Parisuhdeterapiaa, osa 34
"Onko tämä normaalia?" – Ulkomaalaistaustainen ihmettelee muumikulttuuria.
73 kommenttia
-
Tuollainen muumihulluus ei ole normaalia. Anoppi on kajahtanut. Tuo sekoilu tossa suvussa ei lopu ennen kuin selkesti vahvatahtoinen matriarkka poistuu keskuudestamme 🤷🏻. Tsemppiä anonyymille.
-
-
Mikrofoniton haukka: Eipä tuu anopista kovin muumimammainen mielikuva.. Ei oo normaalia.
Ei tuu ei. Vaapukkamehua pitäisi tarjota. -
Toivon mukaan sukuun ei tule liikaa lapsia, sillä nopeasti kun laskin, niin kaikkein markkinoitavimpia hahmoja joilta löytyy todennäköisesti omat astiasarjansa on noin 20 ja perheessä vaikuttaisi olevan puolet hahmoista jo varattu, enkä kadehdi sitä kelle anoppi määrää Haisulin roolin.
-
Voi hyvänen aika. Muumihullu anoppi sikseen, aikuinen mies myötäilemässä äitiään ja heittämässä puolisonsa susille paljastamalla tämän "väärän" lahjan on kyllä aika lapsellista. Anoppi saa anoppilassa tarjoilla kahvit mistä kupeista kenellekin haluaa, mutta ei hänelle kyllä kuulu pätkän vertaa mistä kukin sumppinsa nauttii omassa kotonaan.
-
-
Sävyisä gorilla: Tää vaikuttaa ihan keksityltä tarinalta. Anteeksi vaan.
Miksi ihmeessä? Meillä oli joka joulu käytössä appiukon luona lautassarja, joissa oli eri eläinhahmoja. Jokainen oli valinnut oman suosikkinsa, eli yhdellä hirvi, toisella karhu, kolmannella kettu jne. Samaten monopolissa tiedettiin aina, kuka haluaa olla hattu, kenkä, koira, sormustin yms. Sellaisia vakiintuneita tapoja. Ja meillä oli tosiaan ikääkin 30-70+ v.Tosin meillä nämä suosikit valittiin ITSE, eikä kukaan niitä määrännyt... Eikä maailma mennyt rikki siitä, jos oli joku vieraampi mukana ja halusikin pelata juuri sillä omalla suosikkihahmolla. Omalla porukalla kaikille tuli automaattisesti suosikkihahmot.En siis yhtään usko, että nimikkohahmot olisivat erikoisuus, joskin oletan, ettei niitä kukaan määrittele, vaan ne valitaan itse. -
Antaisin eron vinkiksi, kun kerran noin lapsellisen miehen mennyt ottamaan, mutta lapsi jo tulossa niin kai se on sit ihan vaan valintojen maailma.
-
-
Pahinta tossa on tuo vässykkä mies jolle äiti on ykkönen ja sen temppuilut menee kaiken muun edelle.
-
Hämy tyyny: Miksi ihmeessä? Meillä oli joka joulu käytössä appiukon luona lautassarja, joissa oli eri eläinhahmoja. Jokainen oli valinnut oman suosikkinsa, eli yhdellä hirvi, toisella karhu, kolmannella kettu jne. Samaten monopolissa tiedettiin aina, kuka haluaa olla hattu, kenkä, koira, sormustin yms. Sellaisia vakiintuneita [...]
Se ei liene erityisen vaarallista, jos talossa kaikilla on joku oma muki, josta kenenkään muun ei kuulu juoda. Vähän niin kuin mukit joissa lukee oma nimi, ei siinä mitään.Siinä vaiheessa homma menee vähintäänkin erikoiseksi, kun väärästä mukista juomista pidetään oikeasti haudanvakavana rikkeenä eikä ole suvaittavaa edes lahjaksi saada jonkun toisen "omalla" hahmolla kuvitettua mukia. -
Meillä äidin luona kaikki mukit on jaettu itse kunkin omiksi mukeiksi. Mikään ole niin rasittavaa, kun oma muki on pesussa ja kaappi olisi täynnä mukeja, mutta niitä ei saa ottaa, kun eivät ole sinun. Esim siskon perheen mukeja ei voi lainata, vaikka saattaa mennä se pari-kolme viikkoa että he ovat tulossa käymään…
-
-
Väsyttävä gorilla: Pahinta tossa on tuo vässykkä mies jolle äiti on ykkönen ja sen temppuilut menee kaiken muun edelle.
