetaan arviolta vain seitsemälle prosentille lapsista äidin sukunimi."Kyllä Suomi on hyvin patriarkaalinen näissä nimiasioissa, vaikka muuta kuvitellaan. -
Neuloutuva sohvaperuna: Ei voi, ellei vanhemmilla ole lapsen syntyessä jo yhdistelmänimi. Eli jos vanhemmat on vaikka Karhu ja Petkele, ei pelkkä lapsi voi olla Karhu-Petkele. Mutta jos vanhemmat tai vanhempi sisarus on jo Karhu-Petkele, niin sitten syntyvä lapsi voi olla saman niminen.
Lainaus Finlexistä:”6 §
Lapsen sukunimen määräytyminen
Jos vanhemmilla on lapsen nimeä ilmoitettaessa yhteinen sukunimi tai yhteinen sukunimiyhdistelmä, lapsi saa tämän sukunimen tai sukunimiyhdistelmän.
Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä eikä yhteistä sukunimiyhdistelmää, lapsi saa saman sukunimen tai sukunimiyhdistelmän kuin on hänen täyssisaruksellaan, joka on vanhempien yhteisessä huollossa.
Jos lapsella on hänen nimeään ilmoitettaessa yksi vanhempi, lapsi saa tämän sukunimen tai sukunimiyhdistelmän.
Muissa kuin 1–3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa lapsen sukunimeksi voidaan valita jommankumman vanhemman sukunimi tai vanhempien sukunimistä muodostettu sukunimiyhdistelmä.”
Eli alimman kappaleen mukaan, jos on kaksi vanhempaa, joilla ei ole yhteistä nimeä tai yhdistelmää eikä lapsella ole täyssisarusta, niin voi antaa yhdistelmän vanhempien sukunimistä (väliviivalla tai ilman). Laki muuttui muutama vuosi sitten.
-
Nykyään voi antaa lapselle kaksi sukunimeä tyyliin Korhonen Virtanen (ilman viivaa), eli molempien vanhempien nimet. Tunnen useamman perheen jossa näin on toimittu. Ja toiseksi, 80-luvulle asti piti ottaa miehen nimi, mikä vääristää tuota kyselyä - vasta tulevaisuudessa lisääntynee muut nimet. Tiedän myös useita, jotka naimisiin mennessään pitivät omat nimensä. Hyvin yleistä nykyään. Lapset saa sitten jommankumman nimen, äidin jos ei muuten erikseen päätetä.
-
Tips: Ja toiseksi, 80-luvulle asti piti ottaa miehen nimi, mikä vääristää tuota kyselyä - vasta tulevaisuudessa lisääntynee muut nimet.
Lue yllä oleva kommenttini. Olet väärässä. Tilanne on pahentunut 90-luvulta. -
Oho! En ole vuosikausiin Kuusijärvellä käynyt, kun en enää asu siellä päin, mutta on siellä maisemat muuttuneet tänä aikana!
-
kyllä se taitaa yleisin olla se että isän nimi tulee lapselle. Useimmiten se on avioliiton myötä äidilläkin. Kai se on vähän se että sillä sitä maailmalle näytetään että tämän miehen lapsia ne on vaikka totuus voi toki olla mitä vaan. Feministi olen itsekin mutta meillä lapsilla on miehen sukunimi. Ollaan kyllä mietitty jos vaihtaisi koko perheelle minun sukunimen joka ei ole niin yleinen mitä miehen.
-
Kaksoiskovera guava: Raija estolistalle niin hiljenee kummasti. Tnx bye.
Raija on wt -
"Tuleeko sukunimesi isäsi vai äitisi puolelta?" Mun sukunimeni tulee ihan aviomieheni puolelta.
-
Ettekö te usko että rasisti-Raija näki kuinka yksi ilkivalan tekijöistä lähtee pyörällä pois ja hän ehti tämän taakse nopeasti ja otti kuvan, jossa on luonnottaman täydellinen, pitkä metsäpolku sekä näki kovasti vaivaa editoidakseen kuvan täsmälleenn suoraksi ja sotkuisen sumennuksen? Unohtamattakaan sitä, että tämä poika tykkää tosi kovasti sinisestä väristä ja hänellä on täydellisesti yhdistänyt pyörän ja vaatteiden värin.
-
Itseasiassa: Joskus luin artikkelin tyypistä, joka oli ottanut itselleen ihan uuden sukunimen Ilosaari. Hän oli ainoa sen kantaja ja varmaan tulee olemaan, kun ei aukonut saada ikinä lapsia.
