Töitä tarjolla, osa 5
Kaikkien aikojen parhaat työhaastattelut.
Edellisessä osassa naistenhuoneella etsittiin tuottavaa sivubisnestä.
Seuraava
Rento läskien rättienvaihto kohtaa kaikkien ongelmien äidin – alustavan varauksen. Edellinen
Onko tämä Pirkkaa vai Pradaa?
Rento läskien rättienvaihto kohtaa kaikkien ongelmien äidin – alustavan varauksen. Edellinen
Onko tämä Pirkkaa vai Pradaa?
28 kommenttia
-
Aika raju haastattelu jos tipahtaa baarijakkaralta 🤣. Nämähän oli hauskoja. Ei itselle vaan ole sattunut kuin kaikkea tavallista tylsää.
-
-
Tunnekylmä myyrä: Onneksi ei ollut menossa tapaamaan Anus Aukkoa.
Anu Saukkoa siis 👍 -
Kaveri meni taannoin työhaastatteluun joka meni ihan hyvin siihen asti että piti allekirjoittaa työsopimus. Oikea käsi ei toiminutkaan normaalisti niin päätti vasemmalla kädellä auttaa oikeaa kättä. Mikä lie krapulapaniikki iskenyt.
-
Veikkaan, että Auli Saukko on saanut kuulla vitsejä auliista aukostaan.
-
Toi sähkölasku pisti nauramaan oikein ääneen. Olis nyt kertonut saiko paikan. Mun ehkä noloin hetki työhaastattelussa on ollut, kun puhuttiin haastattelijsn kanssa mun vähän erikoisesta koulutuksesta, joka ei ihan kaikille ihmisille oo tuttu. Tarkoitukseni oli jotenkin kertoa, että ei ole ihan helppoa hakea edes töitä tällä koulutukselle, mutta sanoin että "tässä pitää ihan osata myydä itseään". Aiemmin leppoinen keskustelu jäätyi ja haastattelijat vain tuijotti mua ilmekään värähtämättä. Olisin kuitenkin todennäköisesti saanut paikan, mutta meillä muista syistä keskustelu siitä loppui tuon työnantajan kanssa.
-
-
Itsellä ei ole tapahtunut muuta kuin menin kerran hiestä läpimärkänä haastatteluun, kun olevinaan myöhstyin sieltä. Mulla oli ollut kaikki valmiina ja tiesin millä bussilla sinne pitää mennä. Katsoin sitten kelloa jossain vaiheessa huomasin että bussi lähtee just nyt, ja olin vielä kotona. Seuraavalla ei olisi kerennyt joten polkypyörä alle ja hirveetä kyytiä haastatteluun. Kun löysin pomon sieltä, se vain katsoi mua hölmönä mitä minä teen siellä niin aikasin. Olin tuntia reilu etuajassa. Aamulla kelloa katsoessa jonkun aivopierun takia luulin aijempaa bussia omaksi. Sain paikan.
-
Toj Karin: Itsellä ei ole tapahtunut muuta kuin menin kerran hiestä läpimärkänä haastatteluun, kun olevinaan myöhstyin sieltä. Mulla oli ollut kaikki valmiina ja tiesin millä bussilla sinne pitää mennä. Katsoin sitten kelloa jossain vaiheessa huomasin että bussi lähtee just nyt, ja olin vielä kotona. [...]
Olevinaan myöhästyin.Tuntia reilu.Aijempaa.... -
Mulla irtos kerran haastattelussa silmälasin linssi, kun se linssiä paikallaan pitävä ruuvi oli päässyt löystymään. Siinä minä sitten tihrustin yrittäen saada laseja kuntoon ja samalla vastailla kysymyksiin. Sain paikan.
-
Linssinviilaaja: Mulla irtos kerran haastattelussa silmälasin linssi, kun se linssiä paikallaan pitävä ruuvi oli päässyt löystymään. Siinä minä sitten tihrustin yrittäen saada laseja kuntoon ja samalla vastailla kysymyksiin. Sain paikan.