Niinpä, parin vuoden päästä ero vireillä ja syynä mammanpoika. Itketään kun häät ja vauva ei ollutkaan mikään taika joka muuttaisi miehen.Mä en voi käsittää naisia, jotka seurustelee mammanpojan kanssa, menee kihloihin mammanpojan kanssa ja sit naimisissa ihmettelee miten se vieläkin on mammanpoika.Tää on siis enemmän naisten ongelma, miehet jotenkin osaa lähteä ennemmin suhteesta jossa puoliso on vanhempien kontrolissa.Toista et voi muuttaa, sukupuolesta riippumatta. -
Ei ole normaalia. Noiden muumi.ammojen ym olisi syytä pyrkiä eroon tuosta "leikistä" joka osoittaa jo huolestuttavia piirteitä. Terapiaa voisi kokeilla ensi alkuun ja jos muu ei auta niin lääkitystä peliin. Sairauteen auttaa oikeanlainen hoito.
-
Pakko myöntää, että tuli mieleen katkerat muistot lapsuudesta, kun olin saanut hienon mukin kaverilta lahjaksi. Halusin pitää sen vain omanani, ja olin kieltänyt muita perheenjäseniäni käyttämästä sitä. Tietenkin se oli sitten kuitenkin aina juuri se muki, jonka muut vahingossa tai "vahingossa" ottivat aina käyttöönsä. Erityisen paljon harmitti, kun mukin kuviot haalistuivat melko nopeasti pesuissa pois. Lapselta vielä ymmärränkin harmistuksen siitä, että joku lainaa luvatta toisen mukia, ja varsinkin, jos kyseessä on nopeasti kuluva tuote. Muumimukit nyt kuitenkin käsittääkseni kestävät hyvin konepesuakin, eivätkä juuri käytössä kulu. Käsittämättömintä tässä tapauksessa on kuitenkin se, että mukipoliisina toimii aikuinen ihminen, ja joka lisäksi vielä kontrolloi sitä, mitä tavaroita hänen aikuiset lapsensa ja heidän puolisonsa käyttävät omissa kodeissaan. Voi hyvänen aika.
-
Lapsena sain kanssa lahjaksi muumituotteita. Joo, olihan meillä tämän takia omat mukit ja pyyhkeet eikä toisen tuotetta saanut ottaa ilman lupaa ja tietysti minä sain Mymmeli -mukin ja pikkusisko Pikku Myyn. Mutta silti tämä tapaus kuulostaa vahvasti Redditin AITA postaukselta, jonka vastaus on hyvin selvä
-
Mikrofoniton haukka: Eipä tuu anopista kovin muumimammainen mielikuva.. Ei oo normaalia.
Aivan halosmainen vaikutelma tulee. -
Tunnekylmä myyrä: Aivan halosmainen vaikutelma tulee.
Hänen aikanaanhan se lautaskiistakin oli käynnissä. -
Olisi pitänyt varmaan ensin lukea mokat ja sitten vastata kyselyyn, koska mulla on juurikin lahjaksi saatuja muumimukeja (muumimamma, ja nimikirjaimmuki) jotka on periaatteessa mun ja yleensä vain itse juon niistä- mutta en sentään aivan noin sekopää ole enkä suuttuis jos joku muu mukin ottaisi käyttöön. Anoppi kuulostaa aika raskaalta ihmiseltä. Se voisi olla vielä ok jos itse päättäisi kaikille hahmot omaksi huviksi ja kattaisi tietyille sukulaisille tietyt astiat..
-
-
Ei taida olla kaikki muumit laaksossa. Tai sitten niitä vilisee liikaakin.
