Rakkaat naapurit, osa 96
Ettei tule väärinkäsityksiä, jaan jouluiloa vain olosuhteiden pakosta.
28 kommenttia
-
En todellakaan luulisi konvehtien lahjoittelijaa hyväsydämiseksi, sellainen lahjahan vain vahingoittaa saajan terveyttä. Ei koskaan pitäisi antaa makeisia lahjaksi ihmiselle, josta ei varmasti tiedä, että hän sellaista tahtoo. Kuten ei pitäisi alkoholiakaan. Mulla on syömishäiriö, ja joko ahmisin lahjakonvehdit ja ahdistuisin siitä mielettömästi, tai sitten heittäisin ne roskiin.
-
Muoviton lohikäärme: En todellakaan luulisi konvehtien lahjoittelijaa hyväsydämiseksi, sellainen lahjahan vain vahingoittaa saajan terveyttä. Ei koskaan pitäisi antaa makeisia lahjaksi ihmiselle, josta ei varmasti tiedä, että hän sellaista tahtoo. Kuten ei pitäisi alkoholiakaan. Mulla on syömishäiriö, ja joko [...]
Vähän meinasi mennä tiukille, mutta ehdit vielä mukaan Vuoden 2024 typerin kommentti -kilpailuun, ja kiilasit heti kärkeen.Onnittelut. -
-
Sattumaako jos tuon taloyhtiön hallituksen PJ olisi Hannu? 😂
-
Mintulta puuttuu kommentista "kaverin puolesta kyselen" 😅
-
Muoviton lohikäärme: En todellakaan luulisi konvehtien lahjoittelijaa hyväsydämiseksi, sellainen lahjahan vain vahingoittaa saajan terveyttä. Ei koskaan pitäisi antaa makeisia lahjaksi ihmiselle, josta ei varmasti tiedä, että hän sellaista tahtoo. Kuten ei pitäisi alkoholiakaan. Mulla on syömishäiriö, ja joko [...]
Yksittäisillä herkuilla ei ole mitään väliä, vaan kokonaisuus ratkaisee.Jos syöt 364 päivää vuodesta kokonaisuutena terveellisesti, mutta vedät jumalattomat suklaaöverit jouluna ja karkauspäivänä, syöt silti kokonaisuutena terveellisesti. Jos syöt 364 päivää vuodesta epäterveellisesti, ei joulusuklaasta pidättäytymiselläkään ole mitään väliä.Opettele syömään terveellistä arkiruokaa, niin ei tarvitse stressata siitä jos silloin tällöin ottaa kahvin kanssa pullan, glögin kanssa piparin tai saunan kanssa jopa toisenkin oluen. -
Muoviton lohikäärme: En todellakaan luulisi konvehtien lahjoittelijaa hyväsydämiseksi, sellainen lahjahan vain vahingoittaa saajan terveyttä. Ei koskaan pitäisi antaa makeisia lahjaksi ihmiselle, josta ei varmasti tiedä, että hän sellaista tahtoo. Kuten ei pitäisi alkoholiakaan. Mulla on syömishäiriö, ja joko [...]
Tosi ikävää, että kamppailet syömishäiriön kanssa. Toivottavasti saat siihen ammattiapua. On hyvä kuitenkin muistaa, että sinun syömishäiriösi ei ole kenenkään muun vastuulla, kuin sinun. Näin ollen on ikävää vaatia muilta, että he eivät lahjoittaisi esimerkiksi karkkeja eteenpäin. Aina voi myös kieltäytyä kohteliaasti. -
Asuttiin kerran rivarissa ja meillä yks naapuri huomas, että puolisoni on sokea, niin hän aina, vaikka ei pyydetty, niin kolas meidän oven edustalta lumet samalla ku omastaankin. Kauaa ei siinä asuttu, mutta mä ostin jouluna jonkun joulusuklaapaketin ja kortin, mihin kirjotin kiitokseksi jotain pientä ja jätin hänen oven kahvaansa. Tärkeintä kuitenkin mun mielestä se ajatus, me arvostettiin hänen elettään ja haluttiin osoittaa se pienellä lahjalla. 💖 Ja kun kohdattiin pihalla, niin hän hymyillen kiitti.🙏🏼
-
-
Harjaamaton leijona: Tosi ikävää, että kamppailet syömishäiriön kanssa. Toivottavasti saat siihen ammattiapua. On hyvä kuitenkin muistaa, että sinun syömishäiriösi ei ole kenenkään muun vastuulla, kuin sinun. Näin ollen on ikävää vaatia muilta, että he eivät lahjoittaisi esimerkiksi karkkeja eteenpäin. Aina voi myös kieltäytyä kohteliaasti.