Uuden sukunimen saa keksiä itse. Konklaavin se pitää toki hyväksyä. Ja pitää myös olla uusi ja käyttämätön. Umpikuja olisi hyvä velalle 😉 -
-
Tuju alpakka: Huvittaa mielikuvat nuorisosta PAKENEMASSA kun Raija-täti pelmahtaa paikalle kesken roskaamisen. "Ilmoittakaa näköhavainnoista" = a. kertokaa missä päin Vantaata näette tummaihoisia nuoria vai b. tulkaa täyttämään tämä ketju tarinoista kun olette ikinä milloinkaan nähneet tummaihoisia käyttäytymässä huonosti (myös tarinat muualta Suomesta käy)?
Aika kovaa myös ne muut lapset on ajaneet muka-pakoon, kun vaan yksi lapsi pyörällä koko tiesuoralla näkyy. Eikä edes pölypilveä jättäneet. Vai oisko niillä muilla sitten ollut ehkä-pöllityt enduromaastopyörät ja ajaneet varvikot rapisten joka suuntaan ja tää yksi vaan kuvauksellisti ajoi tietä pitkin. -
Tiheä guava: "Tuleeko sukunimesi isäsi vai äitisi puolelta?" Mun sukunimeni tulee ihan aviomieheni puolelta.
Miksi kerrot tämän? Vaihtoehto "Ei kummankaan" on sinulle oikea. -
teppola: Hauska tuo "annan lapselle oman sukunimeni, en mieheni sukunimeä". Oikeasti antaa siis isänsä sukunimen, ei äitinsä sukunimeä 😁 semmoista feminismiä siellä xD
Hienoa, että sinäkin huomaat miten patriarkaatin läpitunkema yhteiskuntamme on, sillä tosiaan suurimmalle osalle on annettu isän sukunimi. Tuolla logiikalla äidin sukunimi on sitten isoisän sukunimi, sillä sekään ei ole vapaa patriarkaatin vaikutuksesta.Itsellänikin on isäni sukunimi, mutta kun koko elämäni se on minulla ollut ja on osa identiteettiäni, niin tässä vaiheessa se on ihan oma sukunimeni. Tieteellisessä työssä kun olen niin sillä minut myös tunnetaan julkaisujeni kautta. Missään nimessä en aio vaihtaa sukunimeäni vaikka menisinkin naimisiin, en edes uuteen keksittyyn sukunimeen, koska pidän omastani ja myös koen sen omakseni. Isään on oikein hyvät välit niin ei siinäkään mielessä haittaa että on häneltä peritty. Jos kumppanini kanssa saamme lapsia niin heille tulee minun sukunimeni - haluan olla osa sitä (liian) pientä prosenttia, joka antaa lapselle äidin nimen. Kumppanilleni asialla ei ole väliä, joten ei edes tarvitse vääntää asiasta.Toki kaikki saavat päättää itse kumppaninsa kanssa kenen sukunimen lapselle antavat, mutta ärsyttää, miten oletuksena miehen nimi edelleen annetaan lapselle. Naimisiin mentäessä saatetaan pitää oma nimi, mutta patriarkaalinen perinne elää vahvasti nimivalinnoissa. Olen kysynyt ystäviltäni, miksi he ovat päättäneet miehen nimen antaa lapselle, ja lähes poikkeuksetta asiaa ei ole ollenkaan ajateltu tai kyseenalaistettu, tehty vain niin kuin ennenkin on tehty. Toivoisin, että ihmiset edes tekisivät nämä päätökset tietoisesti ja oikeasti mietittyään asiaa, eivätkä vain automaattisesti menisi perinteen mukaan. -
Kilokalori: Aika kovaa myös ne muut lapset on ajaneet muka-pakoon, kun vaan yksi lapsi pyörällä koko tiesuoralla näkyy. Eikä edes pölypilveä jättäneet. Vai oisko niillä muilla sitten ollut ehkä-pöllityt enduromaastopyörät ja ajaneet varvikot rapisten joka suuntaan ja tää yksi vaan kuvauksellisti ajoi tietä pitkin.
Ne on tietenkin hajaantuneet kaikki eri suuntiin, jonne Kuusijärveltä lähtee horisonttiin asti jatkuvia hiekkateitä kymmeniä. ;) -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Suomessa sukunimien käyttö tai omistaminen on ollut harvinaista kautta aikain. Taloila ja tiloilla, torpillakin oli nimet mutta eivät olleet varsinaisia sukunimiä. -
Annan Raijan yritykselle oikeesti 0/5. Tossa ei edes osattu esittää todellista rasistia tai vanhaa höperöä akkaa. Ihan sysipaska suoritus.