-
Toivottavasti ryhmän jäsenet kertoivat hänelle, että ei todellakaan ole normaalia! Kamala (mahdollisesti mielenterveysongelmainen) anoppi, ja mieskin peloteltu samaan sekoiluun.
-
Säännötön seuraeläin: Voi hyvänen aika. Muumihullu anoppi sikseen, aikuinen mies myötäilemässä äitiään ja heittämässä puolisonsa susille paljastamalla tämän "väärän" lahjan on kyllä aika lapsellista. Anoppi saa anoppilassa tarjoilla kahvit mistä kupeista kenellekin haluaa, mutta ei hänelle kyllä kuulu pätkän vertaa mistä kukin sumppinsa nauttii omassa kotonaan.
Nimenomaan. Leikkiköön muumiroolipeliä kotonaan, mutta miten ihmeessä voi odottaa että kaikki lähipiirissä mukautuvat tähän omassa kodissaan, kun kaikenlaisia muumituotteitahan sitä ostetaan ja annetaan. Meidän perheessä on yksi ihan hauska tarina näihin liittyen. Itse lapsena yhtenä jouluna ostin (äidin kanssa ja äidin rahoilla) muumimukit kaikille perheenjäsenille, ja laitoin kyllä ajatusta siihen kenelle piti olla mikäkin muki. Siinä ei oikeasti ollut mitään hengenvakavaa järjestelyä että muiden mukeista ei olisi saanut juoda, mutta kaikista oli kyllä hauskaa jonkun aikaa valikoida aina oma mukinsa kaapista. Sitten eräänä aamuna vanhin sisko tuli käymään ensimmäistä kertaa silloisen poikaystävänsä kanssa, joidenkin olosuhteiden vuoksi saapuivat aika aikaisin aamulla hiljakseen olkkariin odottelemaan ja juomaan kahvit. Poikaystävälle oli päätynyt iskän muumipappamuki, ja voi raukan säikähdystä kun keittiöstä kajahtaa iskän möreällä äänellä "MISSÄ ON MUN MUUMIMUKI". xD Ajatteli tietysti että aloittaa heti väärällä jalalla tyttöystävän vanhempien kanssa... Pian siinä selvisi että ei todellisuudessa suurta vahinkoa ollut sattunut. -
Sanmperi: Ei ole normaalia. Noiden muumi.ammojen ym olisi syytä pyrkiä eroon tuosta "leikistä" joka osoittaa jo huolestuttavia piirteitä. Terapiaa voisi kokeilla ensi alkuun ja jos muu ei auta niin lääkitystä peliin. Sairauteen auttaa oikeanlainen hoito.
Ei tuommosia saa ikinä hoitoon (omasta tahdostaan). -
Kuulostaa vahvalta läheisriippuvvuudelta, jossa anoppi on löytänyt vähän spesifin tavan kontrolloida muita. Todennäköisesti ei ole ensimmäinen asia ja poika (ja muu suku) on lapsesta asti tottunut tähän narsistiseen kontrolliin. Itse tällaisen anopin omanneena, en muistele lämmöllä esim. omien lasten kotien sisustukseen puuttumiseen, ihan silleen remppayksityiskohtia myöten. Poikahan ei äidiltään voinut mitään kieltää, joten katsoin itse parhaaksi suksia helvettiin koko suvusta.
-
Meillä on anoppilassa yksi muki, josta anoppi ja lapsenlapset haluavat aina juoda. Konflikti vältettiin siten, että jääkaapin oveen tehtiin lista, kuka on käyttänyt sitä viimeksi, jolloin voidaan helposti laskea, kenen vuoro on seuraavaksi. Eikä ole edes muumimuki.