Et ole vissiin koskaan kokeillut kieltäytyä kohteliaasti kovehtirasialahjasta. Siitä ei nimittäin pidetä ei sitten yhtään. Eli kohteliaasti kieltäytyminen ei ole mahdollista, lahjoittaja loukkaantuu lähes varmasti. Nimimerkillä kokemusta on, ite kun ensinnäkään en pidä makeasta ja siksi toisakseen konvehdeissa hyvin usein on jotain minulle sopimatonta. -
Haikaileva kana: Vähän meinasi mennä tiukille, mutta ehdit vielä mukaan Vuoden 2024 typerin kommentti -kilpailuun, ja kiilasit heti kärkeen. Onnittelut.
Taisi kärkipaikka vaihtaa ennen kuin ehti Onnitteluja sanoa. -
Harjaamaton leijona: Tosi ikävää, että kamppailet syömishäiriön kanssa. Toivottavasti saat siihen ammattiapua. On hyvä kuitenkin muistaa, että sinun syömishäiriösi ei ole kenenkään muun vastuulla, kuin sinun. Näin ollen on ikävää vaatia muilta, että he eivät lahjoittaisi esimerkiksi karkkeja eteenpäin. Aina voi myös kieltäytyä kohteliaasti.
Kohteliaasti kieltäytyä? :'DMahdotonta tässä kulttuurissa. Kieltäytyä kyllä voi, mutta kohteliaana ei sen jälkeen enää pidetä. Outona ja erikoisena ehkä kyllä. -
Peseytymätön valas: Yksittäisillä herkuilla ei ole mitään väliä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Jos syöt 364 päivää vuodesta kokonaisuutena terveellisesti, mutta vedät jumalattomat suklaaöverit jouluna ja karkauspäivänä, syöt silti kokonaisuutena terveellisesti. Jos syöt 364 päivää vuodesta epäterveellisesti, ei joulusuklaasta [...]
No kun nimenomaan hän ei osaa noin vaan niks naks opetella. Siksi on syömishäiriö.Olisit kertonut vinkkejä miten tämä opettelu tapahtuu. -
Nyhtyri hiiri: Et ole vissiin koskaan kokeillut kieltäytyä kohteliaasti kovehtirasialahjasta. Siitä ei nimittäin pidetä ei sitten yhtään. Eli kohteliaasti kieltäytyminen ei ole mahdollista, lahjoittaja loukkaantuu lähes varmasti. Nimimerkillä kokemusta on, ite kun ensinnäkään en pidä makeasta ja siksi toisakseen konvehdeissa hyvin usein on jotain minulle sopimatonta.
Minäkään en pidä makeasta, mutta ihan ilman loukkaantumisia on kylä vielä selvitty. Ehkä kannattaa pohtia vielä sitä omaa ulosantia asiassa. Enkä tarkoita, että sinä olisit välttämättä huomaamattasi epäkohtelias, mutta ehkä voi joidenkin ihmistyyppien kohdalla olla parempia keinoja asia silti ilmaista. Lähipiiri nyt jo tietää olla minulle turhaan mitään herkkuja tyrkyttämästä, vähemmän lähipiiri saatttaa joskus antaakin, mutta se on ihan ok. Sitten vaan säilytän niitä vierasvarana, että voin tarjota toisille. Minä kun en itse tajua aina hankkia niitä tarjolle vieraiden varalle, kun en itse niistä välitä. -
Nyhtyri hiiri: Et ole vissiin koskaan kokeillut kieltäytyä kohteliaasti kovehtirasialahjasta. Siitä ei nimittäin pidetä ei sitten yhtään. Eli kohteliaasti kieltäytyminen ei ole mahdollista, lahjoittaja loukkaantuu lähes varmasti. Nimimerkillä kokemusta on, ite kun ensinnäkään en pidä makeasta ja siksi toisakseen konvehdeissa hyvin usein on jotain minulle sopimatonta.
Ohho, aika uskaliasta. Ei kyse ole lonvehdeista vaan ihan lahjan käsitteestä. Tätä on kyllä sosiologiassa tutkittu, kannattaa lukea ajatuksia aiheesta (lahja). Ei ole myöskään suomalainen asia. -
-
Kujeileva apina: Asuttiin kerran rivarissa ja meillä yks naapuri huomas, että puolisoni on sokea, niin hän aina, vaikka ei pyydetty, niin kolas meidän oven edustalta lumet samalla ku omastaankin. Kauaa ei siinä asuttu, mutta mä ostin jouluna jonkun joulusuklaapaketin ja kortin, mihin kirjotin kiitokseksi [...]