-
Toisille naisille mies on vain spermapankki, lompakko ja käskyläinen. Onneksi useimmat lapset syntyvät onnellisiin perheisiin.
-
Akrasia: En ymmärrä miksi näin luulet, sillä lapselle tulee automaattisesti äidin sukunimi, ja se pitää erikseen vaihtaa isän sukunimeksi jos sen haluaa.Oli naimisissa tai ei.
Jännää, että vaikka kahdella vanhemmalla on sama sukunimi, eikä lain mukaan ole mitään vaihtoehtoja lapsen sukunimeksi, lähetetään perheen kotiin silti lomake, jossa kysytään, mikä sukunimi lapselle annetaan. Ja pitkät ohjeet siitä, mitä saa valita ja mitä ei. Samalla toki kysytään etunimeäkin.Oli hämmentävä tuo kysely ennen mokan lukemista. Ei minun sukunimeni ole äidiltä eikä isältä vaan aviomieheltä... ymmärsin silti vastata isältä, vaikka äidilläni lain vaatimuksesta on sama sukunimi kuin isälläni.Voi silti olla, että ei kummankaan -vastanneista voi osa olla aviopuolisolta nimensä ottaneita. -
Itseasiassa: Kuten tuolla jo mainittiin, niin sekä vaimo että lapset joutuivat ottamaan miehen nimen 1930-80-luvuilla. Ei siis todella mikään ikiaikainen perinne, kun Suomessa sukunimipakkokin on ollut vähän päälle 100 vuotta. Sitä ennen sukunimiä oli jollain rikkailla ja talollisilla, muut olivat niitä Matinpoikia ja Johanneksen [...]
ei se ole ihan noinkaan yksinkertaista, oman suvun mieslinja on kantanut sukunimenä alunperin sen maatilan nimeä jossa varhaisin kirkonkirjoissa säilynyt kantaisä on syntynyt (arviolta 1680 -luvulla, venäläiset poltti kirkon ja sen mukana alkuperäiset kirjat Isonvihan aikana ja uudet aloitettiin selviytyjien muistin mukaan-) SEKÄ patronyymiä (on muuten talon väellä ollut köyhä mielikuvitus kun löytyy useampi "Henrik Henriksson Henriks" (nimi vaihdettu anonymiteetin takaamiseksi)-), kyseisen miehen pojanpojan kuopus lähti Keski-Suomalaisesta talosta Karjalan korpeen rautaruukille ja otti uuden sukunimen Suomen sodan aikoihin tai sen jälkeen, eli vaikka olikin talonpoikana syntynyt ei ollut itse lapsia saadessaan talollinen mutta käytti silti sukunimeä, joka ei edes ollut sama joka hänellä oli ollut syntyessään, olisi kiva tietää mistä nimenmuutos ja suunnilleen toiselle puolelle maailmaa (tuon ajan mittapuulla-) muuttaminen johtui, tila vaikuttaisi olevan edelleen olemassa ja saman kantaisän jälkeläisten hallussa mutta sukuhistoriasta ei välttämättä ole jäljellä kuin tilukset ja kirkonkirjat... -
Onkohan toi Raija laittanut ton tarinansa silloin Kuusijärven hukkumistragedian aikoihin, että saisi huomiota ja klikkauksia? 😕
-
Eli pitääkö johanna tyttärien naimisiin mennessä pitää "tyttönimensä" jottei johanna ole eri sukuniminen? Olisihan se kun tyttäret menisi naimisiin Hiekkanen Jounin ja toinen Mauri Alapään kanssa niin johanna vaihtaa sukunimeksi Hiekkainen-Alapää
-
Kamelinruskea kissa: Ettekö te usko että rasisti-Raija näki kuinka yksi ilkivalan tekijöistä lähtee pyörällä pois ja hän ehti tämän taakse nopeasti ja otti kuvan, jossa on luonnottaman täydellinen, pitkä metsäpolku sekä näki kovasti vaivaa editoidakseen kuvan täsmälleenn suoraksi ja sotkuisen sumennuksen? [...]
Onkohan Raija nähnyt niin paljon vaivaa että käynyt myös omin kätösin oikeasti itse sotkemassa ja roskaamassa Kuusijärvellä -
Kuteeton herukka: Raija aiheuttaa häiriötä facessa ja roskaa internettiä höpöjutuillaan. Huippu tuo "mahdollisesti varastettu" pyörä. Mitä pyörän taustoista tietäisi satunnainen ulkoilija?