-
Mä keräilin joskus muumiastioita, fanitan vieläkin, mutta toisiksi viimeisimmän muuton tienoilla mä myin mun muumimukit, yhtä lukuunottamatta, se kun sattui oleen mun ihan eka muumimuki, jonka oon saanu iskältä lapsena. Iskä osti lapsuudenkotiin muutaman muumimukeista ja ne kalliimmat sitten myin keräilijöille. Eikä iskä oo kyl määritelly kuka sais juoda mistäkin. 😂 Mä tosin olin hölmöyttäni laittanu oman ainoan muumimukini astiakaappiin ja sain sätkyn kun kylässä ollut kaveri päätti juoda siitä aamukahvinsa. En vaan ois uskonu, että joku valitsisi itselleen korvattoman kahvimukin, vaikka oli ihan ehjiäkin mukeja. Siirsin mukin sit kirjahyllylle ja myöhemmin vitriiniin, kun en tosiaan halua riskiä, että joku niistä harvoin käyvistä vieraista sitä enää ottaa, se on kuitenkin mulle lapsuudesta tärkeä muisto. 💗
-
En ole koskaan ymmärtänyt tätä muumihysteriaa. Joo, käytössä olevat ko. tuotteet on varmaan ihan jees, mutta että hillotaan vitriineissä ja kaappien päällä jotain törppöjä pölyä keräämässä, koska niitähän EI saa käyttää etteivät kulu. Mokan anoppi olisi saanut jo kuulla pari valittua sanaa käytöksestään ja luultavasti tää ~mieskin olisi ollut jo luiskassa aikoja sitten.
-
Nimipalvelua vilkaistessani löysin ainakin nimet Pikku, Myy, Hemuli, Nipsu, Niisku ja Muumi, mutta minut pysäytti se, kuinka monen nimi oikeasti on "Peikko".
-
-
Himoton leijona: Tuollainen muumihulluus ei ole normaalia. Anoppi on kajahtanut. Tuo sekoilu tossa suvussa ei lopu ennen kuin selkesti vahvatahtoinen matriarkka poistuu keskuudestamme 🤷🏻. Tsemppiä anonyymille.
Tuskin riittää yhden matriarkan poistuminen kun hänen lapsetkin on ottanut tavan haltuun niin vahvasti. Taitaa vaatia useamman sukupolven vaihdoksen ennen kuin kultti kuolee. -
Antaa anopin sekoilla, mutta miksi munaton mies lähtee tohon touhuun mukaan. Toisen lahjaa ruveta arvostelemaan tai antamaan eteenpäin. Mutsin eksä oli ihan kajahtanut, meistä lapsista ei kukaan lähtenyt sen typeriin juttuihin mukaan tai antanut pompottaa. Ihan suoraan sanottiin kun sieltä pääsi sammakoita toisesta päästä.
-
Itse pikkusieluisena alkaisin kentamaan mukanani jotain random muumi-tauhkaa joka on muuta kuin ae minulle määritelty aina anopin tavatessa. Ja jos taloon sattuisi vierailulle niin saisi jonkun geneerisen mukin ja itse joisin juurikin siitä muumimamma-mukista 😂 Mies voisi sentään kauniisti pyytää kassejaan äipältään takaisin. Harvoin noin munattomia tapaa.
-
Kuulostaa ihan Speden Pikkupojat-meiningiltä: https://www.youtube.com/watch?v=67QLRNjt7CI
-
Aloittajan tilanne kuulostaa hullulta, mutta meilläkin ollaan aika kaavoihin kangistuneita. Molempien isoäitien luona oli perheellä omat paikat ja puuolivakavaa murjottamista tiedossa, jos joku yritti istua väärään tuoliin. Toisella isoäidillä oli myös (ei muumi) muki, josta lapsena käytiin jatkuvaa sotaa. Sanoin jo pienenä, että se on minun perintöosuuteni. Vähän hymyilyttää aina, kun se silmiin osuu kirjahyllystä. Käyttää en uskalla, koska olen kova pudottelemaan asioita.
-
Anonyymille muumiminiälle vinkiksi, että yksi ratkaisu tilanteeseen olis luultavasti hankkia muutama muumituote lisää ja valita sellaiset, joissa on joku muu hahmo kuin juuri se Muumimamma. Niin että puolison perheen tulkitsema viesti ei olekaan enää "Minä haluan teidän suvun Muumimammaksi Muumimamman paikalle" vaan "Minä en ole mukana teidän muumiperheleikissä enkä halua mitään tiettyä hahmoa itselleni, vaan käytän ihan mitä muumituotteita sattuu." Tai sitten ota ero miehestä. Sekin toimii.