Ihana esimerkki siitä, että yksi tärkeä juttu työelämässä on se, miten reagoi yllättäviin tilanteisiin.Vissiin sun reagointi teki vaikutuksen, koskapa sait paikan. -
Luultavasti Anne ei saanut paikkaa sen takia että ei tullut yksin. Ainakin itseäni ihmetyttäisi jos joku tulee seuralaisen kanssa työhaastatteluun. Tulee kuva että eikö uskalla yksin tulla vai mikä juttu.
-
Oudoin ja nopein "työhaastattelu" oli yhteen firmaan mihin tein pari vuotta aiemmin pari satunnaista lumityö keikkaa. Pyöräilin toimistolle 40 min ja ehdin hetken odottaa. Kuulin nimeni avoimesta toimistosta ehdin saada toisen jalan toimistoon ja haastattelija totesi että "ai se olit sinä ei muuta kuin töihin vaan" hän laittaa huomenna viestiä milloin ja mihin, moikka. Vähän hölmistyneenä totesin että kiitos moro. Oli vissiin tullu tehtyä vaikutus kun silloin pari vuotta aiemmin. Sama tyyppi joskus myöhemmin soitteli ja tarjosi taas töitä. Kysyi osaanko käyttää raivaussahaa, totesin että varmaa vedetään käyntiin ja varotaan terää. Totesi taas että tuolla kyllä pärjää töihin vaan opit loput.
-
-
Pluri: Luultavasti Anne ei saanut paikkaa sen takia että ei tullut yksin. Ainakin itseäni ihmetyttäisi jos joku tulee seuralaisen kanssa työhaastatteluun. Tulee kuva että eikö uskalla yksin tulla vai mikä juttu.
Itseä ihmetyttäisi erityisesti jos kyseessä olisi vanhempi, anoppi tai vastaava. Tulisi olo että hakija ei ole kasvanut aikuiseksi ja tarvitsee perusasioihin vanhemman tai siihen rinnastettavan henkilön tukea. Jos saattajalle olisi jokin selitys kuten että jatkavat matkaa siitä jonnekin keskenään, tämä olisi lieventävä asianhaara. Silti vähän kummastelisin. -
Minulla oli takana pitkähkö työttömyyskausi. Vaikuttaa siltä että sen aikana jotenkin kadotin yhteyden ammattiminääni. Olin sitten työhaastattelussa kahvilaan työntekijäksi. Haastattelun aikana omistaja mainitsi jotakin perusasioista, kuten että työssä kuuluu hymyillä asiakkaille vaikka on paineen alla. Hermostuksissani sitten huolestuin siitä että olinkohan hymyillyt tarpeeksi haastattelussa, ja vedin yhtäkkiä naamalleni varmasti todella typerän näköisen, selkeästi teennäisen hymyn demonstroimaan hymyilytaitojani. Näytti suunnilleen tältä 8D Muutaman sekunnin päästä tajusin että mitä helvettiä olen tekemässä ja palauduin normaaliksi. Samassa haastattelussa puhuttaessa työvuorotoiveista käytin ilmaisua "pitkät vuorot ovat fantasioitani, lyhyet vuorot eivät ole fantasioitani". Tajusin vasta myöhemmin haastattelijan ilmeestä, että fantasia-termin käyttö todennäköisesti kuulosti kiusallisen seksuaaliselta, vaikken sitä tietenkään seksuaaliseksi tarkoittanut. Sain paikan.
-
Menin työhaastatteluun outoon kaupunkiin. Jostain syystä en löytänyt juna-asemalta perille, vaan kellon lähestyessä pykälää jouduin soittamaan että olen eksynyt. Haastattelija tuli sitten hakemaan mut autolla (olin jossain ihan muualla). Sain paikan.
-
Akrasia: Olevinaan myöhästyin. Tuntia reilu.Aijempaa. ...
Ensimmäinen seurausta siitä kun yrittää kirjoittaa pitkää ja monimutkaista tarinaa mahdollisimman tiiviisti poimien vain tarinan kannalta oleellisimmat yksityiskohdat ja vieläpä lievässä kiireessä ennen töihin lähtöä.Toinen tuli samasta syystä mutta oikoluvun aikana ja lisäsin "reilun" vahingossa väärään välikköön."Aijempaa" on tavallinen kirotusvire mitä monet ihmiset tekevät. En ole koskaan väittänyt kirjoittavani täydellistä suomea.Oliko muuta? Itse löysin ainakin yhden puuttuvan pilkun kun en osaa pilkkusääntöjäkään pilkun tarkkaan. Mutta et näemmä osaa sinäkään joten sulla ei ole varaa valittaa virheistä huolimatta yksiselitteisen selkeästä ja helposti ymmärrettävästä tekstistä. -
Olevinaan myöhästyin, mitä se tarkoittaa? Olin myöhästyvinäni = esitin, että olen myöhässä? Vai vain: Luulin myöhästyväni?