Et nyt selkeästi ymmärrä. Raija näkee ihon värin perusteella että pyörä on varastettu. Joskus näkynyt naapureina tällaisia ihmisiä. Oman elämänsä Sherlock. Pyörä on aina varastettu tai taas kela on ostanut kalliin pyörän heille muttei raijareinolle. Kun sanot että lapsen isä on insinööri että taitaa olla itse ostettu niin kertoo seuraavalle naapurille että on se kumman kun Kela maksaa insinöörien lapsille hienot pyörät vaikka luulis että saavat omilla rahoilla ostettua... -
Todellakin Suomessa edelleen vanhanaikaista. Minunkin mies kuvitteli että lapselle tulee automaattisesti isän sukunimi. Kaikki ketä tunnen ovat antaneet isän sukunimen lapselleen olivat naimisissa tai ei vaikka äidillä ja isällä ei ole sama sukunimi. Se pitää tosiaan erikseen vaihtaa, automaattisesti tulee äidin sukunimi lapselle. Minulla on äitini sukunimi, samoin pojalla minun sukunimeni. Äiti kantaa lapsen, synnyttää ja hoitaa suurimman osan lapsen asioista edelleen. Useimmiten myös eron sattuessa lapsi jää äidille. Ja ennenkuin joku kommentoi että joissain perheissä kyllä isä hoitaa suurimman osan niin noin 90% perheissä suurin osa jää äidin kontolle. Miksi naiset haluavat isän sukunimen lapselle?
-
teppola: Hauska tuo "annan lapselle oman sukunimeni, en mieheni sukunimeä". Oikeasti antaa siis isänsä sukunimen, ei äitinsä sukunimeä 😁 semmoista feminismiä siellä xD
Kysymys tähän väliin: onko mielestäsi myös miehillä "isänsä sukunimi", vai onko miesten kohdalla kyseessä "oma" sukunimi vaikka se onkin isän puolelta saatu? Jos vastaat jälkimmäisen vaihtoehdon, kyseessähän on ihan puhtaasti seksismi, enkä jaksa sitä lähteä väittelemään. Jos taas vastaat että kaikilla on isänsä sukunimi, niin silloin sukunimien koko idea ihmisten yksilöimisestä katoaa, kun (melkein) kenenkään sukunimi ei ole hänen omansa vaan jonkun iso-iso-iso-isovanhemman. Eikös se sukunimi jokaisen kohdalla ole oma siinä kohti kun se virallisissa papereissa lukee, riippumatta siitä mistä nimi on peräisin. -
Tips: Nykyään voi antaa lapselle kaksi sukunimeä tyyliin Korhonen Virtanen (ilman viivaa), eli molempien vanhempien nimet. Tunnen useamman perheen jossa näin on toimittu. Ja toiseksi, 80-luvulle asti piti ottaa miehen nimi, mikä vääristää tuota kyselyä - vasta tulevaisuudessa lisääntynee muut [...]
Saa antaa väliviivalla myös.Meillä oli itsestään selvää, että minä en nimeäni (Joo joo, isältä saatu mutta nyt se on minun) vaihda. Mies harkitsi minun nimeni ottamista, mutta hänelläkin paljon julkaisuja omalla nimellään niin ei se ollut toimiva vaihtoehto. Lapsi sai molempien nimet ja laitettiin viiva väliin ettei ensimmäinen sukunimi näyttäisi kolmannelta etunimeltä. Minun nimi tuli ensin aakkosjärjestyksen ja sointuvuudenkin mukaisesti.Voi olla että jos menee nuorena naimisiin, ei omaan nimeen ole ehtinyt vielä niin identifioitua, mutta me oltiin jo melkein nelikymppisiä niin ajatus nimen vaihtumisesta oli tosi outo. -
Suora muovipussi: Todellakin Suomessa edelleen vanhanaikaista. Minunkin mies kuvitteli että lapselle tulee automaattisesti isän sukunimi. Kaikki ketä tunnen ovat antaneet isän sukunimen lapselleen olivat naimisissa tai ei vaikka äidillä ja isällä ei ole sama sukunimi. Se pitää tosiaan erikseen vaihtaa, [...]
Eivät he varsinaisesti halua, vaan isät haluavat. Aika moni ajattelee, että äidillä ja lapsella on iso side ja isäkin haluaa jotain. Miehille yleensäkin sukunimi on jostain ihmeen syystä jokin Juttu.Veikkaan, että moni nainen ajattelee myös tällä tavalla sitouttavansa miehen lapseen. Että lapsi tuntuisi miehelle omalta. Todella surullista, jos tällainen tarvitsee saman sukunimen... wtf. -
Suhteutettu kobra: Toisille naisille mies on vain spermapankki, lompakko ja käskyläinen. Onneksi useimmat lapset syntyvät onnellisiin perheisiin.