-
Sisällissodan rauhoittamiseen on olemassa helppo ratkaisu; anna saamasi Muumimamma-tuotteet anopille ja pyydä häntä ostamaan sinulle vastaavat oman hahmosi kuvat sinulle. Kun anopista joskus aika jättää, ehkä perit tuolloin hänelle antamasi Muumimamma-tuotteet ja samalla perit koko manttelin. Näin perheessänne säilyy rauha ja Arabia sekä koko Muumituotesarja kiittävät kannatuksesta.
-
Nyt on anoppi ainakin vihainen, kun koko Suomi saa lukea hänen muumi pakkomielteestään.
-
Kaikkea sitä. Siskolla on paljon muumimukeja, ja kahvikuppia valitessa kattelen kyllä omaa lempparia sieltä, mutta hyviä hahmoja on niin monta, etten kovin pahasti harmistu, jos joku on ehtinyt jo viedä sen hattivattimukin.
-
Onhan noita muumi- ja muitakin tuotteita nähnyt lajiteltavan kattauksissa eri henkilöille, mutta ei ne nyt pakkomielteisiä ole etteikö joku muukin saisi niitä käyttää. Eikä mitään ole vakiona kenelläkään mitä voisi omia. Itsehän mieluusti olen Haisuli tai vaikka Nuuska-Muikkunen vaikken nuuskaa käytäkään enkä osaa soittaa huuliharppua. Ihan sama vaikka olisin Hemuli tai Viljonkka kunhan ei Nipsu :D
-
Ostakaa sille anopille 50kg muumiperunoita, hiljenee sillä. Saakeli menny ihan pienesti yli tää muumitus jo hyvän aikaa sitten.. Ite olisin Haisuli.
-
Olen aina pitänyt muumimukien keräilijöitä hieman kajahtaneina, mutta tämä menee jo aika pitkälle.
-
Mikrofoniton haukka: Eipä tuu anopista kovin muumimammainen mielikuva.. Ei oo normaalia.
Enemmänkin kuulostaa Vilijonkalta -
Huvittavaa puhua puolisosta sanalla "mies", jos tämä on äitinsä tahtoon alistuva vässykkä, joka piittaa jostain vitun muumi-jutuista.
-
Ai mitä, eikö kaikki muka annakaan saamiaan lahjoja toisille ihmisille ja ostakaan itse itselleen parempaa lahjaa?
-
-
Vivahteeton avokado: "Mieslapsi" ois parempi jos napanuora vielä noin tiukassa.
Eihän tuo nyt välttämättä mikään vässykkä ole, suvun tavat pinttyy jäseniinsä joskus tiukkaan ja tämä "perinne" voi olla oikeasti (liian) tärkeä miehelle itselleen, joka ei boi ymmärtää miten puoliso ei tajua alkaa leikkiin mukaan yhtä tosissaan. -
Unis: En ole koskaan ymmärtänyt tätä muumihysteriaa. Joo, käytössä olevat ko. tuotteet on varmaan ihan jees, mutta että hillotaan vitriineissä ja kaappien päällä jotain törppöjä pölyä keräämässä, koska niitähän EI saa käyttää etteivät kulu. Mokan anoppi olisi saanut jo kuulla pari valittua sanaa [...]
Eikai se nyt niin kummaa ole hillota niitä kaapissa? keräilyesineitä siinä missä joku muukin.. Minä kerään vanhaa kotimaista lasia ja en anna kenenkään koskea niihin. Siellä on kaapissa yli 100 vuotiaita kippoja ja surisin jos joku niistä menisi huolimattomien vieraiden käsissä rikki. Koska eihän ne niille muille merkitse mitään, keräilijöille vain.Mokan anoppi on kauhea. Voin hyvin kuvitella että jos oma anoppini olisi tuollainen minä olisin haisuli ja mieskin samanlainen tossu eikä sanoisi mitään.anonyymille voin kertoa oman ratkaisuni kiusaavan anopin kanssa: en käy heillä ja he eivät käy meillä. Näin. Kivasti ongelma ratkaistu siinä. -
Totta kai siitä piti repiä suomalaisia syyllistävä yleistävä vihjaus ja korostaa, millä lailla on itse parempi. En ihmettele, jos tuollaisissa perheissä on sisällissota.