Joskus asuin taloyhtiössä, jossa joku eläkeläinen kolasi usein parkkipaikkaa huoltoyhtiön jäljiltä. Pääsi hyvin autoon ja autotalliinkin sisälle koko talven vaikka lunta tuli urakalla. Yksi päivä vein hänelle kahvipaketin kiitokseksi. Mun mielestä todella pieni kiitos siitä tehdystä työstä, mutta muistan sen heltymisen tältä vaarilta. Joten kannatti. -
Eeva voisi lahjoittaa ne suklaat johonkin hyväntekeväisyysjärjestöön. Problem solved!
-
Peseytymätön valas: Yksittäisillä herkuilla ei ole mitään väliä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Jos syöt 364 päivää vuodesta kokonaisuutena terveellisesti, mutta vedät jumalattomat suklaaöverit jouluna ja karkauspäivänä, syöt silti kokonaisuutena terveellisesti. Jos syöt 364 päivää vuodesta epäterveellisesti, ei joulusuklaasta [...]
Tämä on täysin turhaa sanahelinää syömishäiriöiselle. Se tietää kyllä jokaisen asian mitä juuri sanoit ja todennäköisesti osaa pakkomielteisessä mielessään ulkoa joka herkun energiamäärät samoin kuin oman kulutuksensa, et näillä viisauksillasi parantanut ketään syömishäiriöstä joka on aika krooninen mielenterveyden häiriö. Syömishäiriöiset ei kärsi sairaudestaan sen takia etteivät ymmärtäisi miten kalorit/energia ja sen jakautuminen ja kulutus toimii. Ja samalla ensimmäiselle kommentoijalle kuitenkin, se sinun syömishäiriö ei ole myöskään koko maailman ongelma. Itse olen reilusti yli 30 ja syömishäiriöt on tuhonneet elämääni, terveyttäni ja hyvinvointiani teini-ikäisestä saakka, eli jo yli puolet koko elämääni. En silti ajattele että muut olisivat siitä vastuussa tai voisivat ennalta arvata millaisia ongelmia se suklaapaketti voi juuri sinulle aiheuttaa. Ihan kuten et itsekään tiedä tai osaa ennakoida olisiko jollain lahjansaajalla vaikka joku salattu pakko-oire tai fobia. Opettele hyväksymään se, että ihmiset yrittävät ilahduttaa keinoin millä osaavat, ajatus on siinä tärkein. Sinä itse taas olet vastuussa miten itse käyttäydyt. Ne suklaat voi antaa eteenpäin tai vaikka laittaa roskiin (ruoan roskiin heittäminen sinänsä ei ole mikään kannustettava asia, mutta sillä yhdellä suklaarasialla ei oikeasti ole mitään merkitystä maailman ruokahävikin rinnalla, etenkään jos se säästää sinut mahdollisilta henkisesti kuormittavilta seurauksilta ja ahmimis-/paastokierteiltä) -
On taas kokoontumisajot täällä, en tajua miten kukaan voi loukkaantua siitä, ettei joku ruoka&juoma sovi sinulle. Allergioiden takia en enää kerro mitään, vaan itse valikoin mitä voin syödä. Koska niin monet loukkaantuu asiasta ja ovat kuin, hyökkäisin henkilökohtaisesti heitä kohtaan. Mutta ei, en voi syödä koska saatan kuolla. Jos vain sanoo, että ei kiitti ja hymyilee se on ihan ok. Mutta jos sanot että olet allerginen, se on väärin. Tai jos et halua juoda alkoa, siitäkin loukkaannutaan ja kysellään ootko raskaana vai mikä kumma sua vaivaa? Kysyisin mikä niitä ihmisiä vaivaa, kun loukkaannutaan siitä, ettei jonkun muuhun suuhun mene jotakin? Eikö voisi iloita että "no mulle jää enemmän"?
-
Kanneloitu krokotiili: MIKÄ tuo on??
Se on kahdelle naiselle suunniteltu strapless dildo. Toimintatavan varmaan osaat itsekin ehkä kuvitella. Jos et, niin vieraile vaikka sinfulin tai kaalimadon sivuilla, sieltä luultavasti löydät käyttöohjeet. -
Entäs ne joulukahvit? Ei niitä kukaan halua eikä juo. Yhtä turhia kuin vetoketjut teinien toppatakeissa.
-
Unis: Se on kahdelle naiselle suunniteltu strapless dildo. Toimintatavan varmaan osaat itsekin ehkä kuvitella. Jos et, niin vieraile vaikka sinfulin tai kaalimadon sivuilla, sieltä luultavasti löydät käyttöohjeet.