Ja mitähän nainen on monelle miehelle?Mutta joo kun voi voi itku sentään joku ajattelee miehistä tymästi ;( -
Vaikeudeton tiikeri: Eivät he varsinaisesti halua, vaan isät haluavat. Aika moni ajattelee, että äidillä ja lapsella on iso side ja isäkin haluaa jotain. Miehille yleensäkin sukunimi on jostain ihmeen syystä jokin Juttu. Veikkaan, että moni nainen ajattelee myös tällä tavalla sitouttavansa miehen lapseen. Että lapsi tuntuisi miehelle omalta. Todella surullista, jos tällainen tarvitsee saman sukunimen... wtf.
Monet kai myös luulevat, että tätä perinnettä on jotenkin noudatettava. Olen myös huomannut saman, se tuntuu olevan joku miehisyyden mitta. -
-
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Itse asiassa lapset saavat automaattisesti synnyttäneen vanhemman sukunimen riippumatta siitä, ovatko vanhemmat naimisissa vai eivät, elleivät vanhemmat erikseen ilmoita lapselle ei-synnyttäneen vanhemman sukunimeä. Etunimien ilmoittamisen yhteydessä valitaan myös sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, mutta siihen asti vauvan ainoa nimi on äitinsä sukunimi. Ilmeisesti virheellinen käsityksesi tulee siitä, että tosi iso osa naisista vaihtaa sukunimeään, kun menee naimisiin, jolloin sama nimi toki sitten tulee lapsillekin. Nimen vaihtaminen ei kuitenkaan ole pakollista, ja en itse edes oikein ymmärrä, miksi sellaista tehdään. -
Viitteetön kalkkuna: Sehän on kautta aikain ollut juurikin perinne, että lapselle tulee isän sukunimi - oli naimisissa tai ei. Mulla on naisena harmittanut ajatus, että joskus kun saan lapsia, ne nimetään automaattisesti isänsä mukaan, jolloin oman sukuni haara kuolee minuun ja siskooni, kun ei ole meillä veljeä tai setää poikineen sukua jatkamaan.
Siis mitä ihmettä? Lapsi saa isän sukunimen automaattisesti tasan yhdessä tapauksessa: jos äidillä on jo se, eli jos se on vanhempien yhteinen sukunimi. Muussa tapauksessa, ellei mitään ilmoiteta, lapsi nimenomaan saa äitinsä sukunimen.Ellei olla naimisissa, mistä ajattelet, että isä edes tiedetään? (Ei sitä naimisissa ollessakaan tietty välttämättä tiedä, ei sillä.) Se pitää ilmoittaa, kuten haluttu nimikin pitää ilmoittaa. Jos puhutaan "perinteistä kautta aikain", niin aika tavallinen tilanne on ollut, että mies ei aviotonta lasta tunnusta. Kenenkäs muun nimen lapsi saisi kuin äidin. -
Vaikeudeton tiikeri: Hienon kuvan Raija on Kuusijärveltä ottanut. En oo koskaan nähnyt siellä noin pitkää tietä.
Tämä. Hupsua levitellä nimenomaan vantaalaisessa ryhmässä tuollaisia kuvia, sillä luultavasti jokainen Vantaalla asuva tietää, ettei Kuusijärvellä näytä tuolta. -
Vaikeudeton tiikeri: Miehille yleensäkin sukunimi on jostain ihmeen syystä jokin Juttu.
Kun luet nämä kommentit, niin saatat huomata että se sukunimi taitaakin olla naisille jokin Juttu. -
Suora muovipussi: Todellakin Suomessa edelleen vanhanaikaista. Minunkin mies kuvitteli että lapselle tulee automaattisesti isän sukunimi. Kaikki ketä tunnen ovat antaneet isän sukunimen lapselleen olivat naimisissa tai ei vaikka äidillä ja isällä ei ole sama sukunimi. Se pitää tosiaan erikseen vaihtaa, [...]
Mie halusin, että lapsi saa isänsä sukunimen, koska son harvinaisempi nimi ja hänen sukujuuret on pohjosessa, missä lapsikin kasvaa, toisin ko minun. Ajattelin siis, että se nimi osaltaan sitoo hänet niihin juuriinsa siinä maaperässä ja kulttuurissa, jossa hän kasvaa.Mutta minulla ei kyllä myöskään ole mitenkään tunnepitosta suhdetta omaan sukunimeeni ja jos olisimme päätyneet lapsen isän kans naimisiin, emmekä eroon, niin olisin varmaan iteki ottanu hänen nimen noista samoista syistä.
Kommentoi
Kommentti