-
Punnittu mustikka: Niinpä, parin vuoden päästä ero vireillä ja syynä mammanpoika. Itketään kun häät ja vauva ei ollutkaan mikään taika joka muuttaisi miehen. Mä en voi käsittää naisia, jotka seurustelee mammanpojan kanssa, menee kihloihin mammanpojan kanssa ja sit naimisissa ihmettelee miten se vieläkin on mammanpoika. Tää on siis [...]
Mä en voi käsittää mammanpoikia. -
Oma muumihahmoni vaihtelee. Lapsena olin selvä Muumipeikko. Elin Nuuskamuikkusvaiheen varhaisaikuisuudessa. Nykyään vaihtelee Mymmeli-Muumimamma-muumipappa- akselilla. Ei niitä hahmoja omita.
-
Taivutettu metsämarja: Mä en voi käsittää mammanpoikia.
Muumimammanpoikia? ;-) -
Tuon muumihahmojen roolijaon taustalla lienee myös ajatus, että perhe sukulaisineen edustaa idyllistä ja ihailtavaa muumiperhettä, jonka keskiössä on tietysti ihana muumimamma. Mutta jos idyllin pintaa vähän rapsuttaa, sieltä paljastuukin kaikenlaista ei ihan niin mukavaa.
-
-
Pilkullinen liiteri: Tuon muumihahmojen roolijaon taustalla lienee myös ajatus, että perhe sukulaisineen edustaa idyllistä ja ihailtavaa muumiperhettä, jonka keskiössä on tietysti ihana muumimamma. Mutta jos idyllin pintaa vähän rapsuttaa, sieltä paljastuukin kaikenlaista ei ihan niin mukavaa.
Ai viinaa ja perheväkivaltaa? -
Huoltovapaa persoona: Kuulostaa ihan Speden Pikkupojat-meiningiltä: youtube.com/watch?v=67QLRNjt7CI
Loistava sketsi ja osuu tähän :D Tostahan oli täyspitkä elokuvakin. Olivat jossain kesämökillä missä naapurina keksijä Yskänen ja upseeri Jäpälä. -
Napael: Toivon mukaan sukuun ei tule liikaa lapsia, sillä nopeasti kun laskin, niin kaikkein markkinoitavimpia hahmoja joilta löytyy todennäköisesti omat astiasarjansa on noin 20 ja perheessä vaikuttaisi olevan puolet hahmoista jo varattu, enkä kadehdi sitä kelle anoppi määrää Haisulin roolin.
Siis mieluummin Haisuli kuin joku NIPSU, joka mahdollisesti oli jo jollekulle määrätty. Tulkitsisin itseni suvun hylkiöksi jos Nipsu napsahtais. -
Pöykäri peto: Siis mieluummin Haisuli kuin joku NIPSU, joka mahdollisesti oli jo jollekulle määrätty. Tulkitsisin itseni suvun hylkiöksi jos Nipsu napsahtais.
Mulle olisi ihan sama mikä sieltä tulisi, vaikka mörkö. En jaksaisi ottaa tosissaan vaikka joku ottaisikin.Tästä muuminsilta aikuisten muumilaaksoon missä tosissaanottajat voisivat larpata haluamaansa hahmoa. Tuokin anoppi mamman pukuun vaan :) -
Naismainenko?: Mitäs muuta 1900-luvulle?