Voi sillä nainen vetää myös miestä hanuriin. -
-
Itseasiassa: Joskus asuin taloyhtiössä, jossa joku eläkeläinen kolasi usein parkkipaikkaa huoltoyhtiön jäljiltä. Pääsi hyvin autoon ja autotalliinkin sisälle koko talven vaikka lunta tuli urakalla. Yksi päivä vein hänelle kahvipaketin kiitokseksi. Mun mielestä todella pieni kiitos siitä tehdystä työstä, mutta muistan sen heltymisen tältä vaarilta. Joten kannatti.
Ei kiitoksen rahallinen arvo vilpittömälle auttajalle merkitse, vaan vilpitön, aito kiitos. -
Kireä ankerias: No kun nimenomaan hän ei osaa noin vaan niks naks opetella. Siksi on syömishäiriö. Olisit kertonut vinkkejä miten tämä opettelu tapahtuu.
Ehkäpä tuon kommentin pointti ei ollut, että ”Näillä vinkeillä opit syömään järkevästi”, vaan se, että jos _et_ opettele syömään järkevästi arkena, ei niillä joulukonvehdeillakaan ole väliä. Ne vinkit _miten_ ruokavalio korjataan on hankittava jostain muualta kuin satunnaisen viihdesivuston kommenttipalstalta.Ruokavalion korjaaminen jättämällä juhlaherkut väliin, on sama kuin alkoholismin korjaaminen jättämällä saunaoluet väliin. Teknisesti ottaen askel oikeaan suuntaan, mutta täysin merkityksettömällä tavalla, jolla vain kiusaat itseäsi jos et oikeasti aio tehdä muutosta arkikäytöksessäsi. -
Peseytymätön valas: Yksittäisillä herkuilla ei ole mitään väliä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Jos syöt 364 päivää vuodesta kokonaisuutena terveellisesti, mutta vedät jumalattomat suklaaöverit jouluna ja karkauspäivänä, syöt silti kokonaisuutena terveellisesti. Jos syöt 364 päivää vuodesta epäterveellisesti, ei joulusuklaasta [...]
Valitettavasti tää kommentti vaikuttaa syömishäiriö-näkökulmasta ainoastaan ajattelemattomalta tai ymmärtämättömältä. Uskon, että tarkoitat hyvää, joten en itsekään missään nimessä sano moittiakseni, vaan ns. valistaakseni.Puhun tässä nyt itse syömishäiriöstä parantuneena. Syömishäiriöinen tietää kaiken sanomasi. Syömishäiriön "logiikka" ei todennäköisesti ole sitä kokemattomalle tavoitettavissa, joten en tiedä, osaanko selittääkään sitä, mutta yritän. Herkkujen syönti kohtuudella ei onnistu, koska sallittuun määrään ei voi vetää mitään tarkkaa, loogista rajaa. Sellainen luonnollinen tai intuitiivinen tunne ja järki siitä, mikä on kohtuus, katoaa aivan täysin. Samalla katoaa myös ymmärrys siitä, kuinka kovasti pitäisi vastustaa esim. makeannälkää, eli missä määrin olisi tervettä antautua sille tai vastustaa sitä, koska jokainen vastustus on aina syömishäiriön "komentamaa" eikä mitään tervettä itsekuria. Lisäksi syömishäiriö on tosi taitava uskottelemaan, että mihin ratkaisuun ikinä päädytkään, se on aina väärä. Itse koin siis syyllisyyttä sekä siitä että söin, että siitä, että en syönyt: jos söin herkkuja, epäonnistuin vastustamaan mielitekoa, mutta jos en syönyt, niin epäonnistuin vastustamaan syömishäiriötä. -
Unis: Se on kahdelle naiselle suunniteltu strapless dildo. Toimintatavan varmaan osaat itsekin ehkä kuvitella. Jos et, niin vieraile vaikka sinfulin tai kaalimadon sivuilla, sieltä luultavasti löydät käyttöohjeet.
Nokun nimenomaan yritin kuvitella kumpaakin päätä ja käyttötapaa ja sain miltei oikeita kipuja jo ajatuksesta. Toki jos toi on pehmeä niin vähän parempi. Itse ainakin kuvittelen kovaksi. -
Unis: Se on kahdelle naiselle suunniteltu strapless dildo. Toimintatavan varmaan osaat itsekin ehkä kuvitella. Jos et, niin vieraile vaikka sinfulin tai kaalimadon sivuilla, sieltä luultavasti löydät käyttöohjeet.
Miten niin kahdelle NAISELLE?
Kommentoi
Kommentti