-
Paljasjalkainen mestari: Olevinaan myöhästyin, mitä se tarkoittaa? Olin myöhästyvinäni = esitin, että olen myöhässä? Vai vain: Luulin myöhästyväni?
Tuo viimeinen. Jossain päin Suomea (muistaakseni idässä) tavallinen tapa ilmaista luulemista. Esim ”olevinani katsoin että vastaan tuli mörkö” -
Silkka sitruuna: Tuo viimeinen. Jossain päin Suomea (muistaakseni idässä) tavallinen tapa ilmaista luulemista. Esim ”olevinani katsoin että vastaan tuli mörkö”
Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ikäni asuneena voin vahvistaa, että ainakin minulle on ihan tuttu (puhekielinen) ilmaisu, jota käytän itsekin. Paitsi että se on tosiaan "olevinaan katsoin", ei "olevinani katsoin". Vastaa sanaa "mukamas". -
Aikoinaan ensimmäistä kertaa töitä hakiessa ajattelemattani menin työhaastatteluun kilpailevan firman lippis päässä. Jätin pöydälle haastattelun ajaksi ja lähtiessäni kun olin laittamassa päähän huikkasi haastattelija toimistovastaavalle että annahan pojalle kunnon hattu päähän. Vasta siinä vaiheessa tajusin että hetkinen... Sain töitä.
-
Työhaastattelussa alkoi vuotamaan verta nenästä. Piti kysyä haastattelijoilta missä lähin WC että sai paperia. Sormilla puristamalla sai estettyä sen ettei sotkua tullut. Taustaksi semmoinen että nenä on herkkä verenvuodolle ja jännittävät tilanteet voivat sitä myös aiheuttaa. Tyrehtyy se sitten hetken päästä kun on painanut nenää. Jos joku olisi nähnyt niin olisihan se voinut olla humoristista että miten väkivaltaisia ne työhaastattelut ovat kun sieltä pitää välissä juosta nenää pidellen ulos. Sain paikan. Ei tuosta kukaan jälkikäteen puhunut. Ainakaan sinä aikana kun tuolla 3 vuotta olin.
-
-
Olipa vain pitkästä aikaa sekä mokia että kommentteja, jotka nauratti ääneen.
-
Perinnötön piikkisika: Oudoin ja nopein "työhaastattelu" oli yhteen firmaan mihin tein pari vuotta aiemmin pari satunnaista lumityö keikkaa. Pyöräilin toimistolle 40 min ja ehdin hetken odottaa. Kuulin nimeni avoimesta toimistosta ehdin saada toisen jalan toimistoon ja haastattelija totesi että "ai se olit sinä ei [...]
Kertoo vain ja ainoastaan kiinteistönhuoltoalan kroonisesta työvoimapulasta ja siitä, miten kouluttamatonta väki siellä on. Kai nyt edes olet ajokortiton varttinarkki ja varastelet pyöräkuormaajia? -
Minulla oli aikoinaan neuvottelu pankissa aamupäivällä ja työhaastattelu iltapäivällä. Kysyttäessä työmotivaatiosta ja siitä, olenko ajatellut kauankin pysyväni firmassa, ojensin hetken mielijohteesta opintolainan maksusuunnitelman ja sanoin: "Pankin toive olisi kymmenen vuotta." Sain paikan ja hoidin sen lainan. Sittemmin otin asuntolainan ja totesin pomolle seuraavana aamuna: "Sampo antoi 20 vuoden jatkosopimuksen, koita kestää."
-
Väitöskirjapaikkaa hakiessa haastatteluun mennessä huomasin ottaneeni laukukseni kangaskassin John Waters -sitaatilla: "If you go home with somebody, & they don't have books, don't fuck 'em". Sain paikan, ja myöhemmin kehuja kassista väitöskirjaohjaajalta.
Kommentti