Siellä oli mm. äidinkielen opetusta, jossa vaadittiin oikeinkirjoituksen alkeiden osaamista. -
Helpottunut lehmä: Mulle olisi ihan sama mikä sieltä tulisi, vaikka mörkö. En jaksaisi ottaa tosissaan vaikka joku ottaisikin. Tästä muuminsilta aikuisten muumilaaksoon missä tosissaanottajat voisivat larpata haluamaansa hahmoa. Tuokin anoppi mamman pukuun vaan :)
En pääse eroon mielikuvasta, jossa keski-iän jo ylittänyt ylipainoinen nainen häärii keittiössä pylly paljaana pelkkä punavalkoraidallinen esiliina yllään. -
Valtionhoitaja: En pääse eroon mielikuvasta, jossa keski-iän jo ylittänyt ylipainoinen nainen häärii keittiössä pylly paljaana pelkkä punavalkoraidallinen esiliina yllään.
Sillä on sentään esiliina ja paljaana pelkästään pylly. Entäs se keski-iän ylittänyt ylipainoinen miesraukka pelkässä silinterihatussa? Voihan sitä hattua toki pitää kädessä ja kättä strategisesti haarojen edessä, mutta pidemmän päälle kuulostaa vähän hankalalta, kun ei ole ikinä vapaana kuin yksi käsi kerrallaan. -
Sähköistetty riikinkukko: Sillä on sentään esiliina ja paljaana pelkästään pylly. Entäs se keski-iän ylittänyt ylipainoinen miesraukka pelkässä silinterihatussa? Voihan sitä hattua toki pitää kädessä ja kättä strategisesti haarojen edessä, mutta pidemmän päälle kuulostaa vähän hankalalta, kun ei ole ikinä vapaana kuin yksi käsi kerrallaan.
Normipäivä meillä ainakin. -
Kohtisuora hai: Meillä äidin luona kaikki mukit on jaettu itse kunkin omiksi mukeiksi. Mikään ole niin rasittavaa, kun oma muki on pesussa ja kaappi olisi täynnä mukeja, mutta niitä ei saa ottaa, kun eivät ole sinun. Esim siskon perheen mukeja ei voi lainata, vaikka saattaa mennä se pari-kolme viikkoa että he ovat tulossa käymään…
Onneks mun porukoilla on vaan valkoisia mukeja ja jotain random tuliais-/lahjakuppeja. Mulla oli kyllä kersana omat muumiastiat, mutta eihän kukaan aikuinen mistään lastenastioista syö. Menivät siskon muksuille mummulakäyttöön. -
Tornipöllö: Se ei liene erityisen vaarallista, jos talossa kaikilla on joku oma muki, josta kenenkään muun ei kuulu juoda. Vähän niin kuin mukit joissa lukee oma nimi, ei siinä mitään. Siinä vaiheessa homma menee vähintäänkin erikoiseksi, kun väärästä mukista juomista pidetään oikeasti haudanvakavana rikkeenä eikä ole suvaittavaa edes lahjaksi saada jonkun toisen "omalla" hahmolla kuvitettua mukia.
No näin. Meidän perheessä, siis porukoiden kotona, on kans tää mukijako. Se alko vissiin siitä et porukoille ostettiin lahjaks Mamma- ja Pappamukit, jonka jälkeen äiti hankki meille lapsille omat. Sit kun tuli lasten kumppaneita mukaan, äiti hankki niille myös omat mukit, mut siis sinne porukoiden kotiin vierailuja varten. Siskojen lapsilla ei taida omia muumimukeja viel mummolassa olla, enkä tiedä tuleeko.Mökilläkin lapsena oli aika lailla määrätyt mukit ainakin osalle porukasta, kun samaa mökkiä käytti koko suku.Mut eihän se nyt niin voi mennä, että joku anoppi vois määrätä et mistä toinen ihminen omassa kodissaan kahvinsa/teensä juo! Tai muutenkaan, että millä pyyhkeellä itsensä kuivaa. Et se voi olla ihan hauska ja kiva juttu siel anoppilassa, mut eihän sen perusteella voi määrätä mitä tuotteita jälkikasvu kotonaan käyttää. -
Yksi anoppi on ostanut lähisukulaisille nimimukit. Poikansa erosi ja otti uuden kumppanin, niin uudelle kumppanille ei ole ostanut nimimukia, vaan tälle laitettiin ex-kumppaninn muki.
Kommentti